Browsing by department "Behavioural Sciences"
Now showing items 81-100 of 102
-
(2020)Det sker en digitalisering av daghemmen hela tiden, och grunderna för planen för småbarnspedagogik lyfter fram vikten av mediepedagogik och digital kompetens. Litteratur som skrivits inom ämnet lyfter ofta fram de olika arbetsmetoderna som kan användas inom arbetet samt vikten av både mediepedagogik och digital kompetens som en del av de kompetenser barnen bör utveckla. Syftet med denna studie är att få en inblick i de kunskaper och arbetsmodeller kring mediepedagogik och digital kompetens som lärare inom småbarnspedagogik har, samt vilka hinder som kan finnas för arbetet. Studien görs för att det finns mycket lite aktuell litteratur inom ämnet i Finland. Studien genomfördes med en kvalitativ ansats som en intervjustudie av tre behöriga lärare inom småbarnspedagogik på olika daghem i Helsingfors. Informanternas uppfattningar analyserades i förhållande till varandra och till litteraturen. Resultaten av studien visade att lärarna inom småbarnspedagogik hade mycket olika kunskap om området, trots att de arbetar med samma målsättning. De arbetsmetoder som beskrevs av pedagogerna var varierade och hade olika infallsvinklar över varför de användes och vad de förväntade resultatet med teknologin skulle vara. Pedagoger hade olika sätt att närma sig arbetet med mediepedagogik och digital kompetens trots samma utbildning.
-
(2019)Tutkielmani tarkoituksena on selvittää olemassa olevaa tutkimustietoa toiseuden ilmenemisestä ja sen rakentumisesta koulu- ja opiskeluympäristöissä. Koen tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden toteutumisen yhteiskunnassamme tärkeäksi ja tunsin mielenkiintoiseksi lähteä tutkimaan niiden toteutumista juuri erojen ja toiseuden kautta. Toiseus voidaan ymmärtää itsensä keskelle asettamisena ja itseen nähden erilaisten ryhmien poissulkemisena. Toiseus ja sen määrittely perustuvat erojen etsimiseen ja niiden vahvistamiseen. Eroavaisuudet ja toiseus toisaalta näkyvät koulu- ja opiskeluympäristöissä, mutta niitä myös tuotetaan, usein tahattomastikin, esimerkiksi koulutuspoliittisilla päätöksillä, opetussuunnitel-milla sekä erilaisien perinteiden ja säädösten kautta. Tutkimuskysymykseni tutkielmassani muodostuivat seuraaviksi: 1. Mitkä tekijät aineiston tutkimuksissa ilmentävät toiseutta koulu- ja opiskeluympäristöissä? 2. Millä tavoin koulu- ja opiskeluympäristöt instituutioina vaikuttavat toiseuksien muodostumiseen? Toteutin kandidaatintutkielmani systemaattisena kirjallisuuskatsauksena ja sen aineisto rakentui yhdeksän tieteellisen ja vertaisarvioidun tutkimusartikkelin pohjalle. Aineistohaun suoritin lokakuussa 2019 ja kaikki aineistona käytetyt tutkimusartikkelit löytyivät Helkan artikkelihaun kautta. Kaikki tutkielmaan valikoituneet artikkelit edustivat pääosin kasvatustieteellistä, laadullista tutkimusta. Analyysimenetelmänä tutkielmassa käytin sisällönanalyysiä, joka käytännössä eteni sisältöjen luokittelusta analysointiin suhteessa tutkimuskysymyksiin, jonka kautta myös tutkielmani tulokset muodostuivat. Tulosten perusteella toiseuttavia tekijöitä on monia ja toiseuden muodostuminen on aina kontekstista riippuvaista. Koska toiseus perustuu aina siihen, kuka nähdään erilaisena, voivat eri ympäristöissä eri seikat vaikuttaa toiseuksien rakentumiseen. Aineiston tutkimuksissa toiseutta koulu- ja opiskelumaailmassa ilmensivät maahanmuuttajatausta, etnisyys, kielelliseen tai vakaumukselliseen vähemmistöön kuuluminen, sukupuoli, seksuaalinen suuntautuminen ja/tai identiteetti, fyysiset rajoitteet ja vammai-suus, sekä erityisen tuen tarve ja/tai oppimisvaikeudet. Tutkimustulosten mukaan koulu instituutiona voi vaikuttaa toiseuksien muodostumiseen muun muassa koulutuspoliittisten päätösten, opetussuunnitelmien, hierarkioiden ja muiden valtarakenteiden, koulun käytäntöjen ja perinteiden, sekä heteronormatiivisten käsitysten ja niiden mukaan toimimisen kautta.
-
(2021)Tämän kandidaatintutkielman tavoitteena on eritellä ja tarkastella kokemuksia siirtymistä, joita NEET-nuoret ovat elämänkulussaan kohdanneet. Näillä siirtymillä käsitän koulutuspolun siirtymiä sekä siirtymää koulutuksesta työelämän piiriin. Siirtymät voidaan käsittää esimerkiksi hakuprosesseina. Tutkielmani on rajattu hallinnolliseen NEET-käsitteeseen (Not in education, employment or training) millä kuvataan nuorisoa työelämän ja koulutuksen ulkopuolella. NEET-käsite taas voi olla yhteydessä sosiaaliseen marginalisaation, minkä liitän tässä tutkielmassa laajempaan sosiaalisen syrjäytymisen käsitteeseen. Koen tutkimusaiheen tärkeäksi nuorten omien kokemusten vuoksi. Nuorten omista kokemuksista lähtevää tutkimusta on viimevuosina ilmestynyt esimerkiksi Nuorisotutkimusseuran kautta, mutta päätöksiä tehdään usein vielä tilastollisista lähtökohdista. Tutkielma on laadullisin menetelmin tehty empiirinen työ. Tutkimuskohteena oli neljä NEET-nuorta pääkaupunkiseudulta. Teoreettisena viitekehyksenä olivat sosiaalisen marginalisaation käsite, elämäkulku sosiologisena ilmiönä sekä sen siirtymät eli nivelvaiheet. Aineistonkeruu tapahtui elämänkerrallis-narratiivisina yksilöhaastatteluina. Analysoin aineistoa sisällönanalyysin keinoin aineistolähtöisesti. Kuvailujen abstrahoinnin jälkeen muodostin luokkia mukaillen S.Ylistön 2018 tutkimusartikkelin jaottelua koskien nuorten työnhakua. Tutkimustuloksiin syntyi kaksi luokkaa kuvaamaan ongelmallisia siirtymiä koulutukseen tai työelämään. Näitä olivat rationaaliset sekä emotionaaliset kuvailut. Haastateltavat kuvasivat syiksi ongelmallisille siirtymille niin omaan toimijuuteensa liittyviä kuin myös oman toiminnan ulkopuolelle liittyviä asioita sekä rakenteellisia ongelmia. Kuvauksia oli narratiivisuuden vuoksi useita, mutta joissakin oli havaittavissa samankaltaisuutta. Kuvauksia olivat muun muassa koulukiusaamisen kokemukset, hankalat elämäntilanteet, oman alan rakennetyöttömyys, kannustinloukkuilmiö sekä valinnanvara liittyen työn sisältöön.
