Browsing by bachelor's degree program "Bachelor's Programme in Education"
Now showing items 81-100 of 1483
-
(2024)Mål. Syftet med denna forskning är att visa att improvisation i musikundervisningen har en inverkan på elevers lärprocesser. Tidigare forskningar visar att musikimprovisation inte an- vänds i undervisningen på samma sätt som färdigt komponerad musik. I denna studie kom- mer jag att utreda varför improvisation inte används lika mycket i musikundervisningen och att vad nyttan skulle vara av att improvisera mer. Metoder. Denna forskning är en narrativ litteraturöversikt. En narrativ litteraturöversikt innebär att man sammanfattar tidigare gjorda forskningar. Jag har analyserat 10 vetenskapliga artiklar som behandlar musikimprovisation. En berättande litteraturöversikt är ett av de mest använda typerna av litteraturöversikter. Den kan beskrivas som en allmännöversikt utan strikta och noggranna regler. Använda materialen är vida och val av materialen är inte begränsade av metodiska regler. Resultat och slutsatser. Improvisation främjar elevernas lärprocesser. Artiklarna visar att improvisation är nödvändigt, eftersom det har en påverkan på intelligens, kreativitet, självkänsla och känsloliv. Artiklarna visar att färdigt komponerad musik används mer i musikundervisningen och att improvisation är marginellt i skolornas musikundervisning. Orsakerna till detta är att lärare ser att de inte har tillräckligt med utbildning till att undervisa improvisation, läraren har en dålig attityd mot improvisation och att läraren har själv dåliga erfarenheter av improvisation. Av detta kan man komma fram till det att mer utbildning skulle behövas i improvisation och komponering. I framtiden kommer jag att fortsätta forska inom ämnet i min pro gradu -avhandling där jag gör en empirisk undersökning om att hur improvisation i praktiken används i skolorna.
-
(2023)Relating to the increased class sizes, the students' need for extra support measures also increases. Pupils with different degrees of learning difficulties are placed within the three-stage support. Meanwhile pupils who are perceived to have challenging behaviour that disrupts instruction and classroom tranquillity are not assigned support measures. The purpose of this study is to compile methods and competencies that according to research, supports the teacher's work to prevent challenging behaviour in the classroom. This thesis is a systematic literature review, where the goal was to compile and critically review previous research and literature in order to be able to answer the research questions. The material that was collected was limited according to the following criteria: The content would deal with children's behavioural problems, the purpose of the research was to develop education, based on children in primary school, and the content would be tested or relevant in the Nordics. According to these criteria, I was able to delineate the content presented in the primary sources into three methods: Collaborative and proactive solutions, ProSkola and Check in-Check out. The results indicate that positive reinforcement in the form of positive feedback linked to a desired behaviour increases the likelihood that the behaviour will be repeated. Positive reinforcement is used in all methods discussed in this thesis. The methods CICO and ProSkola showed high reliability of teachers who carried out the model. CICO was considered easy to implement in regular teaching, while ProSkola and CPS required greater investment to be able to apply the method. Results from the ProSkola method indicated that the systematic behavioural teaching resulted in an improvement in the behaviour of all students. The results could vary between schools, where first results could be seen within a few months and others only within several years after implementation. Regardless of the working model, the research suggested that when adults around children with behavioural problems have a common approach, the conditions are good for changing the child's unwanted behaviour.
-
(2021)Beröring mellan barn och vuxna kan ses som ett spänningsladdat fenomen inom pedagogiken. Det är ett allmänt förekommande inslag i vardagen inom småbarnspedagogiken och ett naturligt arbetssätt i pedagogens uppgift att ge barnen en bra start i livet i form av närhet, omsorg och vård. Samtidigt är våra pedagogiska styrdokument försiktiga gällande beröring. Syftet med denna studie är att belysa på vilket sätt pedagoger inom småbarnspedagogik uppfattar beröring som en del av sitt yrke och hur de arbetar med beröring i arbetsteam. Här eftersträvas såväl praktisk som teoretisk kunskap om beröring som pedagogik och att synliggöra beröring som en pedagogisk resurs och ett pedagogiskt verktyg, som ofta används rätt intuitivt. Studien är en kvalitativ intervjustudie. Undersökningsgruppen bestod av fem lärare inom småbarnspedagogik, som arbetade med de äldre barnen på daghem och i förskola. Det empiriska materialet samlades in genom semistrukturerade intervjuer och analyserades med inspiration av fenomenologi. Resultaten visar att samtliga pedagoger uppfattade beröring som ett grundbehov, en del av vardagen och verksamheten. Beröring sågs även som ett kommunikationssätt och en metod att lära. Pedagogerna delade en uppfattning om att barn är olika, att vissa barn är känsliga för beröring och att all beröring därför ska utgå från det individuella barnet. Barnen framstod som initiativtagare till beröring. Individuella skillnader emellan pedagogerna sågs som uttryck för personlighet och ett individuellt gränssystem, olika yrkesroller inom arbetsteamet framstod som irrelevanta i detta sammanhang, Beröring tillskrevs lugnande effekter, sågs förbättra barns koncentrerationsförmåga, kroppsmedvetenhet och gruppsammanhållning, samt ge trygghet och bekräftelse. Beröring ansågs även påverka pedagogerna. Två arbetssätt beskrevs: beröring som intuitiv, vardaglig närhet och ett målmedvetet arbete med beröring. Barns kroppsliga integritet framstod som en central del av arbetet med beröring. Bland arbetsmetoderna fanns beröringsstunder, sagomassage, lekar, taktil stimulering och diskussioner med såväl barn som vårdnadshavare. De två studerade arbetsteamens arbete med beröring framstod som lyhört och otvunget. I det ena teamet var beröring ett relativt omedvetet arbetssätt, i det andra teamet var arbetet målmedvetet och drivet av pedagogernas engagemang och medvetenhet om beröringens effekter.
