Browsing by Title

Tiivistelmä - Referat – Abstract Tavoitteet. Varhaiskasvatuksen henkilöstö työskentelee moniammatillisessa yhteistyössä organisaation sisällä, että sen ulkopuolella. Organisaation sisäisessä moniammatillisessa yhteistyössä eri ammatillisen asiantuntijuuden omaavat henkilöt muodostavat kasvattajatiimin. Tutkimukset ovat osoittaneet, että moniammatillisen yhteistyön taustalla tulee olla yhteinen päämäärä ja tavoite, jota tavoitellaan. Moniammatillisuus on tutkimuksissa kiteytetty tarkoittamaan jotain sellaista, johon ihminen ei yksin pystyisi. Tämän tutkimuksen tehtävänä on tuoda esille se, miten varhaiskasvatuksen opettajat kokevat oman roolinsa moniammatillisessa tiimityöskentelyssä ja mitä asioita he nostavat kokemansa kautta moniammatillista tiimityöskentelyä edistäviksi ja haittaaviksi tekijöiksi. Uusi varhaiskasvatuslaki korostaa varhaiskasvatuksen opettajan pedagogista vastuuta ja näin ollen heidän kokemuksensa esiin tuominen on tärkeää. Tutkimuskysymykseni olivat: 1) Miten varhaiskasvatuksen opettajat kokevat moniammatillisen tiimityöskentelyn ja oman roolinsa tiimissä? 2) Mitkä asiat edistävät toimivaa tiimityötä päiväkodissa? 3) Mitkä asiat haittaavat toimivaa tiimityötä päiväkodissa? Menetelmät. Kyseessä on laadullinen tutkimus, jonka aineisto kerättiin sähköisesti lähetettävällä kyselylomakkeella. Aineisto kerättiin erään suomalaisen kunnan varhaiskasvatusyksiköissä työskenteleviltä varhaiskasvatuksen opettajilta. Vastaajia oli kymmenen. Tutkimukseni teemat jakautuivat kolmeen: varhaiskasvatuksen opettajien kokemukset omasta roolistaan tiimissä, varhaiskasvatuksen opettajien kokemukset moniammatillista tiimityöskentelyä edistävistä tekijöistä sekä heidän kokemuksensa moniammatillista tiimityöskentelyä haittaavista tekijöistä. Kyselylomakkeen kysymykset lajittelin näiden teemojen alle. Aineiston analyysi tehtiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä. Aineisto redusoitiin eli pelkistettiin ja sen jälkeen klusteroitiin ja etsittiin siten aineistosta yhtäläisyyksiä ja eroja. Tulokset ja johtopäätökset. Varhaiskasvatuksen opettajat korostivat oman roolinsa olevan pedagogisen johtajan rooli sekä tiimivastaava, joka pitää pedagogiikan lisäksi huolta myös tiiminsä kuormittavuudesta. Edistäviksi tekijöiksi nousi erityisesti vuorovaikutuksen, itsereflektoinnin ja työnjaon merkitys. Haittaavia tekijöitä olivat joustamattomuus, vuorovaikutuksen puute, toiminta ilman pedagogisia perusteluja ja ”aina on tehty näin” -ajattelu. Edistävät ja haittaavat tekijät kietoutuvat toisiinsa, ja näin ollen voidaan todeta, että varhaiskasvatuksen opettajat reflektoivat toimintaansa ja löytävät toimintakulttuurinsa edistävät ja haittaavat tekijät, jolloin heidän kykynsä kehittää toimintaansa mahdollistuu. Varhaiskasvatuksen opettajan rooli nähdään moninaisena ja siihen on yhteydessä työkokemus sekä moniammatillisen tiimin henkilöstörakenne.

