Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Title

Sort by: Order: Results:

  • "Ei oo vastuussa kenellekkään muulle paitsi itselleen ja Allahille” : suomalaisten miesten motiiveista kääntyä islamiin 
    Vuori, Anna-Riitta (2018)
  • "Ei saa mennä yksin veen likelle, näkki viepi" : suomalaiseen kansanuskoon liittyvät uskomukset lapsia uhkaavista uskomusolennoista 
    Jauho, Milla
  • ”Ei siinä iässä kauheesti tienny vielä mitä haluu oikeesti tehä” : ammattikoulun valinneiden kokemukset koulutusvalinnasta ja sen vaikutuksista 
    Perkiömäki, Petriina (2017)
    This study is about young adults and their experiences about which factors effected to choosing vocational school after they graduated from primary school. I’m also interested to know how the selection is seen today in their lives. Previous studies have shown that student counseling, parents’ educational background and gender all affects to the educational path that teenager chooses. I approached the subject on the basis of these concepts. In my research, I interviewed five 22 to 28 years old young adults who have chosen vocational school. The data was collected by interviewing, using theme interview. The data was analyzed phenomenologically that is focused on the interviewees' experiences and their meanings choosing a vocational school. Study supported previous research and the theoretical background. Student counseling played an important role when the teenager is thinking different options. Parents' educational background also influenced how their children are going to be educated. All the interviewees followed the same lines as their parents. Gender effects were low, although all interviewees represented stereotypically male and female-dominated sectors. The study showed that choosing vocational education is influenced by both internal and external factors. External factors strongly influence to the decision, if the direction is not clear.
  • ”Ei vaan enää jaksa” - Kokemuksia koronapandemian myötä lisääntyneestä etäopiskelusta verkkokeskusteluissa. 
    Rossi, Joel (2021)
    Vuoden 2020 keväällä koronaviruspandemian leviämisen rajoittamiseksi päätettiin muiden toimien ohella keskeyttää lähiopetuksen järjestäminen perusopetuksessa, toisella asteella sekä korkeakoulutuksessa ja opetusta jatkettiin mahdollisuuksien mukaan etänä. Suomessa neljännesmiljoona korkeakoulututkintoa suorittavaa opiskelijaa joutui näiden toimien seurauksena siirtymään etäopiskeluun kesken lukukauden. Pandemia ja etäopiskelu jatkuvat edelleen ja opiskelijoiden tilanteesta on uutisoitu varsin runsaasti. Opiskelijat ovat myös osallistuneet uutisoinnin yhteydessä käytyyn verkkokeskusteluun aktiivisesti. Tässä tutkimuk-sessa selvitetään millaisia kokemuksia korkeakouluopiskelijoilla on koronapandemian myötä lisääntyneestä etäopiskelusta ja sen vaikutuksesta heidän hyvinvointiinsa. Aikaisemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että tilanteella on ollut huomattava vaikutus opiskelijoiden hyvinvointiin ja esimerkiksi Helsingin yliopistossa uupuneiden opiskelijoiden määrä on jopa kolminkertaistunut aikaisempiin vuosiin verrattuna. Tutkimuksen aineisto muodostui Yle-uutisten verkkosivuilla vuosina 2020 ja 2021 julkaistujen etäopiskelua käsittelevien uutisartikkelien yhteydessä käydystä verkkokeskustelusta ja etenkin etäopiskelua ja hyvinvointia käsittelevistä kommenteista (N=95). Aineistosta etsittiin kertomuksia etäopiskeluun ja hyvinvointiin liittyvistä kokemuksista narratiivisen analyysin keinoin Ylijoen (2005) käyttämää analyysitapaa mukaillen. Usean lukukerran aikana aineistosta hahmottuvista narratiiveista muodostettiin etäopiskelun vaikutusta hyvinvointiin kuvaavia tyyppikertomuksia. Suurin osa verkkokeskusteluun sisältyvien kommenttien sisältämistä narratiiveista (n=64) kuvasi koronapandemian myötä lisääntyneen etäopiskelun vaikuttaneen hyvinvointiin heikentävästi. Pienempi osa kommenttien sisältämistä narratiiveista (n=32) kuvasi hyvinvoinnin lisääntyneen etäopiskelun myötä. Nämä tulokset vahvistivat aikaisempien tutkimusten tuloksia, joiden mukaan opiskelijoiden hyvinvointi on enimmäkseen heikentynyt lisääntyneen etä-opiskelun myötä. Aikaisemmista tutkimuksista poiketen kommenteista löytyi myös huomattava määrä toisen henkilön asemaan samaistuvia tai näitä asemia havainnoivia narratiiveja (n=47), jotka nimettiin siltoja rakentaviksi kertomuksiksi. Suurin osa korkeakouluopiskelijoista kokee koronapandemian myötä lisääntyneen etäopiskelun vaikuttaneen hyvinvointiinsa negatiivisesti ja harvempi kokee sen vaikuttaneen hyvinvointiinsa positiivisesti. Opiskelijat kuitenkin usein osoittavat ymmärtävänsä omasta kokemuksestaan poikkeavia kokemuksia ja suhteutuvat niihin empaattisesti ja samaistuen.