-
(2021)Rörelse och motorik är viktigt för barns välmående, utveckling och lärande. Det vet pedagoger inom småbarnspedagogiken. Ändå rör barn på sig för lite och personalens attityder och säkerhetsfrågor visar sig vara de största orsakerna till det (Halmela, 2013; Katajarinne, 2018; Kivelä, 2013; Soini, 2016). Därtill visar det sig att då vuxna finns i närheten rör barn på sig mindre (Halmela, 2013; Katajarinne, 2018; Soini et al., 2016). Jag förundrar mig över detta och vill således ta reda på hur pedagoger tänker gällande rörelse inom småbarnspedagogiken för att främja barns lärande. Syftet med studien är att ta reda på vilken inställning personalen har till rörelse som mål och medel för att stöda barns lärande. I sammanhanget är den pedagogiska verksamhetskulturen och lärmiljön av intresse. Eftersom barn inom småbarnspedagogiken ska ges möjlighet att lära med alla sinnen och hela kroppen är syftet också att ta reda på vilka tankar personalen har kring hur man kan skapa förutsättningar för barns lärande genom rörelse. För att få svar på forskningsfrågorna har kvalitativ forskningsansats använts. Materialet består av transkriberingar av ljudinspelade semi standardiserade och semistrukturerade intervjuer som gjorts tillsammans med fyra slumpmässigt utvalda pedagoger i fyra olika daghem i en utvald stad. Materialet har tolkats och analyserats genom innehållsanalys. Resultatet visar att pedagogerna har en positiv inställning till rörelse. De är medvetna om att alla barn inte självmant rör på sig tillräckligt och att pedagogerna kunde bli bättre på att uppmuntra till rörelse och att möjliggöra rörelselek även inomhus. I resultatet framkommer att daghemsgården och närmiljön möjliggör rörelse även på högintensiv nivå, men att inomhusmiljön inte ses som lämplig för det ändamålet. Samtliga informanter lyfter fram att de i sitt arbete lagt märke till att barn lär sig lättare då rörelse används som metod. Ändå förekommer lärande genom rörelse rätt sällan. Pedagogerna lyfter fram att barn bättre klarar av stillavarande aktiviteter då de får röra på sig innan och under aktiviteten. Observation och dokumentering av barns motoriska färdigheter sker inte systematiskt. Vilket resulterar i att barn sällan får möjligheten att målmedvetet öva grundmotoriska färdigheter. I fostringssamarbetet ser pedagogerna ett delat ansvar gällande barns rörelsevanor men samarbetar rätt lite med vårdnadshavarna gällande rörelsevanor och motorisk utveckling.
-
(2021)Grunderna för planen för småbarnspedagogik fastställer att ett av småbarnspedagogikens uppdrag är att ta tillvara på barnets språkliga och kulturella mångfald samt att se det som nå-got positivt. Den här kandidatavhandlingen är en kvalitativ studie om att stödja barns språk-liga och kulturella identitet i den vardagliga småbarnspedagogiska verksamheten. Syftet med den här avhandlingen är att undersöka på vilket sätt lärare inom småbarnspedagogik kan stödja och beakta barns språkliga och kulturella identitet i den vardagliga småbarnspedagogiska verksamheten. Forskningsansatsen som används är fenomenografisk. Syftet med fenomenografiska studier är att få en uppfattning om bland annat erfarenheter, tolkningar och uppfattningar av ett visst fenomen bland en viss grupp människor. Undersökningen söker efter uppfattningar av småbarnspedagogers tankar och arbetssätt då det kommer till temat i fråga. Sammanlagt intervjuades fyra personer som jobbar som lärare inom småbarnspedagogik. Som intervjumetod användes halvstrukturerade intervjuer. Det insamlade materialet transkriberades och analyserades sedan med hjälp av tematisk analys. Resultatet påvisar att intervjudeltagarna i varierande grad jobbar utgående från ett språk- och kulturmedvetet perspektiv, och att det finns mångsidiga sätt att stödja och beakta barns språkliga och kulturella identitet i den vardagliga verksamheten.
