Browsing by Title
Now showing items 6013-6032 of 7170
-
(2019)The immobility of people has increased when the physical load of work has decreased in recent decades. Because most of the children and the youth exercise too little, the meaning of physical education (PE) as pillar of physically active lifestyle has grown. PE became a part of education over 170 years ago and PE lessons resonate somehow with everybody of us. The role of PE has always been significant and its evolution reflects the surrounding society. The ethos of sport has been as well hidden silent partner in PE from the beginning. Historical baggage also includes achievement, nationalism and given gender roles among other things. PE has unnoticed been highly labelled and tunnel-visioned. Thesis method in this study was a descriptive literature review. The purpose of this thesis was to create an overview of the ethos of Finnish PE. I researched PE as subject and social phenomenon, made a review of history and examined the present state. The way I see it, PE has undergone a very significant shift in consequence of the national core curriculum for basic education reform (2014). Self-determination theory is the theoretical framework of this reform. The renewed physical education discourse differentiates sports and PE. There has been a transition in the curriculum approach from Finnish national sports to enhance students’ basic motor skills, qualities and competence. Regarding the well-being of students, PE aims to contribute to an individual’s development of physical, social and psychological abilities along with positive body image. The emphases of this new PE include embodiment, physical activity, cooperation and wider social responsibility. By means of PE the purpose is to promote equality, communality and cultural diversity. An inclusive PE takes account of individual’s various needs, capabilities and skills instead of performance-centric or social comparison. The ideological reform of Finnish PE is extremely significant.
-
(2020)Tavoitteet. Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että tehohoitopotilailla ilmenee runsaasti nielemisvaikeuksia intubaatioputken, eli hengitysputken poiston jälkeen. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää mitkä riskitekijät vaikuttavat tehohoitopotilaiden nielemisvaikeuksien syntyyn sekä kuinka paljon ja millaisia ongelmia tehohoitopotilailla ilmenee syömiseen ja nielemiseen liittyvissä toiminnoissa intubaatioputken poiston jälkeen. Menetelmät. Tämä tutkimus toteutettiin integroivana kirjallisuuskatsauksena. Tutkimusaineisto haettiin Ovid Medline, Scopus ja PubMed tietokannoissa. Hakulauseke oli (deglutition OR deglutition disorder* OR deglutition dysfunction* OR deglutition impair* OR swallow* OR swallowing disorder* OR swallowing dysfunction* OR swallowing impair*) AND (critical care OR intensive care OR critical ill* OR critically ill OR intensive care unit OR ICU) AND (extubation OR post-extubation OR postextubation OR post-extubation dysphagia OR dysphagi*) AND (assess* OR assessment OR assessment tool* OR screening tool* OR screening OR evaluation* OR estimation* OR instrumental OR non-instrumental OR FEES OR fiberoptic endoscopic evaluation of swallowing OR VFSS OR videofluoroscopic swallow study OR bedside* OR bedside* OR bedside-assessment OR bedside swallow evaluation). Aineistoa analysoitiin valintakriteerien perusteella tarkastelemalla ensin otsikkoa ja abstraktia ja sitten kokotekstiä. Tutkimusaineistoksi valikoitui seitsemän vuosina 2015–2019 julkaistua artikkelia. Tulokset ja johtopäätökset. Tehohoitopotilaiden nielemisvaikeuksien syntyyn vaikuttavista riskitekijöistä merkittävimmäksi nousi intubaation kesto ja etenkin pitkittynyt intubaatio (≥48h). Muita riskitekijöitä olivat potilaan vanhempi ikä, ikään liittyvät äänenlaadun muutokset ja muutosten vaikeusaste sekä intubaatioputken asettamisesta aiheutuneet nieluun ja kurkunpäähän kohdistuneet anatomiset vauriot. Intubaatioputken poiston jälkeen tehohoitopotilailla ilmeni runsaasti erilaisia nielun ja kurkunpään rakenteellisia vaurioita, aspirointia, penetrointia ja aspiraatiosta johtuvaa keuhkokuumetta, muita hengitysteihin liittyviä komplikaatioita, oraalimotoriikan heikentymistä, normaaliin ruokavalioon palaamisen viivästymistä sekä sairaalassaoloaikojen pidentymistä.
