Browsing by Title
Now showing items 6271-6290 of 7170
-
(2019)Attention-deficit/hyperactivity-disorder (ADHD) is a common developmental psychiatric disorder. The prevalence of ADHD in adults has estimated to be 4-70 %. The diagnostic criteria include symptoms of inattention, hyperactivity and impulsivity. In addition, in adulthood the psychiatric comorbidities and emotional dysregulation are common. Emotional dysregulation appears in the form of low frustration tolerance, impatience, hot temper and swift changes in mood. The diagnosis of adult ADHD is based on the criteria applicable to children and adolescents, although the criteria do not apply well to adults. The symptoms of emotional dysregulation do not include in the current criteria for the diagnosis of ADHD, although the literature suggests that the overlap between ADHD and emotional dysregulation can be found in neuroanatomical and treatment levels of analysis. In this review, the neuroanatomical commonalities between ADHD and emotional dysregulation, and the question whether the same pharmacological and therapeutic treatment alleviates both types of symptoms when they co-occur, will be investigated. Furthermore, the relationship between ADHD, emotional dysregulation and psychiatric comorbidies will be explored. This review is based on the literature of ADHD and emotional dysregulation in adults. Keywords in the search were emotional dysregulation, emotion dysregulation, emotional deficits, impaired emotional regulation, deficient emotional self-regulation, ADHD, attention-deficit hyperactivity disorder, core symptom, adult, neural correlates, neurocognitive, treatment, stimulants, psychotherapy. The articles where retrieved from Pub-Med, Psycinfo, Medline and Google Scholar. Some of the articles were found in the references of other papers. The evidence suggests that emotional dysregulation is associated with ADHD itself and the symptoms of emotional dysregulation seem not to manifest solely as a consequence of comorbidies. The same pharmacological and therapeutic treatments seem to alleviate both the classical ADHD symptoms and emotional dysregulation. The studies suggest that emotional dysregulation and ADHD are linked to distinct neural and cognitive deficits that overlap. This research suggests that emotional dysregulation may be a core feature of adult ADHD. Further research is needed to fully understand the particular ways the neuroanatomical mechanisms overlap in ADHD and emotional dysregulation. The overlap need to be considered in the context of clinical assessment, diagnostic criteria and treatment of adult ADHD.
-
(2023)Tutkimuksen tavoitteena on tuottaa tietoa tunnetaitoryhmien vaikuttavuudesta varhaiskasvatuksen suunnittelun tueksi. Tutkimuksen tarkoituksena on tuoda esiin tunnetaitotoiminnan vaikutuksia lasten toimintaan ja käyttäytymiseen, sekä vanhempien, varhaiskasvattajien ja lasten käsityksiä tunnetaitotoiminnasta osana varhaiskasvatusta. Tutkimuksen kohteena on koulutetun tunnetaito-ohjaajan järjestämän tunnetaitotoiminnan tarkastelu pedagogisesti tuetun lapsiryhmän lapsilla. Tutkimustehtävänä on selvittää, millaisia mahdollisuuksia tunnetaitotoiminta voi antaa lasten emotionaaliseen hyvinvointiin varhaiskasvatuksessa. Tässä tutkimuksessa lähtökohtana oli laadullinen ilmiö – lasten, vanhempien ja varhaiskasvatuksen opettajien käsitykset ja kokemukset tunnetaitotoiminnasta. Tätä laadullista ilmiötä lähestyttiin hyödyntämällä sekä laadullisia että määrällisiä menetelmiä. Tutkimuksen vaiheessa 1 muodostettiin tutkimuksen teoriaosuus tutkimuksiin ja kirjallisuuteen perehtymällä. Tutkimuksen vaiheessa 2 toteutettiin kyselytutkimus, jonka aineiston muodosti 45 varhaiskasvattajan vastaukset. Tutkimuksen vaiheessa 3 toteutettiin viidelle lapselle tunnetaitoryhmien muodostama kokonaisuus. Aineisto koostui lasten kokemuksista, havainnoinnista sekä vanhemmille suunnatun kyselyn vastauksista. Tunnetaitoryhmän kokonaisuus ja sisältö muodostettiin Tunne & Taida -koulutusmateriaalien menetelmistä ja harjoitteista. Tunnetaitoihin ja tunneälyyn liittyvät tekijät ja niiden kehittyminen koettiin tärkeäksi osaksi varhaiskasvatusta. Vanhemmat ja lapset eivät kokeneet tunnetaitoryhmistä negatiivisia vaikutuksia, vaan kokemukset olivat pääosiltaan positiivisia. Tunnetaitotoiminnan myönteisiin vaikutuksiin kuuluu se, että lapsi oppii sanoittamaan omia tunteitaan ja tarpeitaan paremmin sekä saa rohkeutta puhua omista tunteistaan. Tulosten mukaan tunnetaidot helpottavat haastavien tilanteiden kohtaamista. Lasten tunnetaitojen kehittymiseen vaikuttavat varhaiskasvattajien omat henkilökohtaiset tunnetaidot sekä koulutustaso. Jatkossa olisi hyvä tarkastella, miten erillisiä koulutettuja tunnetaito-ohjaajia, tai vastaavan koulutuksen saaneita henkilöitä, voitaisiin käyttää varhaiskasvatuksessa ja koulumaailmassa työtään tekevien varhaiskasvattajien tukena.
