Browsing by Title
Now showing items 6965-6984 of 7170
-
(2018)Tavoitteet. Tämä integroiva kirjallisuuskatsaus esittelee tutkimustuloksia virtuaalitodellisuuden hyödyntämisestä lasten kehityksellisten häiriöiden kuntoutuksessa. Viihdekäytön lisäksi virtuaalitodellisuutta hyödynnetään lääketieteessä, kuten kuntoutuksessa. Virtuaalilasien avulla luotua virtuaalitodellisuutta käytetään myös kliinisessä puheterapiatyössä, joten tieteellisen näytön selvittäminen on tärkeää. Vastaan tutkimuskysymyksiini 1. ja 2. aineiston kriittisen tarkastelun perusteella. 1. Missä lasten kehityksellisissä häiriöissä virtuaalitodellisuuden käyttömahdollisuuksia on tutkittu? 2. Mitä taitoja virtuaalitodellisuudessa voidaan harjoitella? Menetelmät. Keräsin aineistoni maaliskuussa 2018 eri tieteenalojen tietokantoja hyödyntäen. Hakulauseke yhdisti virtuaalitodellisuuteen viittaavat termit lasten kehityksellisiin häiriöihin viittaaviin termeihin. Hakulauseke tuotti yhteensä 61 artikkelia. Lopullinen tutkimusaineistoni koostui neljästä artikkelista. Vertailin keskenään aineiston artikkeleiden tutkimustuloksia sekä pohdin mahdollisia syitä tuloksille. Tulokset ja johtopäätökset. Virtuaalitodellisuuden käyttömahdollisuuksia oli tutkittu autismikirjon henkilöillä. Virtuaalitodellisuutta hyödyntäen voidaan mahdollisesti harjoitella autismikirjon henkilöiden sosiaalisia taitoja. Uudet virtuaalitodellisuusympäristöt ja virtuaalilasit saattavat aiheuttaa käyttäjille virtuaalipahoinvointia ja silmien rasittumista. Tämän tutkimuksen tuloksia voidaan pitää vasta alustavina, johtuen pienestä aineistosta sekä aineiston tutkimusten pienistä koehenkilömääristä.
-
(2022)Teknologian kehitys on nopeaa ja koulutuksen on pysyttävä mukana viimeisimmissä inno vaatioissa. Virtuaalitodellisuus on peleihin pohjautuva teknologia, joka on ajankohtainen tut kimusaihe koulutuksen kentällä. Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet virtuaalitodellisuuden käytöstä hyötyvaikutuksia, kuten motivaation ja sitoutumisen lisääntymistä ja avaruudellisen hahmottamisen kehittymistä. Informaatioteknologian nopea kehittyminen voi johtaa siihen, että virtuaalitodellisuus tulee osaksi opetusta ympäri maailmaa. Tutkimuksen tarkoituksena on kartoittaa tietoa virtuaalitodellisuuden käytöstä peruskoulun oppimisympäristöissä ja siitä, miten ilmiö jo tunnistetaan peruskoulun kontekstissa. Tarkoituksena on myös selvittää, onko virtuaalitodellisuus muuttamassa oppimisympäristöjä tulevaisuudessa. Tutkimuskysymykset ovat 1) minkälaisia virtuaalisen todellisuuden sovellutuksia peruskouluissa on käytetty, ja 2) minkälaisia vaikutuksia virtuaalitodellisuudella on oppimiseen ja siihen liittyviin tekijöihin pe ruskoulussa? Tutkielma on systemaattinen kirjallisuuskatsaus. Tutkielman aineistona oli 12 tarkoin kritee rein valittua vertaisarvioitua artikkelia, jotka olivat peräisin Eric-tietokannasta. Analyysimene telmänä käytettiin laadullista sisällönanalyysia. Analyysin tuotoksena aineisto käytiin tiivistäen läpi ja sitä poimittiin tutkimuskysymysten kannalta olennaiset kohdat. Lopulta poimitut kohdat ryhmiteltiin tutkimustuloksiksi. Tulokset osoittivat, että virtuaalitodellisuutta on mahdollista käyttää peruskoulun opetuksessa monin erilaisin sovellutuksin ja monessa eri oppiaineessa. Virtuaalitodellisuudella havaittiin olevan useita positiivisia vaikutuksia oppimiseen liittyen. Virtuaalitodellisuuskokeilut paransi vat oppilaiden akateemista suoriutumista, ääntämis-, kirjoitus- ja lukemistaitoja, lisäsivät op pilaiden motivaatiota ja kehittivät kognitiivisia kykyjä. Virtuaalitodellisuus paransi erityistar peisten oppilaiden keskittymiskykyä sekä abstraktien objektien hahmottamista. Etiikka ja tur vallisuus vaativat enemmän huomiota. Huonoja vaikutuksia olivat motivaation heikentyminen, epämukavuuden tunteet ja asentotajun ymmärtämisen väheneminen. Johtopäätelminä virtu aalitodellisuudella on potentiaalia tulla osaksi luokkaopetusta. Lisää tutkimusta tarvitaan tek nologian soveltumisesta erityistarpeisille lapsille.