-
(2020)Mål. Syftet med avhandlingen är att undersöka i vilken utsträckning rektorer använder sig av transformativt ledarskap och på vilka sätt rektorer som använder sig av transformativt ledarskap påverkar lärares arbetstillfredsställelse och arbetsengagemang. Teoridelen baserar sig på för denna studies syfte viktiga begrepp och teorier, som i detta fall består av transformativt ledarskap, pedagogiskt ledarskap, arbetstillfredsställelse och arbetsengagemang. Utöver dessa diskuteras även rektorsyrket, skolledarrollen och kritik mot transformativt ledarskap. Med stöd av teoridelen undersöker denna studie förekomsten av transformativt ledarskap hos rektorer och på vilka sätt en transformativ ledarskapsstil påverkar lärares arbetstillfredsställelse och arbetsengagemang. Metoder. Denna studie utfördes som en litteraturstudie med en integrerande infallsvinkel. Avsikten är då att skapa en bred uppfattning om avhandlingens tema, där också en kritisk diskussion tillhör. Materialet består av tio vetenskapliga artiklar, som valts genom systematiska sökningar i forskningsdatabaser med kontrollerade sökord. Resultat och slutsatser. Resultaten för studien visar att rektorer som använder sig av transformativt ledarskap påverkar positivt på lärares arbetstillfredsställelse och arbetsengagemang. Analysen visar även att det är vanligt att rektorer använder sig av transformativt ledarskap i någon utsträckning. På basis av studien kan inte en slutsats dras gällande i vilken utsträckning transformativt ledarskap bör användas för att ha en inverkan på lärares arbetstillfredsställelse och arbetsengagemang. Resultaten visar ytterligare att det räcker att rektorer använder sig av utvalda delar av det transformativa ledarskapet för att kunna påverka lärares arbetstillfredsställelse och arbetsengagemang.
-
(2019)Tiivistelmä - Referat - Abstract Tutkielmani tavoitteena oli tarkastella Beverley Skeggsin lähestymistapoja yhteiskuntaluokkaan ja luokkaeroihin sekä havainnollistaa käsitteiden sovellusmahdollisuuksia suomalaisessa kasvatussosiologisessa tutkimuksessa. Aiemmat luokan ja koulutuksen välistä suhdetta tarkastelleet tutkimukset ovat käsitelleet muun muassa koulutuksen periytyvyyttä tilastotietojen pohjalta, joten halusin perehtyä teoriapohjaiseen näkökulmaan. Tavoitteenani oli myös esittää, että luokkanäkökulma on antoisa tapa tarkastella yhteiskunnallisia ilmiöitä. Tutkimuskysymykseni ovat 1) miten Beverley Skeggs lähestyy luokan käsitettä, ja 2) millä tavoilla suomalainen kasvatussosiologia voi soveltaa Skeggsin luokkateoriaa? Toteutin tutkielman systemaattisena käsiteanalyysina, jossa lähestyin luokkaa kattokäsitteenä esittelemällä kolme Skeggsin keskeistä käsitettä: legitimaatio, kirjaaminen ja arvostus. Mainittujen käsitteiden avulla avasin sosiaalisen position ja identiteetin, individualismin, omistamisen ja poliittisuuden näkökulmia yhteiskuntaluokkaan. Lopuksi esittelin viisi artikkelia (Tarja Toloselta kaksi ja Mari Käyhköltä kolme), jotka soveltavat Skeggsin käsitteitä, sekä laadin yhteenvedon kaikkien kolmen teksteistä. Tutkielmani pääteokset olivat Skeggsin kaksi kirjaa: Formations of class and gender: becoming respectable (1997) sekä Class, Culture, Self (2004). Tutkielman artikkelit löysin hakemalla Google Scholarista ja ohjaajani suosituksen myötä. Tulosten mukaan luokkataustalla oli merkitystä konkreettisten tekijöiden (kuten koulutus tai avioituminen) lisäksi muun muassa käsitykseen itsestä ja omasta toimijuudesta sekä omanarvontuntoon. Keskiluokan asema universaalina ihanteena asetti työväenluokan toissijaiseksi, mikä aiheutti väheksytyksi tulemisen tunteita ja häpeää. Eriarvoisuuden vähentämiseksi olisi tunnistettava luokkaerot ja niiden taustamekanismit.
-
(2021)Työelämän murros, sekä kiihtyvä digitalisaatio asettavat sekä organisaatioille, että yksittäisille työntekijöille muutospainetta. Samalla kun rutiinityön määrä laskee, niin monipuolisia taitoja vaativat työnkuvat ovat kasvavassa trendissä. Työkiertoa on hyödynnetty ja tutkittu aiemmin etenkin työkykyä ylläpitävänä menetelmänä, jonka avulla työntekijälle voidaan tarjota vaihtelua monotonisiin työnkuviin. Tämän tutkielman tarkoituksena oli tarkastella työkierron käsitettä, sekä sen havaittuja vaikutuksia asiantuntijaorganisaatiossa. Tutkielman tutkimuskysymykset ovat 1) Millä tavalla työkierto määritellään käsitteenä yksilö- ja organisaatiotasolla ja 2) Minkälaisia vaikutuksia työkierrolla on havaittu olevan asiantuntijaorganisaatiossa tutkimusartikkelien perusteella? Tutkielma toteutettiin integroivana kirjallisuuskatsauksena ja aineisto koostui kymmenestä tieteellisestä tutkimusartikkelista. Artikkelit olivat englanninkielisiä, ja valikoituivat tutkielmaan etenkin tutkimuskysymyksiin soveltuvien luonteidensa perusteella. Lisäksi painotin aineiston valinnan kriteerinä tutkimusjoukon sopivuutta asiantuntijatyöhön. Artikkelien tutkimuskohteet olivat jaettavissa karkeasti kolmeen toimiala luokkaan: hoitoala, rahoitus sekä IT. Aineiston analysoinnissa vertailin artikkelien sisältöjä, sekä yhdistelin samankaltaisuuksia ryhmiin. Ensimmäisen tutkimuskysymyksen tuloksista muodostui nelikenttä, jonka pohjalta rakentui synteesi. Tulosten perusteella työkierron käsitettä lähestyttiin eri näkökulmista. Käsitteenmäärittelyiden pohjalta muodostui nelikenttä, jossa dimensioina oli yksilö–organisaatiotaso, sekä hyöty–haitat. Näin ollen aineistossa korostui työkierron määrittäminen joko yksilö- tai organisaatiotasolla vaikuttavaksi ilmiöksi, jota väritti joko positiivinen, tai negatiivinen sävy. Empiiristen tutkimusten havainnot jakautuivat karkeasti kahteen luokkaan: organisatorisiin- sekä psykologisiin vaikutuksiin. Organisatoriset vaikutukset linkittyivät vahvasti organisaatiotasolle, kun taas psykologiset vaikutukset koskettivat lähinnä yksilöitä. Tutkimusten empiiriset havainnot näyttivät sisältävän enemmän hyöty–haitta akselin vaihtelua, kuin käsitteenmäärittely antoi odottaa.
