Browsing by Title
Now showing items 6548-6567 of 7170
-
(2023)Inom Finlands gränser genomgår hundratals personer varje år könskorrigerande procedurer, och i Europa konstateras kring en och en halv miljon individer inte känna tillhörighet med det kön de tillskrevs vid födseln. Trots detta är lagstiftningen gällande transrättigheter fortfarande bristfällig i majoriteten av Europas länder, och Finland inkluderades upp till nyligen i denna kategori. 6 § i Finlands grundlag konstaterar att ingen utan godtagbara skäl får särbehandlas på grunder som har att göra med ”kön, ålder, ursprung, språk, religion, övertygelse, åsikt, hälsotillstånd eller handikapp eller av någon annan orsak som gäller hans eller hennes person”. Det lagstadgade kravet på sterilisering av transpersoner för att lagligen få korrigera det juridiska könet har konstaterats bryta mot Europeiska konventionen om skydd för de mänskliga rättigheterna. Den sista behandlingen av den nya translagen gick av stapeln den 31 januari 2023 inför omröstningen den 1 februari. Bakom translagens förnyelse ligger stora mängder av såväl nationell som internationell kritik gentemot Lagen om fastställandet av transsexuella personers könsidentitet från år 2003, både från andra länder och från olika människorättsorganisationer. Syftet med arbetet är att granska Europeiska konventionen för mänskliga rättigheter (hädanefter EMK som förkortning av Europeiska människorättskonventionen), och utifrån detta dra slutsatser gällande huruvida den finska Lagen om fastställandet av transsexuella personers könsidentitet stämmer överens med bestämmelserna konstaterade EMK. Dessa slutsatser kommer vidare jämföras med bestämmelserna i den nya Lagen om könsfastställelse.
-
(2018)Studien är en kvalitativ intervjustudie som ämnar besvara vad ansvarig personal på barnhemsinstitutioner ser som viktiga komponenter för vad som skapar lyckade förändringsarbeten för familjer. Studien undersöker vidare hur ett fungerande samarbete med föräldrar samt hur deras delaktighet under en placering möjligen påverkar om familjer kan återförenas. Studien utgår ifrån en socialkonstruktionistisk utgångspunkt. Studien ger möjlighet till större förståelse för hur barnhemspersonal ser på ett lyckat samarbete och hur den uppfattar vilken roll som föräldrar och den placerade ungdomen har i denna process. Med socialkonstruktionismen som referensram analyser jag hur socialarbetare och föräldrar tillsammans skapar, tillrättalägger eller begripliggör en familjs situation. Materialet utgörs av tre semistrukturerade expertintervjuer med socialarbetare som arbetar på barnhemsinstitutioner i huvudstadsregionen. Materialet analyseras med hjälp av en innehållsanalys. I materialet kan man urskilja två huvudteman till det som kan inverka på att en återförening sker. Dels framkommer vikten av att möjliggöra en konstruktiv dialog med föräldrar som grund för samarbete, dels vikten av att lyckas skapa motivation till att ta emot stöd. Detta ses som en förutsättning för att skapa den förändring som krävs för att en placering ska kunna avslutas. Resultatet av studien bekräftas i hög grad av tidigare forskning.
-
(2018)The aim of the study was to find out what persons with low-incomes eat and how healthy their diet is. Anu Raijas wrote an article to a social policy journal, in which she wondered if all can afford to eat healthy and responsibly. Previous studies have shown that economic factors influence the choice of diet. Following to a healthy diet is more common among highly educated people, but other socio-economic groups are increasingly paying attention to the wholesomeness of food. In addition to the meager dietary content, I was interested in how they get the food in their homes and whether the amount was adequate. My study was carried out through analysing narratives. The data was collected in 2006 by Isola, Larivaara and Mikkonen as a writing competition "Everyday Experience in Poverty". My data was analysed through qualitative content analysis and a descriptive quantitative analysis. My research showed that diet for the poor can be insufficient, one-sided and at times there is shortage. Sometimes, the low-income people had no choice but to receive food aid, steal or to collect waste food from the dumpster. In addition, some of the respondents diversified their diets by picking berries and mushrooms, fishing or growing some of their vegetables themselves. Based on the data, the diet of low-income people did not look very healthy.
