Browsing by Title
Now showing items 6608-6627 of 7170
-
(2022)Fria och jämlika val är en av demokratins viktigaste funktioner (Dahl 2015:37), och därför är det viktigt att forska i valsystem. Jag har valt att studera systemet som används för att välja den amerikanska presidenten. Valsystemet och speciellt elektorskollegiet är omdiskuterat och har fått mycket kritik, speciellt i och med valen 2000 och 2016, då det för första gången på över hundra år skedde att valets vinnare inte fick en majoritet av de avlagda rösterna. I delstaterna Maine och Nebraska används ett annat system för allokering av elektorer än i de övriga delstaterna. De använder fortfarande ett pluralitetsvalsystem, men enligt kongressdistrikt i stället för att hela delstaten är en valkrets. Jag tillämpar det systemet på alla delstater i presidentvalet 2016 och utför en kvantitativ analys för att se vilken inverkan det kunde ha haft på valets utfall. Det visade sig att det ändrade resultatet med 16 elektorsröster som gick från Donald Trump till Hillary Clinton, men påverkade inte valets utfall.
-
”Vältä herkkuja, syö vihanneksia” : Syömishäiriöitä sairastaneiden kokemuksia kotitalousopetuksesta (2022)Syömishäiriöt ovat yhä yleistyvämpiä sairauksia etenkin nuorten piirissä. Syömishäiriön puhkeamiseen vaikuttaa moni asia, mutta erityisesti nykyajan sosiaalisen median kautta lisääntyneet kauneusihanteet ja vääristymät aiheuttavat nuorten kehittyvälle itsetunnolle ja minäkuvalle paljon haasteita. Syömishäiriöt ovat sairauksina vakavia, sekä vaikuttavat kokonaisvaltaiseen terveyteen monella tapaa. Kotitalousopetuksella on merkittävä rooli ruokakasvatukseen liittyen ja sillä pyritään edistämään nuoren terveellistä ruokasuhdetta. Tämän tutkielman tavoitteena oli ottaa selvää, millaisena syömishäiriöitä sairastaneet ovat kokeneet peruskoulun kotitalousopetuksen. Aikaisempaa tutkimusta aiheesta juuri kotitalousopetuksen osalta ei ole, jonka vuoksi tutkielma tuottaa aiheesta uutta ja tärkeää tietoa. Tämä tutkielma toteutettiin laadullisena tutkimuksena, jonka aineistonkeruumenetelmäksi valittiin strukturoitu kyselylomake. Kyselylomake tehtiin Helsingin yliopiston sähköisellä e-lomakkeella ja kyselylomakkeen vastaukset kerättiin Syömishäiriöliiton sosiaalisen median kanavien kautta. Vastaajat olivat sairastaneet syömishäiriötä yläasteen aikana ja muistelivat omaa kotitalousopetuksensa aikaa. Vastauksia kertyi lopulta 99 kappaletta ja saatu aineisto analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä. Analyysin jälkeen aineistosta muodostettiin lopulta neljä (4) pääluokkaa, joiden avulla esitettiin tutkimuskysymykseen vastauksia. Syömishäiriöitä sairastaneiden kokemukset kotitalousopetuksesta olivat suurelta osin kielteisiä ja aiheuttaneet syömishäiriöistä kärsiville vaikeita tunnetiloja. Suurin osa kokemuksista käsittelivät asioita, jotka ylläpitivät sairauden haitallisia tapoja tai estivät parantumisen edistymistä. Kielteisten kokemusten lisäksi seasta löytyi myös pieni määrä myönteisiä kokemuksia, jotka olivat edistäneet syömishäiriön parantumista ja helpottaneet sairastaneen kotitalousopetuksessa olemista. Tutkielman avulla tuotettiin arvokasta tietoa syömishäiriöitä sairastaneiden kotitalousopetuksen kokemuksista, mutta aihetta tulee tutkia vielä lisää, jotta opettajilla olisivat tulevaisuudessa parhaat mahdolliset keinot tukea syömishäiriöitä sairastavia nuoria.
