Browsing by Title
Now showing items 71-90 of 7170
-
ADHD varhaiskasvatuksessa : Varhaiskasvatuksen opettajien haasteet tyttöjen ADHD:n tunnistamisessa (2022)ADHD on yleisimmin diagnosoitu lapsuuden psykiatrinen sairaus maailmanlaajuisesti. Aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö eli ADHD (Attention-Deficit/Hyperactivity Disorder) on kehityksellinen neuropsykiatrinen häiriö, joka heikentää yksilön arjen toimintakykyä. Monien vuosien ajan yliaktiiviset ja impulsiiviset pojat ovat jättäneet varjoonsa ADHD-tytöt. Halu ymmärtää yhtäläisyyksiä ja eroja ADHD:n esiintyvyyden, oireiden, perheriskin, liitännäissairauksien ja hoidon välillä on lisännyt keskustelua ja tutkimuksia aiheeseen liittyen. Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että tyttöjä lähetetään tutkimuksiin poikia vähemmän. Tutkimusten mukaan siihen voi vaikuttaa ainakin osaksi opettajien tekemät arvioinnit. Tässä tutkimuksessa selvitän varhaiskasvatuksen opettajien asenteita ja ajatuksia tyttöjen ADHD-oireiden tunnistamisessa varhaiskasvatuksessa ja siihen liittyviä haasteita. Toteutin tutkimukseni laadullisena eli kvalitatiivisena tutkimuksena. Tutkimus kohdistui varhaiskasvatuksessa työskenteleviin varhaiskasvatuksen opettajiin sekä varhaiskasvatuksen erityisopettajiin. Aineisto kerättiin puolistrukturoidun kyselylomakkeen avulla (N=9) ja sitä analysoitiin laadullisen sisällönanalyysin keinoin. Kysely toteutettiin netissä helmikuussa 2022 Google Forms –alustan avulla. Tulosten perusteella tutkimukseen osallistuneiden varhaiskasvatuksen opettajien tietoisuus tyttöjen ADHD:n oireista vaikutti lisääntyneen aikaisempiin tutkimuksiin verrattuna, mutta tietoa kaivataan edelleen lisää. Edelleen tulosten perusteella korostuu se, että poikien oireet ovat näkyvämpiä ja siksi helpompi tunnistaa. Varhaiskasvatuksen opettajat korostivat vastauksissaan sitä, että varhaiskasvatuksessa ei anneta diagnooseja vaan tiedonkulku ja havaintojen jakaminen ovat avainasemassa oikean tuen saamisessa. Varhaiskasvatusten opettajien näkemysten mukaan tyttöjä myös ohjattiin poikia vähemmän tutkimuksiin. Jatkotutkimuksien välityksellä olisi mielenkiintoista selvittää muuttuisivatko opettajien näkemykset tyttöjen ADHD:sta tiedon lisääntymisen myötä.
-
(2020)I Finland har antalet barn och ungdomar placerade utom hemmet ökat de senaste åren. Barn och ungdomar som omhändertas och placeras utanför hemmen upplever ofta många byten av vuxna i deras liv. Alltför ofta händer det sig att barn och ungdomar får uppleva att familjehemsplaceringen avbryts oplanerat. Det har även visat sig att omhändertagna ungdomar efterlyser att få växa upp i varaktiga relationer. Syftet med denna avhandling har varit att belysa adoption som ett alternativ för långvarigt familjehems placerade barn i Finland. Jag har varit intresserad av att undersöka huruvida man genom adoption kunde trygga stabilitet och kontinuitet för långtidsplacerade barn i familjehem samt vilka effekter adoption har på långtidsplacerades barns liv. Studien utgår från John Bowlbys (1907-1990) anknytningsteori. Enligt Bowlby börjar ett barn under sitt första levnadsår knyta an till en människa och senare under sitt andra levnadsår kan barnet börja knyta an till några fler anknytningspersoner. Anknytningsteorin förklarar den process som resulterar i ett psykologiskt band mellan ett barn och dess närmaste vårdare. Studien är litteraturbaserad och litteraturöversikt används som metod och för analysen används kvalitativ innehållsanalys. Materialet bygger på sex publikationer. Analysen av studien resulterade i två teman, Känsla av tillhörighet och Psykosocial anpassning. Enligt resultaten i studien kunde adoption vara en alternativ vårdform för barn placerade i långvariga familjehem. Adoption skulle trygga barns och ungdomars möjligheter till att få växa upp i ett stabilt och tryggt hem med bestående vuxna, en familj för livet.
