Browsing by Title

HELSINGIN YLIOPISTO – HELSINGFORS UNIVERSITET – UNIVERSITY OF HELSINKI Tiedekunta – Fakultet – Faculty Faculty of Behavioural Sciences Laitos – Institution – Department Institute of Behavioural Sciences Tekijä – Författare – Author Terhi Korhonen Työn nimi – Arbetets titel – Title Title in English … Oppiaine – Läroämne – Subject General and adult education Työn ohjaaja(t) – Arbetets handledare – Supervisor Elina Ikävalko Vuosi – År – Year 2018 Tiivistelmä – Abstrakt – Abstract There is all the time bigger and bigger amount of practical nurses working at the public and private homecare units. Home care is not a valuated job and it is now and then even hard to find workforce for there. And there is almost at all or not at all no research about the job satisfaction at home care units. Workplace learning is better concept to study than job satisfaction, because workplace learning has a connection to work satisfaction. The aim of this study is to explore how are the practical nurses feeling about their work, how they learn at home care and what kind of is the learning environment there. The sample is collected by interviewing three experienced practical nurses in 2006. Theoretical framework of this study was the former studies about the workplace learning. The analyzin method was the analysis of content. The home care unit seems not to take the workplace learning a explicit part of their everyday work. There seems to be a lot of promotive elements of workplace learning at the work environment. There was preventive element too: the lack of the support from the boss, problems in workplace atmosphere, accidentality of the interaction system and scrambling nature of the work. Avainsanat – Nyckelord – Keywords workplace learning – learning environment – home care Säilytyspaikka –

Many work-related goals can only be achieved when people communicate with each other. For the actualiza-tion of communication, it is advantageous that people believe in their competence to communicate. Person’s beliefs about their own capabilities have been sought as one the most vital factors that affect one’s behav-iour. In the center of this bachelor’s thesis is the term self-efficacy. It is one’s personal beliefs about their own competence. In this thesis, there are two self-efficacies that are being examined: the capability to understand and capability to tell. The agenda of this thesis is to bring forth knowledge about how these self-efficacies ap-pear in a social setting where work colleges communicate work-related knowledge to each other. The appearance of the capability to tell and understand have been surveyed from the perspective of self-efficacy sources. Self-efficacy sources that have been examined in this study are mastery experience, vicari-ous experience and affective & somatic states. Alongside these sources, the capability to tell and understand has been surveyed from the viewpoint of factors that affect these capabilities. This is meant to produce in-formation about the complex nature and structure of the examined self-efficacies. In this study five people who work in the same service consulting firm were interviewed. The interviews lasted from 30 – 60 minutes and they were produced as half-structured interviews. These interviews created the re-search material which was analysed with content analysis. The goal of this method was to indicate the similar-ities and differences in the research material and between this and other studies. According to the research’s results the content of knowledge, work college and preparing affect the capability to tell and understand work-based knowledge in a face-to-face situation. In the study mastery experience transpired as diverse know-how of the field, ability to comprehend the opposing person holistically and the ability to ask follow-up questions. Vicarious experience appeared in the study as work-colleges with better ca-pability to tell and understand knowledge. These intertwined with transmitting a visual, asking follow-up ques-tions and giving difficult feedback. Affective and somatic states were externalized in the study as hinders in receiving and transmitting knowledge.