-
(2022)Tavoitteet. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, mitä eettisen kasvatuksen osa-alueita Seikkailujen eskari -opettajan oppaassa käsitellään ja millaisia opettamisen työtapoja opettajan opas tarjoaa eettisen kasvatukseen. Oppimateriaali, ja erityisesti opettajan opas, voi olla sitä käyttävälle opettajalle hyvin tärkeä työkalu opetuksen suunnitteluun ja toteutukseen. Eettisellä kasvatuksella tarkoitetaan tässä tutkimuksessa sellaista tiedostettua ja tiedostamatonta kasvatusta, jonka taustalla ja päämääränä on hyvän ihmisen ihanne ja jonka tavoitteena on siirtää hyvänä pidettyjä arvoja ja normeja. Eettinen kasvatus määritellään esiopetuksen opetussuunnitelman perusteissa osaksi Minä ja meidän yhteisömme -oppimiskokonaisuutta. Esiopetuksen oppimateriaaleja ja eettistä kasvatusta ei ole esiopetuk-sen kontekstissa juurikaan tutkittu. Menetelmät. Tutkimuksen aineistona oli Seikkailujen eskari -oppimateriaalisarjan opettajan opas, ja tarkemmassa analyysissa opettajan oppaan 152 eettiseen kasvatukseen liittyvää tehtävää. Tehtävien eettiseen kasvatukseen liittyvä sisältö analysoitiin teoriasidonnaisella temaattisella analyysilla, jolloin teemat eli eettisen kasvatuksen sisältöalueet, persoonallinen, interpersonaalinen, yhteiskuntaeettinen, luontoon liittyvä, metafyysinen ja uskonnollinen alue, muodostuivat aiemman teorian pohjalta. Tehtävien työtavoista syntyi analyysissä viisi teemaa, keskustelu-, tarina-, taide-, draama- ja toimintatehtävät. Tulokset ja johtopäätökset. Tutkimuksen tulokset osoittivat, että Seikkailujen eskari -opettajan oppaan 152 eettiseen kasvatukseen liittyvien tehtävien sisällöissä painottuivat vahvasti sosioemotionaaliset ja ryhmässä toimimisen taidot. Puolet tehtävistä liittyi persoonalli-seen alueeseen eli tunnetaitoihin, itsetuntoon tai itsesäätelyyn, ja neljäsosa interpersonaaliseen alueeseen, eli hyviin tapoihin, ryhmätyötaitoihin ja kiusaamiseen. Varsinainen moraalinen sisältö jäi tehtävissä vähäiseksi. Eettiseen kasvatukseen liittyvien tehtävien työtavoissa korostuivat keskustelut sekä oppimateriaaliin kuuluvien tarinoiden eettisen sisällön käsittely.
-
(2019)The goal of this research is to find out what kind of questions and comments children make during a science play lesson that is based on inquiry-based learning. It is important to listen to the children so that we can better understand their thinking and their learning process. Previous research has proven that especially the childrens’ questions have an important role in the improvement of education: they tell us what children are interested in and on what they still lack knowledge. This research includes an intervention. It consists of two science play lessons that were organized in one pre-school group in Helsinki. These lessons were based on a science rhyme card called “Rocket” that was produced in The Joy of learning Multiliteracies (MOI) research and development programme. These lessons were filmed and the questions and comments of the children were analyzed by using a classifying system with several different approaches. This research shows that children didn’t make a lot of questions during these lessons. The fields of the questions and comments were mostly chemistry and physics, and the motivation in most cases was commenting on the observations. Most of the questions and comments were classified as “factual” or “ methodological” and there was not a lot of general pondering. Children also made references to their prior knowledge.