-
(2019)Objective: The goal of this review was to gather information about the mixed families with both adopted and biological children. Special characteristics of these families are reviewed and the positive and negative effects of biological children in the adoptive family are considered in the light of the wellbeing of the family. Adoption research has focused on family structure, but only a few studies include mixed families. The data collected during the last decades has been diverse and few conclusions have been made about the generalization of the results. Some adoption agencies however refrain from placing children into families where there are several children already in the family. In this review the main question is “how the mixed family structure affects the adoption outcome”. Methods: The data was gathered mainly by using Google Scholar with combinations of the search terms ”adoption, family structure, biological children, natural families, mixed family, biological families” and looking at the references form the found studies. Unfortunately, some of the potential articles were not available in university the University of Helsinki library service. Finnish articles and masters theses were also looked for, but only one was found on this subject. Results and conclusions: The presence of biological children in the family might affect the adjustment and problem behavior of the adopted children. However not all the studies in this review found the link between these variables. Greater number of children also predicted increased parental stress. Parents evaluated their adopted and biological children differently and provided more resources for the adopted child. It seems like parents compensated for the poorer early childhood and basis of the adopted children compared to the biological children and supported the adopted ones to bring them to the same level as their biological ones. The conclusion is that family structure matters. However, it should not be given too much value when choosing a family for a child because it is not obvious what kind of an effect it has on the lifelong outcome.
-
(2017)Adoptionsrådgivning är obligatoriskt för alla som önskar adoptera. Socialarbetarna som arbetar med adoptionsrådgivning har som uppgift att utreda adoptionssökandenas lämplighet för att bli adoptivföräldrar samt förbereda dem inför föräldraskapet. I den finska lagen finns endast allmänna riktlinjer gällande vad som bör utredas i anknytning till adoptionssökandenas lämplighet. I lagen står det inte heller hur bedömningen av en adoptionssökande ska förverkligas i praktiken, och således överförs ansvaret för den praktiska utredningen till socialarbetaren. Vad som betonas samt vilken metod som tillämpas i adoptionsrådgivningen är i hög grad beroende av den enskilda socialarbetaren samt av den arbetsgemenskap som hon eller han hör till. Avhandlingens syfte är att analysera hurdant handlingsutrymme adoptionsrådgivare har i bedömningen av en adoptionssökandes lämplighet för föräldraskap. Det är ytterst viktigt att studera detta eftersom adoptionsrådgivarnas utredning, bedömning och beslutsfattande har så omfattande konsekvenser för både adoptivbarnets och adoptivföräldrarnas framtid. Avhandlingen är utförd som en kvalitativ intervjustudie. Jag har intervjuat två stycken socialarbetare som arbetare med adoptionsrådgivning samt analyserat dessa intervjuer för att få svar på hurdant handlingsutrymme socialarbetare har i sin bedömning av en adoptionssökande. Resultaten tyder på att socialarbetare har ett handlingsutrymme i arbetet med adoptionsrådgivning. Handlingsutrymmet kommer till uttryck i bedömningen av olika faktorer som anknyter till den sökandes livssituation. Bedömningen av dessa faktorer baserar sig delvis på socialarbetarens eget omdöme. Socialarbetaren använder sig av sitt handlingsutrymme också då hon formar själva rådgivningen och väljer vad som betonas i den. Avainsanat – Nyckelord – Keywords Adoption, adoptionsrådgivning, handlingsutrymme, social konstruktivism, diskurser