Tavoitteet. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on lisätä ymmärrystä moniammatillisen tiimin yhteisistä käytänteistä vuorohoidossa lepohetkien ja lapsen yksilöllisen huomioimisen näkökulmasta alle 3-vuotiaiden ryhmässä. Mitä sopimuksia moniammatillinen tiimi on kirjannut tiimisopimukseen koskien lepohetkiä. Aiemmat tutkimukset aiheesta ovat keskittyneet iltahoitoon pienten lasten osalta, mutta näen tässä tutkimusaukon lepohetkien ja moniammatillisen tiimin toiminnasta vuorohoidossa. Lepohetkistä vuorohoidossa en löytänyt yhtään tutkimusta Suomesta. Menetelmät. Opinnäytetyö toteutettiin tapaustutkimuksena yhden vuorohoidon tiimiä haastattelemalla. Haastattelu oli teemahaastattelu. Tiimiin kuului kaksi varhaiskasvatuksen opettajaa ja yksi varhaiskasvatuksen lastenhoitaja. Aineisto kerättiin yksilöhaastatteluna marras-joulu- kuussa 2022. Aineisto litteroitiin ja analysoitiin sisällönanalyysia noudattaen. Tulokset ja johtopäätökset. Tämä opinnäytetyö pyrkii saamaan syvällisempää tietoa tiimissä tehdyistä sopimuksista. Sopimuksia oli useita, mutta niistä ei ollut kirjattu tiimisopimukseen mitään. Tiimissä vallitsi vahva keskusteleva työote ja asioista sovittiin suullisesti arjen tilanteissa. Tiimin yhdenmukaiset toimintatavat kumpuavat ryhmän toimintakulttuurin kautta. Lapsen yksilöllistä huomioimista näkyi lepohetkillä paljon ja lämmin vuorovaikutus ja lasten tarpeet nähtiin ensisijaisena. Vanhempien kanssa tehtävä yhteistyö näkyi tuloksissa myös, kun keskusteltiin lapsen levon tarpeesta ja päiväunirytmistä.

The purpose of this research was to figure out how shift working mothers experience their everyday lives. Nowadays working in shifts is common so it is important to get acquainted with these kinds of families and their experiences of everyday life. The study was used to find out the threats and opportunities of shift work and what mothers think about combining shift work and family life. Previous studies have clarified that working in shifts burdens parents and has an affect on family and social relationships. This thesis can help to get answers on what factors parents feel are a strain and on the other hand what factors act as resources in everyday life. Stress in everyday life can be decreased by enjoying the little things in life such as the alone time on the way to work or a family meal. This study was carried out with qualitative research. The Data was collected using a thematic interview (n=6) and the respondents were found from a Facebook group called Äitylit. A post was made to the Facebook group in which the purpose of the research was explained and suitable respondents were recommended to contact the researcher via personal message. The interviewees were mothers doing shift work who have atleast one child aged 7-10 years. This was because researching the mothers’ everyday lives was more easy using limitations. Five of the interviews were carried out using Facebook videocall and one was carried out using e-mail. The research data was first analyzed with thematising and then with content analysis. According to the results of this research, mothers working in shifts thought their everyday life is irregular and they felt tired. Additionally they brought up problems with schedules and little time with family and loved ones. On the other hand, shift work also enables things in life, for example better pay, free weekdays, doing things during the week and picking up children from school. Also variability in everyday life was a positive thing. The Spouse and his possible daytime job, grandparents and close ones helped to combine shift work and family life. How mothers feel in their everyday lives is dependent on the family.

Viimeisen vuosikymmenen ajan inkluusio on ollut aktiivisesti osana yhteiskunnallista keskustelua (OAJ, 2022). Keskustelua on lisännyt lisääntynyt tietoisuus syrjinnästä ja eriarvoisuudesta, sekä erilaiset poliittiset ja lainsäädännölliset pyrkimykset edistää yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Inkluusio näkyy kaikissa kasvatus- ja opetusalaa ohjaavissa asiakirjoissa ja esimerkiksi Varhaiskasvatussuunnitelmien perusteisiin (2022) on kirjattu, että toimintakulttuuria tulee kehittää inkluusion periaatteiden mukaisesti. Aiemmat tutkimukset osoittavat, että inkluusion toteutumisen varmistamiseksi opettajien tulee osata havainnoida, ymmärtää oppimisympäristöjen merkityksen, sekä erityisesti hyvän vuorovaikutuksen keskeisyyden omassa työssään inkluusion edistäjänä. Tämän tutkielman tavoitteena on tarkastella opettajan toimintaa eri vuorovaikutustilanteissa inklusiivisten periaatteiden mukaisesti ja saada selville millä keinoin opettaja tukee näköesteisen lapsen sosiaalista integrointia osaksi ryhmää. Tutkielma toteutettiin laadullisena tutkimuksena, jossa hyödynnettiin KETTU – Kestävä tulevaisuus varhaiskasvatuksessa - tutkimushankkeessa kerättyä videomateriaalia, sekä havainnointiaineistoa eräästä helsinkiläisestä inklusiivisesta varhaiskasvatuksen ryhmästä. Tutkielman analyysi toteutetiin aineistolähtöisenä sisällönanalyysinä. Tutkielman tuloksissa tarkasteltiin sekä inklusiivisia, että segregoivia vuorovaikutustilanteita. Tuloksista ilmeni, että opettaja toimi osaltaan huomioiden lapsen tuentarpeen ja samalla myös muun ryhmän tarpeet, mutta toisaalta myös sivuutti tai korosti liikaa lapsen tuentarvetta toiminnassa. Tämän tutkielman ajankohtaisuus korostuu entisestään yhteiskunnallisessa kontekstissa, jossa inklusiivisuus ja yhdenvertaisuus ovat keskeisiä arvoja. Viime vuosikymmenen aikana vallinneen aktiivisen keskustelun ja lisääntyneen tietoisuuden myötä tarve tarkastella inkluusiota käytännön tasolla on noussut esiin. Näin ollen tämä tutkielma tarjoaa arvokasta panosta nykyiseen keskusteluun ja käytännön toimintaan inklusiivisen kasvatuksen ja varhaiskasvatuksen saralla.