-
(2020)Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää suomalaisten käsityksiä ja mielikuvia tuoreyrteistä sekä niiden käyttöä ja viljelyä kotitalouksissa. Yrttien käytöllä on pitkät perinteet. Yrttien käyttöön ovat vaikuttaneet koko ruokakulttuurin muutokset. Yrttien kysynnän lisääntymisen myötä yrttien kokonaistuotanto ja viljelypinta-ala ovat kasvaneet merkittävästi. Työ toteutettiin keväällä 1999 ja tutkimuskohteeksi valittiin satunnaisesti alle ja yli 40-vuotiaita vähittäiskaupan asiakkaita sekä pääkaupunkiseudulla, että pienessä kunnassa. Kuluttajilta kysyttiin esimerkkiyrityksen tuotemerkin tunnettuutta sekä mielikuvia siitä, yrttivalikoiman tuntemusta sekä kuluttajien suosimien tuoreyrttien käyttötapoja. Tutkimuksen päivityksessä selvitettiin tuoreyrttien käytössä tapahtuneita muutoksia 2020 luvulla. Yhteistyökumppanina tutkimuksessa on Famifarm Oy. Yritys on luonut ensimmäisenä Suomessa elintarvikkeisiin selkeän tuotemerkin, jota se käyttää markkinoinnissaan. Lähes kaikki kyselyyn vastanneet olivat käyttäneet tuoreyrttejä. Naiset ostivat ja käyttivät yrttejä tutkimuksen mukaan miehiä useammin. Eniten yrttejä käyttivät perheet ja vähiten yhden hengen taloudet. Useimmin käytettiin tilliä, persiljaa ja oreganoa. Noin puolet vastaajista oli käyttänyt myös basilikaa, kirveliä, rakuunaa, rosmariinia, ruohosipulia ja timjamia. Osa tuoreyrteistä oli vielä tuntemattomia. Lähes puolet vastaajista ilmoitti, että oli käyttänyt tuoreyrttejä kuluneen vuoden aikana. Tärkeimpinä syinä käyttää yrttejä pidettiin terveellisyyttä ja sitä, että yrtit tuovat vaihtelua ruokiin. Myös kotimaisuus mainittiin ostoperusteena. Tuoreyrttien käyttöä rajoitti, tottumattomuus, yrttien huono tuntemus ja tuoreyrttien kalliina pidetty hinta. Kotimaiset yrtit kiinnostivat suurta osaa vastaajista ja niistä oltiin valmiita maksamaan. Tutkimus osoitti, että tuoreyrttien tunnettuudessa, esimerkkiyrityksen tuotteessa ja toiminnassa on mahdollisuuksia kehittyä. Tutkimuksessa todettiin, että esimerkkiyritys voisi segmentoida eri yrttejä eri käyttäjäryhmille, koska yrttien terveysvaikutukset, gourmet-yrttiseokset ja erikokoiset myyntipakkaukset kiinnostivat kuluttajia. Tutkimuksen tuloksia on huomioitu esimerkkiyrityksen tuotannossa ja siten reagoitu yhteiskunnassa tapahtuneeseen ruokakulttuurin muutokseen.
-
(2017)The purpose of this study is to understand how personal values can be connected to a product, as well as how personal values can be expressed to others in terms of a product. The subject of the study, along with the case study, was Marimekko’s logokassi (a bag). There are three research questions: 1. What kind of features are connected to the product? 2. What kind of values does the user of the logokassi connect to him-/herself by using the bag? 3. What kind of values does the user of the logokassi want to signal to others through the product? Product essence analysis developed by Marketta Luutonen (1997), and the functions of dress, formulated by Penny Storm (1987), were used as theoretical background. The research questions, as well as the questions of the questionary have been formulated by using these theories. The study was carried out as a qualitative research, where the internet was used as the medium of the study. The material was gathered in two closed groups on Facebook in April 2017. The questionary was posted and advertised in the groups. In total, 230 responses were reseived. The responses were analyzed in different themes according to the subject analysis, and later used to carry out the product essence analysis. The analysis was carried out through three stages, first proceeding from the first impression stage to the factual stage, and then continuing to the stage of interpretation. The popularity of the logokassi is based on its tangible assets as well as its different matters of essence. It was considered to be estheticaly beautiful and functional due to its purpose because of its larger, when compering to normal size bags. In addition, the bag itself contained several meanings, which the users wanted to express to others. Users connected these meanings to themselves also when considering other possible accesories. As a brand, Marimekko is strong, and as a product of the company, the logokassi proved to be part of its users’ imago and identity. The company, as well as the product, were seen to advocate values related to Marimekko: ecologicality, stylishness, quality, timeless design and even equality. Some users of the bag wanted to express trend and ecological choices to others, whereas some of the users felt that values related to Marimekko weren’t carried out in this product.