  • ”Ei vaan yks excel-solu jossain…” Y-sukupolveen kuuluvien vastavalmistuneiden tietotyöllisten toiveet, odotukset ja sitoutumiset työelämässä 
    Leppänen, Niko (2021)
    Suomalainen työelämä on ollut vahvassa murroksessa monen muun länsimaan tapaan viime vuosikymmeninä monestakin eri syystä. Yksi keskeisimmistä syistä liittyy työelämän suureen sukupolvenvaihdokseen niin kutsuttujen suurten ikäluokkien siirryttyä eläkkeelle ja tuoreiden kasvojen korvattua nämä ikäluokat työpaikoilla. Nämä ikänsä puolesta Y-sukupolveen, eli 1980- ja 1990-luvulla syntyneisiin, kuuluvat henkilöt ovat tuoneet mukaan omat toiveensa ja odotuksensa työtä, työtehtäviä ja työolosuhteita kohtaan. Aiemmissa tutkimuksissa on todettu, että Y-sukupolvelliset ”milleniaalit” haluavat tehdä työtä, joka tuntuu mielekkäältä, tarjoaa haasteita ja auttaa kehittämään omaa osaamista. Heidän on lisäksi todettu olevan aiempia sukupolvia haluttomampia sitoutumaan yksittäisen työantajaorganisaation palvelukseen. Tämän tutkimuksen tavoitteena on tuoda esille vastavalmistuneiden Y-sukupolveen kuuluvien tietotyöllisten toiveita ja odotuksia työelämää kohtaan sekä kuvata heidän sitoutumistaan työnantajaorganisaatioon. Tutkimusta varten haastateltiin kolmea vastavalmistunutta tutkimuksen kohderyhmään kuuluvaa henkilöä. Puolistrukturoitujen teemahaastatteluiden avulla kerättyä aineistoa analysoitiin teoriaohjaavan sisällönanalyysin keinoin. Sekä aineiston hankinnassa että analyysissa hyödynnettiin työn psykologisten sopimusten ja organisaatiositoutumisen teorioita ja käsitteitä. Analyysin tuloksena todettiin, että Y-sukupolveen kuuluvat vastavalmistuneet tietotyöläiset haluavat tehdä mielekästä työtä hyvähenkisessä tiimiympäristössä heitä tukevan ja kannustavan esimiehen alaisuudessa. He odottavat työantajansa myös tukevan heidän henkilökohtaisen osaamisensa kehittämistä tarjoamalla mahdollisuuksia oppia uutta ja kehittää työelämän taitoja. He eivät näytä kuitenkaan olevan kovinkaan vahvasti sitoutuneita nykyiseen työnantajaorganisaatioonsa, vaan he orientoituvat enemmän kohti hyvän henkilökohtaisen työuran rakentamista. Tutkimuksen tulokset voivat auttaa esimiehiä ymmärtämään paremmin sitä, millaisilla odotuksilla ja toiveilla varustettuna Y-sukupolveen kuuluvat työntekijät astuvat sisälle organisaatioon.