-
(2020)Luokanhallinnan taidot ovat usein esillä koulusta käytävässä keskustelussa. Opettajien työuupumus ja stressi ovat merkittävä ongelma, jonka ratkaisemiseksi on esitetty lukuisia ratkaisuja. Tämän kirjallisuuskatsauksen tarkoituksena oli selvittää, millaisia ovat tehokkaat luokanhallinnan taidot ja millä tavoin ne linkittyvät opettajan kokemaan stressiin. Luokanhallinnan taidoilla ja stressillä on merkittävä yhteys, joka osaltaan selittää opettajien kokemaan työuupumusta. Toteutin kandidaatintutkielmani kirjallisuuskatsauksena. Pääosin lähteinäni oli alan tutkimuskirjallisuus, mutta hain tutkimusaineistoa myös useista tietokannoista sekä Google Scholarista. Tutkimuskirjallisuuden perusteella tehokkaita luokanhallinnan keinoja on useita. Luokanhallinnan tutkimusta on tehty melko paljon. Luokanhallinnan taidoilla ja opettajan kokemalla stressillä vaikuttaisi olevan kirjallisuuden perusteella vahva yhteys. Opettajan kokema stressi paitsi lisää opettajan emotionaalista kuormaa, myös heikentää opettajan ja oppilaiden välistä vuorovaikutussuhdetta ja heikentää oppilaiden akateemista suoriutumista.
-
Tehokkaaseen oppimiseen vaaditaan minäpystyvyyttä : Minäpystyvyyden rooli matematiikan oppimisessa (2024)Tämän tutkimuksen teoreettisena taustana käytettiin Banduran sosiaalis-kognitiivista teoriaa, jonka mukaan minäpystyvyydellä tarkoitetaan yksilön arviota omista taidoista suhteessa suoritettavaan tehtävään. Tutkimuksen aiheeksi valikoitui matemaattinen minäpystyvyys, sillä heikentynyt matematiikan osaaminen on herättänyt huolta suomalaisessa yhteiskunnassa. Viimeisimmistä PISA-tuloksista käy ilmi, että matematiikan osaamisen trendi on edelleen laskeva. Aiheessa näkyy yhteiskunnallisen näkökulman lisäksi myös oma kiinnostukseni matematiikan oppimista ja erityisesti sen haasteita kohtaan. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, minkälainen merkitys minäpystyvyydellä on matematiikan opiskelussa. Lisäksi tarkoituksena on selvittää matemaattiseen minäpystyvyyteen vaikuttavia tekijöitä. Tämä tutkimus toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Aineiston haussa käytettiin Helkan sekä ERICin hakupalveluita. Tutkimuksen aineisto koostui pääosin ulkomaisesta tutkimuksesta. Aineisto rajattiin koskemaan tutkimuksia, joissa oli tutkittu alakouluikäisiä oppilaita. Tulokset luokiteltiin tutkimuskysymysten mukaan. Matemaattiseen minäpystyvyyteen vaikuttavat tekijät luokiteltiin kolmeen kategoriaan: opettajan, oppilaan ja kodin vaikutuksiin. Matemaattisen minäpystyvyyden oli havaittu vaikuttavan esimerkiksi oppilaiden suorituksiin, ongelmanratkaisutaitoihin, matematiikka-ahdistuksen tasoon, emotionaaliseen ja sosiaaliseen sitoutumiseen oppitunneilla sekä kiinnostukseen matematiikkaa kohtaan. Matemaattiseen minäpystyvyyteen vaikutti esimerkiksi opettajan tekemät pedagogiset valinnat ja tuki, vanhempien osallistuminen lastensa koulutukseen, sosioekonominen tausta sekä oppilaiden aiempi menestys. Oppilaan iän ja sukupuolen vaikutuksesta matemaattiseen minäpystyvyyteen oli keskenään ristiriitaisia tuloksia. Minäpystyvyys on tärkeää ottaa huomioon opetuksessa, jotta oppiminen olisi mahdollisimman tehokasta ja oppilaiden taustalla olisi mahdollisimman vähän vaikutusta oppimiseen. Opettaja voi vaikuttaa oppilaiden minäpystyvyyteen esimerkiksi pedagogisilla valinnoilla opetuksen toteutuksessa. Myös opettajan lämmin suhde oppilaisiin tukee minäpystyvyyden kehitystä. Minäpystyvyys on tekijä, joka tulisi ottaa huomioon jo koulutettaessa tulevia opettajia.