Useimmilla työpaikoilla pyritään positiivisiin ihmisten välisiin suhteisiin. Työ- ja elinkeinoministeriö toi-meenpani vuonna 2013 Työelämä 2020 -hankkeen, jonka yhdeksi tavoitteeksi asetettiin työ-elämän laadun parantaminen. Työelämän laadun parantamisessa yksi kehittämisstrategian pai-nopisteistä oli luottamus ja yhteistyö. Yhteistyö ammatillisessa kontekstissa puhututtaa yri-tysmaailmassa ja sen ympärille on luotu kokonainen toimiala Suomessa, kun viestintätoimistot ja yritysten terveydenhuollon kumppanit tarjoavat asiakkailleen kulttuurin kohentamiseen täh-täävää koulutusta. Euroopan huipulle päästäkseen Suomi on työelämän kehittämisstrategias-saan arvottanut korkealle luottamuksen vahvistamisen, keskinäisen arvostuksen, avoimuuden sekä vastavuoroisuuteen perustuvan tavan toimia työelämässä. Näitä asioita vahvistetaan työ-elämässä yhteistyön ja vuorovaikutuksen avulla. Toteuttamani tutkielman on määrä tarkastella ammatillisessa kontekstissa tapahtuvan yhteis-työn ja vuorovaikutuksen suhdetta, sekä selvittää vuorovaikutuksen luonteen vaikutusta toteu-tuneeseen yhteistyöhön. Ennakko-oletuksenani oli, että vuorovaikutuksen ja yhteistyön ”raja-pinnassa” ilmenee käsitteitä, jotka toteutuessaan parantavat yhteistyötä. Näitä käsitteitä olivat työn imu, työyhteisötaidot sekä oikeudenmukainen johtaminen. Tutkimusmenetelmänä käytin kuvailevaa kirjallisuuskatsausta, jonka avulla pyrin antamaan laajan kuvan yhteistyön ja vuorovaikutuksen yhteydestä tarkastellen edellä mainittuja käsittei-tä, jotka parantavat tai heikentävät toteutunutta yhteistyötä. Aineistossani hyödynsin käyttäy-tymistieteellistä, sosiaalipsykologista sekä työ- ja organisaatiopsykologista tutkimusta. Aineis-ton valikoinnissa hyödynsin määrittelemiäni avainsanoja: yhteistyö, vuorovaikutus, empatia, organisaatiokäyttäytyminen ja organisaatiokulttuuri. Tutkielmani mukaan vuorovaikutus edistää yhteistyötä sen ollessa ystävällistä, huomaavaista tai empaattista. Vuorovaikutukseen ja yhteistyöhön liittyvät käsitteet kuten työn imun tarttumi-nen työntekijästä toiseen, työyhteisötaitojen kehittäminen ja reilu sekä oikeudenmukainen joh-taminen edesauttoivat yhteistyötä. Vuorovaikutuksen taas ollessa turhan muodollista tai ää-rimmäisten tunteiden värittämää se saattoi jopa haitata yhteistyötä.