  • ”Ei vain retkiä, vaan ulkoilmaelämää” : Luonnossa kotonaan -päiväkotien ulkoilmaelämä päiväkodin johtajien kuvaamana 
    Kunttu, Sinikka (2016)
    The purpose of my research is to describe what is outdoorlife and hiking in nature nearby in “Rain or shine” kindergartens from the view of kindergarten directors. “Rain or shine” is an operating model for environmental education and physical exercise in nature in early childhood education and in schools' afternoon clubs coordinated by Suomen Latu. The study was needed because the operating model was reformed in 2015 with the aim to expand the “Rain or shine” activities. The research problem is approached by considering two of the promises of “Rain or shine” which are "We promise to spend easygoing outdoorlife in rain or shine” and "We promise to hike in nature nearby at least three times a week". The research was qualitative and it was based on semi-structured interviews. I chose three of eight “Rain or shine” kindergartens for the interviews. These kindergartens located in different towns and they had different owners. I interviewed the directors of these three “Rain or shine” kindergartens. The interviews were carried out in March 2016. All the three interviews were recorded. The durations of the interviews varied from 60 minutes to 100 minutes. Afterwards the interviews were transcribed and analysed by temating the material by using the questions of the interviews. I found out that the outdoorlife is a natural and unseparated part of the activity in “Rain or shine” kindergartens' work. The easygoingness of outdoorlife was protected for example with good planning and preparation, limiting the group sizes, the flexibility of kitchen staff and intensive co-operation with the parents. Different seasons and weathers was not found as a problem when everybody had a necessery outdoor equipment. Kindergartens had from three to four different nature places nearby regularly in use. The nearest places were located behind the fence of the kindergarten. The furthest nature places were located 1,5 kilometres away from the kindergarten. Nature places were diverse and they offered variable possibilities for activities and playing. The hikes were organized mostly in the mornings and the duration was 1,5–5 hours. There were often a snack or a lunch also outside. The free and spontaneous play was emphasized during hikes. There occured mostly long-lasting and imaginative plays with the material and equipment found from nature. The regularity of having hikes was regarded important because it guaranteed the possibility to develop the long-lasting plays. It seems that the promises "We promise to spend easygoing outdoorlife in rain or shine" and "We promise to hike in nature nearby at least three times a week" are carried out in a comprehensive and committed way in “Rain or shine” kindergartens.
  • "Ei varmaan niitä pidetä huvinvuoks ja ajankuluks” : lasten näkökulma tunne- ja vuorovaikutustaitojen opetukseen koulussa 
    Uusitalo, Terhi (2017)
    The purpose of this Bachelor’s Thesis has been examined children’s experiences about a certain emotion and interaction intervention and how to include those skills to part of their daily life.The introduction of the new curriculum has been supported with different kinds of interventions,whose purpose is to have an influence on individuals’or groups’behavior. It has been noticed in the researches that interventions that are effective in the experimental designs are not always successful in ordinary operational environments. For this reason it is important to study, based on the current pedagogical context and involving the changes of the new curriculum, how the children see the skills of emotion and interaction and the interventions that improve these skills as a part of their daily lives. I executed the structured theme interview by interviewing six (6) pupils in the sixth grade. I analyzed the material with material based content analysis. The object was to search and summarize pupils’ thoughts about how to apply the emotion and interaction skills in practice In children’s talks it came up that an adult can lead child’s emotion and interaction skills to either better or worse direction. The troubles in the interaction between children, such as a fear of be marked or social roles, affect the social interaction of the whole class and this way applying learned emotion and interaction skills. In my research it came up that children do not understand why classes teaching these skills are being held. Furthermore it appeared based on the material that it was experienced very distant or even impossible to adapt these skills outside the class. Based on the results arouses a need to pay more attention on adults’ interaction skills, group dynamics and the transparency of intervention before new skills can be applied in the practice.