-
(2016)Mathematical word-problem-solving is proven to be a problem type which most low-achieving schoolaged students experience difficulties with. Solving word-problems requires recognizing and utilizing many skills, such as arithmetic skills, algebraic skills, reading comprehension, cognitive and metacognitive skills. Research based knowledge on how to help secondary school students with mathematical difficulties to solve word-problems is limited and focuses on the phenomenon behind the difficulties rather than on effective pedagogical ways to support learning. The purpose of this research is to gather current research evidence and to answer the question of which are the most effective evidence based word-problem-solving intervention programs for low achieving students in secondary school. The research method used was a systematic review of the literature. All the intervention studies had to meet the criteria for inclusion to be selected in the review. The analysis of the effectiveness of the programs was based on effect size calculations. In addition the intervention studies, which met the adjusted criteria for the required research method used in the study, were viewed separately, and the evaluation of the effectiveness of these intervention programs was based on the effects reported in the original studies. Four intervention researches met the original criteria for inclusion, and three of these examined the same problem-based-learning intervention program called Enhanced Anchored Instruction (EAI). EAI was the only intervention program, which was effective for low achieving students based on self-developed tests and standardized test. Eight intervention studies met the adjusted criteria for inclusion and the intervention programs in these were divided into strategy instruction programs for problem solving and instruction method programs. There were studies in both groups, which reported positive effect for students with mathematical difficulties. Two shared characteristics was found in all the interventions, which were dividing the educational content into smaller components and guiding the students focus on the usefulness of the strategies used to solve the word-problems.
-
(2021)Työ on artikkelimuotoinen kandidaatin tutkielma. Tutkimuksessa selvitetään erilaisten tukitoi-mien muotoja tehostetun ja erityisen tuen päätöksen saaneiden lasten kasvun, kehityksen ja oppimisen suhteen. Tutkimuksessa tarkastellaan myös opettajien antamia neuvoja lasten huolta-jille. Päädyin aiheeseen, sillä tehostettu ja erityinen tuki on suuressa osassa omia opintojanikin. Aiemmat tutkimukset ovat liittyneet lähinnä oppimisen alueisiin eivätkä niinkään keinoihin, joilla lapsia pyritään tukemaan. Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena tutkimuksena ja aineisto kerättiin haastattelemalla opettajia. Tutkimukseen osallistui kolme esiopetusryhmän opettajaa. Yhdellä opettajalla oli varhaiskasva-tuksen erityisopettajan koulutus, ja hän toimi integroidussa erityisryhmässä. Haastattelut toteu-tettiin Teams-sovelluksessa, ja ne nauhoitettiin. Haastattelujen jälkeen vastaukset litteroitiin ja aloitettiin aineistolähtöinen sisällönanalyysi. Tutkimuksen tuloksista selvisi, että jokaisella opettajalla oli samankaltaisia toimintatapoja tuki-toimia koskien. Yleisimmiksi tukitoimiksi osoittautuivat pienryhmätoiminta, kuvatuet, arjen rutiinit ja struktuurit sekä erilaiset apuvälineet. Tehostetun ja erityisen tuen lapset saivat melko samanlaista tukea, mutta erityistä tukea tarvitseva lapsi sai vielä yksilöllisempää tukea kuin te-hostettua tukea tarvitseva lapsi. Opettajat mainitsivat huoltajille annettaviksi keinoiksi kuvatuet, ennakoinnin ja toistuvuuden sekä huoltajien johdonmukaisuuden sääntöjen ja rajojen suhteen.