-
(2016)Goal. Current discussion about insecure attachments adheres to the relationship between the child and the parent. The researches commonly focuses on how attachment affects the child and how to support parents towards a secure attachment. The purpose of my research is to develop discussion on how insecure attachment affects at school. In my research I consider what kind of subjectivity the Finnish curriculum strives to produce and how an avoidantly attached child relates to the curriculums goals. Methods. My research method is an integrative literature review, where I bring two separate discussions together about insecure attachments and the curriculums produced subjectivity and I examine how they relate to each other. By researching different sources I encapsulated scientific discussion how avoidant attachment and an avoidantly attached child are understood at the moment. In my literature review I utilized discourse analysis, which made possible to clarify the Finnish curriculums representations. In integrative analysis I examined attachment-representations related to curriculums subjectivity-representations clarifying their resemblances, differences and possible incoherences. As a result I got answers on how insecure attachment relates to the curriculums subjectivity. Results and conclusion. The results indicate that the Finnish curriculum aspires on getting rid of these teaching methods, where student receives the information from the teacher passively without critical examination or his own consideration. Current curriculum emphasizes on a student taking an active role and the importance of interaction in learning. However, curriculum does not consider that children enroll school from different baselines. The problem that arises for the avoidantly attached child is that they have already taken an active, independent role. The child is used to having no support from anyone, so they will not trust on getting support from adults, nor will they not ask for such. Schools encourage on increasingly independent and active roles, which might verify the childs perception that he has to fend on his own without an adults support. In the future research is needed on how schools can pay attention how to support a child who is insecurely attached.
-
(2022)Tämän opetussuunnitelmatutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, missä määrin ja millä tavoin vammaistutkimusta ja vammaisten ihmisten historiaa koskeva opetus kuuluu erityispedagogii-kan opetussuunnitelmiin suomalaisissa yliopistoissa. Yhtenä tutkimuksen tarkoituksista oli myös koota mahdollisimman kokonainen kuva erityispedagogiikan opetussuunnitelmien aihetta käsittelevästä sisällöstä niin yliopistojen yksilöllisellä kuin laajemmin kansallisellakin tasolla. Tutkimus toteutettiin opetussuunnitelmatutkimuksena, jonka aineisto kerättiin ja käsiteltiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin keinoin. Tutkimuksen aineisto muodostui kahdeksan suoma-laisen yliopiston erityispedagogiikan opintosuunnitelmiin kuuluvien pää- ja sivuainekokonai-suuksien kurssitarjonnoista. Tulosten perusteella erityispedagogiikan ja vammaistutkimuksen risteävyys suomalaisissa yli-opistoissa oli vaihtelevaa. Yhdessä yliopistossa voidaan väittää risteävyyttä olevan paljon suh-teutettuna muihin opintoihin. Muissa yliopistoissa aihetta käsitteleviä kursseja oli vähän tai ei ollenkaan riippuen aineiston rajauksesta. Kansallisella tasolla tulokset viittaavat kuitenkin sii-hen, että vammaistutkimusta ja vammaishistoriaa käsitellään erityispedagogiikan opinto-ohjelmissa todella vähän. Tutkimuksen tulosten valossa lisätutkimukselle on tarvetta. Olisi perusteluta tutkia muun muas-sa miten opettajankoulutuksessa käsitellyt teemat vaikuttavat opettajien asenteisiin ja miten eri yliopistoista valmistuneiden opettajien asenteet eroavat toisistaan. Vastaavasta näkökulmasta löytyvää muuta tutkimusta ei löytynyt Suomesta tai muualtakaan maailmasta.
-
(2017)In this study I focused on how disability is represented and defined in media discourses. Central was the idea that the media has an important role and power to shape our understandings of the world, of ourselves and of others. Media also shapes our understandings of disability. The theoretical background of the study is based on the social model of disability, which locates disability and its problems not on the individual but on to the structures and attitudes of society. In this model disability is understood as a social phenomenon. The same conceptualization is also the starting point of the UN convention of the rights of persons with disabilities. My research questions were how disability is represented in the media and how the medical discourse appears and is challenged by the societal discourse. The data of the study consisted of 23 articles on disability. Articles were collected between January and April of 2016 from four widely read newspapers and from the Finnish Broadcasting Company YLE’s website. Articles consisted of personal interviews, opinion pieces and news stories. The data was analysed through critical discourse analysis. Based on the results of the study it seems that disability is still defined through medical terms in the media. In this discourse disability is compared to the alleged ”normal” and defined as ”the other”. Individualistic definitions were also present in the so-called heroic discourse, which represents disability as something to be overcome. The heroic discourse idealizes the kind of person who is capable of taking responsibility of one’s own life and success. The disability rights discourse in which societal inequalities are recognised and social change is demanded was represented as a counter discourse.