  • "Ei voi sanoa, että tärkeää, vaan oleellista.” : äidinkielen opetuksen ylöspäin eriyttäminen esiopetuksessa 
    Paatero, Ella (2019)
    Objectives. In order to maintain a child’s interest and excitement for learning, development-appropriate differentiated instruction designed to fit the child’s needs and abilities is necessary. Failing to differentiate instruction for a linguistically gifted child may result in frustration, and a negative connotation towards learning altogether may arise. I chose differentiated instruction for gifted children as the subject of my thesis, as I’ve noticed the lack of its implementation in several preschools. The base theory of my thesis is built around the development of children’s linguistic skills, learning reading and writing, gifted children, differentiation and the Finnish preschool curriculum. The objective of this study is to examine how differentiated instruction of language learning is implemented in preschools and how pre-primary teachers view differentiation and its significance. Methods. The study was carried out using qualitative methods. Material was collected by interviewing five pre-primary teachers in Järvenpää in January 2019 and it was then analyzed with a theory-based content analysis. The book Onnistu eriyttämisessä – toimivan opetuksen opas (2018) by Roiha and Polso, and a five-part differentiation model the book contains, was used as the base theory for analyzation. I developed a categorization system for grouping results partly based on said model and partly by gathering information from my interview material. Lastly, I formed an analyzation frame, by which I was able to analyze results. Results and conclusions. Based on my findings, instruction was differentiated for gifted children via various methods. Especially varying difficulty of assignments, modifying learning environments, differentiation of learning material and adaptive situational grouping of children into skill-based groups stood out from the material. Differentiated instruction was thought to be highly significant among all interviewees. Even though differentiating instruction for gifted children was, on level of thought, considered to be as important as differentiation for children with challenges in learning, the latter was emphasized in everyday teaching.
  • Ekapeli osana luokanopettajan lukemaan opettamisen työkalupakkia : Kirjallisuuskatsaus Ekapelin ja sen erikielisten versioiden tutkimustuloksista 
    Mattila, Pasi Juhani (2024)
    Finnish students' reading skills have declined according to studies published in the 2020's. Therefore, it is important to investigate how reading skills can be best practiced and developed. The objective of this bachelor's thesis is to determine what kinds of learning outcomes have resulted from playing the computer game called GraphoGame (Ekapeli in Finnish). This objective is approached through the means of conducting a review of intervention studies and other empirical studies on GraphoGame. The review is a review akin to a mix of a descriptive literature review and a systematic one. The studies reviewed reported on intervention studies and other empirical studies on GraphoGame in English. The keywords yielded 56 results of which 19 were eligible for the study according to the inclusion criteria. The included studies were analyzed and, for each study, the specific student participant population, length of play, the language of reading instruction and of the game as well as obtained results were noted. Playing GraphoGame was shown to increase knowledge of grapheme-phoneme correspondences, reading accuracy and reading fluency. The Polish GraphoGame (GraphoGame PL) study yielded results contrary to the other studies in that the best results at every testing point were obtained by the control group rather than the intervention group, but this result may be explained by the significant difference in reading competence at the beginning of the study: the control group was significantly better than the intervention group at reading at the beginning of the study.
  • Ekologinen kestävyys kotitalouden oppikirjoissa 
    Pietikäinen, Saara (2019)
    Objectives. This study aims to find out how ecological sustainability is represented in the text books of home economics. Focus in this study is to examine the text books of home economics from the ecological point of view. Aim in this research is to use qualitative content analysis to examine how the main contents of text books of home economics such as food, living and consumption represent ecological themes. Based on a previous textbook study, the textbooks also reflect the worldview of their time and by studying the contents of the textbooks, one can also look at changes in the topics. And finally, the results are compared with the environmental goals of each decades basic education curricula. Methods. This is a qualitative study. Qualitative content analysis was used to analyse fourteen text books of home economics that were published between years 1951-2015. There were two books selected from every decade to this research. Results. Research showed that ecological sustainability related themes were represented in all the text books analysed in this study. In the last two decades, ecological themes have been the highest in the content of textbooks. Saving energy in housing, reducing consumption and protecting the environment were among the most common themes in books. The study found that the contents of the textbooks of home economics corresponded with the curriculum in relation to the household objectives in relation to the environment. Changes in the contents of textbooks reflected changes in curricula and in society.