-
(2022)Samhället är uppbyggt på ett sätt som gör det nödvändigt att jobba hårt för att lyckas. Det gäller att vara bäst för att till exempel ha en chans att konkurrera om den högre positionen på jobbet. Tävling är någonting som förekommer i samhället, inte bara inom sport utan även genom att jämföra sig själv och sina prestationer med andra. Syftet med denna undersökning är att ta reda på varför det förefaller som om vissa människor är mer tävlingsinriktade än andra. Forskningsfrågorna jag ställer är: Hur ser småbarnspedagoger på tävlingsinriktad verksamhet? Vad tror småbarnspedagoger att orsaken till att vissa barn har svårare att förlora än andra kan vara? Väljer barnen kooperativa eller kompetitiva spel på förskolan eller daghemmet? Finns det skillnader i pojkars och flickors tävlingsinriktade beteende? Till denna undersökning använder jag mig av en kvalitativ ansats med intervju som forskningsmetod. Jag har intervjuat fem lärare inom småbarnspedagogik som endera arbetar på daghem eller förskola. Innan intervjun berättade jag kort för pedagogerna vad studien handlar om. Utöver intervjuerna läste jag även tidigare forskning kring ämnet. Resultatet visade att pedagogerna har en negativ syn på tävlingsinriktad verksamhet och försöker minimera förekomsten av det så mycket som möjligt. Barnen är spontant tävlingsinriktade och gör de mesta till en tävling, vare sig det handlar om vem som har byggt det högsta tornet, vem som äter upp sin mat snabbast eller vem som får stå längst fram i kön. Anledningen till det tävlingsinriktade beteendet kan handla om allt från personligheten till hemförhållandena. Barnen föredrar både kooperativa och kompetitiva spel. Största delen av pedagogerna ansåg att pojkarna visade ett mer tävlingsinriktat beteende jämfört med flickorna.
-
(2021)I den finländska läroplanen är temat ”skolan ska anpassas efter eleven och inte eleven efter skolan” genomgående. Med det menar man att alla elever har rätt att gå i en vanlig skola och få möjligheten att vara inkluderade. Syftet med avhandlingen är att undersöka hur det är att vara lärare i en inkluderad klass. För att få ett svar på syftet har jag frågat de här forskningsfrågorna: 1. Hur är det att vara lärare i en klass där en elev har en funktionsvariation? 2. Hur ser arbetet ut i klassrummet? 3. Hur fungerar en elev med funktionsvariaton ihop med de andra eleverna i klassen? Forskningen är en empirisk studie och jag har använt mig av en intervju. För att få svar på hur det är att jobba i en inkluderad klass har tre lärare intervjuats. Lärarna har fått svara på frågor angående deras arbete i en inkluderad klass. Intervjuerna bandades in med hjälp av röstinspelningsapp eller videosamtal. Analysen gjordes sedan med hjälp av transkriberat material. Resultatet består av tre teman som utgått från intervjumaterialet. Resultatet jämfördes sedan med teoridelens material. När jag jämför och analyser materialet tillsammans med det transkriberade materialet så märker jag att litteraturen har en mera positiv inställning gentemot inklusion och det är mera fokus på det positiva än det negativa. Resultatet visar att lärarna har en tudelad inställning till inklusion. Alla tre säger att det ger mycket glädje och man får mycket kunskap men att det samtidigt är mycket jobb att jobba i en inkluderad klass. Men de påpekar ändå att det inte är den inkluderade eleven som tar tid och jobb ifrån dem utan tiden räcker inte till den inkluderade eleven. Lärarna anser att det borde finnas möjlighet till en B-plan ifall den inkluderade eleven inte klarar av det inkluderade klassrummet. En B-plan ska också finnas till hands ifall läraren inte klarar av jobbet. De nämner även att skolgångshandledare bär en viktig roll som de inte skulle klara sig utan.
-
(2023)Työntekijöiden hyvinvointi ja siihen vaikuttavat tekijät ovat olleet jo pidempään keskustelun aiheena. Johtamistyylien sekä johtajien piirteiden vaikutuksia henkilöstön hyvinvointiin on myös tutkittu. Aihe on tärkeä, koska hyvinvointi työpaikalla vaikuttaa myös kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin. Jotta tutkielmasta ei tulisi liian laaja, olen rajannut tämän tutkimaan autenttisen johtajuuden vaikutuksia työhyvinvointiin. Tutkimuskysymykseni ovat: Millaisia piirteitä autent tisella johtajalla on? Miten autenttinen johtaminen vaikuttaa työntekijän työhyvinvointiin? Tutkielma toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Aineisto koostui Helka, EBSCO ja ProQuest-tietokannoista kerätyistä kymmenestä (10) vertaisarvioidusta englanninkielisestä tieteellisestä tutkimuksesta. Aineiston analyysimenetelmänä käytettiin sisällönanalyysiä, jossa aineisto teemoiteltiin. Tulosten perusteella autenttinen johtajuus määritellään usein samoilla piirteillä ja ominaisuuksilla. Näistä yleisimmät olivat Walumbwan ym. (2008) määritelmän mukaiset neljä ominaisuutta: Itsetietoisuus, suhteiden läpinäkyvyys, sisäistetty moraali ja tasapuolinen tiedonkäsittely. Tulosten mukaan autenttinen johtajuus on myös positiivisena vaikuttajana henkilöstön työhyvinvoinnissa.