-
(2016)The design process of a Sloyd subject consists of six different stages: ideation, technical, visual design, production and evaluation. The purpose of design process is to emphasize important skills such as creative problem solving and to conceive learner’s own idea. The aim of this research is to describe the design process as a whole, and challenges it may bring to the Sloyd subject context. Theoretical part of the research is created with the help of previous researches and National Core Curriculum of the Sloyd education. The research data has been collected with a survey and one interview. The target group of the survey and the interview included selected number of Sloyd teachers. The interview was held in February 2016 and survey was carried out in April 2016. Questions in the survey were based on the interview and it got 15 respondents. Teacher’s views on the design process were important in order to get diverse understanding how this process functions at the Sloyd subject. The results indicate the content of Sloyd education design process. Furthermore, the results also clarified challenges which design process bring to teacher’s guidance. Research showed that design process exist at the Sloyd education, but in order to work well it needs deeper understanding of the process and pupil’s interest towards the design process. The results aimed to increase meaning of the design process and how it affects learning outcomes of Sloyd education.
-
(2021)
-
(2020)Tietokoneista on tullut lyhyessä ajassa olennainen osa ihmisten elämää, mikä on luonut tarpeen saada lisää tietoa ihmisen ja koneen vuorovaikutuksesta ja sen vaikutuksista ihmisen mieleen ja käyttäytymiseen. Aiemmissa tutkimuksissa on todettu, että ihmisen ja koneen välisen vuorovaikutuksen sekä ihmisten keskinäisen laitevälitteisen vuorovaikutuksen lisääntyessä kasvokkaisen vuorovaikutuksen määrä on vähentynyt, minkä on esitetty heikentäneen empatiakykyä. Aiemmissa tutkimuksissa on myös todettu, että varhaiskasvatuksen opettajan koulutuksessa teknologiakasvatusta on vähän ja sen käyttöä varhaiskasvatuksessa ovat ohjanneet perusopetusta varten kehitetyt tavat, jolloin riskinä on kouluikäisille lapsille suunniteltujen työskentelytapojen ja sisältöjen siirtyminen varhaiskasvatukseen ja esiopetukseen. Lisäksi monet varhaiskasvatuksen työntekijät pitävät teknologiakasvatusta vaikeampana kuin muita oppimisen alueita ja arvioivat oman osaamisensa riittämättömäksi. Tämän tutkimuksen tavoitteena on tuottaa lisää tietoa ihmisen ja koneen välisen vuorovaikutuksen yhteydestä empatiakykyyn tarkastelemalla Turklen käsityksiä tietokoneen käytön vaikutuksesta empatiakyvyn kehittymiseen. Tutkimus oli kuvaileva kirjallisuuskatsaus, jossa pääaineistona käytettiin Sherry Turklen teoksia sekä oheisaineistona tutkimusaiheen kannalta olennaisia artikkeleita. Aineistosta kerättiin Turklen keskeiset väitteet ja päätelmät, jotka liittyivät ihmisen ja koneen välisen vuorovaikutuksen yhteydestä empatiakykyyn, ja verrattiin niitä empatiaa mittaavien psykologisten testien avulla saatuun tietoon empatiakyvyssä tapahtuneista muutoksista. Turklen etnografisten tutkimusmenetelmien avulla kerätty tutkimusaineisto vahvistaa empatiaa mittaavien psykologisten testien antamaa käsitystä siitä, että empatiakyky on heikentynyt 2000-luvun aikana. Turklen käsityksen mukaan empatiakyvyn heikentyminen on yhteydessä tietokoneiden käytön lisääntymiseen ja kasvokkaisen vuorovaikutuksen vähenemiseen. Turklen mukaan kasvatuksessa tulisi kiinnittää aiempaa enemmän huomiota siihen, että lapset ovat riittävästi aidossa, kasvokkaisessa vuorovaikutuksessa läsnäolevien, myötätuntoisten aikuisten kanssa, jotta empatiakyky kehittyisi suotuisasti.