  • Ekologinen oikeudenmukaisuus Kirkkojen maailmanneuvoston Oikeudenmukaisuuden, rauhan ja luomakunnan eheyden projektissa 
    Luoma, Ella
  • Ekologisk hållbarhet på daghem : en studie i hur ekologisk hållbarhet synliggörs i småbarnspedagogisk verksamhet 
    Malmberg, Amelie (2019)
    The aim of the study is to find out and demonstrate the thoughts and work of early childhood educators about environmental sustainability. Furthermore, a theoretical link between teachers' own knowledge and approach to environmental sustainability is important, because it is visible through their actions. These actions are noticeable in the activities together with children and affect the children's connection to ecological sustainability. With the purpose of the study as a starting point, the questions therefore are: • How does the team consider environmental sustainability in the learning environment with the children? • What seems to be the attitude towards environmental sustainability among those who participated in the study? • What is discussed and what is left out when teaching environmental sustainability? This bachelor thesis consists of a qualitative hermeneutic analysis of collected data from teams with their thoughts on environmental sustainability in daycare. Based on the data collected, it can be parsed that to a certain extent the teachers take account of ecological sustainability in their activities. However, there is to improve as there is variation in knowledge of environmental sustainability. Rarely or never are there connections to overriding entities such as system of the climate, pollution of land and water, use of land and water, ecosystems, biodiversity. The Study shows that there is interest and a positive attitude towards ecological sustainability.
  • Ekologiskt hållbara val i grundskolan och undervisning i ekologisk hållbarhet 
    Sandås, Annika (2022)
    Mål: Syftet med den här studien var att analysera hur ekologisk hållbarhet kan läras ut i skolan på ett målmedvetet och positivt sätt för att eleverna ska få lära sig och sporras till medvetna val. Forskningsfrågorna var hurdana ekologiskt hållbara val lärare kan göra för att minska på klimatavtrycket i skolan och hur lärare kan undervisa i ekologisk hållbarhet för elever i åk 1–6 i syftet att göra hållbarhetsundervisningen till en positiv upplevelse för eleverna. Tidigare studier har visat att ekologiska aspekter värderas av lärare men att visionen ofta är starkare än utförande, och att brist på tid och kunskap kan leda till att ekologiska aspekter inte beaktas. Metoder: Materialet för den här kvalitativa forskningen samlades in via intervjuer med fyra informanter. Två av informanterna var lärarstuderande i slutskedet av sina studier och två var färdigblivna lärare med över 20 års arbetserfarenhet. Intervjuerna som gjordes var semistrukturerade. Intervjuerna transkriberades och analyserades med hjälp av tematisk analys. Resultat och slutsatser: Forskningens resultat visade att det är viktigt att lärare gör undervisning om ekologisk hållbarhet roligt för eleverna, för att motivera dem, och undvika skrämsel gällande klimatångest. Som rolig undervisning lyfte informanterna upp undervisning med hjälp av digitala metoder och apparater. En annan viktig aspekt var lärarnas vardagsprat gällande ekologiskt hållbara val. Lärarna tyckte att de har tillräckligt med kompetens för att undervisa om ekologisk hållbarhet samtidigt som de berättade att de vill lära sig mera. Lärarna lyfte också upp att tidsbrist är en faktor som gör att hållbarhetsundervisningen ibland inte prioriteras. Det finns tydliga belägg för att öka medvetenheten och undervisning gällande klimatpåverkan som digitala metoder har. Tydligare riktlinjer och krav skulle göra undervisningen mera jämlik mellan olika klasser och skolor, eftersom nuvarande system skapar skillnader mellan klasser på basis av den enskilda lärarens värderingar.