-
(2020)Ensimmäiset virtuaalitodellisuutta hyödyntävät lasit patentoitiin 1960-luvulla, jonka jälkeen virtuaalitodellisuus on ottanut suuria teknologisia harppauksia eteenpäin. Nykypäivänä virtuaalitodellisuus tarjoaa jo todella immersiivisen kokemuksen ja virtuaalitodellisuutta hyödynnetään eri aloilla aina lääketieteestä opetuskäyttöön. Virtuaalitodellisuuden hyödyntämistä opetuskäytössä on tutkittu maailmanlaajuisesti etenevissä määrin, mutta kuvataiteen opetukseen liittyvä virtuaalitodellisuuslaitteiden tutkimus on verrattain vähäistä. Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää, millä eri tavoin nykyteknologian mukaisia virtuaalitodellisuuslaitteita on hyödynnetty opetuksessa. Tavoitteena on selvittää myös sitä, millä perusteella virtuaalitodellisuuslaitteita voisi hyödyntää nimenomaan kuvataiteen opetuksessa ja mitä lisäarvoa nämä laitteet voivat kuvataiteen opetukseen tuoda. Valitsin tutkielmani toteutustavaksi systemaattisen kirjallisuuskatsauksen, jonka avulla pystyin käymään läpi paljon virtuaalitodellisuuksiin liittyviä aineistoja, rajaten lopullisen aineistoni kuitenkin hyvin tarkkaan. Systemaattiselle kirjallisuuskatsaukselle tyypillisesti pyrin myös asettamaan oman tutkimukseni historialliseen kontekstiin virtuaalitodellisuuslaitteiden kehityksen suhteen. Rajasin aineistoni koskemaan ainoastaan 2010-luvulla julkaistuja tutkimuksia, jotta pystyin helpommin varmistumaan, että tutkimuksissa on käytetty tarkoittamaani virtuaalitodellisuutta nykyaikaisilla virtuaalitodellisuuslaitteilla. Aineistoni koostuu kuudesta opetuskäyttöön liittyvästä virtuaalitodellisuuden tutkimuksesta. Kirjallisuuskatsaus osoitti, että virtuaalitodellisuus toi oppitunneille lisää mahdollisuuksia ja uusia oppimiskokemuksia, joita ei olisi ollut mahdollista saavuttaa ilman virtuaalitodellisuuslaitteita. Virtuaalitodellisuuslaitteiden koettiin lisäävän motivaatiota oppimistehtävää kohtaan, parantavan oppilaiden avaruudellista hahmottamista ja keskittymistä tehtävän tekemiseen. Virtuaalitodellisuuslaitteiden avulla myös kuvataiteen oppitunneilla voi saavuttaa kokemuksia, joita perinteiset menetelmät tai välineet eivät pysty tarjoamaan. Virtuaalitodellisuuslaitteet voivat mahdollistaa oppilaille myös uusia ilmaisutapoja, jotka ovat oleellisia kuvataiteen opetuksessa.
-
(2018)The purpose of this study was to investigate how the communication takes form in virtual teams, to see how the members of these teams experience the communication to work, and to compare the group development with non-virtual teams.The theoretical framework was based onTuckman’s group development model. The approach of the study was qualitative and the data collected by e-questionnaires. In the study participated nine individuals that work in virtual teams. Some of the participants worked in the same team, and the rest in different teams. The result showed that ways to communicate in virtual teams are very varying and that the members of the teams were satisfied with how the teams work. The negative parts of working in virtual teams were the lack of face-to-face communication and moments when the technology did not work. Similar processes that defines Tuckman’s group development model were found in the virtual teams.
