Browsing by Title

Tutkielmani käsittelee yliopistojen ja yhteiskunnan välistä vuorovaikutusta ja yliopistojen tuottaman tutkimuksen yhteiskunnallista vaikuttavuutta. Tutkielmassa tarkastellaan, miten yliopiston ja yhteiskunnan suhde on muotoutunut, millaisia tehtäviä yhteiskunta yliopistolle on asettanut ja miten yliopistojen tuottaman tutkimuksen yhteiskunnallinen vaikuttavuus toteutuu. Tutkimus toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Tutkimuksen aineiston muodostivat yliopistoja koskevat lakisäädökset ja yliopistouudistus sekä tutkijoiden kokemuksia tarkastelevat tutkimukset ja julkaisut. Aineisto kerättiin Helka- ja Doria- tietokannasta, akateemisista julkaisulehdistä sekä opetus- ja kulttuuriministeriön ja valtiovarainministeriön sivustoista. Tutkimuksessa havaittiin, että yliopistojen tehtävä on muotoutunut yhdessä yhteiskunnan tarpeiden mukaisesti. Teknologian nopea kehitys ja liike-elämän tulosohjauksen soveltaminen julkiseen hallintoon ovat asettaneet yliopistolle velvollisuuden osoittaa toimintansa yhteiskunnallisen hyödyn tiedon ja osaamisen tuottajana sekä innovaatioiden, taloudellisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin tuottajina. Yliopistojen tehtävänä yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen ja yliopistojen yhteiskunnallisen vaikuttavuuden edistäminen, joiden toteutuminen ilmenee yliopistojen ja opetus- ja kulttuuriministeriön yhteisissä strategisissa tavoitteissa ja niiden toimeenpanemisessa. Tutkimuksen vaikuttavuutta mitataan yliopiston soveltamien mittaristojen avulla, joiden tuloksista yliopisto on velvollinen raportoimaan ministeriölle rahoitusta vastaan. Yliopistojen tuloksia arvioivat mittarit on koettu riittämättömiksi mittaamaan tutkimuksen yhteiskunnallista vaikuttavuutta ja yhtäaikaisesti huomioimaan tieteenalojen välisiä eroja. Yliopiston tutkijat kokevat yhteiskunnallisen vaikuttamisen velvollisuutenaan sekä sisäisen motivaation ylläpitäjänä yhdessä henkilökohtaisen kiinnostuksen kanssa. Kuitenkin yliopiston hallinnon harjoittama tulosohjaus, rahoituksen kilpailutus ja määrälliseen julkaisuun perustuva arviointi tuottavat ylimääräisiä paineita. Yliopistoille toivotaan hallinnollisia uudistuksia, jotka kannustaisivat luovuuteen ja sisäiseen motivaatioon.

The purpose of the thesis is to broaden the understanding of teaching practices and their formation. The definition of teaching practices has been very unclear. There is no clear defini-tion about the concept. Because the thesis is based on this concept, we must define the con-cept. After that we can start exploring the subject more closely. The purpose of the study was defining comprehensively the concept of teaching practice. When the definition is clear enough, we can move forward to clarifying the formation of teaching practices. The purpose was to describe in a versatile way the factors that influences teaching practices. This thesis was implemented as a descriptive literature review. Because of the way this the-sis was made, the research material was very versatile. The research materials consisted of many educational literatures and scientific studies. The materials dealt mainly with university teachers, university and teaching. This thesis handle teaching practices as diverse as possible. The study focuses specifically in the university teachers teaching practices. In this thesis teaching practices means teaching habits that teachers constantly using in their teaching. There are many factors that influences teaching practices. Teachers personal factors and authors of the educational event influence the formation of teaching practices. Educational factors and personal processes were also considered. In this thesis the definition of teaching practices is defined as diversely as possi-ble.

Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet korkeakouluopiskelijoiden ajanhallinnan taitojen olevan yhteydessä opinnoissa etenemiseen ja opintomenestykseen. Samalla ajanhallinnan haasteiden on löydetty olevan yhteydessä esimerkiksi lisääntyneeseen stressiin ja viivyttelyyn, sekä heikompaan hyvinvointiin ja motivaatioon. Aiemmat tutkimukset ovat keskittyneet pitkälti ajanhallinnan yhteyksien tutkimukseen, mutta sen sijaan laadullisia tutkimuksia aiheesta on tehty huomattavasti vähemmän. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli kuvailla yliopisto-opiskelijoiden kokemia ajanhallinnan haasteita sekä niiden syitä. Tutkimusongelmat olivat: millaisia ajanhallinnan haasteita opiskelijat kuvailevat sekä mitä syitä opiskelijat kuvaavat ajanhallinnan haasteiden taustalle. Aihe on tärkeä, jotta opiskelijoiden ajanhallinnan taitoja voitaisiin tukea paremmin. Tutkimuksen kohteena oli Helsingin yliopiston Kohti parempaa oppimista -kurssin 20 yliopisto-opiskelijaa, jotka valikoitiin tutkimukseen yksinkertaisella satunnaisotannalla tutkimusluvan antaneiden joukosta. Opiskelijoiden kokemuksia ajanhallinnan haasteista sekä haasteiden syistä analysoitiin laadullisen sisällönanalyysin avulla analysoimalla opiskelijoiden kurssilla tekemiä ajanhallintatehtäviä. Tulokset osoittivat, kuinka suurin osa opiskelijoista tunnisti ja kuvaili ajanhallinnan haasteita sekä haasteiden syitä. Opiskelijoiden yleisimmät ajanhallinnan haasteet liittyivät käytöksen säätelyyn, jossa haasteena korostuivat erityisesti aikaansaamattomuus ja keskittymisvaikeudet. Lisäksi moni opiskelija koki käytöksen säätelyn haasteeksi liiallisen ruutuajan. Merkittävä osa opiskelijoista koki haasteita myös suunnitelmallisessa käytöksessä, jossa haasteita koettiin tavoitteiden ja aikataulujen toteutuksessa sekä ajankäytön priorisoinnissa. Osa opiskelijoista koki haasteita myös ajan arviointiin liittyen. Valtaosa ajanhallinnan haasteiden syistä liittyi opiskelijoiden omaan toimintaan tai ajatuksiin. Itseen liittyvinä syytekijöinä mainittiin: käytöksen säätelyn haasteet, ajankäytön tiedostamattomuus ja virheellinen arviointi, matala vireystila ja uniongelmat sekä tavoitteiden ja aikataulujen toteutuksen haasteet. Opiskelijat kuvailivat ajanhallinnan haasteille myös ulkoisia syitä: koronan aiheuttamat muutokset ja etäopiskelu keräsivät useita mainintoja erityisesti keskittymisvaikeuksien syynä. Lisäksi osa opiskelijoista kuvaili ajanhallinnan haasteiden syynä ulkoisten ja sisäisten tekijöiden ristiriidat. Ajanhallinnan haasteet ja syyt painottuivat tutkimuksessa eniten opiskelijoihin itseensä liittyviin tekijöihin. Tuloksissa ilmeni kuitenkin myös monia muita ajanhallintaan kytkeytyviä tekijöitä, jotka osoittavat ajanhallinnan olevan kompleksi ilmiö, jossa kaikki haasteet eivät ole sidoksissa opiskelijan käytöksen säätelyn ongelmiin. Huomionarvoinen tulos on se, kuinka eri ajanhallinnan haasteiden välille kuvailtiin syy-seuraussuhteita. Tulevissa tutkimuksissa olisi hyvä tutkia lisää näitä mahdollisia yhteyksiä eri ajanhallinnan haasteiden välillä. Koronan ja etäopiskelun suurta merkitystä nyt saatuihin tuloksiin ei tule myöskään jättää huomiotta. Tulevaisuudessa opiskelijoiden ajanhallintaa tulisi tutkia lisää myös koronapandemian ulkopuolella. Näin voitaisiin vertailla haasteiden ilmenevyyttä etäopiskelun ja rajoituksien poistuttua. Tarve laajemmalle aineistolle ja pidemmän aikavälin tutkimukselle säilyy, mutta näiden tutkimustulosten avulla ajanhallinnan haasteiden ratkaisuja voidaan miettiä entistä laajemmasta näkökulmasta.

Aims. The aim of this research was to find out whether there is an association between mindset (growth or fixed) and epistemologies amongst students in Helsinki University and Aalto University. In addition, the aim was to find if there is a difference between different majors. It was hypothesized based on past research that there would be an association between mindset and epistemologies. Methodology. This research was conducted as a part of a larger RYM Oy Indoor Environment (IE) research. The data was gathered from students in Helsinki University and Aalto University via a questionnaire. This research utilized two parts of the research: Epistemic beliefs (Collaborative knowledge building, reflective learning, valuing metacognition, certain knowledge and practical value) and fixed mindset. Results and conclusions. Based on this research there was an association between reported epistemic beliefs and fixed mindset Fixed mindset was positively associated with valuing metacognition, certain knowledge and practical value. On the other hand, collaborative knowledge building, reflective learning and valuing metacognition were negatively associated with fixed mindset. On the contrary these three epistemic beliefs were associated with growth mindset. In general, students reported very low fixed mindset. This can be seen as a positive result because growth mindset has been found to associate with good academic performance.

Objective Studies show that most children and young people are less physically active. As a consequence of the sedentary lifestyle, there has been an increase in screen time with children of all ages spending time watching TV or using devices such as laptops and tablets over the recommended limit, which is 2hrs a day. According to research both the diminished physical activity and sitting for extended periods of time have a negative impact on the health of an individual. During school hours, it is possible to increase the active periods through PE lessons and recess. There has also been a rise in research done on the importance of physical activity during normal academic lessons. Among other things, the studies have shown a positive link between learning and physical activity. The aim is to understand the relevance of physical activity during lessons in relation to the health of an individual, their learning abilities and to find ways to increase it. Method This Bachelors thesis is a descriptive literary review of research done on physical activity during lessons, the link between physical activity and health as well as the connection between physical activity and learning. The chosen material includes studies linking the above with focus on children of all ages, more specifically targeting children of primary school age. The focus has been on research in which additional physical activity has occurred during lessons of academic subjects. Outcome and conclusion The studies have shown a positive link between physical activity and the health of an individual. There are still very few studies, which focus on the link between health and physical activity during lessons. According to the current research, we can already conclude that physical activity during lessons increases the overall daily activity of pupils and therefore improves their health. Lessons with an increased physical activity component have a positive impact on learning.