-
(2020)Kandidaatin tutkielmani tavoitteena on tarkastella tekijöitä, jotka ennustavat työn imua sekä työn imun seurauksia. Tutkimukseni tarkoituksena on tunnistaa aikaisempien tutkimusten perusteella keinoja, joilla organisaatio voisi edistää työn imua työntekijöiden keskuudessa. Tutkimukset ovat osoittaneet työn imun myönteisiä vaikutuksia työntekijöiden työhyvinvointiin. Tutkimuskysymykseni ovat 1) mitkä tekijät ennustavat työn imua? ja 2) mitä seurauksia työn imulla on? Toteutin tutkielmani kuvailevana kirjallisuuskatsauksena ja käytin menetelmänä sisällönanalyysiä etsiessäni valitsemistani tutkimuksista vastauksia tutkimuskysymyksiini. Keräsin aineistoni vertaisarvioidut tieteelliset artikkelit Helka- ja JYKDOK-tietokannasta sekä Google Scholarista käyttämällä hakusanoja ”työn imu” ja ”work engagement”. Osa artikkeleista löytyi vertaisarvioitujen artikkeleiden lähdeluetteloita selailemalla. Valitsin yhteensä 9 vertaisarvioitua tieteellistä artikkelia tutkielmani aineistoksi. Työn imua ennustavia tekijöitä tarkasteltaessa ilmeni, että työn hallinnan lisääminen ennustaa työntekijöiden työn imua. Tämän lisäksi ihmisläheinen organisaatiokulttuuri ja työn ja perheen välisten ristiriitojen vähentäminen ennustavat työn imua. Näiden lisäsi eri työn voimavarat, kuten hyvä, innovatiivinen työilmapiiri, esihenkilön tuki ja oppimismahdollisuudet, ennustavat työn imua. Aineiston mukaan työn imulla on erilaisia seurauksia työntekijöiden keskuudessa. Niiden mukaan työn imun kokeminen on yhteydessä tyytyväisyyden tunteeseen elämää kohtaan, yleiseen hyvinvointiin sekä alhaisempaan masentuneisuuteen. Lisäksi työn imun kokemisesta seuraa, että työelämässä pysytään pidempään, työpaikkoja vaihdellaan harvemmin ja organisaation sisällä ylennytään todennäköisemmin. Työn imua kokevat henkilöt pystyvät myös hyödyntämään työn voimavaroja paremmin.
-
(2020)Tutkielmassa tarkastellaan työn merkityksellisyyttä, joka on erityisesti 2010-luvulla suosiota saanut tutkimusaihe. Koska työn merkityksellisyyden kokemus on moniulotteinen ilmiö, eikä käsitteelle ole vielä yleisesti hyväksyttyä määritelmää, on lisätutkimus aiheen tiimoilta tarpeen. Työn merkityksellisyyttä käsitellään tässä tutkimuksessa elämän merkityksellisyyden psykologisesta näkökulmasta käsin, eli mikä tekee elämästä merkityksellistä ja mielekästä. Tavoitteena on tarjota tietoa työn merkityksellisyydestä niin yksilölle kuin organisaatiollekin. Lisäksi tavoitteena on löytää konkreettisia keinoja esihenkilöille sen edistämiseen. Tutkimuskysymykset ovat 1) mitkä työhön liittyvät tekijät ovat yhteydessä työntekijän kokemaan työn merkityksellisyyteen? sekä 2) millä keinoilla esihenkilö voi edistää työntekijän kokemusta työn merkityksellisyydestä? Tutkimus toteutettiin kuvailevana, integroivana kirjallisuuskatsauksena. Aineisto hankittiin Helka-, JYKDOK- ja Google Scholar -tietokannoista sekä löytyneen aineiston lähdeluetteloiden pohjalta. Aineiston haussa käytettiin ennalta määriteltyjä hakusanoja, mutta olennaisin kriteeri aineistoa valittaessa oli sen anti tutkimuskysymysten kannalta. Aineistoksi valikoitui kahdeksan tutkimusartikkelia, yksi kokoomateoksessa julkaistu artikkeli sekä yksi diplomityö. Aineisto analysoitiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin keinoin. Aineiston löydöksiä ryhmiteltiin, ja löytyneistä ryhmistä muodostettiin alaluokkia vastaamaan tutkimuskysymyksiin. Tulokset tarjoavat kahdeksan työhön liittyvää tekijää, jotka ovat yhteydessä työntekijän kokemaan työn merkityksellisyyteen. Tekijöitä ovat työtehtävien piirteet, oman osaamisen hyödyntäminen ja kehittäminen, itsenäisyys, yhteisöön kuuluminen, vaikuttaminen muihin ihmisiin, hengellisyys, subjektiiviset käsitykset sekä palkka. Lisäksi katsauksen tulokset tarjoavat esihenkilöille kahdeksan keinoa, joilla työn merkityksellisyyden kokemusta voi edistää työntekijöiden keskuudessa. Näitä keinoja ovat niin organisaation tarkoituksen, yksilön työn merkityksen kuin myös laajan kokonaisvaltaisen tarkoituksen viestiminen. Lisäksi sosiaalisten suhteinen tukeminen työyhteisössä, vastuun antaminen yksilölle omasta työstään, suunnannäyttäjänä toimiminen, työntekijöiden huomioiminen yksilöinä, sekä riittävien resurssien ja palkan tarjoaminen ovat keinoja edistää työn merkityksellisyyden kokemusta.
