Browsing by Title

Supporting the mental health of refugees and asylum seekers has become even more urgent now that conflict has increased around the world. The crisis in Afghanistan and war in Ukraine, for example, are going to affect the refugee populations arriving to Finland. Mental health professionals are going to encounter refugees in public health care, occupational health care and schools, so it will be vital to understand the needs of these groups. This thesis analyses the mental health characteristics, risk and protective factors and treatment of refugees and asylum seekers. Literature search was conducted on Medline, PsycINFO, PubMed and SCOPUS databases. Current literature that addressed the mental health, behavior or psychosocial treatment of refugees and asylum seekers in the Western world was accepted for the thesis. Some of the key sources were publications that surveyed the wellbeing of immigrants in Finland, published by the Finnish institute for health and welfare. Based on the chosen literature asylum seekers and refugees are more vulnerable to mental health issues than natives and other immigrant groups. There is international consensus that they experience more anxiety, depression and traumatic disorders. Traumatic experiences, issues with social participation, poor legal status, family separation and discrimination are risk factors for the mental health of refugee populations. Communality and social support, on the other hand, are protective factors. Despite the elevated risk, asylum seekers and refugees use the health care system less than natives and they are more likely to receive lighter treatment. Trauma symptoms, cultural differences, knowledge-gap and language barriers can make diagnosis and treatment difficult. Lack of trust in the clinician, interpreter or the Western health care system can also hinder treatment. In addition, there is a significant risk of marginalization in refugee populations. According to clinical research, trauma-based interventions are most effective, but physical activity interventions offer an approachable option for supporting the mental health of refugees and asylum seekers. However, the success of any intervention is highly dependable on the clinician’s cultural awareness and their ability to build a trusting relationship with the client. It is necessary to develop efficient screening tools and interventions for the needs of refugees and pay attention to practitioners’ cultural know-how.

Tiivistelmä Tavoitteet. Tämä tutkimus lähestyy koulunkäynninohjaajien ja koulun moniammatillisen yhteisön yhteistyötä relationaalisen asiantuntijuuden näkökulmasta. Tutkimuksen teoreettisena viitekehyksenä toimi Anne Edwardsin (2005) relationaalisen asiantuntijuuden käsite. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää koulunkäynninohjaajien kokemuksia heidän omasta asiantuntijuudestaan ja siitä, miten heidän asiantuntijuuttaan huomioidaan koulun moniammatillisessa työyhteisössä. Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että eri kasvatusalan ammattilaiset voivat rakentaa yhteistä, uutta tietoa yhdessä, kun he tunnistavat ja tunnustavat toistensa asiantuntijuuden. Menetelmät. Tutkimus oli laadullinen tutkimus. Sen aineisto kerättiin teemahaastatteluilla. Haastatteluaineisto koostui kolmen koulunkäynninohjaajan haastatteluista. Aineisto analysoitiin teorialähtöisen sisällönanalyysimenetelmän avulla, missä aineiston luokittelu perustuu aikaisempaan teoriaan. Tulokset ja johtopäätökset. Tutkimuksen tuloksissa koulunkäynninohjaajat tunnistivat oman asiantuntijuutensa, joka koostui arjen oppilastiedosta. Ohjaajat kokivat oman ammatillisen koulutuksensa tuoman tietopohjan kapeaksi työtehtäviin nähden, mitkä vaihtelivat oppilaiden ja ohjaajien kahdenkeskisistä opetushetkistä koko luokan valvontatilanteisiin. He tunnistivat opettajien asiantuntijuuden ja miten se erosi heidän omasta asiantuntijuudestaan. Koulunkäynninohjaajat olivat vaihtelevasti osallisina tiedon jakamisessa. Ohjaajat kokivat, että tieto muilta koulun asiantuntijoilta olisi ollut tarpeellista koulun arjessa. Tutkimuksen tuloksista oli nähtävissä kaksi teemaa, jotka toimivat relationaalisen asiantuntijuuden rakentumisen esteinä. Tulosten perusteella voidaan todeta, että ohjaajilla on haasteita rakentaa relationaalista asiantuntijuutta suhteessa oppilaisiin. Yhteisen kasvatusvastuun tukeminen lähtee kaikkien asiantuntijuuden tunnustamisesta ja yhteisestä tiedosta. Yhteisen tiedon rakentuminen vaatii aikaa, eikä ajan puutteeseen voi vaikuttaa ohjaajien tasolla. Relationaalista asiantuntijuutta voitaisiin kehittää lisäämällä ajallisia ja tiedollisia resursseja koko työyhteisössä.