-
(2021)Tutkimuksen tavoitteina oli tutkia historianelävöittäjien käsityksiä autenttisuudesta 1700- luvun kureliivien kontekstissa. Kureliivin autenttisuuden määritelmä pohjautui Riitta Pylkkä sen Säätyläisnaisten pukeutuminen Suomessa 1700-luvulla teoksen kureliiviesimerkkeihin. Tutkimuskysymykset olivat: ”Millä tavoin historianelävöittäjän tekemä kureliivi eroaa autenttisesta suomalaisesta 1700-luvun kureliivistä?” ja ”Miksi historianelävöittäjä on valinnut au tenttisesta kureliivistä poikkeavia materiaaleja, tekniikoita ja rakenteita valmistamaansa kureliiviin?”. Tutkimukseen valittiin satunnaisesti neljä historianelävöittäjää heterogeenisen aineiston saavuttamiseksi. Kriteerinä tutkimukseen osallistumiselle oli se, että henkilö oli valmistanut 1700-luvun tyylisen kureliivin. Aineiston keruumenetelmäksi valittiin puolistrukturoitu yksilöhaastattelu, josta saatu äänitys litteroitiin analysoimista varten. Aineistoa analysoitiin teoriaohjaavalla sisällönanalyysillä. Historianelävöittäjien valmistamat kureliivit poikkesivat autenttisesta kureliivistä kolmessa kategoriassa: materiaaleissa, valmistustekniikoissa ja rakenteessa. Kureliivien valmistusta ohjaavat erilaiset ristiriidat tai dilemmat saatavilla olevien resurssien puitteissa. Autenttisuuden käsite ja merkitys vaihtelee yksilöittäin ja joillekin siitä poikkeaminen on helpompaa ja toisille vaikeampaa.
-
(2022)Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli antaa autismikirjoisen lapsen lähiaikuisille uusia keinoja tukea lapsen vuorovaikutuksen kehittymistä. Konkreettisilla esimerkeillä oli tarkoitus tuoda kuntoutusmenetelmät helpommin ymmärrettäväksi. Aiempien tutkimuksien perusteella voitiin todeta, että autisminkirjoisella lapsella on halu olla vuorovaikutuksessa muiden kanssa, mutta lähiaikuiset eivät anna riittävästi mahdollisuuksia olla vuorovaikutuksessa. Tutkimuksen yhtenä lähtökohtana oli ajatus siitä, että laadukas varhaiskasvatus perustuu laadukkaaseen vuorovaikutukseen ja myös autismikirjoisilla on oikeus siihen, vaikka heidän keinonsa siihen ovat rajoittuneet. Autismikirjon kuntoutuksessa on oleellista yksilöllinen ohjaus. Tutkimuksen tavoitteena on vastata yksilöllistämisen ongelmaan perehtymällä, vertailemalla sekä arvioimalla sosiaalisen kommunikaation kautta kuntoutusmenetelmiä voimauttava vuorovaikutus ja pivotal response training. Tutkimuksessa vuorovaikutusta arvioidaan sosiaalisen kommunikaation osa-alueiden kautta. Nämä osa-alueet ovat sosiaalinen vuorovaikutus, sosiaalinen kognitio, pragmatiikka sekä kielellinen prosessointi. Tutkimuksen menetelmänä käytettiin kirjallisuuskatsausta ja tarkemmin narratiivista kirjallisuuskatsausta. Narratiivinen katsaus ei ole systemaattinen vaan siinä käytetty aineisto on valittu, eikä kaikkia aihetta käsitteleviä tutkimuksia ole otettu huomioon. Narratiivisen kirjallisuuskatsauksen avulla tutkimuksessa käytetty aineisto oltiin valittu tukemaan ajatusta tuoda tutkimuksen aiheet, käsitteet ja kuntoutusmenetelmät mahdollisimman konkreettisesti esille. Tämän tarkoituksena oli helpottaa niiden ymmärtämistä ja madaltaa kynnystä ottaa mahdollisesti kuntoutusmenetelmät osaksi arkea. Tutkimuksen aineistona käytettiin kokoomateoksia, erilaisia artikkeleita, tutkimuskirjallisuutta sekä oppaita. Voimauttava vuorovaikutus sekä pivotal response training -kuntoutusmenetelmät tukivat autismikirjoisen lapsen vuorovaikutusta monipuolisesti, vaikka niiden lähestymistavat ja toteutumistavat olivat erilaiset. Voimauttavan vuorovaikutuksen hyödyntäminen kuntoutusmenetelmänä tukee erityisesti autismikirjoisen lapsen sosiaalista vuorovaikutusta. Menetelmän tavoitteena oli kehittää lähiaikuisen vuorovaikutustaitoja ja tämän avulla vaikuttaa autismikirjoisen lapsen vuorovaikutuksen kehittymiseen. Pivotal response training -menetelmän tavoitteena oli kehittää lapsen kommunikaation perusteita vahvistamalla lapsen toivottua käyttäytymistä. Sen avulla on mahdollista tukea sosiaalisen kommunikaation jokaista osa-aluetta. Kuntoutusmenetelmien käyttäminen autismikirjoisen lapsen vuorovaikutuksen tukena monipuolistaa ilmaisun keinoja. Kuntoutusmenetelmien käyttäminen, niiden yhdisteleminen lapsen yksilöllisten tarpeiden mukaan on oleellista. Mikä vain toimivaksi osoittautunut voi johtaa uusien vuorovaikutuksellisten tapojen syntymiseen.