Kirjallisuuskatsauksen tarkoituksena oli tarkastella työtyytyväisyyden ja työpaikalla tapahtuvan oppimisen yhteyttä ja hahmottaa tähän yhteyteen liittyviä tekijöitä. Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet työpaikalla tapahtuvan oppimisen sekä laajempien oppimismahdollisuuksien olevan positiivisesti yhteydessä työtyytyväisyyden kanssa. Uuden oppimisen ja ammatillisen kehitty-misen sekä työtyytyväisyyden kokemuksen tärkeys on myös tunnistettu. Kirjallisuuskatsauk-sessa esitetään erilaisia työtyytyväisyyteen ja työpaikalla tapahtuvaan oppimiseen vaikuttavia tekijöitä. Näitä tekijöitä tunnistamalla organisaatioissa voidaan kehittää toimintaa ja pyrkiä pa-rantamaan suorituskykyä osaavan sekä tyytyväisen henkilöstön avulla. Kirjallisuuskatsauksen tyypiksi valikoitui kuvaileva narratiivinen kirjallisuuskatsaus, sillä sen avulla voidaan tiivistää aiemmin tehtyjä tutkimuksia ja yhdistellä tutkimustietoa suppeankin tut-kimusaineiston läpikäymisellä. Tutkimusaineisto kerättiin ERIC -tietokannasta hakulausekkeella (“job satisfaction” AND learning) ja hakutermit rajattiin esiintymään vertaisarvioitujen julkaisu-jen otsikossa. Selkeiden poissulku ja mukaanotto kriteerien perusteella lopullisen tutkimusai-neiston muodosti kuusi tutkimusartikkelia. Näitä kuutta tutkimusartikkelia analysoitiin sisäl-lönanalyysillä. Sisällönanalyysissä tutkimuksia analysoidaan niiltä osin kuin ne käsittelevät tut-kimuskysymykseen liittyviä asioita. Analyysi ja tieteellinen päättely tehtiin induktiivisesti eli ai-neistolähtöisesti. Työtyytyväisyyden ja työpaikalla tapahtuvan oppimisen positiivinen yhteys oli toistuva tulos tutkimusaineistosta. Aineistosta eriteltiin työtyytyväisyyteen ja työpaikalla tapahtuvaan oppimi-seen vaikuttavista tekijöistä kolme yläteemaa, jotka olivat organisaation tarjoamat oppimismah-dollisuudet, organisaation ja työyhteisön ilmapiiri sekä psykologiset tekijät. Tuloksista nousi esiin muun muassa monipuolisen työn tarjoamisen, oppimisohjelmiin osallistumisen, kehitty-miselle annetun ajan, oppimismyönteisen ilmapiirin sekä tiedon jakamisen käytänteiden positii-vinen yhteys työtyytyväisyyteen. Nämä tekijät vaikuttavat myös työpaikalla tapahtuvaan oppi-miseen. Lisäksi psykologisten perustarpeiden tyydytyksen on tutkittu korreloivan työtyytyväi-syyden sekä työpaikkaa oppimisympäristönä mittaavien ulottuvuuksien kanssa. Työtyytyväi-syyteen ja työpaikalla tapahtuvaan oppimiseen vaikuttavat siis monet asiat, joita tunnistamalla organisaatioita voidaan kehittää ja henkilöstön osaamista sekä tyytyväisyyttä parantaa. Tutki-malla työtyytyväisyyteen ja työpaikalla tapahtuvaan oppimiseen vaikuttavia tekijöitä, voidaan parantaa työntekijöiden hyvinvointia ja ammatillista osaamista ja täten vaikuttaa niin työnteki-jöiden kuin organisaatioidenkin suorituskykyyn ja menestykseen.

Työuupumuksen riskitekijöitä ja ennaltaehkäisyä on tutkittu laajalti, mutta usein keskittyen työympäristöön liittyviin tekijöihin. Useimmiten työntekijällä ei ole mahdollisuutta vaikuttaa työympäristön tekijöihin suoraan, minkä vuoksi on tärkeää huomioida myös yksilölliset riskitekijät ja työntekijän mahdollisuudet ennaltaehkäistä työuupumusta sitä kautta. Terveydenhuollon ammattilaisilla esiintyy huomattavasti työuupumusta ja etenkin vallitsevan covid-19 pandemian seurauksena työuupumuksen ennaltaehkäiseminen heidän kohdallaan on ensiarvoisen tärkeää. Tämän katsauksen tarkoituksena on koota kirjallisuutta työuupumuksen riskitekijöistä sekä ennaltaehkäisevistä mekanismeista työntekijän eli yksilön näkökulmasta käsin terveydenhuollon ammattilaisilla. Tavoitteena on lisätä ymmärrystä työntekijän mahdollisuuksista ennaltaehkäistä omaa mahdollista työuupumustaan. Tätä tarkoitusta varten kirjallisuutta kerättiin PubMed, PsycInfo sekä Medline (Ovid) tietokannoista hakusanoilla ”burnout AND prevent*”, syksyn 2021 aikana. Kirjallisuudesta valittiin terveydenalan ammattilaisia koskevaa tutkimustietoa. Kirjallisuudessa ilmenneitä yksilöllisiä riskitekijöitä työuupumukselle olivat demografiset tekijät (ikä, sukupuoli, naimattomuus, etnisyys jne.), persoonallisuuspiirteet, heikot coping-strategiat ja defenssimekanismit sekä mielenterveydelliset tekijät (emotionaalinen älykkyys, samaistuttavat omakohtaiset kokemukset asiakkaan kanssa). Näiden riskitekijöiden vaikutus on näytön mukaan osittain ristiriitaista. Työntekijän mahdollisuudet vaikuttaa työuupumuksensa ennaltaehkäisyyn yksilöllisten tekijöiden kautta, ovat rajalliset. Osa riskitekijöistä on luonteeltaan sellaisia, että niitä on jopa mahdoton muuttaa. Kuitenkin tunnistamalla omat riskitekijänsä työntekijällä on mahdollisuus vaikuttaa niihin tekijöihin, joita voi muuttaa. Esimerkiksi toimivimpien coping-keinojen opettelu, resilienssin ja kommunikaatiokeinojen kehittäminen ovat keinoja, joilla omaa työuupumuksen ennaltaehkäisyä voi tehostaa. Tulevaisuudessa työuupumuksen ennaltaehkäisevien interventioiden kehittämisessä on tärkeää huomioida työympäristön tekijöiden vaikuttamisen lisäksi työntekijän ominaisuuksien tuomat riskitekijät. Tunnistamalla työntekijöihin itseensä liittyviä riskitekijöitä, voidaan interventioita kohdentaa tehokkaammin ja siten ennaltaehkäistä työuupumusta juuri heidän kohdalla, jotka ovat siihen taipuvaisimpia.