Tavoitteet. Sähköiset oppimateriaalit ovat tulleet lyhyessä ajassa kouluihin. Sähköisten oppi-materiaalien käyttö ja ominaisuudet voivat kuitenkin olla vaihtelevia. Tutkimuksen tavoitteena oli tutkia sähköiseen oppimateriaaliin liittyviä tekijöitä eri tutkijoiden tutkimuksissa. Tutkimus-tehtävänä on tutkia, mitä ominaisuuksia tutkijoiden mukaan sähköisessä oppimateriaalissa pitäisi huomioida, ja mitä tekijöitä tutkijoiden mukaan sähköisen oppimateriaalin käyttämisessä tulisi huomioida. Menetelmät. Tutkimus toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Tutkimuksen aineisto muodostettiin hakemalla Helka-tietokannasta ja Google Scholarista eri hakusanoilla. Osa tutkimusaineistosta löydettiin myös aiempien tutkimusten ja pro gradujen lähdeluetteloista. Muutama tutkimus saatiin myös kokeneemmalta tutkijalta. Aineistoa analysoitiin tutkimuskysymysten pohjalta. Tulokset ja johtopäätökset. Tutkijoilla erimielisyyttä esiintyi vain yksittäisissä tekijöissä, merkittävimpinä oppimateriaalin esittämistavoissa eri aisteilla sekä matematiikan valmiuksista sähköisen oppimateriaalin käyttöön siinä käytettävien symbolien ja kaavojen takia. Samaa mieltä tutkijat olivat kaiken kaikkiaan sähköisen oppimateriaalin ominaisuuksista niin rakenteen, motivoinnin kuin yhteisöllisyydenkin kannalta. Sähköisen oppimateriaalin käytössä tutkijat näkivät tärkeimpänä, että opettajalla on aikaa perehtyä oppimateriaaliin, ja sähköistä oppimateriaalia käytetään tilanteeseen sopivalla tavalla. Tutkijat eivät pitäneet todennäköisenä, että painetun oppimateriaalin käyttö olisi katoamassa vielä vähään aikaan. Heidän mielestään sähköisen ja painetun oppimateriaalin yhteyskäytöllä saavutettaisiin parhaat oppimistulokset. Sähköisellä oppimateriaalilla pystytään tukemaan oppilaan oppimista parhaiten, kun sitä käytetään harkiten ja perustellusti. Sähköisiä oppimateriaaleja voisikin tutkia tulevaisuudessa lisää empiirisesti, kuten esimerkiksi, mitä sähköisiä oppimateriaaleja Suomessa kouluissa käytetään tai opettajien ja oppilaiden kokemuksia niiden käytettävyydestä erityisesti matematiikan parissa. Myös sähköisten oppimateriaalien taustalla olevaa pedagogiikkaa voisi tutkia tarkemmin.

Behind participatory research is an ideology, which aims to empower those who are not academic researchers. It also offers a chance to examine disability as a social construct instead of a physical disability, and to participate disabled people in conducting research about them. Research ethics considers vulnerable peoples to be populations, which are at risk of being taken advantage of, or incapable of giving consent to research. One of these vulnerable populations is people with intensive special education needs. Intensive special education needs refers to those with severe disabilities, intellectual or developmental disabilities or autism. They might also have severe mental challenges or elongated compulsory education. This research is interested in what research ethical challenges participatory research has, when conducted with people with intensive special education needs. This research also aims to find out, how participatory research can improve the realisation of self-determination and participation of people with intensive special education needs. This research aims to answer the following questions: 1. What research ethical challenges does participatory research have, when conducted with people with intensive special education needs? 2. What possibilities does participatory research create to improve the realisation of self-determination and participation of people with intensive special education needs? This research was conducted as an integrative literary review of 9 articles. Articles were searched using key words of ethics, disability or disabilities or disabled ja participatory research, and the criteria was, that articles had to have been published after year 2000, they were peer reviewed and in English. Content analysis was used to analyse the data. Content analysis was done data based by coding the data, after which the coded data was arranged into themes and categories. After the data was analysed, five categories arose: the failure of getting content, power-imbalances between the academic research and research partners, increased awareness and know-how, challenges brought on by outside influence and empowerment. Regarding power-imbalances the findings were conflicting: on the other hand participatory research was seen as a good way to break down the barriers between the academic researcher and the research partners, on the other hand the academic researchers found themselves incapable of facing the research partners as equals. The most important finding of this study was however, that the data clearly highlighted empowerment and increased competence among the research partners.