-
(2022)Tavoitteet. Tässä tutkielmassa tutkitaan millaisia haasteita autismikirjon oppilas kohtaa koulussa. Haasteet on rajattu oppimiseen ja sosiaaliseen kanssakäymiseen. Autismikirjon oppilas oppii usein toisella tavalla kuin muut oppilaat. Tästä seuraa haasteita niin oppilaalle kuin opetusta toteuttavalle opettajalle. Autismikirjoon liittyy myös haasteet erilaisissa vuorovaikutustilanteissa. Tutkielman tarkoitus onkin löytää keinoja opettajalle tukea autismikirjon oppilasta luokassaan. Menetelmät. Tutkielma toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Tulokset koostuvat 13 eri artikkelista. Tutkimuksessa tutustuttiin yleisesti autismikirjoon sekä siihen millaisia haasteita autismikirjon oppilas voi kohdata koulussa. Tutkimusaineisto on sekoitus kansallista ja kansainvälistä kirjallisuutta. Aineistona on monipuolisesti erilaisia tutkimusartikkeleja, kirjoja, raportteja sekä aihepiiristä kertovia sivustoja. Tulokset ja johtopäätökset. Tutkimusaineistosta ilmeni, että autismikirjon oppilas voi kohdata monia haasteita koulupolkunsa aikana. Hyvin suunniteltu strukturoitu opetus auttaa autismikirjon oppilasta oppimaan ja ohjaamaan omaa toimintaansa. Aiemmat tutkimukset osoittavat, että vuorovaikutustaitojen opettaminen taas vaikuttaa autismikirjon henkilön vuorovaikutustaitoihin positiivisesti. Täysin ongelmatonta vuorovaikutustaitojen opettaminen ei kuitenkaan ole. Tärkeää on myös se, että autismikirjon lapsen kanssa työskentelevillä opettajilla ja ohjaajilla on tarpeeksi tietoa lapsen yksilöllisistä erityistarpeista.
-
(2022)Autismi ja sen tunnistaminen on aiemman tutkimuksen perusteella jokseenkin kiistelty ilmiö. Autismista ja sen tunnistamisesta on esitetty eriäviä näkemyksiä ja teorioita, muun muassa niin lääketieteen kuin vammaistutkimuksenkin näkökulmista. Varhaiskasvatuksella on jois-sain tutkimuksissa esitetty olevan mahdollinen rooli autismin varhaisessa tunnistamisessa. Tämän kirjallisuuskatsauksen tavoitteena on selvittää, mitä varhaiskasvatuksen roolista au-tismin varhaisessa tunnistamisessa on tutkittu ja mitä tulkintakehyksiä tutkimuksissa käyte-tään. Integroivan kirjallisuuskatsauksen tarkoituksena oli koota yhteen mahdollisimman monipuo-lista kirjallisuutta varhaiskasvatuksen roolista autismin varhaisessa tunnistamisessa. Aineis-ton keruu tapahtui huhtikuussa 2022, Helka-tietokannasta. Katsauksen aineistoksi valikoitui kahdeksan vertaisarvioitua tutkimusartikkelia. Aineisto analysoitiin teoriaohjaavalla ja teo-rialähtöisellä sisällönanalyysillä. Tutkimustulosten perusteella varhaiskasvatuksella nähtiin tulevaisuudessa autismin varhai-sessa tunnistamisessa mahdollinen rooli tiedonantajana. Varhaiskasvatukseen soveltuvia tunnistamisvälineitä oli jo tutkittu ja testattu. Autismin varhaista tunnistamista perusteltiin tut-kimuksissa palveluiden saavutettavuudella, yksilön kehitykseen ja elämänkulkuun vaikutta-misella sekä oppimisympäristöön vaikuttamisella. Lääketieteellinen näkökulma on vallitseva tulkintakehys varhaiskasvatuksen roolia autismin varhaisessa tunnistamisessa käsittele-vässä tutkimuskirjallisuudessa. Aihetta olisi syytä tutkia myös muista, kuten vammaistutki-muksen, näkökulmista.
-
(2023)Tässä autoetnografiassa tarkasteltiin tunnekasvatuksen opetusta varhaiskasvatuksessa opettajan pedagogisen ajattelun kautta. Tarkoituksena tutkielmassa oli saada tietoa, kuinka opettajan pedagoginen ajattelu kehittyy pienryhmätoimintaa suunnitellessa, havainnoidessa toimintaa sekä toimintaa arvioidessa. Menetelmänä tässä tutkimuksessa toimii autoetnografia, jolloin tuotin itse tutkimuksessa käy-tettävän aineiston. Autoetnografinen aineistoni koostui päiväkirjamerkinnöistä, jotka pitivät si-sällään toimintasuunnitelmat, toiminnalle asetetut tavoitteet sekä reflektointia omasta opetuk-sesta ja toiminnan toimivuudesta. Toteutin tunnekasvatusta pitämällä pienryhmätoimintaa ker-ran viikossa neljän kuukauden ajan. Aineisto kerättiin 2021 syyslukukaudella toimiessani työ-suhteessa varhaiskasvatuksen opettajana 0–2-vuotiaiden ryhmässä. Aineisto on analysoitu käyttäen aineistolähtöistä sisällönanalyysi menetelmää. Analyysissä keskityttiin päiväkirja-merkintöjen kohtiin, joista nousi esiin pedagogisen ajattelun kehitys. Aineistostani ilmeni pedagogisen ajattelun kehitys ja siihen vaikuttaneet tekijät. Pedagoginen ajattelu rakentui kolmen teoreettisen käsitteen ympärille, jotka ohjasivat sen kehitystä. Tutkimuksessa havaitsin ulkoisten tekijöiden, opetustyylini sekä lapsilähtöisyyden muokkaavan omaa opetuskäsitystäni ja pedagogista ajatteluani. Jatkotutkimusta olisi mahdollista tehdä esimerkiksi syventymällä pelkästään teoreettisiin käsitteisiin, kuten opettajan opetustyyliin. Myös opetustyyliin vaikuttavia tekijöitä voisi tutkia. Jos tutkimusta olisi jatkettu pidempään, olisi myös aineisto ollut laajempi. Tällöin olisi voitu tarkastella pedagogisen ajattelun kehitystä ajallisesti laajemmin ja saatu tarkempi kuvaus sen kehityksestä.