-
(2021)Tavoitteet. Aiemmissa tutkimuksissa afasian on havaittu vaikeuttavan työhönpaluun mahdol-lisuuksia huomattavasti verrattuna muihin aivoinfarktipotilaisiin. Varsinkin nuorelle infarktikun-toutujalla työ ja urakehitys ovat usein tärkeitä, mutta työhönpaluun esteenä on usein monen-laisia tekijöitä. Tämän kandidaatintutkielman tavoitteena oli tarkastella niitä haasteita, joita afaattiset henkilöt kohtaavat palatessaan takaisin työelämään sairastumisensa jälkeen. Li-säksi tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten työhönpaluuta voidaan edistää puhetera-peuttisen kuntoutuksen keinoin. Menetelmät. Kandidaatintutkielmassa käytettiin menetelmänä integroivaa kirjallisuuskatsaus-ta. Lopullinen aineistohaku suoritettiin helmikuussa 2021 kahdesta tietokannasta, jotka olivat Scopus ja Ovid Medline. Hakusanana käytettiin termejä aphasi* (afasia), ”return-to-work” (työhönpaluu), employment (työllisyys), vocational (ammatillinen), career (ura), speech-therap*/speech-and-language-therap* (puheterapia) ja rehabilitat* (kuntoutus). Aineisto rajat-tiin poissulkukriteerejä käyttämällä. Lopulliseen tutkimusaineistoon valikoitui lopulta 6 tutki-musartikkelia, jotka analysoitiin laadullisesti. Tulokset ja johtopäätökset. Kirjallisuuskatsauksen tulosten perusteella afaattiset henkilöt kohtaavat työhönpaluussaan hyvin monimuotoisia haasteita, jotka pystyttiin jakamaan yksi-löllisiin piirteisiin, työn luonteeseen, sosiaalisiin suhteisiin ja työympäristöön liittyviin tekijöihin. Tyypillisimpiä haasteita aiheuttivat teknisten laitteiden käyttö, kommunikaatiotilanteiden vaih-televuus sekä ryhmätilanteet. Tulosten perusteella yksilöllisesti kohdistetulla puheterapialla voidaan mahdollisesti edistää afaattisen henkilön työhönpaluuta, mutta tutkimustieto aiheesta on hyvin niukkaa. Erityisesti lukemisen ja kirjoittamisen taitojen kuntoutus on tämän katsauk-sen perusteella tarpeen afaattiselle henkilölle, jolla on tavoitteenaan paluu työelämään.
-
(2019)Tavoitteet. Aiemman tutkimuksen mukaan afasiasta kuntoutuminen painottuu sairastumista seuraavaan puolen vuoden jaksoon ja kuntoutumista ennustavat parhaiten aivoverenkiertohäiriöön liittyvät tekijät. Demografiset tekijät puolestaan eivät vaikuta toipumiseen merkittävästi. Tämän tutkielman tavoitteena oli kuvailla ja vetää yhteen afasian ajallista kuntoutumista ja siihen vaikuttavia tekijöitä viimeaikaisen tutkimuksen perusteella. Menetelmät. Tutkimusmenetelmänä oli integroiva kirjallisuuskatsaus. Keräsin tutkimusaineistoa kahdesta digitaalisesta tietokannasta, PubMedista ja Scopuksesta, ja täydensin hakua manuaalisella poiminnalla. Hakulausekkeessa käytin termejä aphasia, rehabilitation, language, year after stroke ja year poststroke. Lopulliseen tutkimusaineistooni valikoitui seitsemän artikkelia. Tulokset ja johtopäätökset. Tutkielmani tulokset osoittivat, että afasiasta kuntoutumisessa on ensimmäisen vuoden kuluessa runsaasti vaihtelua jopa niillä ihmisillä, jotka kärsivät vaikeista oireista. Osa vaihtelusta lienee aiheutunut tutkimusaineiston erilaisista arviointiajankohdista ja tutkittavista. Tulokset olivat kuitenkin melko yhdenmukaiset vallitsevan käsityksen kanssa, jonka mukaan kuntoutuminen painottuu sairastumista seuraavaan puolen vuoden jaksoon ja noin 40 prosenttia toipuu täysin. Parhaiten afasiasta kuntoutumista ennustivat tämänkin aineiston perusteella aivoverenkiertohäiriöön ja afasiaan liittyvät tekijät. Demografiset tekijät eivät vaikuttaneet merkittävästi toipumiseen. Puheterapian määrän ja intensiteetin sekä psykososiaalisten tekijöiden vaikutuksesta kuntoutumiseen tarvitaan lisää tutkimusta.