-
(2024)Syfte: Denna avhandling undersöker effektiviteten av virtuell verklighet (VR) baserade interventioner för att minska stressen bland högskolestuderande. Genom att sammanställa och utvärdera befintliga studier om VR-interventioners påverkan på stressnivåer, syftar avhandlingen att besvara hur effektiva dessa interventioner är, samt analysera vilka specifika typer av VR-interventioner som har använts för att hantera stress och hur dessa skiljer sig åt gällande metodik och resultat. Metoder: Forskningsmaterialet hämtades från databaser som Web of Science, PubMed och Google Scholar med söktermer relaterade till "Virtual Reality", "VR", "Students", "Stress", "Well-being", och "University”. Också referenslistor från relevanta översiktsartiklar användes för att bredda sökresultaten. Resultat och slutsatser: Resultaten visar att VR-interventioner kan lindra stress och förbättra det psykologiska välbefinnandet bland universitetsstuderande. Interventionerna varierar dock i längd, metodik och syfte, vilket påverkar deras generaliserbarhet. Trots lovande resultat krävs ytterligare forskning för att standardisera mätinstrument och interventionsmetoder, vilket skulle förbättra jämförbarheten mellan studier och bidra till en djupare förståelse av VR:s roll i att främja mental hälsa. Framtidens forskning bör inkludera längre studier med randomiserade kontrollerade försök, med en kontrollgrupp, som gör motsvarande aktiviteter som VR försöksgruppen, för att klarlägga effektiviteten jämfört med traditionella interventionsmetoder.
-
(2021)Tiivistelmä - Referat – Abstract Målet för denna avhandling var att ta reda på ifall det finns en specifik ledarstil som fungerar för att förmedla ett lugn och en känsla av trygghet till eleverna inom den grundläggande utbildningen. Därtill ville jag ta reda på vilka metoder verksamma lärare använder för att samla gruppen, metoder som inte innefattar att skrika eller på annat sätt skrämma eleverna att lyda. Denna studie är en kvalitativ studie. Forskningsansatsen som används i denna studie är fenomenografisk. En fenomenografisk studie strävar efter att förstå individuella uppfattningar om olika fenomen. Sammanlagt intervjuades fem lärare från två olika skolor för att ta reda på deras uppfattning om sin egen ledarstil och metoder. Informanterna undervisar i två olika skolor inom samma kommun och årskurserna de undervisar i omfattar årskurs 1–9. Som intervjumetod används halvstrukturerade intervjuer som sedan transkriberades och analyserades genom en tematisk analys. Forskningens resultat påvisar att teori och verklighet verkar stämma överens. Tidigare forskning betonar strukturen och ett tydligt ledarskap som viktiga för hanterigen av klassrumssituationer. De lärare som intervjuades verkade i stor utsträckning använda sig av de metoder som enligt litteraturen bör hjälpa läraren samla gruppen och upprätthålla ett lugn i klassrumme, vilket enligt lärarna verkade ge det önskade resultatet nämligen ett lugn i klassrummet.
-
(2023)As whistleblowing becomes an increasingly global phenomenon, states rally to gather a coherent set of whistleblower legislation and to put guardrails in place and protect those involved in the process. Being a whistleblower requires immense courage, and the people who decide to blow the whistle, are often the target of some measure of repercussion, either from their organization or colleagues. A lot of research has been conducted into whistleblowing from different angles, but this is often limited to countries where whistleblowing has been a culturally established phenomenon for longer periods of time. This text explores the situation within Swedish governmental branches by analyzing the results of the study TYST STAT (silent state). The emphasis here will be on the overarching holistic attitude for and towards whistleblowing within the government branches, as well as the perceived acceptance of directing criticism towards organization operations. In the frame of this text, results will be viewed and woven into the theoretical concepts of loyalty and previously established research. The results showed that there are many indeed within governmental organizations that feel like reporting irregularities or directing criticism towards their organization is not acceptable, and from a loyalty perspective the causes showed proof of voluntary and involuntary relations, moving vertical as well as horizontal.