-
(2023)Tutkielmani tavoitteena oli selvittää varhaiskasvatuksen opettajan työlle asetettuja velvoitteita ja niiden vaikutusta riittämättömyyden tunteen kokemiseen. Tavoitteena oli myös selvittää mitkä yksilölliset tekijät voivat vaikuttaa riittämättömyyden tunteiden yleisempään kokemiseen. Riittämättömyyden tunteen vaikutukset tulevan varhaiskasvatuksen opettajan työhön ja tunteeseen suhtautuminen olivat myös keskeisessä osassa tutkielmaa. Tutkielmani menetelmänä oli autoetnografinen tutkimus, jossa aineistona olivat omat kokemukseni, tietoisuus itsestä ja itsereflektointi. Kiinnostukseni henkilöstön näkökulmaan pohjautui aikaisempaan koulutukseeni ja työkokemukseeni henkilöstöhallinnon tehtävistä. Aihe tuntui myös itselleni läheiseltä, koska olen itsekin kokenut tulevaan työhöni liittyen riittämättömyyden tunteita. Halusin käsitellä riittämättömyyden tunteita tarkemmin, jotta töissä pystyisin kohtaamaan ne paremmin ja tunnistamaan niiden vaikutukset. Tutkielmani tuloksissa varhaiskasvatuksen opettajan työhön keskeisesti liittyviksi velvoitteiksi rajattiin Varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden (2022) pohjalta oppimisen alueet, lapsen tuen tarpeet, lapsen varhaiskasvatussuunnitelma sekä toiminnan arviointi ja kehittäminen. Autoetnografisten kuvausten pohjalta riittämättömyyttä oli koettu osittain kaikissa edellä mainituissa osa-alueissa paitsi toiminnan arvioinnissa ja kehittämisessä. Riittämättömyyden tunteiden yleisempään kokemiseen liittyviä yksilöllisiä tekijöitä käsiteltiin tunnelukkojen, itsetuntemuksen, minäkuvan, itseluottamuksen sekä itseen ja muihin asennoitumiseen pohjautuen. Autoetnografisissa kuvauksissa tunnistettiin osittain oma mahdollinen vaativuuden tunnelukko, johon on hyvä kiinnittää huomiota. Muiden yksilöllisten tekijöiden yhteyttä riittämättömyyden kokemuksiin ei omissa kuvauksissa tunnistettu. Teoriaan pohjautuvien tulkintojen ja autoetnografisten kuvausten pohjalta riittämättömyyden tunne voi vaikuttaa negatiivisesti tulevan varhaiskasvatuksen opettajan työssä jaksamiseen, töiden vuorovaikutussuhteisiin ja työn tekemiseen. Riittämättömyyden tunteesta ei kuitenkaan pidä päästä eroon vaan pyrkiä kohtaamaan tunteet hyväksyvästi. Tunteiden hyväksymisen apuna voisi toimia itsemyötätunto ja vahvuuksien huomioiminen riittämättömyyden tunteiden vastapainoksi.
-
(2021)Objective. Previous research has shown in various ways, the basic psychological needs found in the self-determination theory, which are the experienced autonomy, competence and relatedness, to have effect on intrinsic motivation and school attachment. The objective for this literature review is to find various practical methods for teachers to use, to give students the basic psychological need support and strengthen their intrinsic motivation. Methods. In this thesis the fulfillment of the basic psychological needs in school context is under review, using the qualitative research methods. The systematic, theory driven literature review material was gathered with timespan (2015-2021) publicated and peer reviewed scientific research articles. To the review material was selected seven (7) articles, which were publicated in reliable issues. The articles were searched in the EbscoHost-database, following systematic inclusion criteria. Results and conclusions. The articles selected for the review, confirmed the previous view of the basic psychological needs effect over intrinsic motivation development. The teachers ways of supporting autonomy, competence and relatedness, were in line with previous re-search. The results showed that teachers who had their own basic psychological needs met in work environments, also strengthened the students well-being and intrinsic motivation. In-teraction, student affection and their individual need acknowledgement, given choice op-tions, clear objectives and sufficient, good quality teaching and guidance, were, according to the research, key factors in students basic psychological need support.