-
(2020)Työntekijän tarve muokata omaa työtään ja mukautua työelämän muutoksiin kasvaa työssä tapahtuneiden muutosten myötä. Tämän tutkielman tarkoituksena oli selvittää asiantuntijoiden työn tuunausta sekä sen suhdetta organisaatiomuutoksiin. Tutkimuskysymykset olivat 1) Millä tavoin työntekijä toimii työn tuunaajana? a) Mitä työn ominaisuuksia työntekijä voi työn tuunauksella muuttaa? b) Millä keinoin työntekijä toteuttaa työn tuunausta? c) Mitkä ovat työn tuunauksen vaikutukset työntekijään? ja 2) Millä tavoin työntekijä vastaa työn tuunauksen keinoin organisaatiomuutoksiin? Työn tuunausta tarkasteltiin yksilön näkökulmasta, yksilön oma-aloitteisena toimintana. Työn tuunauksen keinoin yksilö voi muuttaa työtään niin, että se vastaa paremmin hänen tarpeitaan ja arvojaan. Yksilön näkökulman havainnollistamiseksi hyödynsin työn vaatimus- ja voimavara mallia, jota voidaan pitää työperäisen hyvinvoinnin mallina. Tämä tutkielma toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Aineisto koostui organisaatiotutkimuksen tutkimusartikkeleista. Aineisto koostui 12:sta tutkimusartikkelista, joista suurin osa on englanninkielisiä. Aineistoon valittiin tieteellisiä artikkeleita, jotka soveltuivat tutkimuskysymyksiin. Aineiston valinnassa ja tutkimustuloksien analysoimisessa yhdistelin ja vertailin aineistoni artikkeleita. Analysoin erityisesti artikkelien tutkimuksiin osallistujien sopivuutta asiantuntijuuden määreeseen. Katsauksen tuloksien perusteella yksilön työn tuunaus voitiin jakaa työn vaatimuksiin ja voimavaroihin, joita oli esimerkiksi työpaine, uramahdollisuus ja työtehtävien merkittävyys. Työn tuunaus on jaettavissa neljään dimensioon, jotka ovat rakenteellisten voimavarojen, sosiaalisten voimavarojen ja haastavien vaatimuksien lisääminen sekä haittaavien vaatimusten vähentäminen. Näistä kolme ensimmäistä vaikuttavat positiivisesti yksilön hyvinvointiin, työhön sitoutumiseen ja käytettävissä oleviin voimavaroihin. Nämä voimavarat auttoivat yksilöä vastaamaan paremmin organisaatiomuutoksiin. Työtä tuunaamalla yksilön toiminta- ja mukautumiskyky paranee ja muutoksiin suhtautuminen on myönteistä. Työn haastavien vaatimuksien ja voimavarojen lisääminen näyttäytyivät toimivimmilta tavoilta vastata muutoksiin. Uusien toimintamallien ja osaamisen kehittäminen hyödyntää yksilöä tämän kohdatessa erinäisiä muutoksia.
-
(2021)Tutkimuksen tavoitteena on tehdä katsaus työpaikkakiusaamisen kentälle, sukupuolittuneesta näkökulmasta. Osa aiemmista tutkimuksista esittää (ks. Vartia, 1996), että sukupuolella ei olisi merkitystä työpaikkakiusaamisen näkökulmasta. Työpaikkakiusaamisen tutkimuksessa on kuitenkin keskitytty suhteellisen vähän sukupuolen erilaisiin merkityksiin ilmiön piirissä. Tavoitteena on tutkielmassa kuvailla mitä tutkimukset kertovat ilmiön sukupuolittuneisuudesta sekä minkälaisia eri merkityksiä sukupuoli saa työpaikkakiusaamisen kontekstissa. Tutkimusilmiöön haettiin vastauksia seuraavilla tutkimuskysymyksillä: Miten sukupuoli vaikuttaa työpaikkakiusaamisilmiön luonteeseen? Miten sukupuoli vaikuttaa työpaikkakiusaamisen käsittelyyn tai seurauksiin? Kandidaatin tutkielman tekijän tavoitteena on oppia käyttämään integroivaa kirjallisuuskatsausta menetelmänä tutkimuksen toteuttamisessa. Aineisto kerättiin siis integroivan kirjallisuuskatsauksen metodeilla. Aineiston käsittelyssä pyrittiin siihen, että tutkimuskysymyksiin vastaaminen ja ilmiöstä kokonaiskuvan luonti onnistuu. Lähdeaineistoa etsin eri tietokannoista tietyillä hakusanoilla. Suurin osa aineistosta valittiin otsikon perusteella, mutta osa valikoitui syvällisemmän tarkastelun kautta abstraktin ja avainsanojen perusteella. Työpaikkakiusaamisen on osoitettu olevan yleinen ongelma työpaikoilla ja sen negatiiviset vaikutukset ulottuvat yksilön, työyhteisön ja aina organisaation tasolle saakka. Merkittävän työpaikkakiusaamisen tutkijan Stale Einarsenin (1999, 16) mukaan työpaikkakiusaamista tapahtuu, kun henkilö joutuu järjestelmällisesti ja jatkuvasti tai pitkäaikaisesti yhden tai useamman kollegan tai esimiehen aggressiivisen käyttäytymisen kohteeksi. Kiusaamistilanteessa kohteen on vaikeaa puolustaa itseään tai paeta tilanteesta. Tällainen kohtelu saattaa kiusatun alttiiksi stigmalle ja voi jopa aiheuttaa vakavia psyykkisiä traumoja. Kivimäki ym. (2003; viitattu Moayed ym., 2006, 312) esittävät myös, että pitkäaikaisen kiusaamisen uhreilla voi jopa esiintyä fyysisiä terveyshaittoja, kuten sydän- ja vesisuonisairauksia. Kirjallisuuskatsauksen tulokset viittasivat siihen, että naiset kokevat keskimäärin enemmän kiusaamista, joka on myös linjassa joidenkin aikaisempien tutkimusten kanssa (ks. Moayed, Daraiseh, Shell & Salem, 2006). Tuloksista nousi esiin sukupuolieroja ainakin kiusaamisen riskitekijöissä, esiintyvyydessä sekä kiusaamisen muodoissa ja kiusattujen kokemusten käsittelyssä.