-
(2016)Tämän kirjallisuuskatsauksen tavoitteena on selvittää olemassa olevan tutkitun tiedon perusteella visuaalisen hahmottamisen häiriöitä yhtenä oppimisvaikeutena sekä siihen liittyviä interventiota. Tavoitteena oli ensinnäkin pyrkiä luomaan mahdollisimman tiivis ja teoreettinen kokonaiskäsitys visuaalisesta hahmottamisesta itsestään sekä siihen liittyvistä hahmottamis-vaikeuksista, toiseksi tavoitteena oli muodostaa katsaus olemassa oleviin interventiomateri-aaleihin, sekä esitellä VENNY-materiaali kirjallisuuskatsaukseen sisällytetyn teoriaosuuden pohjalta. Tutkielman alussa oletettiin, että hahmotusvaikeuksilla on yhteyttä muihin oppimis-vaikeuksiin, ja tavoitteena oli löytää näkemystä tukevaa tutkimustulosta. Kirjallisuuskatsauk-sessa painotettiin suomalaisen tutkimustiedon käsitystä visuaalisesta hahmottamisesta, ja hahmotushäiriöiden ja interventioiden osalta katsaus rajautui peruskouluun. Tutkielmassa perehdyttiin saatavilla olevaan suomalaiseen visuaalisen hahmottamisen ja hahmottamishäiriöiden tutkimustietoon sekä niitä yhdistäviin ulkomaalaisiin lähteisiin. Tieto interventioista koottiin samalla tavalla ja esitelty interventiomateriaali valittiin ajankohtaisuu-den perusteella. Tutkielmassa painotettiin ajankohtaisuutta myös viittaamalla meneillään ole-viin hankkeisiin sekä saatavilla oleviin ajankohtaisiin luentomateriaaleihin. Tietoa hakiessa käytettiin mahdollisimman tarkasti valittuja hakutermejä, jotta tutkielmaan valikoituisi mahdol-lisimman oleellinen aineisto. Aineiston perusteella saadun tiedon pohjalta muodostettiin teo-riaosuus, jonka pohjalta luotiin yhteenveto sekä arvioitiin tarvetta lisätutkimukselle. Kirjallisuuskatsauksen tutkimustulokset painottivat visuaalisen hahmottamisen sekä hahmo-tusvaikeuksien käsitteellistä, teoreettista ja käytännöllistä moniulotteisuutta. Hahmotusvai-keudet käsitteenä pitää sisällään moninaisen kirjon erilaisia hahmottamiseen liittyviä häiriöitä ja ongelmia. Saatavilla oleva niukka lähdeaineisto ja siihen perehtyminen osoitti, että visuaa-lista hahmottamista ja hahmotushäiriötä on Suomessa tutkittu suhteellisen vähän, mutta aihe on meneillä olevien hankkeiden ja interventiomateriaalien perusteella ajankohtainen. Yhteys muihin oppimisvaikeuksiin jäi edelleen hypoteesiksi, joka vaatii lisätutkimusta.
-
(2017)Visual working memory is a cognitive system that is responsible of short term storage and manipulation of visual information. Working memory is divided to memorising, storage and recalling of the stimulus. This review concentrates in visual working memory studies that used functional magnetic resonance imaging (fMRI). FMRI is a spatially accurate and is based on changes in the brains blood circulation. The data from fMRI can be analysed with univariate or multivariate methods. These methods answer different research problems because of their different premises. The premise of univariate analysis is that the neural activation in one part of the brain is directly related to its function. In multivariate analysis, the neural activation is approached by observing the activations distribution, which means that different activation distributions in same parts of the brain can be related to different processes. The visual areas of the brain are located in the occipital lobe but, before multivariate analysis, the visual working memory has been associated with prefrontal cortex. After multivariate pattern analysis (MVPA) has increased in popularity the hypothesis, that visual areas have a part in visual working memory, has also generalised. Because of the activation distribution premise, the MVPA is a more sensitive method to analyse fMRI data. Still there have been different results in different MVPA using studies. Different memory tasks might also be partly responsible of different results. A visual working memory task always activates prefrontal and parietal cortices in addition to sensory cortex. Visual cortex seems to have the principal part and prefrontal and parietal cortices take part most likely in executive functions but they can’t be ruled out from storage either.