-
(2020)Kaunokirjallisuuden lukeminen tarjoaa lapselle mahdollisuuksia ymmärtää sekä itseään että häntä ympäröivää maailmaa. Lastenkirjallisuuden eri muodot virkistävät lapsen ajatusmaailmaa, ruokkivat mielikuvitusta ja vaikuttavat lapsen asenteiden, arvojen ja maailmankuvan rakentumiseen. Lastenkirjoissa seikkailevat hahmot kokevat usein realistisia asioita, joihin lukijan on mahdollista samaistua. Parhaimmillaan lastenkirjat voivatkin toimia vertaistukena lapselle, joka on kokenut rankkoja asioita elämässään. Vaikka tämän päivän lastenkirjoissa käsitelläänkin avoimesti monia vaikeita asioita, vaikuttaa niissä vallitsevan kuitenkin idylli, johon vähävaraisuuden aiheuttamat haasteet eivät sovi. Vähävaraisuuden teemaa ei monista uusista lastenkirjoista löydy, ja aihetta käsittelevien kotimaisten lastenkirjojen etsiskelyyn saakin käyttää runsaasti aikaa. Tämän tutkielman tarkoituksena oli tarkastella vähävaraisuuden kuvausta lastenkirjallisuu-dessa. Aiemmat ulkomaiset tutkimukset vähävaraisuuden kuvaamisesta lapsille suunnatussa kirjallisuudessa ovat osoittaneet, että vähävaraisuuteen ja kodittomuuteen liittyviä teemoja kuvataan lastenkirjoissa moninaisesti ja mahdollisimman autenttisesti. Tutkijat pitävät myös ensisijaisen tärkeänä sitä, että lapsille on tarjolla aihetta käsitteleviä teoksia, joihin lapsi voi peilata omia kokemuksiaan ja oppia ymmärtämään erilaisuutta. Tutkielma toteutettiin laadullisena eli kvalitatiivisena tutkimuksena. Tutkimusmenetelmänä käytettiin sisällönanalyyttistä lähilukua, jossa analysoitiin kahta kaunokirjallista teosta, jotka olivat Tuula Kallioniemen Kaksoisolennot (2018) ja Mimmu Tihisen Pieni Numero (2019). Tarkastelemissani kahdessa lastenkirjassa vähävaraisuuden teemaa käsitellään monin eri keinoin. Kallioniemen Kaksoisolennoissa teema tulee ilmi merkittävimmin kerjäläispoika Mihain rankkojen kotimaan muistojen ja varakkaan perheen pojan Steffen ennakkoluuloisuuden kautta. Tihisen Pienessä Numerossa vähävaraisuutta kuvataan kulttuurisesti moninaisen Metsäkankaan lähiön, Petunian perheen ja tytön vaatetuksen kautta. Molemmissa teoksissa vähävaraisuuteen liittyviä haasteita kuvataan todentuntuisesti ja hienotunteisesti.
-
(2022)Decision making has been studied in many different ways. One approach to these studies is to examine the biases that occur in it. We create a subjective view of our environment, which we have developed processes to maintain. Such processes have been found all the way up to the field of perceptual psychology. Despite this, most previous research has treated perceptual judgements as independent, isolated events. The purpose of this review was to examine how the perception and processing of a previous stimulus affects the perception of the next stimulus. In addition, mediators that influence the bias were examined. The data collection used in this thesis was done by using Scopus, Google Scholar, and PubMed databases. Six studies that examinated confirmation bias and serial dependence in sequential decision making, in primitive visual features, were selected. Studies that had been conducted on animals or with a sample differing from the general population in some specific way were excluded. Based on the studies perception of the preceding stimulus, as well as a categorical decision, systematically biased the perception of the following stimulus towards the preceding stimulus. The bias was stronger the more similar features and spatiotemporal proximity the successive stimuli had with the preceding stimuli. The biases were explained by changes in sensitivity to information following the previous stimuli or categorical decision. Attention was interpreted as influencing the intensity of the biases. Studies suggest that confirmation bias and serial dependence smooth out noisy sensory information, ensuring a consistency in our perception over time. In a relatively stable, statistically predictable enviroment, this is an adaptive process that can enhance information-processing. In the future, we need research on which level of information processing these biases arise, and which individual differences regulate the strenght of the biases. Because biases that occur early in visual processing transmit to higher levels of decision making through biased perception, influencing our worldview, it is important to understand them at this early perceptual level.