-
(2019)Tiivistelmä – Referat – Abstract This bachelor’s thesis addresses the health of children in day care center age by a study conducted on exercise recommendations for the target group at hand. A general worry and discussion has risen round the health and wellbeing of children in our community. The day care centers, as well as the parents both play a key role when aiming for a sustainable and healthy development. The purpose of this bachelor’s thesis is to investigate to what extent the goals and the new exercise recommendations are met and especially whether the recommended amount of pacey physical activities (1hour/day) for 3 to 6-year-old children are fulfilled at the day care centers as compared to the home. I have produced different research results all of which demonstrates that the worry about the health of children is legitimate and that a discussion around the theme is relevant. For gathering data, I have conducted three interviews with two nursery teachers and one social worker. I observed the environment and equipment at the day care centers in connection with the interviews. In addition to the interviews, I have gathered data from the parents of the children via a questionnaire addressing the children’s leisure time and physical activities. My study shows that there is a general, intentional effort on the promotion on the health of children from various parts. There is, however, a tendency arising showing that some children easily may be passivated in the ever so crucial age and stage of evolvement, which may negatively affect the child’s evolvement and health in the long run.
-
(2020)Tavoitteet. Tämän systemaattisen kirjallisuuskatsauksen tavoitteena oli selvittää, minkälaista empiiristä tutkimusta urheilijan ja valmentajan välisestä valmennussuhteesta on tehty, mitkä tekijät vaikuttavat valmennussuhteen laatuun sekä miten valmentaja ja valmennussuhde vaikuttavat urheilijaan. Työn keskeiset käsitteet avattiin ja katsauksella haettiin vastauksia kolmeen tutkimuskysymykseen, joita ovat 1) Minkälaisia tutkimuksia urheilijan ja valmentajan välisestä valmennussuhteesta on tehty?, 2) Mitkä tekijät vaikuttavat valmennussuhteeseen ja sen laatuun? sekä 3) Millä tavoin valmentaja ja valmennussuhteen laatu vaikuttavat urheilijaan?. Urheilun piirissä tehty tieteellinen tutkimus on melko vähäistä ja yhtenä katsauksen tavoitteena olikin tuoda aiheesta lisätietoa. Menetelmät. Katsaukseni on systemaattinen kirjallisuuskatsaus ja sen aineisto on haettu käyttämällä hakusanoja ja erilaisia mukaanotto- sekä poissulkukriteereitä. Systemaattisella aineistohaulla löytyi kahdeksan (8) tutkimusta, jotka soveltuivat katsaukseeni. Aineiston tutkimukset ovat empiirisiä, englanninkielisiä ja niissä on tutkittu urheilijan ja valmentajan välistä valmennussuhdetta vuodesta 2009 lähtien. Tulokset ja johtopäätökset. Katsauksen aineistosta kävi ilmi, että urheilijan ja valmentajan välistä valmennussuhdetta on tutkittu pitkälti urheilijan näkökulmasta. Tulokset osoittavat, että valmennussuhteen laatuun vaikuttaa moni eri tekijä, kuten suhteen vuorovaikutus ja toimintamallit. Valmennussuhde ja sen laatu ovat yhteydessä muun muassa urheilijan motivaatioon, itsetuntoon sekä uupumukseen. Urheilijan ja valmentajan välinen valmennussuhde voidaan nähdä merkittävänä tekijänä urheilijan hyvinvoinnissa ja suoriutumiskyvyssä.
-
(2020)Tämän kvalitatiivisen tutkielman lähtökohtana oli selvittää entisten urheilijoiden ja esimiesten näkemyksiä ja kokemuksia liittyen entisiin huippu-urheilijoihin työelämän puolella. Tarkemmin ottaen tutkimustehtävänä on selvittää, miten entisten huippu-urheilijoiden esimiehet näkevät alaisena työntekijöinä sekä mitä ominaisuuksia entiset huippu-urheilijat itse kokevat saaneensa huippu-urheilu-uraltaan työelämää ajatellen. Tutkimusongelma kumpusi henkilökohtaisen intressin sekä aiempien tutkimusten pohjalta. Aiemmat tutkimukset ovat keskittyneet pääosin huippu-urheilijoiden urasiirtymään sekä huippu-urheilun ja korkeakouluopintojen yhdistämiseen. Tämän vuoksi on mielenkiintoista tuottaa uutta tutkimusaineistoa tutkimushaastatteluiden kautta. Aiempien tutkimustulosten perusteella huippu-urheilussa kehittyvät psyykkiset ominaisuudet ovat samansuuntaisia työelämässä tarvittavien työelämätaitojen kanssa. Haastattelujen kautta hankitun aineiston perusteella on tarkoitus selvittää tämän tutkimuksen kontekstissa, näkyvätkö huippu-urheilussa kehittyneet ominaisuudet työelämän puolella työelämätaitoina – sekä itse urheilijoiden että esimiesten näkökulmasta. Tutkimus on kiinnittynyt sosiokonstruktivisen tieteenfilosofian kentälle ja tarkastelu kontekstualisoidaan aiempaan tutkimukseen huippu-urheilutaustasta työelämässä. Tätä tutkimusta varten tuotettiin aineisto haastattelumenetelmällä. Tutkimukseen haastateltiin kahta entistä huippu-urheilijaa sekä kahta entisten huippu-urheilijoiden esimiestä. Haastattelut toteutettiin puolistrukturoituina teemahaastatteluina. Analyysimenetelmänä käytettiin laadullista analyysia teemoitellen tutkimusaineisto tutkimuskysymysten ohjaamana. Analyysin kautta muodostettiin pääkategoriat tutkimustuloksien raportointia varten. Aineistotulkintoja tehtiin peilaten aiempaan teoriaan, tutkimusintresseihin ja -kysymyksiin. Tulosten perusteella ilmeni, että huippu-urheilussa kehittyy samankaltaisia ominaisuuksia, joita myöhemmin arvostetaan ja tarvitaan työelämän puolella. Tuloksissa ilmeni myös jonkin verran ominaisuuksia, jotka ovat ristiriidassa työelämätaitojen ja itsenä johtamisen kanssa. Tämän tutkimuksen tulosten puitteissa voidaan kuitenkin todeta, että haastatteluissa rakentuneet näkemykset ja kokemukset kuvasivat yhteyttä huippu-urheilussa opittavien ominaisuuksien ja työelämätaitojen välillä.