-
(2020)Abstract Objectives. The use of electronic devices has increased notably in the past years. There is a growing body of research on the impact of electronic device use on many aspects of life, but it is only recently that studies have started to focus on the possible impact of parental electronic device use on parent-child interaction. The aim of this review is to study how the use of electronic devices affects the quality of parent-child interaction, based on recent research. Methods. This thesis is a literature review that consists of research published from 2010 onwards that study the effect of parental electronic device use on interaction between a parent and a less than 12-year-old child. The literature was collected from PubMed and Google Scholar. Results and conclusions. The use of electronic devices decreased the parent’s sensitivity, responsiveness, and cognitive as well as social-emotional growth fostering behavior in certain situations. The use of electronic devices often evoked negative, provocative behavior in the child, and passivity towards the parent. Many parents were aware of the possible negative impact of electronic device use on interaction, and they tried to regulate their device use in the presence of their child. The use of electronic devices in front of the child also caused feelings of guilt in the parents who considered their device use as excessive. Yet, many parents underevaluated the amount of their device use and its impact on their behavior. There has not been enough research on the subject to make any strong conclusions on how exactly the use of electronic devices affects parent-child interaction. Also, it is not known whether the impact of electronic device in interaction is unique or if there exists other types of distraction that has the same effect on the interaction between a parent and a child. In the future, it would be important to conduct longitudinal studies on the subject, in order to more precisely study the effect of electronic device use on interaction, on the attachment of the child, and generally on the wellbeing of the child.
-
Vanhemman ja lapsen välinen vuorovaikutus selektiivisessä mutismissa stressinsäätelyn näkökulmasta (2024)Tavoitteet: Selektiivinen mutismi on mielenterveyden häiriö, jossa henkilö on johdonmukaisesti puhumaton tietyissä tilanteissa, joissa hänen odotetaan puhuvan. Selektiivinen mutismi on yhteydessä erityisesti sosiaalisten tilanteiden pelkoon, minkä seurauksena ahdistuksen on ajateltu olevan selektiivisen mutismin ytimessä. Ahdistuksen rooli selektiivisen mutismin etiologiassa on kuitenkin epäselvä. Tämän tutkielman lähtökohtana on tarkastella selektiivistä mutismia säätelemättömänä stressireaktiona vasteena yksilön kokemaan turvattomuuden tunteeseen. Tutkielman tavoitteena on kuvata selektiivisen mutismin kontekstissa ilmeneviä vanhempi-lapsi-vuorovaikutuksen ja -suhteen piirteitä sekä arvioida niiden merkitystä stressinsäätelyn näkökulmasta. Katsauksen ensisijaisena tavoitteena on aktivoida tulevaa ajattelua selektiivisen mutismin etiologiasta ja ehdottaa uusia lähestymistapoja ilmiön tutkimiseen. Menetelmät: Aineisto kerättiin Ovid Medline, PsycInfo ja Scopus -tietokannoista. Lopulliseksi hakulausekkeeksi muodostui: (selective mutism) AND (”parent child interaction*” OR ”parent child relation*” OR “family relation*” OR “parenting style*”). Yksi julkaisu otettiin mukaan tietokantahausta valitun artikkelin lähdeluettelosta. Kirjallisuuskatsaukseen valikoitui kahdeksan vuosien 2004–2023 aikana julkaistua artikkelia. Tulokset ja johtopäätökset: Katsauksen tulokset antavat viitteitä siitä, että vanhemman kontrolli on positiivisesti yhteydessä selektiiviseen mutismiin, ja kontrolli saattaa liittyä nimenomaan vanhemman ylisuojelevuuteen. Lisäksi katsaus nostaa esille vuorovaikutuksen kaksisuuntaisen luonteen sekä korostaa myös lapsen näkökulman huomioimista jatkotutkimuksissa. Tulosten merkityksellisyyden tarkastelu stressinsäätelyn viitekehyksestä on pitkälti hypoteettista, mutta se tarjoaa kuitenkin hedelmällisen lähtökohdan häiriön tutkimiselle uudesta näkökulmasta, jossa selektiivinen mutismi nähdään stressireaktiona.