-
(2019)Tavoitteet. Aivovauriosta seuranneessa afasiassa voi kirjoitustaitoon liittyvä äänne-kirjain -vastaavuustieto häiriintyä. Kirjoittaminen on yhteiskunnassamme keskeinen taito, joten sen kuntoutuminen on tärkeä osa afasiasta kuntoutumista. Tutkimuksessa luodaan katsaus afasian äänne-kirjain -vastaavuustiedon häiriön kuntoutukseen sekä kuntoutuksen vaikutuksiin kirjoittamiseen, kieleen, toiminnalliseen kommunikaatioon ja arjessa selviytymiseen. Menetelmät. Tutkimuksen menetelmä oli integroiva kirjallisuuskatsaus. Aineisto kerättiin kolmesta eri tietokannasta sekä käsinpominnalla. Hakulauseke oli muotoa aphasia AND (writing OR spelling OR agraphia OR dysgraphia) AND (rehabilit* OR therap* OR treatment* OR intervention*) AND (outcome* OR effect*). Haun kautta aineistoon valikoitui 8 ja käsinpominnalla 2 vertaisarvioitua artikkelia. Tulokset ja johtopäätökset. Interventiot sisälsivät eniten fonologisen analyysin tehtäviä, sanelukirjoittamista ja avainsanojen hyödyntämistä. Ne erosivat toisistaan painottumisessa subleksikaaliseen reittiin vs. kirjoittamisen tiedonkäsittelyn kokonaisuuteen sekä siinä, kuinka pitkän tekstin tuottamista kuntoutettiin. Tuloksia eri interventioiden paremmuudesta ei noussut esiin. Kuntoutuksella oli positiivisia vaikutuksia äänne-kirjain -vastaavuuksien oppimiseen ja näiden vastaavuuksien soveltamiseen sanatasoisessa kirjoittamisessa. Positiivisia vaikutuksia havaittiin myös pidemmän tekstin tuottamiseen. Arjessa selviytymisen näkökulmaa oli huomioitu vain vähän, mutta raportoidut vaikutukset olivat positiivisia. Kirjoittamisen ja lukemisen subleksikaalisten taitojen kuntoutumisella oli toisiinsa yleistyviä vaikutuksia. Kuntoutuksesta saadut hyödyt olivat säilyneet seurantamittauksissa. Vaikutukset leksikaaliseen kirjoittamiseen, suulliseen nimeämiseen ja fonologisten taitojen kokonaisuuteen olivat epäselviä. Tulosten perusteella afasian subleksikaalisen kirjoittamisvaikeuden kuntoutuksella voi olla positiivisia vaikutuksia.