The purpose of this thesis was to find out how philosophy and the Philosophy for Children-program are related to philosophy of life (school subject) and to see to what extent children’s philosophy can be used to achieve the goals of philosophy of life at grades 1-2. I was interested in the subject because I wanted to find practical tools for teaching philosophy of life classes. The aim of this thesis was to show the link between philosophy of life, philosophy and the Philosophy for Children-program by examining the practical connections and features between them, and also to examine the eligibility of Philosophy for Children as a teaching method in philosophy of life. The research questions in this study were different in nature, so I used different tools to answer them. I investigated the links between philosophy of life, philosophy and the Philosophy for Children by examining the national core curriculum and various articles related to them. I investigated the eligibility of Philosophy for Children as a teaching method in philosophy of life by means of an integrated literature review. My review consisted of five recent researches on the effects of Philosophy for Children, which I chose on the basis of the variables under examination. Philosophy of life turned out to be linked to philosophy and the Philosophy for Children-program by a variety of practical implications behind the subjects. An integrated literature review showed that the Philosophy for Children practise can be used as a teaching method to achieve the goals of the curriculum of philosophy of life at grades 1-2.

Mål. Målet med kandidatavhandlingen var att undersöka hur två- och flerspråkighet och identitet behandlas i sex nyländska tvåspråkiga kommuners lokala läroplaner. I grunderna för läroplanen för den grundläggande utbildningen (2014) står det målsättningar om flerspråkighetens vikt för både gemenskapen och individen. Två- och flerspråkighet bör ses som en positiv sak och som en resurs. Dock visar tidigare forskning lärares oro för två- och flerspråkiga elevers bristfälliga språkkunskaper. Avhandlingen och undersökningen skulle utreda på hurdana sätt två- och flerspråkighet beskrivs kopplat till elevernas identitetsutveckling i de lokala läroplanernas allmänna del. Undersökningen bygger starkt på begreppen identitet samt två- och flerspråkighet. Identitet kan vara både personlig och social. Identiteten bygger på flera tillskrivna och frivilliga kategorier. Tvåspråkighet är ett mångtydigt begrepp men i denna avhandling behandlas det främst ur ett individuellt perspektiv. Individuell tvåspråkighet kan delas i fyra kategorier: ursprung, identitet eller attityd, funktion och kompetens. Individuell tvåspråkighet kan även klassas som frivillig eller ofrivillig. Metoder. Undersökningen är en kvalitativ dokumentanalys var analysmetoden är tematisk analys enligt Braun och Clarkes (2006) artikel. Dokumenten som undersöks är Borgås, Esbos, Grankullas, Kyrkslätts, Lovisas och Vandas lokala läroplaner. Kommunerna valdes från Nylands femton tvåspråkiga kommuner enligt läroplanernas format och omfattning. De relevanta delarna från dokumenten kodades till 43 citat, vilka användes i analysen. Teman producerades utgående från tidigare forskning och teorier. Resultat och slutsatser. Analysen gav fyra nyckelteman: 1) språk som kategori för identitetsformande på personlig nivå, 2) språk som social kategori för identitet, 3) andrafiering av flerspråkiga elever samt 4) två- och flerspråkighet som kompetens. I resultaten framkom även att två- och flerspråkighet och identitet behandlas i de övriga läroplanerna tämligen ytligt och att identitet i samband med två- och flerspråkighet inte behandlas alls i Borgås och Vandas lokala läroplaner.

The objective of this thesis is to highlight opportunities or disadvantages for simultaneous bilingual children ́s language learning in early childhood education and discuss how educators should work to develop the simultaneous bilingual child ́s language in a proper way. I base my study on the following research questions: 1. Which opportunities can a bilingual child have considering language learning? 2. Which disadvantages can bilingual children have considering language learning? 3. How can bilingualism interfere with the learning when considered children with previous language impairment? I have chosen to research simultaneous bilingualism and by doing that, answering my research questions as it is a constantly occurring subject in bilingual Finland and by being conscious about bilingual learning educators can work consciously with developing children ́s language usage in Early childhood education. The thesis is written with the research method qualitative text analysis with the research approach grounded theory. The data analysed in the thesis are five articles discussing simultaneous bilingualism. The result of the thesis notes that bilingualism does not affect children ́s language learning as long as the child gets proper support in the language learning from the start. The educator has to be aware of the disadvantages of bilingualism to be able to properly support simultaneous bilingual children in their language learning. By giving the children proper support from the beginning of the bilingual language learning process, disadvantages can be prevented all together. The simultaneous bilingual child should get linguistic support from the educator by, for example, discussion or language exercises to develop both languages equally.