-
(2020)Tämän kandidaatin tutkielman tavoitteena oli muodostaa yleiskuva 2000-luvun kouluvalintatutkimuksesta. Tutkielmassa esitetään kuvailevan kirjallisuuskatsauksen muodossa 2000-luvun kouluvalintaa käsittelevässä tutkimuskirjallisuudessa esiintyviä teemoja, ilmiöitä ja tutkimusongelmia. Pohjana toimivat Bourdieun (1984) sosiaalisen erottelun tematiikka ja tähän kytkeytyvät käsitteet sekä Ballin ja Vincentin (1998) näkemykset kouluvalinnan, verkostojen ja puskaradiotiedon yhteydestä. Tutkielmassa muodostetaan yleiskatsaus kouluvalintatutkimuksesta sekä peilataan edellä mainittuja teorioita 2000-luvun tutkimukseen ja tarkastellaan näiden teorioiden 2000-luvun kotimaisia tulkintatrendejä. Pääpaino on kotimaisessa kouluvalintaa käsittelevässä tutkimuskirjallisuudessa, jolla viitataan tutkimusartikkeleihin, joissa kirjoittajina on suomalaisia tutkijoita kirjoituskielen ollessa joko suomi tai englanti. Suurimmassa osassa tutkielmaan valikoituneista artikkeleista käsitellään nimenomaan suomalaista peruskoulujärjestelmää. Tutkimuksen aineisto koostui 2000-luvun kouluvalintaa käsittelevistä tutkimusartikkeleista, ja monografiat on aineistosta rajattu pois. Tutkimuksen aineistonkeruumenetelmä oli kuvailevan kirjallisuuskatsauksen mukainen eikä täten noudattanut kovin tarkkaa seulaa, vaan kouluvalintaa käsittelevää tutkimuskirjallisuutta kerättiin mahdollisimman laajasti ja monipuolisesti pääpainon ollessa kuitenkin kotimaisessa kouluvalintatutkimuksessa. Aineiston analyysimenetelmänä käytettiin laadullista sisällönanalyysia ja ote oli erityisesti teemoitteleva. Tutkimustuloksiksi muodostui kolme tutkimuskirjallisuudesta teemoiteltua luokkaa: ensimmäiseksi teemaksi muodostui kouluvalintapolitiikka ja sen aikaansaama segregaatio, toiseksi reproduktio ja distinktio kouluvalintastrategioineen sekä kolmanneksi kouluvalinta tiedonjakoverkostojen näkökulmasta. Lisäksi tarkasteltiin kotimaisen kouluvalintatutkimuksen teoreettisia lähtökohtia suhteessa Bourdieun ja Ballin teorioihin. Verkostoja ja puskaradiotietoa korostettiin usein merkittävinä vanhempien kouluvalintapäätösten muodostumisessa, kun taas bourdieulaista sosiaalisen erottelun käsitteistöä hyödynnettiin luokkastrategioiden ja pelin hengen yhteydessä. Kouluvalinta piirtyy tutkimuskirjallisuudessa moniulotteisena ja monitahoisena ilmiönä, jonka pohjalta on nostettu esiin lukuisia teemoja. Lisäksi bourdieulaiset käsitteet ja Ballin verkostot vaikuttavat olevan merkittävässä osassa useissa 2000-luvun kotimaisen kouluvalintatutkimuksen teemoissa.
-
(2020)Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää ensinäkin, mitkä tekijät vaikuttavat onnistuneeseen perehdytyksen. Toiseksi työssä pyrittiin selvittämään, millaisia vaikutuksia etätyöllä on työntekijöiden kannalta. Perehdytys on laaja kokonaisuus erilaisia käytäntöjä ja toimia; se voidaan nähdä prosessina, jonka myötä työntekijästä tulee organisaation täysivaltainen jäsen. Etätyö puolestaan on työtä, jota tehdään fyysisen toimiston ulkopuolella, usein ajasta ja paikasta riippumatta. Lopuksi tässä tutkimuksessa pyritään näistä aiheista esiin nousseiden teemojen kautta pohtimaan, voidaanko perehdytys toteuttaa onnistuneesti etänä. Toteutin tutkimukseni kuvailevana kirjallisuuskatsauksena, jonka aineisto koostui seitsemästä vertaisarvioidusta artikkelista. Tutkittavat artikkelit valittiin 2000-luvulle rajatusta aineistosta. Valitsin mukaan artikkeleita, jotka otsikoiden ja tiivistelmien perusteella olivat tutkimuksen aiheen sekä tutkimuskysymysten kannalta relevantteja. Analysoin aineistoa teemoittelun avulla, pyrkien löytämään artikkeleista tutkimuskysymysten kannalta relevantteja ja yhtenäisiä teemoja. Tutkimuksen tulokset osoittivat, että onnistuneeseen perehdytykseen vaikutti artikkeleiden mukaan muun muassa perehdytyksen näkeminen kokonaisvaltaisena prosessina, sosiaaliset suhteet sekä perehdytystoimet ja niiden ajoitus. Etätyö vaikutti tutkittavien artikkeleiden perusteella muun muassa työn ja vapaa-ajan suhteeseen, työn määrään ja suorituskykyyn sekä sosiaalisiin suhteisiin. Etätyöllä voidaan nähdä vaikutuksia myös perehdytykseen, varsinkin kun perehdytys nähdään laajana kokonaisuutena eikä ainoastaan uusien tehtävien opettamisena. Perehdytystä voidaan kuitenkin toteuttaa onnistuneesti etänä, ainakin osittain. Tämä aihe vaatii vielä tarkempaa jatkotutkimusta siitä, millaisia vaikutuksia etätyöllä on onnistuneeseen perehdytykseen. Vaikkakin tämä tutkimus on melko suppea katsaus aiheeseen, lisäävät tämän työn tulokset kasvatustieteiden ymmärrystä perehdytyksestä etätyön kontekstissa. Tuloksia on analysoitu teemoittelun avulla, jolloin tulokset soveltuvat yleensä hyvin käytännön tarpeisiin. Näin ollen tutkimuksen tuloksista voi olla käytännön hyötyä myös organisaatioiden esimiehille sekä henkilöstöosastoille.