-
(2022)Goal. Earlier research shows that technical difficulties are very common when digital tools are used in schools today, but also that there are several methods for handling and preventing these, that teachers could explore. The goal with this literature review is to create an overview on the technical difficulties that elementary school teachers face while working with digital tools. The second purpose of this literature review is to find answers to what teachers may do to facilitate or counteract these difficulties. This research intends to shed a light on the technical difficulties elementary school teachers face as well as point to methods for facilitating and counteracting them. Methods. This research has been performed as a literature review, with temathical analysis as method for analyzing the material. The material used has been compiled from a few different databases, where the focus of the search has been technical difficulties. Results and conclusions. De central results were that technical problems, as in network and software issues are fairly common och regular i elementary school. The research also found that teachers experienced challenges with the planning work and with the administrative tasks. Methods for facilitating and counteracting were still explorable. Technical difficulties are here to stay, they are inevitable when working with digital tools. As with most problems, there are methods to be used for dealing with these technical difficulties with digital tools
-
(2016)Aims The aim of this study is to examine how technology is utilized in music teaching on a primary school level. POPS premises 2014 emphasizes the use of information and communication technology in teaching and learning. Utilizing technology in teaching has become more common in primary schools which makes this study is very topical. I aim to support my study with the theories of blended learning and constructivism as a learning process. As technology becomes more common it offers many new ways to teach music, but does the present day teachers has the means and knowledge to really utilize the possibilities this technology may offer in teaching? Methods In this qualitative study my method of study was theory based content analysis, in which interviewing three primary school teachers from Helsinki provided the data of the study. Two of the interviewees were class teachers and one was a subject teacher in music. The data was supported by the theories of blended learning and constructivism as a learning process. The data was also compared to the POPS premises 2014 on the subject of music missions, goals and contents in the grades 3–6. In this study comparing the data from the interviews to the base theories concluded the results. Results and conclusions The results of this study showed that utilizing technology in teaching music has offered the teachers a new kind of way to teach music in primary schools. This teaching method has provided positive learning experiences for the students and also for the teachers. It has also motivated the students to learn music. Schools resources, teachers own knowledge, lack of study material and training on the subject have and effect on how technology is ultimately utilized in teaching.
-
