Browsing by Title

The purpose of this Bachelor´s Thesis was to examine the amount of digital devices and the use of them on the finnish pre-primary education of Espoo. This thesis examined also was there any factor what prevents the use. The National Core Curriculum for Pre-School Education (2014) and the Espoo Pre-Primary Education Curriculum (2016) emphasize the information and communication technology competence. The previous studies show that the utilization of infor-mation and community technology in early childhood education is low. In addition, there is little qualitative research information of the pedagogical utilization of the information and comminty technology. This thesis was conducted by a quantative method. The data was collected by an online survey. The onley survey was built on the basis of previous studies and the objectives of the National Core Curriculum of Pre-School Education (2014). The target group of the research was selected pre-school teachers of Espoo Finnish early childhood ecucation, who have the windows devices on their pre-primary groups. The data was analyzed by a IBM SPSS Statistics 24.0 -statistical program. The thsesis found that the digital devices were versatile in the pre-school goups of the Espoo Finnish early childhood education. Half of the respondents used their digital devices pedagogically. In addition to the pre-school teacher, the other adults and children used the digital devices. The children´s use of the devices was supervised and controlled. Chilren used the tablets more regularly than the other devices. Pre-School teachers utilized the applications and digital learning enviroments to support expression skills and linguistic and mathematical skills. The biggest factor prevents the use of the devices was the failure of the devices.

The usability of digital games in education has been studied from many perspectives; games are an effective learning method, but using them has also risks. Teachers' beliefs and perceptions on benefits and disadvantages of digital games have been researched in many European countries. Teachers' perceptions of digital games in teaching have been largely positive, but teachers have also been avoiding games in learning, especially in education of young children. The aim of this study was to find out the perceptions of Finnish early childhood education teachers on the benefits and disadvantages of digital games in teaching. The study is a qualitative thus having also quantitative features in data collection and data analysis. The main method of data collection was a questionnaire distributed to ECEC teachers on Internet. The indicator is based on a study by Allop & Jessel (2015), which explored the beliefs and reflections of European teachers on the use of digital games in education. The material consists of answers to a questionnaire distributed to answerers in teacher platforms on Internet (N = 25), who said they had acted as a teacher of early childhood education in the previous year. The results are broadly in line with those of previous researches: Early childhood education teachers generally regard the use of digital games in teaching important, but resources and staff skills easily become an obstacle to their exploitation. Since most teachers saw the importance of digital games but lacked resources to exploit them, it is important to find a solution that would make it easier for teachers to use digital games appropriately in teaching.

Tavoitteet. Digitaaliset laitteet, kuten älypuhelin, tabletti ja tietokone ovat nykyään osa peruskouluikäisten lasten ja nuorten arkea. Laitteet ovat myös käytössä koulussa ja osa suomalaista perusopetuksen opetussuunnitelmaa. Tutkimuksessa selvitetään millaisia myönteisiä sekä kielteisiä yhteyksiä laitteiden käytöllä on peruskouluikäisiin oppilaisiin. Menetelmät. Tutkimus toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena, eli tutkittiin aiempia tutkimuksia valittujen tutkimuskysymysten avulla. Aineistona oli kahdeksan vertaisarvioitua tieteellisiä artikkelia vuosilta 2019-2023, jotka tutkivat digitaalisten laitteiden yhteyttä mm. peruskouluikäisten oppilaiden terveyteen tai oppimistuloksiin. Kerättyjen tulosten yhtäläisyyksiä ja eroavaisuuksia tarkasteltiin, sekä tuloksia verrattiin aiempiin tutkimuksiin. Tulokset ja johtopäätökset. Digitaalisten laitteiden käyttö oli yhteydessä peruskouluikäisten fyysiseen terveyteen, mielenterveyteen, sosiaalisiin suhteisiin ja oppimistuloksiin. Kielteisiä yhteyksiä oli enemmän kuin myönteisiä. Digitaalisten laitteiden käytöllä on useita lasten terveydelle ja oppimiselle haitallisia yhteyksiä, mutta laitteiden käytöllä on myös hyödyllisiä puolia, jos niitä käytetään kohtuudella ja lapsille sopivalla tavalla. Tuloksia voidaan soveltaa käytännössä kouluissa ja kodeissa mediakasvatuksessa, jotta laitteiden käytön kielteisiä yhteyksiä voitaisiin ennaltaehkäistä.