Tämän kirjallisuuskatsauksen tavoitteena on tarkastella vuorovaikutuksen ja työssä oppimisen yhteyttä sekä selvittää, miten vuorovaikutus voi tukea työpaikalla tapahtuvaa oppimista. Aihe on tärkeä, sillä jatkuvasta oppimisesta on tullut yhä merkittävämpi osa työelämää ja yritysten tulee keskittyä yhä enemmän siihen, miten työssä oppimista voidaan tukea. Vuorovaikutuksen tarkastelu on aiheen kannalta hyvin olennaista, koska aiemman tutkimuksen pohjalta tiedetään, että suuri osa työssä oppimisesta tapahtuu vuorovaikutuksessa muiden ihmisten ja ympäristön kanssa. Tämä tutkimus tuo monipuolisesti esiin niitä tapoja, joiden avulla vuorovaikutus voi edistää työssä oppimista. Tutkimus toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Tämä mahdollistaa tutkittavan ilmiön laaja-alaisen yleiskatsauksen muodostamisen sekä johdonmukaisten tulosten saavuttamisen myös suppeammalla aineistolla, jota ei ole kerätty systemaattisesti tiukkojen kriteerien ja seulojen läpi. Tämän kirjallisuuskatsauksen aineisto koostuu kuudesta vertaisarvioidusta artikkelista, jotka käsittelevät vuorovaikutuksen ja työssä oppimisen yhteyttä. Aineisto kerättiin ERIC-tietokannasta tekemällä rajauksia hakusanojen, julkaisuvuoden, julkaisukielen sekä aiheen perusteella. Aineiston analyysi toteutettiin sisällönanalyysinä, jossa tyypillisesti valitaan aineistoksi vain tutkimuksen kannalta merkittävää kirjallisuutta ja poimitaan aineistosta vain tutkimukselle keskeisiä asioita. Kirjallisuuskatsauksen tulokset osoittavat, että vuorovaikutuksella on merkittävä rooli työssä oppimisen edistämisessä, mikä on linjassa myös aiemman tutkimuksen kanssa. Tutkimuksen aineistosta nousi keskeisimpinä tuloksina esiin, että työssä oppimista tuki vuorovaikutuksessa tapahtuva tiedon jakaminen, palautteen saaminen sekä kokeneemman työntekijän ohjauksessa työskentely. Tutkimus antaa hyödyllistä tietoa osaamisen kehittämisestä ja tuloksia voidaan hyödyntää työssä oppimisen kehittämisessä.

The goal of this literature review is to look and assess the variety of previous research that has been conducted on the interaction during craft classes in school. This piece of research focuses on the special features of interaction during craft classes, such as interaction between teacher and student, and the role and meaning of motivation in learning processes. Research material was collected from Google Scholar, HELDA - Digital Repository of University of Helsinki, and Finna. The collected material consisted of previous pieces of research on interaction in schools. In addition to that, the research material included pieces of literature discussing the impact of interaction and motivation on learning. The material was analyzed by themes. Even though there has been a lot of research done on interaction in general, there was only a little research on interaction during craft classes. One of the key points that arose from previous pieces of research was the importance of interaction in learning processes. Interaction was discovered to be the most essential factor determining the quality of a learning process. Another finding was that craft classes are considered unique because of their learning environment. The bodily aspect of craft classes is more significant comparing to other disciplines. Research also showed the enhancing effect of motivation, especially intrinsic motivation, on learning processes. Based on the findings of these pieces of research the teacher has true potential in accelerating the student's intrinsic motivation by choosing suitable yet challenging assignments. This literature review points out the need of further research in the field of handcraft discipline.

This study examines the factors related to the development of interaction skills in the context of early childhood education. This study also explores what factors affect the development of interaction skills, and how and where interactions skills or their inadequacies appear. In addition, the study shows how typically developing children and children with special needs differ in their interpersonal skills. The key result is that interaction skills are interacting with the environment and skills cannot be practiced alone or in isolation from the environment. The data consists of a systematized literature review, of which 7 articles are approaching the development of interaction skills in the context of early childhood education. The data was analyzed using theory-driven content analysis. The analysis consisted four main categories. The First category is Culture as a determing factor in group activity and learning which shows that culture influences the development of interaction skills. Activities and learning are culturally related dimensions with significant impact. Each group creates its own atmosphere and culture, which defines to a great extent what kind of interaction the group has. The Second category Educator’s pedagogical competence as an enabling factor in early child-hood orientation is one of the most important missions in early childhood education and which is considered as a significant factor in the development of interaction skills. Childhood orientation requires sensitivity and pedagogical competence. The Third category Creating and Maintaining Peer Reations as ja Prerequisite for Learning Social and Emotional Skills shows that the skill of creating and maintaining social relationships has proven to be important in the material. Creating and maintaining peer relationships develops both social and emotional skills. Skills are needed to create and maintain peer relationships. The Fourth category Interdimensional Class of Interaction Skills show that play is the child's most natural form of action, through which linguistic, social and emotional development can be tracked, and the occurrence of possible disturbances is identified. For children who face challenges in interaction skills, the play is seen as simple and lonely; In addition, children with language and speech disorders also face more social and behavioral challenges than typically developing children.

The aim of this study was to find out what kind of experiences the teachers at the nursery have in participating children's free play and to find out how important play is for children. The method was qualitative and the material consisted of interviews with educators in a day care group in Helsinki, and non - participant observation which I wrote down in an observation diary. The most important outcome of the study was that teachers needed in free play to support and develop children's language. Another result was that the children's social skills are strengthened in play when children play together. Then they acquire some experience on how to resolve conflicts and how to get along with everyone. It can therefore be concluded that educators are needed in the free play to help children to achieve these skills.