(2021)Teknologia on soluttautunut nykyisin yhä moninaisempiin konteksteihin, kuten perinteisiin tekstiilitöihin. Maker-kulttuurin kautta teknologian luova käyttö yhdistyy perinteisiin materiaa-leihin ja menetelmiin. Elektroniset tekstiilit (e-tekstiilit), jotka voidaan lukea osaksi maker-kulttuuria, yhdistävät elektroniikkaa ja ohjelmointia pehmeisiin tekstiilimateriaaleihin. Maker-kulttuuri ja e-tekstiilit tarjoavat uudenlaisen, kokeiluun ja tekemällä oppimiseen pohjautuvan tavan elektroniikan ja ohjelmoinnin opetukseen. Suomalaisissa peruskouluissa teknologia on osa laaja-alaisia osaamiskokonaisuuksia, joita harjoitellaan kaikkien oppiaineiden yhteydessä. E-tekstiilien kautta teknologian ja ohjelmoinnin opetusta voitaisiin integroida käsityön opetuk-seen. Tässä tutkimuksessa tutustuttiin Internetin maker-sivustoilta löytyviin projekteihin, joissa teknologiaa yhdistetään tekstiilityön materiaaleihin. Tutkimuksen tavoitteena oli tarkastella teknologian käyttöä tekstiilityön projekteissa, ja miten eri tavoin elektroniikkaa ja ohjelmointia voidaan hyödyntää tekstiiliprojektien toteutuksessa. Tutkimuksen avulla pyritään tuottamaan lisää tietoa siitä, miten teknologiaa voidaan yhdistää peruskoulun käsityön pehmeisiin materi-aaleihin. Tutkimusaineisto koostui, kolmelta Internet-sivustolta valituista, 25 teknologiaa ja tekstiiliä yh-distävästä projektista. Aineistona toimivia projekteja luokiteltiin ja analysoitiin teorialähtöistä si-sällönanalyysiä hyödyntäen. Teoreettisina viitekehyksinä toimivat Buechley ym. (2006) tekno-logiset lähestymistavat (elektroniikka, kangas ja ohjelmointi) sekä Korhosen ym. (2020b) tek-nologiaulottuvuudet (toiminta, äly, tekniikka ja materiaalit). Tutkimuksessa hyödynnettyjen teoriaviitekehysten kautta tutkituista projekteista nousi esille erilaisia teknologiaan liittyviä näkökulmia. Teknologisten lähestymistapojen kautta ilmeni erilai-sia tapoja hyödyntää teknologiaa tekstiiliprojekteissa. Tutkituissa projekteissa esiintyi kaikkia eri teknologisia lähestymistapoja: elektroniikka-, kangas- ja ohjelmointipainotteisia käsitöitä. Projektit vaihtelivat yksinkertaisista elektroniikan liittämisestä huopa-alustalle, vaikeampiin monisensorisiin ja useampia lähestymistapoja yhdisteleviin projekteihin. Teknologiaulottuvuuk-sien tarkastelu antoi tarkempaa tietoa projekteissa käytettävän elektroniikan toiminnasta, oh-jelmoinnilla aikaan-saadusta älystä sekä materiaaleista ja tekniikoista. Eri lähestymistapoja voidaan käyttää eri tasoisten projektien toteuttamiseen. Yhdistämällä eri teknologisia lähesty-mistapoja ja lisäämällä haastavampia teknologisia ulottuvuuksia, komponentteja tai tekniikoita, voidaan toteuttaa yhä monimutkaisempia tekstiilejä ja teknologiaa yhdistäviä projekteja.
-
(2020)Det sker en digitalisering av daghemmen hela tiden, och grunderna för planen för småbarnspedagogik lyfter fram vikten av mediepedagogik och digital kompetens. Litteratur som skrivits inom ämnet lyfter ofta fram de olika arbetsmetoderna som kan användas inom arbetet samt vikten av både mediepedagogik och digital kompetens som en del av de kompetenser barnen bör utveckla. Syftet med denna studie är att få en inblick i de kunskaper och arbetsmodeller kring mediepedagogik och digital kompetens som lärare inom småbarnspedagogik har, samt vilka hinder som kan finnas för arbetet. Studien görs för att det finns mycket lite aktuell litteratur inom ämnet i Finland. Studien genomfördes med en kvalitativ ansats som en intervjustudie av tre behöriga lärare inom småbarnspedagogik på olika daghem i Helsingfors. Informanternas uppfattningar analyserades i förhållande till varandra och till litteraturen. Resultaten av studien visade att lärarna inom småbarnspedagogik hade mycket olika kunskap om området, trots att de arbetar med samma målsättning. De arbetsmetoder som beskrevs av pedagogerna var varierade och hade olika infallsvinklar över varför de användes och vad de förväntade resultatet med teknologin skulle vara. Pedagoger hade olika sätt att närma sig arbetet med mediepedagogik och digital kompetens trots samma utbildning.