-
(2016)The goal of this thesis is to disclose the conceptions that young adults, who are on a gap year, have of their own strengths. In addition, this research examines how useful these strengths are perceived on different parts of life, and how does recognizing one’s own strengths affect planning their future. The theory part defines the concept of strength and the different processes that lead to the introduction of one’s strengths. The part also presents previous researches about the positive effects of recognizing one’s strengths. The material consists of interviews of three young adults, who are on a gap year. The method used for the interviews was theme interview and the method for the analysis of the data was content analysis. The interviewees seemed to have quite clear conceptions of their own strengths. They emphasized on specific core strengths, that appeared on different parts of their lives. The interviewees strengths were seen as permanent. The strengths were also seen as something the interviewees can utilize at work, free time as well as at school. Though, school was not seen as a place where strengths are at their fullest or where the development of one’s strengths would be supported. The material showed up three different means, how understanding one’s strengths affect planning their future. The strengths were seen as signposts of future, factors that support dreaming and as necessary tools in future.
-
(2021)Tavoitteet. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli esitellä vahvuusperustaisen opetuksen teoreettiset pääpiirteet nojautuen positiiviseen psykologiaan ja ennen kaikkea positiiviseen pedagogiikkaan, joihin kyseinen pedagoginen suuntaus kytkeytyy. Tutkin varhaiskasvatuksen opettajien järjestämää vahvuusperustaisen opetuksen suunnittelua, toteutusta ja arviointia ja siihen liittyviä pedagogisia toimintapoja. Lisäksi tutkin heidän näkemyksiään vahvuusperustaisen opetuksen vaikutuksista alle kolmevuotiaan lapsen kehitykseen. Tähän päivään asti positiivista pedagogiikkaa on tutkittu pitkälti koulumaailmassa, mutta varhaiskasvatuksen kentällä etenkin pienten lasten kohdalla tutkimustyö on jäänyt vähäisemmäksi. Tutkimustehtäväksi olenkin asettanut kysymykset: Minkälaista vahvuusperustaisen opetuksen suunnittelua, toteutusta ja arviointia varhaiskasvatuksen kuvaavat järjestävänsä alle kolmevuotiaiden lasten päiväkotiryhmissä? Millä tavoin varhainen vahvuusperustainen opetus vaikuttaa alle kolmevuotiaan lapsen kehitykseen varhaiskasvatuksen opettajien näkemysten mukaan? Menetelmät. Tutkimukseni oli luonteeltaan laadullinen, johon kokosin aineiston kyselylomakkeen avulla. Lomakkeeseen vastanneita oli yhteensä kahdeksan ja he kaikki toimivat varhaiskasvatuksen opettajina alle kolmevuotiaiden lasten ryhmissä. Aineistoa tarkastelin teoriaohjaavan sisällönanalyysin keinoin, jossa tarkastelun pääkohteena olivat vahvuusperustaisen opetuksen suunnittelu, toteutus ja arviointi sekä varhaiskasvatuksen opettajien näkemykset vahvuusperustaisen opetuksen vaikutuksista alle kolmevuotian lapsen kehitykseen. Jokainen tarkastelun kohde luokiteltiin ala- ja yläluokkiin ja yhteen kokoavaan pääluokkaan. Tulokset ja johtopäätökset. Tämän tutkimustulosten perusteella alle kolmevuotiaiden lasten ryhmissä työskentelevien varhaiskasvatuksen opettajien järjestämän vahvuusperustaisen opetuksen lähtökohtana oli lapsen hyvinvointi. Lasten vahvuudet huomiotiin suunnittelussa muun muassa pienryhmäjakoa ja mallioppimisen hyödyntämistä varten. Varhaiskasvatuksen opettajat käyttivät erilaisia pedagogisia toimintatapoja edistääkseen lapsen tietoisuutta omista vahvuuksistaan, kuten sanoittamista. Lapsiryhmässä esiintyviä vahvuuksia huomioitiin yhteisesti, mikä loi myönteistä ilmapiiriä ryhmissä. Vahvuusperustaisen opetuksen arviointia tehtiin yhteistyössä oman tiimin ja lasten vanhempien kanssa. Osassa ryhmistä vahvuusperustaista arviointia ei tehty ollenkaan tai vain tarvittaessa. Varhaiskasvatuksen opettajat näkivät vahvuusperustaisen opetuksen olevan yhteydessä sekä varhaisen minäkehityksen että positiivisen elämänsuunnan rakentumiseen.