Objectives. The purpose of this qualitative study was to explore a choir of an organization and its meanings to the choir members. The research question was ‘Which kinds of meanings does choir singing have to the choir members?’. Earlier studies concerning sense of community and choir singing were introduced in the theory chapters. Methods. The material of this study was collected from 8 participants of an organization’s choir. The method used was a focus group interview. The questions asked concerned the meanings of the choir in general, the meanings from well-being point of view, sense of belonging, communication and trust as well as openness. The role of theory was directional in the analysis. Especially the studies written by McMillan and Chavis (1986) as well as Burroughs and Eby (1998) were applied in the analysis. Results and conclusions. The results of this study were categorised into communal meanings and individual meanings. The most important communal results concerned the positive sense of community, co-worker support, openness and trust and negative sense of community. The most important individual meanings concerned relaxation and well-being. This study could be beneficial on the field of work development since it shows the importance of activities at work such as the choir of this study from both collective and individual points of view.

En man attackerade studerande och personal vid ett yrkesinstitut i Kuopio i Finland år 2019. Efter en skolattack tenderar massmedier att försöka förklara skolattacker, men ofta genom få och förenklade faktorer. Genom att framföra våldet som okaraktäristiskt och gärningsmännen som offer för mobbning, internet och social utstötthet, vilket lett till mental sjukdom och till slut till grovt våld. Över lag porträtteras vita män som utför massvåld ofta genom diskurser om mental sjukdom. Syftet för denna kandidatavhandling är att analysera Svenska Yles sätt att rapportera om gärningsmannen av skolattacken i Kuopio. Fokus ligger på artiklar från de två första dagarna efter attacken, eftersom jag vill se på den första reaktionen. Materialet består av tre artiklar från Svenska Yles nätnyheter på svenska.yle.fi. I tidigare skolattacker i Finland blev gärningsmännen till ett av huvudteman i medier och också en central aktör. Denna kandidatavhandling tar hjälp av Raittila et al.:s (2009) kategorier av porträtteringar av gärningsmannen vid Kauhajoki skolskjutning år 2008: kriminell, offer, hjälte och vanlig ung man. Metoden för analysen är kritisk diskursanalys. Med kritisk diskursanalys ser en på hur en text genom olika lexikala val skapar och uppehåller olika diskurser. Vad anses neutralt och objektivt och hur kunde texten se annorlunda ut? Med diskurs menas de verklighetsuppfattningar som skapas och uppehålls genom språkbruk. I studien framkommer att gärningsmannen ges roller som kriminell, offer och vanlig ung man, och att orsaker till våldet till en viss del försöker hittas. Under den första dagen omtalas mannen genom brottsbenämningar medan han under den andra dagen börjar beskrivas med olika personlighetsdrag och hans bakgrund tas fasta på. En diskurs om mental sjukdom kan också hittas.

Tavoitteet. Sukupuoli on laajasti tutkittu aihe, ja se on kiinnostanut monia tutkijoita tieteenalasta riippumatta. Aihetta on lähestytty monien eri sukupuolen määritelmien kautta, ja tässä tutkimuksessa hyödynnän erityisesti feminististen tutkimusten muodostamaa näkemystä aiheesta. Opettajien sukupuolittava kielenkäyttö on jäänyt tutkimuskentällä vähemmälle huomiolle. Tutkimukseni tavoitteena on selvittää, miten opettajien sukupuolittavaa kielenkäyttöä on tutkittu, ja rakentaa aiempien tutkimusten perusteella kuva, minkälaista sukupuolittamista opettajien kielenkäytössä ilmenee. Menetelmät. Tutkimus toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Aineisto rajattiin Euroopassa ja Yhdysvalloissa tehtyihin tutkimuksiin vuosien 2008–2023 välillä. Aineisto rakentui yhdeksästä vertaisarvioidusta tutkimusartikkelista ja yhdestä vertaisarvioudusta kirjan luvusta. Ensimmäistä tutkimuskysymystä varten tutkimuksista analysoitiin käytetyt menetelmät, otoskoot, koulutusasteet, kontekstit ja näkökulmat sukupuolittavaan kielenkäyttöön. Toiseen tutkimuskysymykseen vastatessa tutkimuksista analysoitiin tutkimusten tulokset ja johtopäätökset. Tulokset ja johtopäätökset. Aineistona olleet opettajan sukupuolittavaa kielenkäyttöä koskevat tutkimukset toteutettiin laadullisin menetelmin, suosien tapaustutkimuksia. Opettajien sukupuolittava kielenkäyttö rakensi sukupuoleen liittyvää toimintaa ja vahvisti sukupuoliryhmien välistä jakoa. Sukupuolittamista ilmeni sukupuolittavien termien ja opettajan käyttämän kuvailevan kielenkäytön kautta. Aiempiin tutkimuksiin verraten tämänkin tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että opettajat kohtelevat sukupuolia itsestään selvinä binäärisinä kategorioina ja opettajien kielenkäyttö perustuu sukupuolen kaksijakoisuuteen.