  • Ekologisuuden arvostuksen siirtyminen nuorten aikuisten päivittäisiin kulutustottumuksiin 
    Aroniitty, Elisa (2022)
    Kulutusvalinnat nähdään yhtenä elämäntyylimme ilmentäjänä sekä ilmastonmuutoksen aiheuttajana tämän päivän yhteiskunnassa. Tasapainoinen luontosuhde ja maapallon resurssit huomioiva kulutuskäyttäytyminen olisi ihanteellinen tavoite tulevaisuutta ajatellen. Tämän tutkimuksen tarkoituksena onkin selvittää aiemman tutkimuksen pohjalta, mitkä tekijät hankaloittavat nuorten aikuisten ekologiseen kuluttamiseen pyrkimistä ja tasapainoisen luontosuhteen saavuttamista. Tutkielmassa luodaan kuva nuorten aikuisten kulutusympäristöstä ja tämänhetkisen kulutuksen roolista. Tutkimuksessa hyödynnetään inhimillisen ekologian teoriaa ajatusmallina luonnon ja ihmisen tasapainoiseen suhteeseen. Tutkielma toteutettiin kvalitatiivisena tutkimuksena, jossa tarkempana tutkimusmenetelmänä käytettiin kuvailevaa narratiivista kirjallisuuskatsausta. Tutkielmassa pyrittiin vastaamaan asetettuun tutkimuskysymykseen aiemmasta tutkimuksesta luodun synteesin perusteella. Tutkimustietoa koostuu ekologisuuden, kulutuksen ja nuorten aikuisten aihepiireistä. Tutkimuksen tarkempana kohteena olivat lapsuuden kodista pois muuttaneet itsestään vastuussa olevat nuoret aikuiset sekä heidän kulutusvalintansa sekä arvonsa. Tämän tutkielman mukaan nuorten aikuisten kulutusvalintoihin on monia perusteita nuorten sisäisestä arvomaailmasta sekä ulkoisesta ympäristöstä. Tutkielman tulokset antavat viitteitä arvojen ja käytännön kulutusvalintojen välillä olevista ristiriidoista. Keskeisempinä tuloksina nousi puute tiedosta, ajasta, taidoista sekä mahdollisuudesta kuluttaa ekologisesti sekä ekologisten arvojen heikkous verrattuna yksilöllisiin välitöntä hyötyä tuoviin arvoihin. Kulutuksen vähentäminen sekä välttämättömässä kulutuksessa pidättäytyminen nousivat aiemmasta tutkimuksesta konkreettisiksi keinoiksi tuoda ekologisuutta käytäntöön. Nuorten aikuisten kuitenkin havaittiin kiertävän ekologisia kulutuspäätöksiä ja perustelevan kulutuksen välttämättömyyttä monilla eri keinoilla.
  • Ekonomiskt utnyttjande av äldre i servicehus : En kvalitativ intervjustudie bland föreståndare 
    Anttila, Emilia (2022)
    Avhandlingens målsättning är att få mera kunskap om ekonomiskt utnyttjande av äldre som bor i servicehus. För att uppnå denna målsättning, så har jag fokuserat på två forskningsfrågor: “På vilket sätt upplever föreståndarna på servicehus att äldre utnyttjas ekonomiskt och vilka orsaker ligger bakom det?” och “Hur arbetar servicehusen enligt föreståndarna för att förebygga ekonomiskt utnyttjande?”. I forskningen deltog fyra föreståndare från olika servicehus i Nyland. Materialet samlades in med semistrukturerade intervjuer och analyserades med tematisk innehållsanalys Ekonomiskt utnyttjande av äldre är inget nytt fenomen, men är ändå något man inte lagt så mycket vikt vid under åren. Eftersom man inte varit intresserad av att forska i ämnet har människor inte heller tillräcklig kunskap om det. För att öka människors medvetenhet om ekonomiskt utnyttjande av äldre, så borde samhället mera öppet behandla det (exempelvis genom kampanjer och utbildningar). Det skulle hjälpa till att förebygga ekonomiskt utnyttjande av äldre Det finns flera olika riskfaktorer för att ekonomiskt utnyttjande kan ske och man kan hitta dem på olika nivåer. På samhällsnivå är en riskfaktor att