Avhandlingen är en kvalitativ studie om hur moderatorerna vid Svenska Yle bedömer att antingen avslå eller godkänna kommentarer på webbsidan svenska.yle.fi. och vad som är avgörande för att en kommentar ska förkastas. Forskningen ger perspektiv på hur kommentarer ska modereras ur moderatorernas synvinkel och om moderatorerna upplever att det förekommer dilemman i och med modereringen. Undersökningen baserar sig på fem kvalitativa personintervjuer med moderatorer och en chef vid Svenska Yle. Utöver det analyseras tidigare forskning och regelverk och lagar som är relevanta för deltagardiskussion i offentliga forum. Studien visar att det finns flera dilemman relaterade till kommentarsmodering enligt moderatorerna, bland annat hur individers subjektiva karaktär leder till skillnader i modereringsbeslut och hur en del kommentarer faller in i kategorin gränsfall. Svenska Yle har en diskussionspolicy som moderatorerna följer i sin bedömning. De kommentarer som direkt bryter mot diskussionsreglerna avslås. Ifall att en kommentar inte bryter mot reglerna men ändå hör till ett gränsfall följer moderatorerna principen att förkasta kommentarer som man är tveksam till. Det är lättare att motivera en för sträng bedömning än en bedömning där kränkande uttalanden publiceras.

Att använda sociala medier som Facebook, Twitter eller bloggar som nyhetskällor blir allt vanligare. De sociala medierna har blivit plattformar för journalisterna att hitta ämnen, intervjuobjekt, citat och källor av olika slag, vilket lett till en förändrad yrkesroll. Som ett resultat av digitaliseringen och de sociala mediernas frammarsch är journalistens roll som gatekeeper i förändring: hur ska den moderna journalisten bäst nå all den information som den digitala världen i dag bjuder på och sedan snabbast forma om informationen till nyheter som engagerar och intresserar medieanvändare? I den här avhandlingen granskar jag Twitters roll i den dagliga nyhetsrapporteringen vid de två största finlandssvenska redaktionernas, Hufvudstadsbladets och Svenska Yles webbredaktioner. Med kvantitativ innehållsanalys som metod studerar jag förekomsten av Twitter-källor i ett urval artiklar vid respektive webbplats. Jag söker svar på frågorna: vilken typ av källor förekommer i form av Twitter-uppdateringar, vem det är som får uttala sig i dem och inom vilka ämnesområden Twitter främst används som källa i nyhetssammanhang. Avhandlingen bekräftar det tidigare forskning kommit fram till: användning av Twitter som nyhetskälla har blivit ett allmänt fenomen inom journalistiken och trots att användningssätten är många följer källorna lojalt samma mönster gällande ämnesområden och vem det är som får uttala sig. Det blir klart att mediehusen anser att källor av auktoritär karaktär är pålitliga att citera, oberoende om de själva direkt är kopplade till ämnet eller inte. Studien visar också att Twitter verkligen är journalisternas, kändisarnas och politikerna gemensamma nöjesfält: man citerar varandra, tweetar åt varandra och använder varandra för att bekräfta sin egen agenda. Med stor sannolikhet är det en av orsakerna till att en så stor del av ämnena de granskade Twitter-källorna tangerar är politik, sport och samhälle.

Tavoitteet. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten opiskelijat kokevat akateemisen tylsyyden opiskeluun liittyvissä tilanteissa, jotka he kokivat olevan joko liian haastavia tai liian helppoja itselleen. Lisäksi tutkimuksessa selvitettiin, minkälaisessa yhteydessä tylsyyden kokeminen oli akateemisiin saavutuksiin. Tunteiden yhteyttä oppimiseen on tutkittu 1900-luvun alusta. Suurimmaksi osaksi tutkimus on keskittynyt ahdistuksen tunteeseen. Tällä vuosituhannella on alettu tutkia myös muiden tunteiden yhteyttä opiskeluun ja siinä suoriutumiseen. Akateemisten tunteiden määrittelyn apuna käytettiin kontrolli-arvoteoriaa, tunteiden yhteyttä oppimiseen kuvailtiin tutkimuksessa akateemisten oppimistilanteiden kontekstissa. Menetelmät. Tutkimus toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Aineistona käytettiin internetin hakukoneista ja tietokannoista löytyneitä tieteellisiä artikkeleita sekä yhtä pro gradu- tutkimusta. Tulokset ja johtopäätökset. Opiskelijoiden kokemus tylsyyden tunteesta vaihteli sen mukaan, johtuiko tylsyyden tunne tehtävän liiallisesti haastavuudesta vai helppoudesta. Liian haastavien tehtävien kohdalla tylsyyden tunne kohdistui opiskelijaan itseensä, kun taas liian helppojen tehtävien kohdalla tylsyys kohdistui sekä tehtävään että yksilöön. Akateemisten saavutusten ja tylsyyden tunteen suhde näytti olevan vastavuoroinen. Akateemisiin saavutuksiin liittyvä tylsyyden tunne heikensi akateemista suoriutumista ja heikentyneet suoritukset lisäsivät tylsyyttä.