-
(2024)Tiivistelmä Tavoitteet. Lasten aggressiivinen käyttäytyminen on lisääntynyt viime vuosien aikana merkittävästi, minkä takia se koetaan ajankohtaiseksi ongelmaksi nykypäivän varhaiskasvatuksessa. Aikaisempien tutkimuksien mukaan varhaiskasvattajat kokevat tarvitsevansa lisää osaamista sekä aggressiivisesti käyttäytyvän lapsen kohtaamiseen, että aggressiivisen käytöksen ennaltaehkäisyyn. Erityisesti aggressiivisuuden fyysinen muoto koetaan kuormittavaksi sen aiheuttamien vammojen vuoksi. Aggressiivisuus on myös lapselle itselleen raskas ja pelottava kokemus, minkä takia lapsi tarvitsee vierelleen turvallisen aikuisen. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten aggressiivisesti käyttäytyvän lapsen kohtaamisesta saadaan turvallinen kokemus sekä lapselle, että kasvattajalle. Tutkimukseni kuvaa erilaisia toimintatapoja, jotka on koettu hyödylliseksi aggressiivisesti käyttäytyvää lasta kohdatessa. Menetelmät. Tutkimukseni toteutettiin kvalitatiivisena eli laadullisena tutkimuksena. Tutkimuksen aineisto kerättiin puolistrukturoidulla haastattelulla, joka rakentui kolmesta eri pääteemasta. Yksilöhaastattelut pidettiin etäyhteydellä kolmelle eri henkilölle, jotka toimivat tai ovat toimineet varhaiskasvatuksen erityisopettajana. Tutkimuksen analysointivaiheessa hyödynnettiin sekä teorialähtöistä – että aineistolähtöistä sisällönanalyysiä. Teorialähtöistä sisällönanalyysiä hyödynnettiin analyysirungon muodostamisessa, jonka jälkeen aineistolähtöistä sisällönanalyysiä käytettiin analyysirungon täyttämiseen. Tulokset ja johtopäätökset. Aggressiivisesti käyttäytyvän lapsen kohtaamisessa tärkeimmäksi tekijäksi koettiin varhaiskasvattajan vuorovaikutus, jonka tulisi olla aina empaattista ja lapsen tunnetilaa rauhoittavaa. Aikuisen vuorovaikutusta pidettiin toimivana tapana mallintaa lapselle toivottua käyttäytymistä. Vuorovaikutuksen tukemisen keinoina nousi esimerkiksi pikapiirtäminen, liikennevalojen, tunnemittarin ja kuvakorttien käyttö. Visuaaliset ja konkreettiset tukikeinot koettiin toimivaksi erityisesti silloin, kun niiden käyttämisestä oli sovittu yhdessä lapsen kanssa. Kohtaamisessa korostettiin lapsituntemuksen tärkeyttä, sillä sen avulla kasvattaja tiesi millaista vuorovaikutusta juuri tietty lapsi tarvitsee, ja millaiset asiat altistavat lapsen aggressiiviselle käyttäytymiselle. Edellä mainitut keinot auttavat varhaiskasvattajaa saamaan varmuutta aggressiivisen lapsen kohtaamiseen, joka toimii edellytyksenä molemminpuolisen turvallisuuden tunteen saavuttamiseen.
-
(2016)Aims. Aggressive behaviour should not be allowed to children. At the day care, it is important to intervene every situation when child behaves aggressively and guide him to find better ways to behave. The aim of the research was to find out how kindergarten special education teacher and kindergarten teacher understand child’s aggression behaviour, what kind of experience they have about it and how they support a child who behaves aggressively at day care. In my research, I focus on children who are over 3 years old. Methods. Research method was qualitative, phenomenographic research. As a data collection method, I used theme interview and as a method of analysis, I used content analysis. I interviewed one kindergarten teacher, one special education kindergarten teacher and one kindergarten resource special education teacher. All of them work for the city of Helsinki and they have between 20 to 40 years of work experience. Results and conclusions. According to the research results, the interviewees thought that child’s aggressive behaviour was both physical and verbal. All of the interviewees told that they encounter child’s aggressive behaviour almost daily at their work. There were similarities and differences in the way kindergarten special education teachers and kindergarten teachers support a child who behaves aggressively. Different educational backgrounds might be explanatory factor. All of the interviewees brought up that it is important that adults remain calm when a child acts aggressively. Due to the safety reasons, they sometimes had to hold the child until the child can be calmed down. The kindergarten special education teachers brought up teaching the child the skill to recognize and name feelings.