-
(2023)Lasten terve syömiskäyttäytyminen lisää hyvinvointia ja ehkäisee monilta terveysongelmilta. Nykyään liikalihavuus on yhteiskunnallinen ongelma ja aiheuttaa suuria kustannuksia. Vanhemmat ovat merkittävässä osassa lasten syömiskäyttäytymisen kehitystä, sillä he ovat läsnä ja rakentavat lapsen ruokaympäristön ensimmäisten vuosien aikana. Vanhemman ruokakasvatustyyli pitää sisällään vanhemman ruokavanhemmuustyylin ja ruokavanhemmuuskäytännöt. Tämän tutkimuksen tavoite on tutkia sitä, millainen merkitys vanhempien ruokakasvatustyyleillä ja -käytännöillä on lapsen syömiskäyttäytymiseen. Tämä tutkimus toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Tutkimuksessa vastataan tutkimuskysymyksiin kokoamalla yhteen aiempien tutkimusten tuloksia. Vanhemman ruokakasvatustyylin ja lapsen syömisen välillä on kaksisuuntainen yhteys, mutta tämä tutkimus tarkastelee erityisesti vanhemman ruokakasvatustyylin merkitystä lapsen syömiskäyttäytymisen kannalta. Tutkimuksen tulokset osoittivat, että vanhemman ruokakasvatustyylillä voi olla positiivisia tai negatiivisia vaikutuksia lapsen syömiskäyttäytymiseen. Tutkimuksessa saatiin selville, että ruokavanhemmuustyyleistä erityisesti demokraattinen tyyli tukee lapsen tervettä syömiskäyttäytymistä. Löydettiin myös ruokavanhemmuuskäytäntöjä, jotka tukevat lapsen syömiskäyttäytymistä, kuten esimerkiksi terveellisen ruokaympäristön luominen, vanhemman toimiminen esimerkkinä lapselle syömisessä ja peitelty valvonta. Olisi myös tärkeää, että vanhempi huomioisi lapsen sisäisiä nälän ja kylläisyyden signaaleja, jotta lapsi oppisi syömään näiden mukaisesti.
-
(2022)Lapsen kiintymyssuhdetyylin on todettu olevan yhteydessä moniin erilaisiin riskitekijöihin mielenterveyden, sosiaalisen toimintakyvyn ja käytöksen suhteen, ja siksi yritykset parantaa kiintymyssuhdeturvallisuutta ovat perusteltuja. Kiintymyssuhdeturvallisuuteen vaikuttavia interventioita on tutkittu aiemmin, ja todettu vanhemman sensitiivisyyden ja reflektiokyvyn olevan tärkeitä tekijöitä kiintymyssuhteen laadun muodostumisessa. Tämän kirjallisuuskatsauksen tarkoituksena on tutkia, onko käsitys vanhemman sensitiivisyyteen ja reflektiokykyyn perustuvien interventioiden vaikuttavuudesta muuttunut uudemmilla tutkimuksilla. Oletus on, että sensitiivisyyteen ja reflektiokykyyn vaikuttavat interventiot vaikuttavat merkitsevästi lapsen kiintymyssuhteeseen varhaislapsuudessa. Tiedonkeruumenetelmänä käytettiin systemaattista aineistohakua OvidMedline- ja Scopus- tietokannoista. Yli kymmenen vuotta vanhoja meta-analyyseja ei tarkasteltu, eikä mukaan otettu analyyseja, jotka käsittelivät rajattua joukkoa, kuten esimerkiksi adoptoituja lapsia tai jonkin riskiryhmän äitejä, kuten esimerkiksi päihdeongelmasta kärsiviä äitejä. Mukaan valikoitui kolme meta-analyysia vuosilta 2015–2017, jotka pitivät sisällään yhteensä 74 interventiotutkimusta. Ne kaikki tutkivat sitä, miten lapsen kiintymyssuhdeturvallisuus parantuu vaikuttamalla vanhemman sensitiivisyyteen, reflektiokykyyn tai molempiin. Tämän katsauksen tulokset osoittivat, että vanhemman sensitiivisyyteen ja reflektiokykyyn vaikuttavat interventiot vaikuttavat merkitsevästi lapsen kiintymyssuhdeturvallisuuteen. Tutkimuskirjallisuus viimeisten vuosien ajalta toistaa tuloksia, joita saatiin jo 20 vuotta sitten. Tutkijoilla näyttää olevan vahva yhteisymmärrys siitä, että vanhemman sensitiivisyys ja reflektiokyky ovat tärkeitä tekijöitä lapsen kiintymyssuhdeturvallisuuden kannalta. Käsitteiden välisiä yhteyksiä sekä erilaisia interventioihin vaikuttavia tekijöitä, kuten kestoa ja ikää, olisi syytä tutkia tarkemmin, sillä siitä voidaan saada arvokasta tietoa interventioiden tuloksellisuudesta. Kiintymyssuhdeturvallisuuteen vaikuttavilla interventioilla voidaan vaikuttaa ihmisen psykologiseen, sosiaaliseen ja terveydelliseen hyvinvointiin pitkälle aikuisuuteen asti.
Now showing items 6608-6627 of 7170