-
(2022)Kandidaatintutkielmani tarkoitus on tarkastella systemaattisen kirjallisuuskatsauksen keinoin autoritaarisen vanhemmuustyylin vaikutusta lapsen empatian kehittymiseen tutkimalla aiempia tutkimuksia ja niissä tehtyjä löydöksiä. Aiempi vanhemmuustutkimus pohjautuu pitkälti Baumrindin määritelmälle kolmesta vanhemmuustyylistä. Empatiaa voidaan tarkastella monen eri teorian valossa, joista nostan erityisesti Hoffmanin teorian empatian kehittymisestä. Tutkimuskysymykseni ovat 1) miten kirjallisuudessa määritellään autoritaarinen vanhem-muustyyli 2) miten kirjallisuudessa määritellään empatia ja 3) miten autoritaarinen vanhemmuustyyli vaikuttaa lapsen empatian kehittymiseen? Toteutin tutkimukseni systemaattisena kirjallisuuskatsauksena, johon kuului 11 vertaisarvioitua tieteellistä artikkelia. Keräsin aineistoni systemaattisesti kolmesta eri tietokannasta, jotka olivat EBSCOhost, ERIC ja Finna. Analysoin tutkimusaineistoni sisällönanalyysin keinoin, käymällä artikkelit läpi tutkimuskysymyksittäin ja keräämällä löytämäni vastauksen taulukkoon, jonka avulla pystyin vertailemaan artikkeleita. Autoritaarisen vanhemmuustyylin määritelmistä löytyi neljä eri osatekijää, joista vanhemmuustyyli koostuu – vuorovaikutus, lämpimyyden ulottuvuus, kontrolli ja fyysinen rankaiseminen. Tutkimusartikkelien perusteella empatia on kykyä ottaa toisen näkökulma, toisen ihmisen tunteiden ymmärtämistä ja niihin reagoimista sisältäen emotionaalisen ja kognitiivisen empatian kykyjä. Lisäksi tutkimustulosten perusteella autoritaarinen vanhemmuustyyli voi vaikuttaa negatiivisesti lapsen empatian kehittymiseen.
-
(2022)Muuttuva yhteiskuntamme asettaa myös koulutukselle muutostarpeita. Tulevaisuuden yhteiskunnassa vaaditaan yhä monipuolisempaa osaamista, joka on herättänyt ajatuksen perinteisen kouluinstituution muovaamisesta. Ratkaisuna koulun kehitystarpeisiin on ruvettu hyödyntämään pedagogisesti ja fyysisesti joustavia oppimisympäristöjä. Näitä toiminnallista, sosiaalista ja monimuotoista koulutoimintaa tukevaksi kehittyjä muunneltavia tiloja, kutsutaan avoimiksi oppimisympäristöiksi. Avoimien oppimisympäristöjen uskotaan mahdollistavan laajempia opiskelutapoja niin itsenäisesti kuin ryhmässä. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli tarkastella perusopetuksen opetussuunnitelma uudistuksen (2014) myötä vauhdilla yleistyneitä avoimia oppimisympäristöjä. Tutkimuksessa selvitetään avoimien oppimisympäristöjen tavoitteita ja näiden tavoitteiden toteutumista. Tutkimus toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Tutkimuksella haluttiin saada muodostettua yleiskuva avoimien oppimisympäristöjen tavoitteista ja niiden toteutumisesta aikaisempia tutkimuksia hyödyntämällä. Tutkimukseen valikoitui kyseinen tutkimusmenetelmä sen sopiessa hyvin laaja-alaisen katsauksen tuottamiseen, ilman tiukkoja sääntöjä. Tutkimuksessa havaittiin, että avoimet oppimisympäristöt nähtiin pääasiassa potentiaalisena tapana uudistaa kouluja. Avoimet oppimisympäristöt olivat kuitenkin saaneet vaihtelevaa palautetta käyttäjiltä todellisesta toimivuudestaan. Aina tilojen hyvä ajatus, tukea nykypäiväisempää ja osallistavampaa oppimista, ei ole täysin onnistunut tilojen toteutuksessa ja osa tilojen ratkaisuista oli osoittautunut opetusta ja koulutoimintaa heikentäviksi. Monet tilojen epäonnistuneista ratkaisuista näyttäytyvät asioina, jotka olisi pitänyt pystyä huomioimaan suunnittelu- ja rakennusvaiheessa hyödyntämällä eri asiantuntijoiden osaamista. Avoimet oppimisympäristöt vaativat vielä kehittelyä sekä käyttäjien integroimista pedagogiikan muutokseen, jotta muunneltavat ja joustavat tilakokonaisuudet voivat todella tukea ja mahdollistaa uudenlaista koulun toimintaa.