The intention of my literature review is to diversify the understanding of the influence of temperament in the school world especially among the students studying to become teachers. In the review I study what temperament consists of and how it affects in the school world. I look at temperament from a general viewpoint as my intention was not to focus on a spesific temperament theory. The basic understanding of temperament tells what in a person's (especially a child's) behaviour can or cannot be explained by temperament and also defines the different aspects that affect a person's temperament. I view the affect of students' different temperaments on a teacher's work through the temperament traits that come up in the book Temperament and school performance (Temperamentti ja koulumenestys) (2006) by Liisa Keltinkangas-Järvinen. The affect of a teacher's own temperament in their work as well as the compatibility of temperament and the surroundings also beacame subjects of review. My aim is to provide the reader, in addition to the basic understanding of temperament, with concrete examples of how to work with children/students with different temperaments. The material of my literature review consists largely of the books Temperament - human individuality (Temperamentti - ihmisen yksilöllisyys) (2004) and Temperament and school performance (Temperamentti ja koulumenestys) (2006) by Liisa Keltinkangas-Järvinen, the latter being a pioneer in Finnish temperament research. To support these sources I utilisized the work of a few well-known foreign temperament researchers. The understanding of temperament helps teachers in understanding diversity, interacting with students and planning their own teaching. Then the teacher has a better ability to create a classroom environment that is most compatible with the students' temperaments. The concept we talk about is goodness of fit. When the teacher recognises the students' temperaments, they can use that information to create a functioning seating order, form functioning work groups and plan their own teaching. Students' temperaments should be considered indvidually to avoid inequality. In the evaluation of students, however, temperament should not be considered. For these reasons understanding of temperament is extremely important for teachers.

Tavoitteet. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, millaista ympäristö- ja kestävän kehityksen kasvatus on erilaiset painotukset omaavissa eskariryhmissä. Tutkimuskysymyksinä oli ”Millaisia pedagogisia ominaisuuksia on metsäeskarin ja tieteitä painottavan päiväkodin eskarin ympäristö- ja kestävän kehityksen kasvatuksessa?” sekä ” Miten eri painotuksien eskariryhmissä korostuu kokonaisvaltaisen ilmastokasvatuksen polkupyörämallin eri osa-alueet?”. Ympäristö- ja kestävän kehityksen kasvatuksesta on tehty jonkin verran tutkimusta, mutta hyvin vähän siihen liittyen, millaisena se näyttäytyy eskariryhmissä, joissa on luontoon liittyvä painotus. Tutkimuksen analyysissa käytän kokonaisvaltaisen ilmastokasvatuksen polkupyörämallia, jonka avulla tutkin sitä, millaisena luontokasvatus näyttäytyy eri eskariryhmissä. Menetelmät. Toteutin tutkimuksen haastattelemalla kahden eri eskariryhmän opettajia sekä tutkimalla ryhmien pedagogisia suunnitelmia. Tein myös yhden tuokiohavainnoinnin metsäeskarissa. Haastattelut tapahtuivat alkuvuonna 2023. Toinen päiväkoti oli kunnallinen, toinen yksityinen. Haastattelujen jälkeen litteroin haastattelut ja teemoittelin litteroinnin sisällön polkupyörämallin osa-alueiden mukaisesti. Teemoittelun jälkeen analysoin molempien haastattelujen tulokset ja vertasin niitä toisiinsa. Tulokset ja johtopäätökset. Molemmissa ryhmissä korostui jatkuva havainnointi luonnossa ja luonnosta. Metsäeskarin opettajan haastattelussa korostui luontoon ja ympäristöön liittyvät tunteet, niistä keskustelu ja niihin liittyvä opetus. Tiedepainotteisen eskariryhmän opettajan haastattelussa korostui enemmän ympäristöön liittyvään tietoon liittyvät asiat ja opetukset. Molemmissa ryhmissä korostettiin kierrätyksen olleen tärkeä osa kestävän kehityksen opetuksessa. Toiminnan esteet olivat ryhmissä erilaiset, metsäeskarissa koettiin ahdistavan tiedon välittämisen lapsille olevan hankalaa ja tiedepäiväkodin opettaja koki lasten motivoinnin metsässä oleiluun olevan haastavaa. Metsäeskarin opetuksessa siis korostuu ympäristöön liittyvät tunteet ja arvot ja tiedepainotteisessa päiväkodissa käytännön tiedot ympäristöstä.