-
(2019)This thesis aims to treat what kind of organized activities there are in Finnish Waldorf kindergartens. My research is based on five content areas, which are mentioned in the Finnish National Core Curriculum for Early Childhood Education and Care 2016. My goal is to find out how these content areas are emphasized in the Waldorf kindergarten`s activities. I also seek to find out what kind of activities are typical to these kindergartens and what sort of differences and similarities there are between Waldorf kindergartens activities and content areas of National Core Curriculum for Early Childhood Education and Care 2016. I used qualitative and quantitative content analysis in my thesis. I took a closer look at nine Finnish Waldorf kindergarten`s and one Finnish organic kindergarten`s Facebook-pages. Facebook publications, which I analyzed, were published between August 2017 and May 2018. Excluding one kindergarten all kindergartens were maintained by non-profit organizations. The organic kindergarten is run by a limited corporation. I did the analysis mainly based on publications texts. Pictures and videos were used for supplementary material. All analyzed publications showed organized activities. Based on my thesis it seems that Waldorf kindergartens provide activities for all content areas. However, there were differences on how much each content area occurs. Visual expression, environmental education, physical activity and food education came up the most. Some parts of the content areas did not occur at all and some parts occurred only in some of the kindergartens. Activities related to ethical thinking, different religions and philosophies, technology or health and safety did not occur in all kindergartens. Analyzed publications did not mention media education at all.
-
(2020)Tavoitteet. Aiemmat tutkimukset vaikeasti ja erittäin vaikeasti kuulovammaisten lasten kielen kehityksestä painottuvat enemmän puheen tuoton kuin puheen ymmärtämisen tutkimiseen. Lisäksi olemassa oleva tutkimus on useimmiten poikittaistutkimuksiin perustuvaa, mikä ei anna samanlaista tietoa puheen ymmärtämisen taitojen kehityksestä kuin pitkittäistutkimuksista saatava tieto. Kuulovammaisten lasten kielellisissä taidoissa on myös todettu olevan paljon yksilöllistä vaihtelua. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, miten vaikeasti ja erittäin vaikeasti kuulovammaisten lasten puheen ymmärtäminen kehittyy sekä mitkä tekijät ovat yhteydessä puheen ymmärtämisen ja sitä edeltävien auditiivisten taitojen kehitykseen. Menetelmät. Tutkimusmenetelmänä oli integroiva kirjallisuuskatsaus. Aineistoa haettiin kolmesta eri tietokannasta seuraavilla hakusanoilla: hearing impairment, hearing loss, deaf, hard of hearing, language, comprehension, receptive, understanding, perception, longitudinal ja follow-up. Hakusanojen perusteella hakulausekkeeksi muodostui: (”hearing impairment” OR ”hearing loss” OR deaf OR “hard of hearing”) AND (language) AND (comprehension OR receptive OR understanding OR perception) AND (longitudinal OR follow-up). Tutkimusaineistoksi valikoitui kahdeksan tieteellistä tutkimusartikkelia, joista