-
Aggressivitet bland barn i åldern 5 - 15 : En litteraturstudie om hur lärare kan förstå dem bättre (2022)Mål: I denna avhandling vill man analysera, tolka studera på vilket sätt lärare kan öka sin förståelse för barn som uppvisar aggressivt beteende. Avhandlingens syfte är att ge lärare en bättre förståelse för barn som beter sig aggressivt, i och med att deras förståelse förbättras kan lärare lättare bemöta dessa barn i skolvardagen vilket ökar välmående hos barnen. Tidi-gare forskning hävdar att empati, uppbyggande av relationer och en trygg omgivning med lämplig gränssättning och självständighet motverkar aggressivitet. Metoder. Avhandlingen är gjord som en systematisk litteraturöversikt med både kvalitativ, kvantitativ och litteraturöversikt som ansats. Litteratursökningen utfördes genom databas-sökning samt manuellsökning, vilket slutresultatet blev åtta artiklar, var av alla artiklar ge-nomgått referensgranskning. Litteraturen bearbetades genom kvalitativ analys. Resultat och slutsatser. Lärare som visar empati, lägger tid på att lyssna till eleverna, bryr sig genuint om dem har lättare att förstå sig på barn som uppvisar aggressivt beteende. Resur-ser, tid, utbildning/skolning borde läggas till för att underlätta för lärarna att förstå de ag-gressiva barnen och hur de kan underlätta för dem i skolvardagen. Goda relationer mellan lärare och elev och lärare och hem var viktigt för att förstå barnet och för att barnet skall lita på läraren. Lärare idag kan inte längre endast fokusera på att undervisa utan behöver även satsa mycket på att lära känna eleverna och bygga upp ett förtroende bland dem och en stödjande klassanda.
-
(2023)Tässä kandidaatintutkielmassa perehdyn matematiikka-ahdistukseen sen historiaan, vaikutuksiin sekä nykytilanteeseen. Ilmiö ei ollut minulle entuudestaan tuttu. Aikaisemman tutkimuksen mukaan ilmiö on globaali sekä kasvava. Lähdin selvittämään mitä ratkaisuehdotuksia ongelmaan tarjottiin viimeisimmissä tutkimuksissa. Koin tärkeäksi lähestyä ilmiötä useasta näkökulmasta. Uskoin siten löytäväni monipuolisia ratkaisuehdotuksia sovellettavaksi suomalaiseen luokkahuoneeseen. Tutkimuksen mukaan globaalilla ilmiöllä on paljon yhteisiä sekä yksilöllisiä ilmenemisen muotoja. Tällöin jokainen keino on punnittava yksilöllisesti ja muokattava sopivaksi yksilöllisiin tarpeisiin. Vaikka alkuun en uskonut ennaltaehkäisyn olevan niin tärkeää, päädyin lopulta päinvastaiseen päätelmään. Ennaltaehkäisyn keinot toimivat laajemmalle joukolle kerralla, sekä ehkäisevät tilanteen tulehtumista entisestään. Toteutin tutkimukseni kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Menetelmä on sopiva, kun halutaan esittää monipuolinen yleiskatsaus tietystä aiheesta. Aineistokseni valikoitui kaksi erilaista näkökulmaa ratkaisuehdotuksiksi. Ensimmäinen näkökulma edustaa ilmiön tilannetta globaalista näkökulmasta, sekä ratkaisuehdotuksia sen hetkisen tutkimuksen perusteella. Toinen näkökulma on opettajaopiskelijoiden ehdotuksista koostuva sekä keinoja tutkimustietoon peilaava. Ratkaisuehdotukset soveltuvat erilaisiin opiskeluympäristöihin ja eri-ikäisille oppilaille. Tuloksistani käy selväksi aiheen ulottuvan yksilön sekä yhteisön monille tasoille. Ratkaisuehdotuksia on tarjolla kattavasti, mutta kokeiltuja konkreettisia keinoja vähän. Keinojen kannalta oppimiseen liittyviin asenteisiin, oppimisilmapiiriin luokassa sekä kodin ja koulun yhteistyöhön panostaminen olisi tärkeää matematiikka-ahdistukseen puuttumiseksi. Matematiikka-ahdistuneen yksilön kohdalla ratkaisuehdotukset riippuvat jonkin verran koulutusjärjestelmän tarjoamista tukirakenteista. Tutkijat kannustavat ammattiavun hakemiseen ahdistuneisuuden oireisiin. Suomalaisessa koulussa tämä tarkoittaisi siis ensisijaisesti koulupsykologin konsultoimista.