-
(2018)Tavoitteet. Autismikirjon häiriöiden arviointi perustuu nykyään lähinnä haastatteluihin, kyselylomakkeisiin ja havainnointiin. Näillä menetelmillä saadut tulokset ovat kuitenkin yleensä laadullisia, eivätkä ne sovi erityisen hyvin kehityksen seurantaan tai kuntoutuksen vaikuttavuuden arviointiin. Muissa häiriöryhmissä on jo käytössä erilaisia teknologisavusteisia arviointimenetelmiä, ja sellaiset voisivat sopia hyvin myös autismikirjon häiriöiden arviointiin. Tutkimuksen tavoitteena oli kartoittaa, millaisia puheen- ja liikkeentunnistukseen perustuvia teknologisavusteisia arviointimenetelmiä autismikirjon lapsille on tutkittu tai jo käytössä sekä millaisia ongelmia teknologisavusteisiin arviointimenetelmiin mahdollisesti liittyy. Menetelmät. Tutkimus oli integroiva kirjallisuuskatsaus. Aineistoa haettiin viidestä eri tietokannasta käyttäen hakusanoina autismia tai lyhennettä ASD, arviointia kuvaavia sanoja sekä erilaisia liikkeen- ja puheentunnistusta kuvaavia ja teknologisiin ratkaisuihin liittyviä sanoja. Hakutuloksista valittiin tiivistelmän ja tarkemman sisällön tutkimisen perusteella tutkimusaineistoksi seitsemän tutkimusartikkelia. Tulokset ja johtopäätökset. Tutkimusartikkeleissa oli esitelty seitsemän erilaista teknologisavusteista arviointimenetelmää, joista neljässä käytettiin hyväksi erilaisia sensoreita, kahdessa kameroita ja tietokonenäköä ja yhdessä tablettitietokonetta. Menetelmillä pyrittiin arvioimaan stereotyyppisten liikkeiden määrää, lapsen motorisia taitoja, lapsen leikkitaitoja, tarkkaavuuden suuntaamista ja katseella seuraamista, ilmeiden tunnistamista ja tuottamista sekä autismikirjon henkilöiden jäljittelytaitoja. Kaikki menetelmät olivat vielä kehitysasteella. Löydetyt menetelmiin liittyvät ongelmat johtuivat joko käyttäjästä, laitteista tai käytännön järjestelyistä. Raportoituja ongelmia olivat sensorien antamat väärät positiiviset tulokset, mittalaitteen ja tietokoneen välisen yhteyden pätkiminen, laitteen akun matala varaus, se että lapsi kieltäytyi käyttämästä sensoriranneketta, se että, osa kameralla kuvattavista tilanteista jäi katvealueelle ja siksi huomaamatta, ja se, että mittausdataa analysoivat algoritmit eivät tunnistaneet kaikkia analysoituja tilanteita oikein.
-
(2019)Det finns ingen vetenskaplig överenskommelse om vad emotionen kärlek egentligen är. Sociologin definierar kärlek som ett förstadium för social handling och kärlek är kulturellt bunden. Mitt forskningsobjekt är den västerländska romantiska kärleken, som sedan uttrycks och kommuniceras mellan två förälskade. Forskningsfrågan är hur upplevelsen av kärlek påverkas av teknologiskt assisterad kommunikation och kultur på nätet? Alltså är jag intresserad av hur kärlek uttrycks med hjälp av teknologi och kommer att studera teknologins och nätkulturens effekter på kärlekskommunikation genom en litteraturöversikt. Med kärlekskommunikation hänvisar jag till interaktionen mellan två förälskade individer som uttrycker sin (västerländska) kärlek, i det här fallet med hjälp av teknologi. Till slut reflekterar jag kring individens handlingsförmåga. Jag är intresserad av ifall den förälskade individen kan agera fritt ifrån underliggande strukturer och styrande beteendemönster som bejakar den så kallade normativa kärleken.