-
(2024)Tämän opinnäytetyön aiheena on Turner-tyttöjen ja -naisten sosiaalinen toimintakyky ja itsetunto. Turnerin oireyhtymä on harvinainen tytöillä ilmenevä kromosomipoikkeavuus, jonka esiintyvyys on noin 1:2500. Oireyhtymän pääpiirteisiin kuuluu lyhytkasvuisuus, puutteellinen murrosiän kehitys ja lapsettomuus. Moni Turnerin oireyhtymään liittyvistä tutkimuksista keskittyy Turner-tyttöjen ja -naisten fyysiseen terveyteen, kuten pituuskasvuun, hormonihoitoihin ja murrosiän kehitykseen. Sen sijaan oireyhtymän vaikutuksia psykososiaaliseen hyvinvointiin on tutkittu vähemmän. Kun Turner-tytön vanhemmat saavat tietää diagnoosista, heitä todennäköisesti mietityttää, kuinka oireyhtymä tulee näkymään lapsen arkielämässä ja ihmissuhteissa. Tullaanko tätä kiusaamaan pituutensa tai muiden ulkoisten piirteidensä vuoksi? Tuleeko tällä olemaan haasteita ystävyys- ja seurustelusuhteissa? Miten nämä asiat vaikuttavat lapsen minäkäsityksen ja itsetunnon rakentumiseen? Tämän tutkielman pyrkimyksenä on löytää näihin kysymyksiin vastauksia. Tämä opinnäytetyö on kirjallisuuskatsaus, jossa tutkimusaineistona käytetään aikaisempia tutkimuksia. Tarkoituksena on muodostaa laaja kokonaiskuva Turner-tyttöjen ja -naisten sosiaalisesta toimintakyvystä ja itsetunnosta sekä niihin vaikuttavista tekijöistä aiempia tutkimustuloksia analysoimalla. Aineistoon valikoitui kuusi tutkimusartikkelia, jotka on julkaistu vuosina 2000–2011. Tutkittavien yhteinen ikähaarukka oli 7–61 vuotta, mutta valtaosa tutkittavista oli alle 35-vuotiaita. Tutkimusaineistossa Turner-tyttöjen ja -naisten oma arvio sosiaalisesta toimintakyvystään on varsin positiivinen. Heillä on kuitenkin vaikeuksia ystävyys- ja seurustelusuhteiden muodostamisessa ja kokemuksia koulukiusaamisesta. Lisäksi heidän vanhemmat kertovat heillä olevan tavallista enemmän haasteita sosiaalisissa taidoissa. Tämä voi viitata siihen, että Turner-tytöt ja -naiset peittelevät haasteiden todellista laajuutta tai eivät hahmota niitä itse. Turnerin oireyhtymään näyttää liittyvän myös heikko itsetunto, mutta tiettyjä itsetunnon osa-alueita on syytä tarkastella erikseen. Tämän tutkielman tuloksien mukaan Turner-tyttöjen ja -naisten suoritusitsetunto on vahva, mutta sosiaalinen itsetunto tavallista heikompi. Tulokset viittaavat siihen, että itsetunto-ongelmat ja haasteet sosiaalisissa suhteissa liittyvät Turner-tytöillä ja -naisilla erityisesti murrosiän kehityksen ongelmiin. Pituudella, käytetyllä hormonikorvaushoidolla ja sen kestolla ei sen sijaan näytä olevan vaikutusta kumpaankaan. Tutkimusartikkelien tuloksissa on paljon ristiriitaisuuksia, eikä suoria olettamuksia Turner-tyttöjen ja -naisten psykososiaalisesta toimintakyvystä kannatakaan tehdä. Jokainen Turner-tyttö on yksilö, ja kasvattajan rooliin kuuluu tunnistaa tämän henkilökohtaiset vahvuusalueet ja tuen tarpeet. Näin lapsen henkiselle kasvulle voidaan tarjota paras mahdollinen tuki.
Now showing items 6271-6290 of 7170