-
(2024)Tavoitteet. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, mitä mahdollisuuksia, mutta toisaalta haas-teita avoimet oppimisympäristöt tarjoavat autismikirjolla olevalle oppilaille. Tavoitteena on määri-tellä avoin oppimisympäristö sekä autismikirjo tarkoin ja selvittää määritelmien avulla, mitkä piir-teet muodostavat autismiystävällisen oppimisympäristön. Jotta aiheesta saadaan mahdollisim-man tarkka kuva, on avoimien oppimisympäristöjen mahdollisuuksia ja haasteita autismikirjolle tarkasteltu sekä tieteellisen tutkimuksen, että opettajien keskusteluiden pohjalta. Menetelmät. Tutkielma on toteutettu integroivana kirjallisuuskatsauksena ja sitä varten on etsitty aineistoa autismikirjosta sekä avoimista oppimisympäristöistä. Lähteenä on käytetty vertaisar-vioituja tieteellisiä julkaisuja sekä opettajien keskustelupalstoja. Aineisto on valittu peilaten lähtei-tä tutkimuskysymyksiin ja pyritty näin saamaan tiivistetty kuva siitä, miten avoimet oppimisym-päristöt vaikuttavat autismikirjolla olevaan oppilaaseen. Aiheesta on pyritty saamaan mahdolli-simman laaja kuva ja aineistoa on tarkasteltu integroivalle kirjallisuuskatsaukselle tyypillisellä kriittisyydellä. Tulokset ja johtopäätökset. Avoimet oppimisympäristöt tarjoavat monia mahdollisuuksia autismi-kirjolla olevalle oppilaille oppilaskeskeisen opetustavan vuoksi. Itsenäistä työskentelyä vaativat avoimet oppimisympäristöt saattavat kuitenkin aiheuttaa haasteita autismikirjon oppilaille, joilla it-semääräytymisen taidot ovat keskimääräistä heikommat. Pedagogisilla ratkaisuilla ja oppilaiden yksilöllisellä huomioimisella oli suuri vaikutus autismikirjon oppilaan koulunkäyntiin. Avoimissa oppimisympäristöissä on potentiaalia autismikirjon oppilaille, jos oppilaan yksilölliset tarpeet huomioidaan ja ympäristöstä saadaan poistettua liialliset aistiärsykkeet.
-
(2023)Mål. Syftet med denna studie är att ta reda på de bakomliggande orsakerna till utbrändhet bland lärare och belysa dem för att lägga grunden för fortsatt forskning i hur man i ljuset av de främsta bakomliggande orsakerna kan förebygga utbrändhet bland lärare. Målet är också att ta reda på om finlandssvenska lärare upplever andra stressfaktorer (som i stor omfattning, under lång tid, kan leda till utbrändhet), än lärare gör internationellt. Tidigare forskning har visat att lärare är en yrkesgrupp som är speciellt känsliga för utbrändhet och att de bakomliggande orsakerna kan variera så väl mellan lärare inom samma skolor som mellan lärare i olika skolor. Det finns ändå en del stressfaktorer som kommer upp oftare än andra. Metoder Datainsamling har skett genom en enkät besvarad av 13 lärare i fyra olika grundskolor i en kommun i Finland. Enkätfrågorna har handlat om upplevelsen av stressfaktorer i skolvardagen och besvarades anonymt för att försäkra ärliga och etiskt försvarbara svar. Studien gjordes kvalitativ genom öppna frågor och för analysen valdes fenomenologi eftersom lärarnas upplevelser var det centrala. Studien delar in frågor, svar och resultat i fem huvudsakliga kategorier av stressfaktorer: elevrelaterade, utomstående, skolspecifika, systemskapade och individuella för att säkerställa en övergripande helhet. Resultat och slutsatser. Utbrändhet bland lärare beror på flertalet olika stressfaktorer. Olika stressfaktorer påverkar de tre olika dimensionerna av utbrändhet olika. Internationellt har disciplinära problem, föräldrakontakten, skolledningens stöd och en kollektiv kultur på arbetsplatsen varit de stressfaktorer som haft mest inflytande på lärarnas utbrändhetsnivåer. Även finlandssvenska lärare upplever samma stressfaktorer, samt några som är specifika för det finländska skolsystemet: det tredelade stödet, oklara eller förändrade arbetsuppgifter och den nya läroplanen från 2014.
-
(2021)Syftet med denna studie är att hur barns delaktighet lyfts fram i Finlands och Sveriges styrdokument och sedan jämföra resultaten som hittats mellan styrdokumenten. Syftet som utgångspunkt har jag formulerat följande forskningsfrågor: -Hur lyfts barns delaktighet fram i styrdokument? -Vilka likheter och skillnader finns mellan styrdokumenten? Denna avhandling är en kvalitativ studie och skriven med kvalitativ textanalys som lämpar sig bäst för att granska och analysera dokument och texter. Datat som analyseras är Finlands och Sveriges nationella styrdokument för småbarnspedagogik. Resultaten visar att det finländska styrdokumentet är mer utskrivet och utarbetat än det svenska styrdokumentet. Barns delaktighet, aktörskap och initiativ i verksamheten samt pedagoger som möjliggörare är mer nyanserat i finländska styrdokumentet än i svenska styrdokumentet. Det finns även skillnader i samhälls- och framtidsperspektivet mellan styrdokumenten. Det kräver dock yrkeskunskap och kunnande inom ämnet för att kunna tolka och uppfatta delaktighet i Finlands styrdokument på ett ändamålsenligt sätt. Däremot är Sveriges styrdokument ett mer tydligt och enkelt redskap för pedagoger.
Now showing items 81-100 of 1483