-
(2020)Tavoitteet. Väestön ikääntymisestä johtuva muistisairaiden määrän kasvu tulee tulevaisuu-dessa olemaan merkittävä haaste terveydenhuollolle. Tämän tutkimuksen tavoitteena on luoda yleiskuva siitä, millaisia teknologisia apuvälineitä voidaan käyttää muistisairaiden ih-misten kielellis-kognitiivisten taitojen ylläpitämiseen sairauden edetessä, ja millaisia koke-muksia muistisairailla ja heidän lähi-ihmisillään on teknologisten apuvälineiden käytöstä. Menetelmät. Tämän tutkielman menetelmänä käytettiin integroivaa kirjallisuuskatsausta. Aineistohaku suoritettiin maaliskuussa 2020 Ovid Medline- ja Web of Science- tietokan-noista. Hakulauseke muodostui dementiaan tai lievään kognitiiviseen heikkenemiseen, kuntoutukseen, teknologisiin apuvälineisiin sekä kieleen ja kognitioon liittyvistä englannin-kielisistä termeistä. Valittujen artikkeleiden tuli olla englanninkielisiä, vertaisarvioituja ja vuo-sina 2010-2020 julkaistuja alkuperäisiä tutkimusartikkeleita. Sisäänottokriteerien perusteella hakutuloksesta valittiin lopulliseen aineistoon neljä artikkelia. Lisäksi valittiin yksi artikkeli manuaalisella poiminnalla. Artikkelien sisältöä analysoitiin laadullisin menetelmin. Tulokset ja johtopäätökset. Muistisairaille tarjolla olevien erilaisten teknologisten apuvälineiden kirjo on laaja. Muistisairaat ja heidän lähi-ihmisensä suhtautuvat apuvälineisiin positiivisimmin silloin, kun ne ovat edullisia, helposti saatavilla olevia, helppokäyttöisiä ja vastaavat heidän henkilökohtaisiin tarpeisiinsa. Toistaiseksi ei ole näyttöä siitä, että teknologisin apuvälinein toteutettu kielellis-kognitiivinen kuntoutus tuottaisi parempia tai radikaalisti erilaisia tuloksia kuin perinteiset menetelmät. Alustavaa näyttöä on kuitenkin siitä, että teknologiaa voidaan käyttää kielellis-kognitiivisen harjoittelun lisäämiseen ja täydentämiseen hyvin tuloksin. Teknologia-avusteinen kuntoutus voi olla hyvä ratkaisu silloin, kun perinteisiä terapiamuotoja on niukasti tarjolla tai kuntoutuja ei pysty osallistumaan niihin.
-
(2023)Tämän kandidaatin tutkielman tavoitteena oli kerätä ja tutkia tietoa koulutuksessa käytetystä tekoälytekniikasta. Tekoälyn suosio ja kehittyminen ovat johtaneet siihen, että tekoälyn sovelluksia otetaan yhä enemmän mukaan koulutukseen. Kehittyvästä tekoälyä hyödyntävästä teknologiasta, sekä sen käyttöönotosta ja vaikutuksista on tärkeää saada ajankohtaista tutkimustietoa, jotta koulutuksessa käytettävistä tekoälysovelluksista voidaan jatkossa kehittää mahdollisimman hyödyllisiä. Tässä tutkielmassa ollaan erityisesti kiinnostuneita erilaisten tekoälyä hyödyntävien oppimis- ja opettamisvälineiden käytöstä, sekä niiden käytöstä aiheutuvista käyttäjien kannalta ilmenevistä vaikutuksista. Tutkimuskysymys on: millaisia käyttäjän kannalta ilmeneviä hyötyjä ja mahdollisuuksia tekoälyä hyödyntävillä tekniikoilla on havaittu koulutuksessa? Tutkielmassa koostetaan narratiivisen kirjallisuuskatsauksen keinoin tietoa erilaisten teko-älysovellusten käytöstä koulutuksessa. ERIC-tietokannasta valikoitu tutkimusaineisto koostui kymmenestä tieteellisestä artikkelista. Tutkielmaan valittua aineistoa analysoitiin sisällönanalyysin menetelmin. Analyysi suoritettiin aineistolähtöisesti, ja aineistosta nousseita tutkimuskysymykseen vastaavia kohtia luokiteltiin teemoittelemalla. Tulosten perustella koulutuksessa käytetyillä älykkäillä tutorointijärjestelmillä, chatboteilla, datan louhinta ja analyysitekniikoilla, sekä muilla tekoälyä hyödyntävillä sovelluksilla voitiin todeta olevan erilaisia käyttäjän kannalta ilmeneviä hyötyjä ja mahdollisuuksia. Tulokset ovat linjassa aiemman tutkimustiedon kanssa, jonka mukaan tekoälyratkaisujen on todettu olevan hyödyllisiä opiskelijoiden ohjaamissa, arvioimisessa, sekä oppimiseen liittyvän tiedon rakentamisessa ja jakamisessa. Tutkimustulokset lisäävät ymmärrystä erilaisten koulutuksessa käytettävien tekoälytekniikoiden soveltuvuudesta, sekä tuovat esille suuntaviivoja tulevaisuuden koulutusteknologian suunnittelulle.
Now showing items 6013-6032 of 7170