-
(2022)I denna avhandling undersöks två finländska partiers, De Grönas och Sannfinländarnas, användning av bilddelningstjänsten Instagram. Skillnader och likheter i bland annat visuella retorik, bildtyper och personifiering behandlas kvalitativt genom analys av ett urval bilder från partiernas officiella Instagram-konton. Medialisering, nya kommunikationsverktyg och avtagande partitillhörighet är fenomen som får partier att fokusera på alternativa kampanjverktyg för att nå sina målgrupper på ett effektivt sätt. De Gröna och Sannfinländarna har haft en status som icke-etablerade partier och de är varandras ideologiska motsatser i många politiska frågor. Partiernas målgrupper är också väldigt olika, vilket förklarar de strategiska skillnader i den visuella retoriken som partierna använder sig av. Resultaten visar att De Gröna och Sannfinländarna använder bilddelningstjänsten Instagram på liknande sätt som andra nordiska partier (enligt en undersökning av Russman m.fl. 2019) för att nå ut till sina väljare, men det finns stora skillnader i vilken visuell retorik som används. Båda partierna använder Instagram främst för broadcasting av politiska frågor. Sannfinländarna använder sig av skarpa, uppseendeväckande populistiska budskap och bäddar ofta in informationen i kvasivetenskapliga diagram medan De Gröna sänder ut sina politiska budskap genom behagligt bildspråk, och använder många foton på natur, djur och barn.
-
(2018)Although there are many effective ways to treat major depressive disorder, its prevalence is not decreasing. Active research is needed to find more ways to treat and prevent depressive episodes. Observational studies have shown that unhealthy diet is associated with increased risk of depression. The aim of this review is to examine current evidence concerning dietary intervention as a treatment for depression. Furthermore, the effect of dietary intervention to depressive symptoms among people without clinical depression is examined. For time being, three randomized controlled trials of dietary treatment for depression have been made in Australia. In two of these studies diet intervention group had significantly greater decrease in depressive symptoms compared to control group. One study did not find difference between intervention and control groups. In this study, however, both of the groups improved their diet during the intervention period which can distract the interpretation of the result. In studies among people with non-clinical depressive symptoms dietary improvements had positive outcomes in two intervention studies. Lack of control group distracts the interpretation of results in these studies. Finnish intervention study did not find decrease in depressive symptoms after dietary intervention, but in this study the symptoms were quite mild in the beginning. Depressive symptoms have also been used as a secondary outcome in studies concerning dietary treatment of lifestyle diseases. Meta-analysis of these studies shows that about half of the studies found decreasing in depressive symptoms after intervention period. So far there is not much research done about the effectiveness of dietary intervention as a treatment for depression. However, the current evidence seems promising and no negative effects have been found. More research is needed to ensure if dietary intervention could be an effective treatment for depression either as a separate intervention or together with other treatment.
-
(2023)Tavoitteet: Psykopatiaa määrittävien piirteiden ja toimintatapojen on havaittu näkyvän jo varhain lapsuudessa. Erityisen keskeiseksi ovat nousseet lapsuudessa esiintyvät tunnekylmät piirteet, joiden nähdäänkin muodostavan koko psykopaattisen persoonallisuushäiriön ytimen. Koska psykopatian hoidon on todettu olevan aikuisiällä vaikeaa, pyrin tässä katsauksessa tarkastelemaan, voidaanko varhain ja oikein suunnatuilla interventioilla ehkäistä lasten tunnekylmien piirteiden kehittymistä aikuisiän psykopatiaksi ja jos voidaan, mitkä komponentit interventioissa vaikuttavat toimivimmilta. Menetelmät: Tutkimuskirjallisuus haettiin pääasiassa Scopus -tietokannasta yhdistetyillä hakusanoilla ”Callous-unemotional traits”, ”therapy or treatment”, ”intervention” ja ”psychopathy” . Lisäksi tarkastelin artikkeleiden lähdeluetteloita. Tulokset ja johtopäätökset: Tutkimusnäytön perusteella voidaan todeta, että positiivista vastetta hoidolle saadaan, kun panostetaan tunnekylmiä piirteitä omaavien lasten ainutlaatuisiin tunne- ja kognitiivisiin ominaisuuksiin intensiivisillä ja räätälöidyillä toimenpiteillä. Tällaisia näyttävät olevan erityisesti intensiiviset interventiot, jotka pohjautuvat sosiaalisen oppimisen teoriaan ja kognitiivis-behavioraalisiin periaatteisiin ja joissa korostetaan lämmintä ja lapsikeskeistä vanhemmuutta. Tutkimuksen perusteella vaikutukset ovat suuruudeltaan vasta kohtalaisia, eikä tulosten pysyvyydestä pidemmässä seurannassa ole takeita.