yksi poimittiin manuaalisesti. Kaikki tutkimusartikkelit käsittelivät kuulovammaisten sisäkorvaistutetta käyttävien lasten puheen ymmärtämisen, tunnistamisen, erottelun tai havaitsemisen kehitystä ja niiden kehitykseen liittyviä tekijöitä. Tulokset ja johtopäätökset. Puheen ymmärtäminen kehittyi vaikeasti ja erittäin vaikeasti kuulovammaisilla sisäkorvaistutetta käyttävillä lapsilla hitaammin kuin normaalisti kuulevilla ikätovereilla. Reseptiivisen sanaston taidot olivat sisäkorvaistutelapsilla vahvempia kuin muiden kielen aspektien ymmärtäminen. Puheen ymmärtämisen kehitykseen yhteydessä olevat tekijät jakautuivat kuulolaitteisiin ja kuulonalenemaan liittyviin tekijöihin (esim. jäännöskuulo ja sisäkorvaistutteen asennusikä), ympäristöön liittyviin tekijöihin (esim. vanhempi-lapsi-vuorovaikutus ja kuunteluympäristön hälyisyys) ja kuulovammaiseen lapseen itseensä liittyviin tekijöihin (esim. non-verbaalinen älykkyys ja kielelliset taidot). Tulosten perusteella puheen ymmärtämisen kuntoutus tulee kohdentaa laajasti kuulovammaisten lasten kielellisiin taitoihin käsittäen reseptiivisen sanaston tukemisen lisäksi reseptiivisen kielen tukemisen. Lisäksi huomiota tulee kiinnittää puheen ymmärtämisen kehitykseen yhteydessä oleviin tekijöihin.
-
(2022)Tavoitteet. Aikuisen on tärkeä osata tunnistaa milloin lapsi tarvitsee aikuisen tukea tai jopa ammattiapua. Tämän tutkielman tavoitteena on tarkastella, mikä aikuisen rooli on lapsille suunnatuissa kuvakirjoissa. Tutkin kirjoja, joissa käsitellään lapsen kohtaamia kriisitilanteita tai aiheita, joiden voi nähdä olevan lapselle vaikeita kohdata tai käsitellä. Vaikeita aiheita valitsemissani kuvakirjoissa ovat sisaruksen kuolema sairauden uuvuttamana, sisaruksen itsemurha, vanhempien ero sekä vanhemman poislähtö. Otin aineistooni myös kirjan, missä kuvataan selektiivistä mutismia, minkä voi luokitella reagointitavaksi vaikeaan asiaan. Menetelmät. Tutkimustehtäväni on tarkastella ja analysoida viittä suomalaista kuvakirjaa, jotka käsittelevät jotain lapselle vaikeaa aihetta tai vaikean aiheen käsittelytapaa. Tutkin ensin, ketkä ovat vaikean asian äärellä lapsen tukena. Varsinainen kiinnostuksen kohteeni on se, mikä aikuisen rooli on vaikeiden asioiden käsittelyssä. Analyysi on toteutettu aineistolähtöisenä sisällönanalyysinä. Muodostin analyysissani ylä-, ala-, sekä pääluokkia, joiden avulla sain vastaukset tutkimuskysymyksiini. Otin kuvat huomioon sisällönanalyysissani. Halusin tutkia, tuleeko kuvissa esille jotain sellaista, mitä ei tekstissä mainia. Tulokset ja johtopäätökset. Lapsi sai tukea jokaisessa viidessä kuvakirjassa joltain aikuiselta. Aikuisia olivat vanhemmat, vanhemman uusi puoliso, isovanhemmat, kasvattajat, hoitohenkilökunta. Lapsi sai kahdessa kuvakirjassa tukea myös mielikuvitukselliselta hahmolta. Tuloksissa korostui aikuisen rooli tukijana sekä poissaolevana. Varsinkin kuvakirjoissa, joissa käsiteltiin sisaruksen kuolemaa, vanhemman rooli poissaolevana nousi esiin. Kirjojen kuvituksessa korostui fyysisen tuen antaminen lapselle. Tuloksissa yllätti se, että lasten tunteista ei puhuttu juuri ollenkaan lapsen ja aikuisen välillä.