In this thesis I investigated previous research about gender differences in the vocational choice of kids and adolecents. The main focus was segregation which is a complex phenomenon in the world of work. It causes inequality and ineffectiveness in the labour market. Segregated structures are also seen in the educational field. The aim of this study was to help being aware of them. A systematic literature review was made from 14 original articles which were publiced in the International Journal for Educational and Vocational Guidance from 2008 to 2016. The review indicates that there are several views to gender differences in the vocational choice of kids and adolecents. For example occupational aspirations, intrests and barriers are discussed. Segregated structures and traditional gender roles are also presented in previous research. Therefore the review indicates that the significance of gender should be considered in the work among young people in educational and vocational fields.

Objectives. I chose girls in children´s literature as the subject of my study because I was interested in understanding how girls are portrayed in today´s children´s literature. I wanted to study the effect of the literature on the development of a child's identity. The variety of the sex and children literature were selected to be the theoretical reference frame of my study. The objective of my study was to describe girls and their roles in the children´s book series The Five Wild Virtanens. I also wanted to find a means of utilizing the series of books in question in the work of an early childhood education teacher. Methods. My study uses qualitative content analysis. I have chosen for my study only those girls who appear in the series of books as main characters, Veera, Vilma and Kastehelmi and have not included other girls and women who appear in minor roles in the series. First, I simplified the material in my study by separating all essential material. Next, I developed a classification system into which I gathered information about the girls by grouping them according to the chosen concepts. Last, I created concepts based on the groupings and analyzed the results. Results and conclusions. The girls are described personally, just as they are, and there is no attempt to edit their characters. Veera is described as a relaxed, conscientious leader. Vilma is described as delicate, witty and kind. Kastehelmi is described strong-minded and she also feels strongly. She seems to be small in the eyes of the others but views herself as able. By reading the series of books, girls as well as the boys can see that many kinds of girls exist, and each is as good as the others. The series of books can be utilized in many ways through its stories or in handling the various subject matters in early childhood education.

Diabetes mellitus, a disease of glucose metabolism, can have adverse effects on cognition. At worst, these effects may complicate the management of the disease. Type1 diabetes mellitus (T1DM) is caused by an autoimmune mechanism. Dozens of studies have investigated its effects on cognition, and some of the results have been pooled in several meta-analyses. However, the studies are heterogeneous, which complicates evaluating and comparing them, leading to conflicting results in the meta-analyses. This review examines the cognitive effects in different age groups. In children, T1DM has been found to have mild adverse effects on most of the principal cognitive functions, excluding learning and memory. These two can, however, be affected by early-onset T1DM. An early onset is also associated with other adverse cognitive effects. Furthermore, hypoglycaemic episodes caused by treatment may also have deleterious effects, although the results are conflicting. Also in adults, the cognitive effects of T1DM have been found to be mild. However, clinically relevant effects have been reported, particularly in late middle age. Moreover, the effects appear to progress with time. As in children, T1DM in adults is associated with adverse effects in most areas of cognition, excluding learning and memory. An early onset is associated with adverse effects also in adults, although only in conjunction with diabetes complications. Similarly, poor glycaemic control is associated with adverse cognitive effects, though possibly only in conjunction with complications. In the aged, the cognitive effects of T1DM have been studied very little. However, it appears to be associated with an increased risk for dementia. A similar association in type 2 diabetes mellitus has been extensively documented. Moreover, results from an animal study support the notion of T1DM as a risk for Alzheimer’s disease. In conclusion, T1DM appears to cause a subtle decline in many cognitive areas: the effects are small in children and moderate in adults. In the aged, T1DM increases the risk of dementia.