Tiivistelmä - Referat - Abstract Varhaiskasvatussuunnitelma asettaa varhaiskasvatuksen opettajalle ohjeistuksen toteuttaa laadukasta pedagogista toimintaa. Varhaiskasvatussuunnitelmassa mainitaan teknologiakasvatus, jonka toteuttaminen herättää kiivasta keskustelua kasvattajien sekä vanhempien parissa (Koivula, M., & Mustola, M. 2017). Teknologiakasvatuksen tarkoitus ei ole ainoastaan älynäytöllä tai tabletilla pelaamista kuten yleisesti saatetaan ajatella, vaan sen tarkoitus on kannustaa tutkivaan ja kannustavaan työtapaan (Opetushallitus 2022). Tällä tutkimuksella pyrin tutkimaan voiko lisättyä todellisuutta hyödyntää varhaiskavatussuunnitelman mukaista teknologiakasvatusta. Tutkimuksen tarkastelunkohteena on lisättytodellisuus (AR). Kuvailen, analysoin sekä tulkitsen mitä oppimisen alueen taitoja voi lisätyllä todellisuudella kehittää. Lisäksi tutkimus kokoaa tietoa pedagogisen toiminnan toteuttamiseen tarvittavia resursseja. Avaan myös teoriaosuudessa varhaiskasvatussuunnitelmassa eriteltyjä oppimisen alueen sekä laaja-alaisen osaamiseen liitettyjä taitoja. Tulen rinnastamaan tuloksissa ilmeneviä taitoja varhaiskasvatussuunnitelmaan. Tutkimus on toteutettu integroivalla kirjallisuuskatsauksella. Tutkimusaineisto koostuu kuudesta tuoreesta kansainvälisestä tutkimuksesta, joista osa on ollut empiirisiä tutkimuksia ja osa kirjallisuuskatsauksena toteutettuja tutkimuksia. Aineisto on kerätty laajasti kansainvälisesti, sillä aihetta on tutkittu enemmän muualla maailmassa. Aineistosta on poimittu tutkimuskysymyksiin vastaavat vastaukset ja ne on luokiteltu ja tyypitelty kokonaiskuvan saamiseksi. Tutkimukseen on liitetty taulukko, josta näkee kuinka luokittelu ja tyypittely on toteutettu. Tulokset osoittavat, että lisätyllä todellisuudella on positiivinen vaikutus kielelliseen kehitykseen, muistiin ja keskittymiseen. Tutkimus kumoaa oletukset vuorovaikutustilanteiden vähenemisestä digilaitteiden parissa, sillä innoittamisen ja leikillisyyden läsnä ollessa vuorovaikutus lasten välillä oli runsasta ja kehittävää. AR:n avulla voidaan kehittää lasten oppimisen alueen taitoja kuten matemaattisia ja luonnontieteen taitoja. Lisätyn todellisuuden toteuttaminen on osittain opettajan asenteesta, sekä päiväkodin laitteistosta kiinni. Tärkeää on opettajan tutustuminen lisätyn todellisuuden mahdollisuuksiin ja harjoitella sen käyttöä.

Mål. Studiens syfte är att ta reda på vilka sätt digitala ordböcker används i språkinriktad undervisning i finlandssvenska skolor. I språkinriktad undervisning fokuserar man på språkutvecklingen som är en väsentlig del av skrivutvecklingen. I språkinriktad undervisning ingår språklig stöttning som innehåller olika typer av stöd, varav ett av dem är ordböcker. Metoder. Studien använder sig av kvalitativ metod med etnografiska utgångspunkter. Empirin skapades under observationer i klassrum och i samtal med tre finlandssvenska klasslärare i södra Finland. Analysen och tolkningen av materialet skedde under observationer och samtal, samt efteråt med genomgång av fältanteckningar och genomlyssningar av samtalsmaterialet, som sedan sammanfattades i tabeller och resulterade i text. Resultat och slutsatser. Digitala ordböcker användes i klasserna och klasslärarna hade erfarenhet av dem. Klasslärarna använde de digitala ordböckerna som stöd och gav vid behov språklig stöttning när eleverna använde dem. De digitala ordböckerna som användes var inte alltid ändamålsenliga. Det skulle kunna utvecklas material för användningen i skolan och det skulle kunna skapas digitala ordböcker anpassade för elever i lågstadiet.

Tiivistelmä - Referat - Abstract The purpose of this descriptive literary review is to research what kind of scientific studies has been made about the digitalisation in finnish elementary school at the 2010s. Digitalisation is one of the main topics in finnish elementary school, with great expectations. Use of information and communication technology has increased during consumable decade, and it still is one of the main ambitions in education policy. The digitalisation of the school has advanced rapidly, despite there is not enough scientific research about it's effects to learning. This work has been executed as descriptive literary review. Composing the material was difficult because of the lack of the made studies about the topic. The material includes such studies and scientific articles that discourses about the digitalisation in finnish elementary school during this decade. By this literary review has been perceived that there is not enough scientific studies about the subject. Majority of the made studies has the mainline in different kind of advices, such as iPad, and the (teachers and students) user experience of them. Digitalisation seems to be the keyword what comes to solving the problems of finnish elemenytary school and it's backwardness. Wheter digitalisation has reclaimed it's expectations, or not, has to be maid more research. It was also noticed that with digitalisation there is often used such terms as life-long-learning and learning-to-learn.