dagens samhälle inte mera respekterar äldre på samma sätt som tidigare. Man ser i stället äldre som en börda för samhället. På organisationsnivå, i detta fall i servicehus, så kan risken för ekonomiskt utnyttjande bli större då det är brist på personal och resurser, vilket ökar risken för utmattning och stress bland de anställda. På individnivå ökar risken för att bli utsatt, om den äldre har nedsatta funktionsförmåga eller en minnessjukdom. Forskningresultaten visar att också äldre som bor i servicehus blir offer för ekonomiskt utnyttjande, fastän de har ett större nätverk med professionella omkring sig. Det bevisar, att det skulle vara viktigt att forska vidare i ämnet. På det viset kunde man förebygga och eventuellt stoppa ekonomiskt utnyttjande av äldre i tid. Nyckelord: ekonomiskt utnyttjande, äldre, servicehus, föreståndare,
  • Ekososiaalinen sivistys Varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa 
    Juva, Niina (2022)
    Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2018 on varhaiskasvatusta ohjaava, ja varhaiskasvatuksen järjestäjiä velvoittava asiakirja. Se ilmentää, mitä yhteiskunnassa halutaan kasvatuksella ja opetuksella saavuttaa, millaisia tietoja ja taitoja pidetään tärkeinä lasten oppia. Opetussuunnitelmatutkimuksella voidaan näitä tuoda esiin. Ekososiaalinen sivistys sisällytettiin uusimpien Varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden arvopohjaan. Ekososiaalisella sivistyksellä tavoitellaan kestäviä elämäntapoja ja hyvinvointia. Ekologinen kestävyys nähdään edellytyksenä sosiaaliselle kestävyydelle. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, miten Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2018 tukee ekososiaalisen sivistyksen edistämistä varhaiskasvatuksessa. Tutkimuskysymyksiä olivat 1. Miten ekososiaalisen sivistyksen käsite esiintyy Varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa 2018? 2. Mitä ekososiaalisen sivistyksen edistämistä tukevia sisältöjä ja tavoitteita Varhaiskasvatussuunnitelman perusteista 2018 löytyy? Aineistona tässä tutkimuksessa oli Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2018 asiakirja. Tutkimus kuuluu opetussuunnitelmatutkimuksen tutkimusalueeseen ja siinä opetussuunnitelma-asiakirjoja tarkastelevaan tutkimussuuntaan. Tutkimuskysymyksiin haettiin vastausta laadullisella teorialähtöisellä sisällönanalyysillä. Tutkimuksessa käytetty analyysirunko rakennettiin ekososiaalista sivistystä käsittelevän kirjallisuuden perusteella. Ekososiaalinen sivistys mainitaan Varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa vain kerran varhaiskasvatuksen arvopohjan yhteydessä, jossa se liitetään kestäviin elämäntapoihin. Käsitettä tai sen merkitystä kasvatustoiminnalle ei avata tarkemmin. Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet tukee ekososiaalisen sivistyksen edistämistä sosiaalisen ulottuvuuden osalta varsin hyvin, ja kohtalaisesti ekologisen ulottuvuuden osalta. Ekososiaalisen sivistyksen edistämiseen tulkittavia asioita ei kuitenkaan liitetä ekososiaaliseen sivistykseen tai kestäviin elämäntapoihin selkeästi. Myös ekososiaalisen sivistyksen perusajatus ekologisen ja sosiaalisen ulottuuden yhteistarkastelusta jää puuttumaan. Ekososiaalisen sivistyksen edistäminen jää kasvattajien oman tietoisuuden ja ymmärryksen varaan, mikä voi johtaa sen erilaisiin tulkintoihin sekä sitä edistävän kasvatuksen sisältöihin ja toimintatapoihin.