-
(2019)The purpose of my bachelor’s thesis was to describe the thoughts of children who speak both Finnish and Swedish as their first languages. I investigated how bilingual children make a language choice when interacting with peers. I also observed how code-switching from Finnish to Swedish appeared in children’s talk. My intent was to expand the understanding of language development of a bilingual child from an early education teacher’s view. The questions of my study were: 1. What thoughts do children who speak Finnish and Swedish as their first languages have about bilingualism? 2. How do bilingual children make a language choice when interacting with peers? 3. How does code-switching appear in children’s talk? My thesis was a qualitative study and as the study method I used a theme interview. I gathered the material by interviewing four simultaneously bilingual children aged six to eight who speak both Finnish and Swedish as their first languages. I analysed the material with content analysis. The study shows that children think their bilingualism is a natural part of their lives. They had thoughts about languages transferring from one generation to next. When interacting with peers children followed their joint language history and also negotiated what languages to use together. Appearance of code-switching was variable. Code-switching worked as a part of children’s language strategy to make discussion more fluent. The conclusion of the study is that bilingualism generally does not affect child’s language development. Children mainly do not feel that their bilingualism is a negative thing. Code-switching is a conscious language skill and strategy. In an interaction between bilingual children it is natural to speak both languages and negotiate together which languages to use.
-
(2017)Sikiö alkaa omaksua äidinkieltään jo kohdussa viimeisen raskauskolmanneksen aikana. Korva kehittyy aikaisin sikiökauden aikana, ja kuulohermo alkaa lähettää aistimuksia aivoihin noin raskausviikosta 24 alkaen. Ennenaikaisesti syntyneillä eli keskosilla on riski kielellisiin kehitysongelmiin. Keskoseksi määritellään lapsi, joka on syntynyt ennen raskausviikkoa 37 tai painaa alle 2500 grammaa. Suomessa syntyy keskimäärin 3000 keskosta vuodessa ja määrä on nousussa kehittyneen vastasyntyneisyyskauden tehohoidon johdosta. Aikaisemman tutkimuksen perusteella sikiö oppii raskausaikana puheen prosodisia piirteitä ja pystyy erottamaan äitinsä äänen vieraan naisen äänestä sekä äidinkielensä vieraasta kielestä. On epäselvää, miten sairaalan äänialtistus vaikuttaa keskosen puheen havainnointiin. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää miten sikiöaikainen oppiminen vaikuttaa prosodisen prosessoinnin kehittymiseen ja miten täysiaikaisena syntyneen lapsen prosodisen prosessoinnin valmiudet eroavat keskosena syntyneen valmiuksista. Tutkimus toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Aineistohaku tehtiin neljään eri elektroniseen tietokantaan: ProQuestiin, ScienceDirectiin, Pubmed Centraliin (PMC) ja EBSCOHostiin. Hakulauseke muodostui käsitteiden kohdunsisäinen, äidinkielen oppiminen ja prosodia englanninkielisistä vastineista. Aineiston keruuta ohjasi tutkimuksille asetetut valintakriteerit: 1) tutkimuksen tuli olla vertaisarvioitu, 2) julkaisuvuosi 2006–2017, 3) tutkimuksen tuli olla luettavissa englannin tai suomen kielellä, 4) koko tekstin tuli olla saatavilla, 5) tutkimuksen tuli liittyä kirjallisuuskatsauksen aiheeseen, 6) ei kokoomatutkimuksia. Hakulausekkeella löytyi 38 tieteellistä artikkelia, joista lopulliseen aineistoon valikoitui kahdeksan artikkelia. Kaikkien kahdeksan artikkelin perusteella prosodinen prosessointi alkoi kehittyä sikiöaikana. Kolmessa artikkelissa oli mukana keskosia, ja niiden perusteella täysiaikaisella lapsella on paremmat valmiudet prosodiseen prosessointiin kuin keskosena syntyneellä. Kahden tutkimuksen mukaan keskosilla oli poikkeava prosodinen prosessointikyky ainakin ensimmäisten kuuden elinkuukauden ajan. Tulokset vahvistavat aikaisempaa tutkimusta aiheesta. Keskosten syntymänjälkeistä hoitoa tulisi kehittää kielen kehityksen näkökulmasta.