Tavoitteet. Tutkimukseni tavoitteena oli selvittää, kuinka digitalisaatio ymmärretään varhais kasvatuksen kontekstissa ja onko käsite yksiselitteinen. Digitalisaatio on digitaalisten laittei den käyttöä ja hyödyntämistä. Varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa annetaan tavoitteita digitaalisten laitteiden käytölle ja lapsia pyritään innostamaan toimimaan digitaalisissa ympä ristöissä. Jotta tavoitteisiin päästään on termien oltava selkeitä ja ymmärrettäviä. Viitekehys tutkimukseeni ja sen tarkasteluun tuli Varhaiskasvatussuunnitelman perusteista (2018), sekä digitalisaation määritelmästä. Tutkimuskysymyksiäni olivat, missä yhteydessä digitaalisuus mainitaan varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa, sekä miten digitalisaatio sanana ymmär retään valitun kirjallisuuden perusteella. Menetelmät. Tutkimusmenetelmäksi valitsin analyyttisen diskurssianalyysin ja tutkittavaksi termiksi digitalisaatio-sanan. Diskurssianalyysissä lähtökohtana on kieli ja sen eri tulkinnat. Tämä menetelmä tuki omaa tutkimustani, sillä pureuduin digitalisaatio sanan merkitykseen ja sen erilaisiin tulkintoihin lähdeaineiston pohjalta. Keräsin aineistoa poikkitieteellisesti niin tekniikan, talouden, kuin kasvatustieteen alalta. Tulokset ja johtopäätökset. Tutkimukseni johtopäätöksenä on, että digitalisaatio ei ole yksise litteinen termi. Tutkimukseni perusteella digitaalisuutta käsitellään varhaiskasvatussuunnitel man perusteissa vain monilukutaidoista sekä tieto- ja viestintätaidoista puhuttaessa. Tällöin digitalisaatio kytkeytyy vain kommunikointiin ja viestintään. Digitaalitekniikkaa voidaan käyttää ja käytetään varhaiskasvatuksessa laajemmin. Tämän vuoksi teknologiakasvatus voisi tarjota paremman alustan digitalisaation opetuksen ja käsittelyyn varhaiskasvatuksen konteks tissa.

Sammandrag: Bakgrund: Samhället digitaliseras och därmed också tjänster och det sociala arbetet. Fångar och nyligen frigivna fångar har inte samma möjlighet att utveckla sina digitala färdigheter som andra i samhället eftersom de är inlåsta i fängelse och därmed också utanför samhället. Det kan vara svårt att lära sig använda nya system och tjänster efter att länge varit utanför utvecklingen. Det har inte tidigare funnits någon ordentlig hjälp gällande digitala färdigheter utan detta är något som utvecklas nu i senare skeden. Många nyligen frigivna fångar har i och med missbruksproblem och andra koncentrationssvårigheter svårt att komma tillbaka till ett vanligt liv efter fängelsestraffet speciellt om de inte får hjälp med de digitala tjänsterna. Syfte: Mitt syfte med denna avhandling är att ta reda på hur digitaliseringen påverkar fångar och nyligen frigivna fångar och se hurdan hjälp som finns tillgänglig. Jag vill granska begreppet digital delaktighet och se hur delaktiga fångar är inom digitaliseringen. Metod: Denna avhandling är en kvalitativ enkätstudie där enkäten består av öppna frågor kring ämnet. Som forskningsmaterial har jag använt svar som fåtts på enkäten och granskat dem genom en teoristyrd innehållsanalys. Resultat: Digitala färdigheterna hos de flesta fångar är svaga och inlärningen kan vara en lång och svår process på grund av orsaker som, till exempel drogmissbruk eller psykiska sjukdomar. Digitala färdigheter och digitala tjänster medför många möjligheter men även många utmaningar. Det finns mycket att lära sig då den digitala utvecklingen hela tiden pågår och det kan vara svårt att hålla uppe samma takt.

Digitalisation is an integral part of our society and is characterized as rapid, pervasive and continuous. Digitization has recently become relevant within early childhood education. The reason for this is the new basics of the plan for early childhood education which to a greater extent than before emphasizes the importance of multi-literacy, digital competence and the utilization of digital tools in early childhood education The purpose of this bachelor’s thesis is to present how digitalization in early childhood education is discussed in contemporary scientific pedagogical research and, consequently, how this pedagogical research on digitization can be applied in the work of early childhood teachers. In this bachelor’s thesis the aim is to answer the question: How is digitalization discussed in the Finnish scientific pedagogical research from 2016 to this day? The study is qualitative in nature and has been executed as a literature study applying a content analysis method. The data consists of four scientifically reviewed articles published in pedagogical scientific journals in 2017 and 2018. The results of this study can shows that (1) the child's right to sense of belonging functions as a central explanation model for the importance of digitization in early childhood education, (2) traditions are important in the contemporary pedagogical scientific discussion on digitalization in early childhood education, and (3) the issue of perspective taking is central to the discussion about digitization in Finnish early childhood education.