-
(2019)This bachelor’s thesis examines how from University of Helsinki newly graduated kindergarten teachers' experience their own abilities as music educators. Purpose of this study was to clarify how teachers feel about their own abilities as music educators and how they feel the music pedagogy course in university have helped them in the actual work life. The study also finds out how kindergarten teachers use music in their everyday work. In the theoretical framework of this study music is examined as a part of child’s development. The theory studies different stages of musical development and shows what kind of benefits music can give to child’s holistic development. The governing documents, such as Curriculum for Early Childhood Education and Act on Early Childhood Education and Care are explored in the light of music education. Literature will also focus on how kindergarten teachers act as music educators in early childhood education and how individual child’s musical development can be supported by adults. Lastly the theoretical framework includes an overview of what music pedagogy course for kindergarten teachers at the University of Helsinki contains. The study was carried out as a qualitative research. The research material was collected from the responses of the online questionnaire and a total number of respondents in this survey was 8 (N=8). As an analytical method in this study has been used thematic content-based content analysis. The results of the study revealed that kindergarten teachers use music in their work by traditional methods, but not very diversely or systematically. Kindergarten teachers experienced that their best abilities as music educators were their features, talent and learned skills. Teachers mentioned that the poor knowledge obtained from the music course and the lack of their musical skills were the reasons for their weak abilities as music educators. Results also showed that teachers’ musical needs in work life and the abilities obtained from the music pedagogy course in university were conflicted. Based on the results obtained, it is considered whether the musi-cal activity that emerged from the research questions was sufficiently goal-directed. The results were also mirrored to the theory of this thesis. The contradiction between the skills obtained from the degree and the needs of working life and the development proposals that solved it are critically considered.
-
Vaikutelman hallinnan käyttöön liittyvät tekijät työhaastattelussa - Integroiva kirjallisuuskatsaus (2024)Ihminen pyrkii esiintymään edukseen kaikilla elämänsä osa-alueilla erilaisten sosiaalisten tai aineellisten etujen saavuttamiseksi. Tätä edukseen esiintymistä kutsutaan vaikutelman hallinnaksi. Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että vaikutelman hallintaa käytetään erityisen paljon työhaastattelussa, ja sen käyttö vaikuttaa haastatteluarviointiin sekä palkkauspäätökseen. Työhaastattelussa menestyminen ei kuitenkaan aina korreloi positiivisesti myöhemmän työsuorituksen kanssa, joten palkatuksi ei välttämättä tule pätevin työnhakija, vaan henkilö, joka on taitavimmin käyttänyt vaikutelman hallinnan taktiikoita. Tässä tutkielmassa tarkastelen sitä, mitkä eri tekijät vaikuttavat vaikutelman hallinnan taktiikoiden käyttöön työhaastattelutilanteessa. Tutkielmani teoreettinen viitekehys rakentuu sosiologi Erving Goffmanin sosiaalisen vuorovaikutuksen mallin sekä siihen liittyvän vaikutelman hallinnan käsitteen ympärille. Toteutin tutkielman integroivana kirjallisuuskatsauksena, joka on tutkimusmenetelmänä kuvailevan kirjallisuuskatsauksen yksi suuntaus, ja jonka tavoitteena on kuvata tutkittavaa ilmiötä mahdollisimman monipuolisesti ja laajasti. Aineistoksi valitsin yhdeksän vertaisarvioitua englanninkielistä tutkimusartikkelia, jotka käsittelevät vaikutelman hallinnan käyttöä työhaastattelun tai rekrytoinnin kontekstissa. Analysoin artikkelit aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä. Analyysin pohjalta tunnisin kolme tekijää, jotka ovat yhteydessä vaikutelman hallinnan käyttöön työhaastattelutilanteessa: hakijan ominaisuudet, tilannetekijät sekä työhön liittyvät tekijät. Tämän kirjallisuuskatsauksen tulokset osoittavat, että tunnistetuista tekijöistä erityisesti hakijan ominaisuudet ja tilannetekijät vaikuttavat työnhakijan vaikutelman hallinnan käyttöön. Hakijan ominaisuuksista korostuivat erityisen usein tunnollisuus, ekstroversio, kilpailuhenkisen maailmankuva, persoonallisuuden synkkä kolmikko, sekä rehellisyys-nöyryys. Tilannetekijöistä puolestaan korostuivat haastatteluahdistus sekä kysymystyyppi.