-
(2019)Tunnekasvatuksella voidaan vaikuttaa oppilaan kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin, akateemiseen menestykseen sekä koulun sosiaaliseen ilmapiiriin. Tunnetaitojen heikkous puolestaan altistaa käytöshäiriöille ja syrjäytymiselle. Tutkielman tarkoituksena on kuvata, millaisia mahdollisuuksia tunnetaitojen opetuksen integroimisella äidinkielen ja kirjallisuuden oppiaineeseen voi olla. Tunnekasvatuksen tarve on huomioitu uudessa opetussuunnitelmassa, mutta käytännössä opetus ei ole vielä systemaattista ja ennaltaehkäisevää, oppilaiden tasapainoisen tunne-elämän kehitystä tukevaa. Tutkielmassa kuvataan tunnekasvatuksen asemaa suomalaisessa alakoulussa opetussuunnitelman velvoittamana, oppiaineeseen sitoutumattomana sisältönä. Tutkielmassa selvitetään, miten äidinkielen ja kirjallisuuden oppiaineessa voidaan tukea tunnekasvatuksen tavoitteita ja mikä merkitys lastenkirjallisuudella voi olla oppilaan tunnetaitojen ja kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin kannalta. Tutkielma toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Aineistona käytettiin kotimaista ja ulkomaalaista teoriakirjallisuutta, tutkimuksia ja muita tieteellisiä artikkeleita, sekä muutamia opinnäytteitä. Aineisto on rajattu harkinnanvaraisesti suhteessa tutkittavaan ilmiöön. Tunnekasvatuksen asema alakoulussa on yhä hajanainen, vaikka opettajat tunnustavat tunnetaitojen merkityksen oppimisen edellytyksenä. Kirjallisuuskatsauksen perusteella tunnekasvatuksen integrointi äidinkielen ja kirjallisuuden oppiaineeseen näyttäytyy tarkoituksenmukaisena ja tehokkaana. Tunnekasvatuksen tavoitteita on mahdollista tukea äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen osana, kun toiminta on tavoitteellista ja opettajat tietoisia vaikutusmahdollisuuksistaan. Lasten- ja nuortenkirjallisuuden lukemisella ja käsittelyllä voi alakoulussa olla tunnetaitojen tukemisen kautta rooli oppilaan kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin edistäjänä.
-
(2018)ABSTRACT There is evidence that maternal psychopathology is a risk factor for development of psychiatric disorders in the offspring. Unfortunately, many studies have excluded eating disorders even though it's been estimated that 7% of Finnish women suffer from eating disorder during the first 30 years of life. The aim of this review was to examine the impact of maternal eating disorder on children's psychological well-being. Two large cohort studies and multiple smaller studies were examined in this review. Maternal eating disorder was often defined as maternal history of eating disorder either during or before pregnancy. Maternal eating disorder has been associated with internalizing and externalizing symptoms in the offspring. Especially children of mothers with anorexia nervosa are at higher risk of having internalizing problems. In addition, mothers with eating disorders rated their children as having a more difficult temperament. The children of mothers with eating disorders showed delays in neurocognitive development. The identified associations were, however, not simple. What might be important considering the effect of maternal eating disorder on child psychopathology is the type and timing of the maternal eating disorder. More research is needed in order to develop early interventions.
Now showing items 71-90 of 7170