-
(2020)Demokratia tarvitsee aktiivisia kansalaisia, joilta löytyy riittävät valmiudet ja tahto muuttaa maailmaa. Suomalainen yhteiskuntatiedollinen opetus ja nuorten heikko vaikuttamisosallistuneisuus on herättänyt paljon keskustelua. Nuorten yhteiskunnallisten asenteiden ongelmiin pyrittiin osittain vastaamaan opetussuunnitelmauudistuksella, minkä myötä yhteiskuntaoppia alettiin opettaa myös alakouluissa. Oppimateriaaleilla on usein suuri merkitys opetuksen toteutuksessa ja niiden tulisi mukailla opetuksen tavoitteita. Työni tarkoituksena on selvittää, kuinka opetussuunnitelman yhteiskuntatiedolliset tavoitteet toteutuvat alakoulun yhteiskuntaopin oppikirjasarjassa. Tarkasteluni kohdistuu demokraattisen vaikuttamisen ja osallisuuden teemoihin. Toteutin tutkimukseni laadullisena sisällönanalyysina, jonka tarkoituksena on luoda tutkittavasta ilmiöstä tiivis kuvaus sekä kytkeä tulokset ilmiön laajempaan asiayhteyteen ja aiempiin tutkimuksiin. Aineistona toimi alakoulun yhteiskuntaopin Forum -kirjasarja sekä Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014 -asiakirja. Tämän lisäksi hyödynsin aiempaa tutkimustietoa tutkielmani perustana. Tutkimuksen tuloksista ilmeni, että oppikirjat mukailevat pääosin perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden tavoitteita, mutta myös kehitettävää löytyy. Oppiaineen yhteiskuntaan sosiaalistavat tavoitteet olivat oppikirjojen sisällöissä suuressa roolissa. Oppiaineen kriittisyyteen kasvattava rooli jäi puolestaan kirjoissa pienemmäksi. Vaikuttamismahdollisuuksia oli esitetty laajasti, mutta useimmat niistä olivat lapsen tulevaisuuteen kohdistuvia. Kirjojen instituutioita korostava tietopainotteisuus on osaltaan pienentänyt oppiaineen kriittisyyteen kasvattavaa roolia. Näin ollen yhteiskunta näyttäytyy lapsille muuttamattomana ja yhteiskunnan todelliset areenat sellaisina, joille pääsee vasta aikuisena. Työtapoihin liittyvät tavoitteet toteutuivat kirjoissa keskustelutehtävien muodossa.
-
(2020)Kandidaatintutkielmani tavoitteena oli syventyä kirjallisuuskatsauksen avulla siihen, miten opinnäytetöissä on tutkittu valmentavan esimiestyön käytännön toteutumista finanssialan organisaatioissa ja minkälaisia kokemuksia sen käytännön toteutumiseen liittyen niissä on esitetty. Aihe on ajankohtainen, sillä valmentavan johtajuuden on katsottu olevan yksi johtamisen trendeistä asiantuntijatyön määrän kasvaessa ja työn luonteen muuttuessa. Lisäksi valmentavan johtajuuden tutkimus on painottunut organisaation ulkopuolisten valmentajien suorittamiin valmennuksiin, eikä sitä ole juuri tutkittu esimiesten suorittamana. Tutkimuskysymykseni ovat 1) Millä tavoin opinnäytetöissä on tutkittu valmentavan esimiestyön käytännön toteutumista finanssialan organisaatioissa? Mitä teoreettista viitekehystä ja metodologiaa tutkimuksissa on hyödynnetty ja mitä löydöksiä valmentavan esimiestyön käytännön toteutumiseen liittyen on tehty? 2) Mitä kokemuksia opinnäytetöissä on esitetty valmentavan esimiestyön käytännön toteutumiseen liittyen? Tutkimusmenetelmänäni oli meta-analyysi. Aineistoni koostui seitsemästä pro gradu -tutkielmasta, joiden aiheena on valmentavan esimiestyön käytännön toteutuminen finanssialan organisaatiossa. Opinnäytetyöt on julkaistu vuosien 2011 ja 2018 välillä. Aineistohaussa hyödynsin kaikkia Suomen yliopistojen opinnäytetietokantoja. Aineiston analyysin toteutin metasynteesin ja sisällönanalyysin avulla. Käytin aineistolähtöisen sisällönanalyysin välineenä SWOT-analyysiä. Tulosten perusteella valmentavaa esimiestyötä oli tutkittu opinnäytetöissä hyvin yhteneväisellä tavalla ja niissä tehtyjen löydösten perusteella valmentavan esimiestyön käytännön toteutumisen keskeisimmiksi mahdollisuuksiksi nousivat osaamisen, työtyytyväisyyden ja työmotivaation kasvu sekä tavoitteellisen työn tukeminen. Keskeisimmiksi uhiksi sen sijaan nousivat tasapainon menettäminen tilan antamisen ja valvonnan välillä, eriävät näkemykset valmentavan esimiestyön käytännön toteutumisen tasosta ja epäyhtenäiset toimintatavat. Mahdollisuuksien taustalla oli valmentajan ja valmennettavan vuorovaikutussuhteen kehittyminen sekä valmennettavien lisääntynyt vastuu ja itsenäinen työskentely. Uhkien taustalla oli valmentavan johtamiskulttuurin puuttuminen sekä valmentajien ja valmennettavien tietämättömyys johtamismallista. Tulosten perusteella valmentava esimiestyö on johtamismalli, joka halutaan viedä käytäntöön finanssialan organisaatioissa, mutta siihen liittyvä prosessi on vielä alkutekijöissään.
-
(2020)Työelämän muutosten myötä valmentava johtajuus on yleistynyt etenkin asiantuntijaorganisaatioissa keskittyen kokonaisvaltaisesti yksilöiden osallistamiseen ja kehittämiseen heidän omista tarpeistaan ja lähtökohdistaan käsin. Tämän tutkielman tarkoituksena oli koostaa tietoa valmentavaa johtajuutta käsittelevistä tutkimuksista sekä selvittää, miten se ilmenee organisaatioissa. Tutkielman tutkimuskysymykset ovat 1) mitä valmentavalla johtajuudella tarkoitetaan, 2) millai-sina käytänteinä valmentava johtajuus ilmenee ja 3) mitä hyötyjä valmentavalla johtajuudella voidaan saavuttaa yksilöiden ja ryhmien kannalta? Tämä tutkielma on toteutettu kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Työn aineisto muodostui 21 tieteellisen artikkelin sekä kahden kokonaisteoksen pohjalta. Kaikki hyödyntämäni artikkelit löytyivät pääosin Helka-tietokannasta, tai jo löytyneiden artikkelien lähdeluetteloita selailemalla. Aineiston valinta tehtiin tarkastelemalla artikkelien ja teosten sisältöä suhteessa työn tutkimuskysymyksiin. Näin ollen keskeisimmäksi aineiston valintaa ohjaavaksi kriteeriksi muodostui aineiston sisältö. Tulosten perusteella valmentava johtajuus voidaan määritellä lukuisilla eri tavoilla eri näkökulmista käsin. Kyseessä on kokonaisvaltainen, osallistava, ihmisarvoon ja potentiaaliin uskova tapa johtaa yksilön kehitystä työssä suoriutumisen paranemiseksi sekä yksilön ja organisaation tavoitteiden saavuttamiseksi. Aineistossa valmentava johtajuus toteutuu lähinnä esimiehen ja alaisen välisessä dialogissa erilaisina vuorovaikutuksellisina käytänteinä. Näitä käytänteitä ovat muun muassa kuunteleminen, palautteenanto, tavoitteiden asettaminen ja kysymysten esittäminen. Katsaus osoitti, että valmentava johtajuus tuottaa hyötyjä niin yksilö- kuin ryhmätasolla lisäten muun muassa roolien selkeyttä, itsetietoisuutta, työtyytyväisyyttä, ryhmien suoriutumista sekä lievittäen stressiä.