-
(2020)Preterm birth increases risks for developmental delays, behavioral problems and challenges in social relationships. In addition to the risks related to prematurity, preterm birth is often very stressful and may affect parents’ ability to form a relationship with their newborn baby. The relationship and attachment between a child and their parent is an essential part of the child’s development and may also be crucial for their future well-being. Due to the importance of parent-child interaction for future development of the child and how the stress of giving birth preterm may hinder parental responsiveness, it would be important to support and secure the development of attachment between the preterm baby and their parent. One suggested way of support is through music intervention. Music interventions have been noted to have positive affections to preterm infant’s physical condition and relaxation, as well as to the parents’ well-being by lowering their stress levels and anxiety. Interventions for preterm infants have focused mostly on mother-child relationship even though it is known that both parents, often being a mother and a father, create their own roles as parents. Because of the different roles, parents also affect the child’s development slightly differently. As a result, there is a need for more research on the father-child relationship and its role in child development. In this bachelor’s thesis, I investigate if supporting the interaction between preterm infant and their father with music intervention could promote the child’s development. I searched relevant studies for the literature review from database OvidMedline and I used the following terms: preterm birth AND music therapy, preterm infants’ development, low or very low birthweight infants’ development, music-therapy, preterm birth AND fathers, fathering, parenting AND development, music-therapy AND development. In addition, I hand-searched reference lists from music therapy reviews. Only few studies reported long-term outcomes of music interventions on preterm infants. Nevertheless, there seems to be limited evidence that music intervention could enhance the interaction and relationship between preterm infant and their parent, which could also promote infant’s development. The beneficial effects were proposed to arise from enhanced reciprocal interaction between a child and their parent or from promoting parents’ well-being and giving them more resources to form a better relationship and interaction with their child. However, more research is required on short-term and long-term outcomes of music interventions for preterm infants and their parents, especially on interventions including fathers.
-
(2024)Kiusaamisen vastainen työskentely on tärkeää, sillä koulukiusaaminen on vakava ilmiö. Suomessa yksi merkittävin ja menestyksekkäin kiusaamisen vastainen ohjelma on KiVa Koulu. KiVa Koulu on opetushallituksen tilaama ohjelma, joka laajeni lukuvuonna 2009–2010 valtakunnalliseksi ja jolloin ohjelmaa rekisteröityi käyttämään 90 prosenttia Suomen peruskouluista. KiVa Koulu keskittyy ennaltaehkäisevään toimintaan, ja yksi keskeisistä työkaluista tässä on lukuvuoden aikana järjestettävät KiVa oppitunnit. KiVa Koulua tarkastelevaa kriittistä tutkimusta ei kuitenkaan löydy, ja tutkimukseni pyrkii paikkaamaan tätä. Koulukiusaamista käsittelevä tutkimuskenttä, vaikkakin verrattain nuori, kattaa laajan määrän tutkimusmateriaalia, eikä kentän sisällä vallitse konsensusta yhdestä kiusaamisen määritelmästä. Yksi määritelmä on kuitenkin ylitse muiden suosiossaan, ja tämä on kiusaamistutkimuksen klassikkonimen Olweuksen määritelmä, joka määrittelee kiusaamisen pitkälti yksilöpsykologisena toimintana, jolloin konteksti, jossa kiusaaminen tapahtuu jää vähälle huomiolle. Tutkimukseni tavoitteena onkin selvittää, millainen määritelmä koulukiusaamisesta välitetään lapsille. Toteutin laadullisen tutkimuksen analysoimalla KiVa Koulun opettajanopasta, joka on tarkoitettu ensimmäisen luokan opettamiseen. Analysoin oppaasta oppituntimateriaalin hyödyntämällä dekonstruktiota narratiivisena analyysimenetelmänä. Valitsin narratiivisen analyysin, sillä oppituntimateriaalissa esiintyy erilaisia tarinoita, joita käytetään oppituntien aiheiden opettamiseen. Hyödynsin Bourdieun symbolisen väkivallan käsitettä tarkastelemaan kiusamaisen määritelmää kriittisesti. Analyysini lopputuloksena tunnistin narratiivin, jossa lapsille välitettävä määritelmä kiusaamisesta korostaa kiusaamisen toiminnan tahallisuutta, toistuvuutta ja osapuolien välistä epätasaväkisyyttä. Kiusaaminen tunnistetaan ryhmäilmiöksi, jossa kiusaamisen loppuminen ja lopettaminen jää lasten vastuulle, jolloin heitä ohjataan tekemään aktiivisia valintoja asettua kiusaajaa vastaan ryhtymällä kiusatun puolustajaksi.