-
(2020)Demokratia tarvitsee aktiivisia kansalaisia, joilta löytyy riittävät valmiudet ja tahto muuttaa maailmaa. Suomalainen yhteiskuntatiedollinen opetus ja nuorten heikko vaikuttamisosallistuneisuus on herättänyt paljon keskustelua. Nuorten yhteiskunnallisten asenteiden ongelmiin pyrittiin osittain vastaamaan opetussuunnitelmauudistuksella, minkä myötä yhteiskuntaoppia alettiin opettaa myös alakouluissa. Oppimateriaaleilla on usein suuri merkitys opetuksen toteutuksessa ja niiden tulisi mukailla opetuksen tavoitteita. Työni tarkoituksena on selvittää, kuinka opetussuunnitelman yhteiskuntatiedolliset tavoitteet toteutuvat alakoulun yhteiskuntaopin oppikirjasarjassa. Tarkasteluni kohdistuu demokraattisen vaikuttamisen ja osallisuuden teemoihin. Toteutin tutkimukseni laadullisena sisällönanalyysina, jonka tarkoituksena on luoda tutkittavasta ilmiöstä tiivis kuvaus sekä kytkeä tulokset ilmiön laajempaan asiayhteyteen ja aiempiin tutkimuksiin. Aineistona toimi alakoulun yhteiskuntaopin Forum -kirjasarja sekä Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014 -asiakirja. Tämän lisäksi hyödynsin aiempaa tutkimustietoa tutkielmani perustana. Tutkimuksen tuloksista ilmeni, että oppikirjat mukailevat pääosin perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden tavoitteita, mutta myös kehitettävää löytyy. Oppiaineen yhteiskuntaan sosiaalistavat tavoitteet olivat oppikirjojen sisällöissä suuressa roolissa. Oppiaineen kriittisyyteen kasvattava rooli jäi puolestaan kirjoissa pienemmäksi. Vaikuttamismahdollisuuksia oli esitetty laajasti, mutta useimmat niistä olivat lapsen tulevaisuuteen kohdistuvia. Kirjojen instituutioita korostava tietopainotteisuus on osaltaan pienentänyt oppiaineen kriittisyyteen kasvattavaa roolia. Näin ollen yhteiskunta näyttäytyy lapsille muuttamattomana ja yhteiskunnan todelliset areenat sellaisina, joille pääsee vasta aikuisena. Työtapoihin liittyvät tavoitteet toteutuivat kirjoissa keskustelutehtävien muodossa.
-
(2016)Goals. The writing performance level of finnish schoolchildren has raised concerns over the past few years. The present study is part of a longitudinal intervention study (RoKKi) which has created an encouraging feedback model for trying to find ways to enhance writing skills. Pupil experience has not figured significantly as an issue in writing research, so this thesis will tackle that subject by asking if the encouraging intervention affected the writing experiences of the 5th-graders and how the pupils experienced writing in different genres. Peer review is a central element of the encouraging feedback model. The idea of the model is that the pupils feel that attention is being paid to what they have written. Methods. The study was carried out in three 5th-grade classes between autumn 2011 and autumn 2012. The established class had already used the encouraging feedback model before the intervention. The treatment class started to use it at the beginning of the intervention and continued to use it throughout the whole school year. In the control class, the teacher gave feedback according to a more traditional manner. The data consists of four measures of the writing experience. They were analysed using one-way analysis of variance (one-way ANOVA) and repeated measures ANOVA. Results and conclusions. The writing experiences of the pupils varied statistically significantly in the three classes. The established class had the most-positive experience of writing, whilst the control class had the least-positive experiences. The interaction of the class and the intervention was not statistically significant, which means that the variation in the writing experiences was instead linked more to the variation that occurred during the intervention (e.g. genre or the intervention) than to the starting situation of the classes. The different classes experienced the same genre, e.g. opinion, very differently. As expected, the writing of stories was experienced more positively than writing factual texts. The fact that the established class had the most-positive experiences of writing suggests that the encouraging feedback model might be useful in long-term use.
Now showing items 6548-6567 of 7170