  • Ekososiaalisen sivistyksen arvot varhaiskasvatuksessa 
    Kurenlahti, Emma (2017)
    The aim of the study was to influence the contents of sustainable development in the National curriculum guidelines on early childhood education and care (ECEC). Both sustainable lifestyle and ecosocial approach to education are already included in the set of values of the National core curriculum for basic education (2014). For the unity of the set of values guiding our early childhood education and basic education it is necessary that both sustainable lifestyle and ecosocial approach to education are also included in the ECEC. The three guiding values of ecosocial approach to education are responsibility, moderation and human interaction. The se-condary aim of this study was to find out how can early childhood education support the ful-filment of these values. The method used was qualitative interview study which also incorporated elements of operati-onal research. The type of interview method selected was semi-structured interview. In the stu-dy I interviewed three members of the 2016 ECEC´s steering group who participated in the wri-ting process of the new ECEC. First the interviews were transcribed and then the data gathered was analyzed. Mentions and ideas related to means for the support of education of values were located from the transcribed material. These were then categorized under three pre-selected themes which included 1) responsibility, 2) moderation and 3) human interaction. The analysis revealed themes related to the education of all three values. These included the model of beha-vior provided by the adult, reflections with the children and also actions and experiences that reflect the pre-selected values. The study also revealed specific means for the education of each value separately. Based on the study it can be stated that adults possess an essential role when it comes to sup-porting a child to internalize the values of ecosocial approach to education. The members of the steering group concluded that an adult example was essential in the transmission of values. In order for the values of ecosocial approach to education to be transmitted to the children they should first be internalized by the educators themselves. From the research rose also both the adults and the children´s reflections of right and wrong and the consequences of ones actions. Value based practical activities, planning these activities together with the children and enabling them to have experiences related to the values were also all seen important.
  • Ekososiaalisen sivistyksen ja inhimillisen ekologian tarkastelua 
    Saarinen, Tanja (2016)
    The aim of this thesis was to understand the meaning of a concept Ecosocial Approach to Well-Being (EAW). It is a new holistic and multidisciplinary theory of well-being. This theory occurs in the latest Finland’s national curriculum. Besides studying the concept of ecosocial well-being the goal of this thesis is also to examine the relation between Home Economics and Ecosocial Approach Well-Being. There was drawn a comparison between the concept of EAW and theory of Human ecology which is one of the dominant theories within home economics field. The aim was not only to outline phenomenon within this concept and elements belonging to it but also to understand Home Economics as a disciplinary. A formal concept analysis was made to a concept Ecosocial Approach to Well-Being. The concept analysis helps to outline, understand and clarify the connection between concepts with similarities and to understand the lingual characteristics in concepts. In this thesis this similar concept was sustainable development. The model of concept analysis which was followed in this thesis includes examination of the concept and the chosen theoretic framework and finally connecting the results into the conversation of substance in disciplinary field. There were articles of EAW analyzed which were published in educational journals. The theoretic framework was mainly professor Turkki’s view on Human Ecology theory. According to analysis both the EAW and Human Ecology theory are based on system theoretical thinking. Both theories have a broad value basis, they are multidisciplinary and interdisciplinary. Theories were connected with the aim to integrate factors to whole and the aim to secure good life. A person with ecosocial approach to well-being aspires for moderate sustainable lifestyle and he understands the interdependence between environment and other people. Everything is interdependent from the environment in this systemic wholeness where economics, human and ecology are united together. As a theory the EAW measures well-being and changes of it (Salonen & Konkka, 2015). Both the EAW and the Human Ecology theory strive for well-being which can be seen as a tension between one’s responsibility and liberty.
  • Ekoteologia paavi Franciscuksen Laudato si’-kiertokirjeessä ja patriarkka Bartolomeoksen syyskuun 1. päivän kiertokirjeissä 
    Mäkelä, Iiro (2018)
  • Ekumeeninen commemoratio reformaation muistovuonna 2017 : luterilainen ja katolinen näkökulma 
    Yli-Jaakkola, Juha (2017)

Yhteystiedot

HELSINGIN YLIOPISTO