-
(2017)Depression during adolescence is a significant problem. Depression causes harm to adolescents and it is associated with many negative outcomes, including academic problems, impaired social relationships, substance abuse, mental health problems and suicide. Thus, prevention of adolescent depression is extremely important and many prevention programs have been developed to do so. The purpose of current thesis is to examine the effectiveness and applicability of cognitive-behavioral prevention programs for adolescent depression. Prevention programs are classified into three categories on basis of the populations to whom the interventions are directed. Universal programs are provided to all members of a target population, selective programs are targeted to individuals at elevated risk for depression, and indicative programs are provided to individuals who manifest subclinical depression symptoms. These programs differ in their effectiveness in depression prevention and in their applicability. Universal programs are more applicable and more inexpensive than selective or indicative programs. According to the existing findings, selective and indicative programs seem to be more effective in preventing depression in adolescence than universal programs and selective and indicative programs seem to be as effective. Longer programs and programs that have older adolescents and more female participants, seem to be more effective in preventing depression. The most common limitations of studies so far are the relatively short follow-ups. In future there is a need for longer follow-ups and more longitudinal studies.
-
(2016)Background. Drug addiction is a worldwide health issue. Criminalization of drug use and scare tactics do not help addicts. Previous studies suggest that negative life experiences increase the risk of addiction while positive life experiences reduce it. In a laboratory environment, environmental enrichment is one way to model positive life experiences. It provides social stimulation and exercise for animal subjects Methods. This thesis is based on a review article from 2010 which suggested that environmental enrichment acts as a neurobiological and functional opposite to stress. I reviewed 17 articles that were published after said article from 2011 to 2015 which researched the effects of environmental enrichment to prevention and cure of drug addiction and compared their results to the 2010 review article. I also hypothesized reasons for contradictory results. Results. Environmental enrichment prevented drug addiction and eased withdrawal. It also prevented drug sensitization and cross-sensitization in some of the reviewed articles. Losing the enriched environment acts as an independent stressor which increases cravings and risk of relapse. Short-term environmental exposure did not have a lasting protective effect. Longer exposures did seem to have a longer-lasting protective effect especially animal subjects had free use of a running wheel. Without the possibility to exercise the effect of environmental enrichment was modest.
-
(2020)Tämän tutkielman tavoitteena oli selvittää, miten viisauden käsite suhteutuu kouluopetukseen ja tarkemmin, onko viisautta mahdollista opettaa peruskoulussa. Viisautta on alettu tutkia tarkemmin psykologisena ilmiönä vasta 1900-luvulla. Tarkastelen kahta merkittävää psykologista viisauden teoriaa. Paul Baltesin ja kumppaneiden uraa uurtava The Berlin Wisdom -projektin teoria viisaudesta on merkittävä teoria koko nykyisen psykolgoisen viisauden tutkimuksen kannalta. Sternbergin The Balance Theory of Wisdom teoria puolestaan ottaa kantaa myös viisauden kehittymiseen lapsuudessa ja nuoruudessa. Edellämainittujen teorioiden pohjalta tein käsitteellisen vertailun tämän hetkiseen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteisiin. Pyrin tällä vertailulla selvittämään, missä määrin opetussuunnitelma rajoittaa, mahdollistaa tai jopa kannustaa viisauteen johtavien taitojen opettamista koulussa. Vertailun lopputuloksena perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet mahdollistivat viisauteen johtavien taitojen opettamisen ja oppimisen sekä viisauden kaltaisen toiminnan vaalimisen. Opetussuunnitelma myös korosti tiettyjen sellaisten taitojen tai ominaisuuksien kehittämistä, jotka tarkasteltujen viisauden teorioiden mukaan ovat osatekijöitä viisaudelle. Suoranaisia ristiriitoja opetussuunnitelman ja viisauden teorioiden välillä ei löytynyt. Viisauden teorioita on siis perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden perusteella mahdollista jopa pitää eräänlaisena ohjenuorana opetukselle.
Now showing items 6965-6984 of 7170