-
(2020)Tavoitteet. Tutkielmani tavoite oli tarkastella, miten tutkimuskirjallisuudessa käsitellään va-paa-ajan liikuntaharrastusten ja koulumotivaation yhteyttä. Tavoitteenani oli tarkastella eri-tyisesti sitä, kuinka aihepiirin kirjallisuudessa on huomioitu nuorten jaksaminen sekä hyvin-vointi. Näkökulmana nuorten hyvinvointiin on erityisesti elämänhallinnallinen puoli, eli se, kuinka he päivänsä ja viikkonsa rytmittävät sekä hallitsevat omaa ajankäyttöänsä. Motivaa-tio koulua ja harrastamista kohtaan nähdään rakentuvan tavoiteorientaatioon ja erityisesti suoritusmotivaatioon perustuen. Suoritusmotivaatioteorian mukaan nuori ryhtyy toimintaan saavuttaakseen jonkin tavoitteen tai päämäärän. Tutkimusaihe on tärkeä, sillä liikuntaa pi-detään nyky-yhteiskunnassa hyvinvoinnin kannalta välttämättömänä tekijänä, mutta samalla jo nuoruudessa koetaan jatkuvasti enemmän stressiä. Menetelmät. Tutkimus oli systemaattinen kirjallisuuskatsaus, johon etsittiin keväällä 2020 tietoa kaikkien Suomen yliopistojen tietokannoista. Mukaan tutkielmaan päätyi yhteensä 15 lähdeteosta, joissa oli mukana artikkeleita tieteellisissä lehdissä, yksi toimitettu teos, väitös-kirjatutkimuksia, pro gradu -tutkielmia sekä valtioneuvoston, opetusministeriön, opetushalli-tuksen ja nuorisotutkimusverkoston julkaisuja. Aineiston järjestelyssä käytettiin apuna sisäl-lönanalyysia. Tulokset ja johtopäätökset. Aineistosta havaittiin vapaa-ajan liikuntaharrastusten ja koulu-motivaation yhteydestä myönteisiä, kielteisiä ja tilannesidonnaisia vaikutuksia koulumotivaa-tioon. Myönteisiä tekijöitä esitettiin olevan esimerkiksi parantuneet sosiaaliset taidot, jotka edesauttavat oppimista. Lisäksi esiintyi näkemys, jonka mukaan vapaa-ajallaan liikuntaa harrastavat oppivat hallitsemaan omaa ajankäyttöään tehokkaammin. Kielteisiä puolia esi-tettiin olevan esimerkiksi haasteet löytää aikaa läksyjen tekoon sekä lähinnä harrastuksiin kohdistuva mielenkiinto. Erityisesti viimeksi mainittu huoli toistui usein aineistossa. Tilan-nesidonnaisesti yhteys nähtiin liittyvän siihen, kuinka opettaja suhtautuu harrastamiseen. Systemaattinen kirjallisuuskatsaus ja aineiston niukkuus kuitenkin osoittaa, että aiheeseen liittyvää tutkimusta kaivataan lisää.
-
(2020)Kirjallisuuskatsauksen tarkoituksena on selvittää, miten tutkimuskirjallisuudessa työelämän muutosten ajatellaan muuttavan psykologisen sopimuksen ilmenemistä. Sen lisäksi tarkastellaan minkälaisia muita käsitteitä tutkimuskirjallisuudessa käytetään psykologisen sopimuksen rinnalla kuvaamaan työntekijän ja työnantajan välisen suhteen muutosta. Tutkielmassa on kaksi laajaa teemaa, psykologinen sopimus sekä alaistaidot. Psykologinen sopimus kuvastaa yksilön subjektiivisia kokemuksia työsuhteen odotuksista ja velvollisuuksista. Alaistaitojen odottamisen nähdään olevan tärkeä osa työnantajan psykologista sopimusta. Perinteinen ajatus psykologisesta sopimuksesta on, että hyvin tehty työ takaa työn jatkuvuuden ja näin työsuhde perustuu molemminpuoliselle luottamukselle ja vahvalle sitoutumiselle. Tutkielman tarpeellisuus perustuu käsitykseen tämän perinteisen psykologisen sopimuksen mallin katoamisesta työelämän kokonaisvaltaisten muutosten johdosta. Tutkimus on kuvaileva kirjallisuuskatsaus, tarkemmin kuvattuna narratiivinen yleiskatsaus. Tutkielman tavoitteena ei ole tuottaa uusia tutkimustuloksia, vaan avaamalla työelämän muutosten historiaa ja kehityskulkua kuvata yksilön muuttuvaa suhdetta työhön psykologisen sopimuksen, alaistaitojen sekä muita työn vaihtosuhdetta kuvaavien käsitteiden avulla. Tutkimuskirjallisuuden mukaan perinteisen psykologisen sopimuksen olettama työsuhteen vakaus ja turva vaaditaan korvattavan työn sisällöllisellä palkitsevuudella. Epävarmuuden kokemuksia halutaan vähentää keräämällä työstä sellaisia tietoja ja taitoja, jotka edesauttavat työllistymistä jatkossa, mikäli työsuhde syystä tai toisesta päättyy. Työnantajan näkökulmasta psykologista sopimusta vahvistaa alaistaitojen käyttö sekä niiden aktiivinen kehittäminen. Alaistaitoihin kuuluu vuorovaikutus, työhön sitoutuminen sekä oma-aloitteinen toiminta organisaation tavoitteiden saavuttamiseksi. Työntekijän näkökulmasta psykologista sopimusta heikentäviä asioita ovat resurssien puutteesta sekä työn tietoistumisesta johtuva työajan riittämättömyys sekä työn tunkeutuminen muualle elämään. Ongelmia sekä työnantajalle että työntekijöille luovat yleistyvät joukkoirtisanomiset sekä muut työsuhdetta koettelevat yllättävät kriisitilanteet. Nykyisen psykologisen sopimuksen ongelmana on myös molemminpuolinen organisaatiositoutumisen heikkeneminen.
Now showing items 81-100 of 102