Browsing by Title
Now showing items 827-846 of 7170
-
(2021)I samhället finns det könsnormer som signalerar vilka skolämnen som är mer passande för de olika könen. Könsnormerna kan begränsa elevernas uppfattning om valmöjligheterna i studierna och på arbetsmarknaden, vilket kan leda till att eleverna inte når sin fulla potential. I denna studie undersöktes grundskoleelevers intresse för olika skolämnen och på vilket sätt elevens kön och de samhälleliga könsnormerna påverkade intresset. Syftet med denna studie är att synliggöra och verbalisera handlingar och attityder som fungerar som normstärkande strukturer i en skolkontext. Studien gjordes som en narrativ litteraturöversikt för att kartlägga olika faktorer som påverkar det könsuppdelade intresset. Litteratursökningen gjordes med bestämda inkluderingskriterier. Litteraturen som analyserades bestod av fjorton studier. Den valda litteraturen analyserades tematiskt. Forskningsresultatet i denna studie visade att många olika faktorer påverkar elevernas intresse för skolämnen. Elevernas intressen uppdelas så att pojkarna är mer intresserade av matematiska och naturvetenskapliga ämnen, medan flickorna prefererar språk, konst och humanistiska ämnen. Könsnormerna fungerar som en viktig påverkande faktor i könsuppdelningen av intresset. Könsnormerna som eleverna upplever i sin omgivning skapar förväntningar på eleverna. Dessa normer förstärks även i skolan. Forskningresultatet påvisade lärarens påverkan på elevernas intresse för skolämnen. I studien diskuteras lärarens möjligheter att arbeta normkritiskt i sitt pedagogiska arbete.
-
(2020)Korkeakoulutuksen ekspansio on johtanut alojen keskinäiseen eriytymiseen, ja korkeakoulualoista onkin tunnistettavissa niin kutsuttuja eliittialoja. Tutkielman tarkoituksena oli tarkastella näille eliittialoille valikoitumista suomalaisessa kontekstissa. Oletuksena oli, että eliittialat ovat voimakkaasti periytyviä ja mielenkiinnon kohteena olivatkin ne erityispiirteet, jotka ovat yhteydessä tähän periytyvyyteen. Keskeisinä käsitteinä toimivat sosiaalinen liikkuvuus sekä sosiaalinen sulkeuma, joiden avulla tarkasteltiin valintamenettelyä sekä eliittiaseman ylläpitämistä. Tutkielman tutkimuskysymykset olivat: 1) Minkälaiset mekanismit ovat yhteydessä eliittialoille valikoitumiseen ja 2) Millaiset opiskelijat valikoituvat lääketieteen alalle, ja ketkä jäävät pois? Tutkielma on toteutettu kuvailevana kirjallisuuskatsauksena, ja aineisto koostui seitsemästä tutkimusartikkelista, jotka sijoittuivat yhtä lukuun ottamatta suomalaiseen kontekstiin. Aineisto on kerätty EBSCOhost-tietokannasta sekä harkinnanvaraisesti lumipallo-otannalla. Analyysimenetelmänä käytettiin teorialähtöistä temaattista analyysiä, jolloin aineistosta on etsitty sekä nostettu esiin samankaltaisuuksia, jotka ovat muodostettu teemoiksi. Tulosten perusteella lääketieteelliseen valikoidutaan akateemisen taustan perheistä, ja se on voimakkaasti periytyvä ala. Näennäisesti avoimeen kilpailuun perustuva korkeakoulujen valintamenettely ylläpitää eliittialojen periytyvyyttä, eikä edistä sosiaalista liikkuvuutta. Tämä selittyy muun muassa maksuttoman koulutuksen sekä valintakokeiden rinnalle syntyneillä varjomarkkinoilla, ja niiden vaatimilla taloudellisilla resursseilla. Kilpailluille eliittialoille hakeutuminen voi olla yhteydessä myös itsensä ulossulkemiseen, sosiaalisen sijainnin aiheuttamien jännitteiden sekä valintakentän etäisyyden vuoksi.
-
(2020)Continuous learning is relatively new as a concept. It is preceded by the concepts of lifelong learning, recurrent education, continuous education and lifelong education. The aim of this literature review is to find out the roots of the concept of continuous learning are.I also research how continuous learning affects the work of universities, especially in terms of its funding. I also examine how universities communicate their role in providing continuous learning. I carried out my bachelor’s thesis as a descriptive literature review and attached a section containing empiric research. As sources and material, I used both domestic and foreign research literature, publications, and the external websites of universities. In my research, the development of the concept continuous learning from lifelong education to lifelong learning and further to continuous learning emerged. The implications of the task of promoting continuous learning to university funding could also be seen. The analysis of the empiric section on the content of the universities’ continuous learning websites revealed to some extent the definition of the concept of continuous learning that I set out to find.
-
(2022)Ruokahävikki ja sen ehkäiseminen on ollut viime vuosina runsaasti esillä niin julkisessa keskustelussa kuin tieteellisissä tutkimuksissa, sillä syömäkelpoisen ruuan päätyminen roskiin on yhteiskunnallisesti, ekologisesti ja eettisesti kestämätön tilanne. Kotitalouksien koot ja ruokailutavat vaihtelevat, jonka vuoksi kuluttajat kaipaavat monipuolisia pakkauskokoja vaihteleviin syömisen tilanteisiin. Tämän tutkielman tavoitteena on koota yhteen aiempien tutkimusten tuloksia elintarvikkeiden pakkauskokojen vaikutuksista ruokahävikin syntymiseen. Aiempien tutkimusten mukaan suurin osa ruokahävikistä syntyy kotitalouksissa, jonka vuoksi tässä tutkielmassa tarkastellaan suomalaisissa kotitalouksissa syntyvää ruokahävikkiä. Tutkielma toteutettiin kvalitatiivisena kirjallisuuskatsauksena, jossa tutkielman menetelmäksi valittiin narratiivinen kirjallisuuskatsaus. Tutkielmakirjallisuus koottiin käyttämällä hakusanoja ruokahävikki ja food waste, joiden avulla etsittiin tutkielmaan sopivaa kirjallisuutta hakupalvelu Google Scholarista, sekä Helka-kirjastojen yhteisestä kokoelmaluettelosta ja lainausjärjestelmästä. Tutkielmaan valittiin yhtä tutkimusta lukuun ottamatta suomalaisia tutkimuksia koskien Suomen kotitalouksissa syntyvää ruokahävikkiä. Tutkielmaan valittiin lisäksi yksi ruotsalainen tutkimus. Näiden tutkimusten avulla muodostettiin synteesi vastaamaan tutkimuskysymystä. Pienet kotitaloudet raportoivat usein elintarvikkeiden liian suurista pakkauskoista ja kokevat, että elintarvikkeiden pienemmät pakkauskoot auttaisivat vähentämään heidän ruokahävikkinsä määrää. Kotitaloudet kuitenkin ostavat melkein samankokoisia elintarvikkeiden pakkauskokoja kotitalouksien koosta riippumatta, eikä suoraa yhteyttä elintarvikkeiden pakkauskokojen ja ruokahävikin välillä löydetty. Tutkimuksissa havaittiin myös, että pienet kotitaloudet eivät välttämättä hyödynnä mahdollisuuttaan ostaa irtomyynnistä tarvitsemaansa määrää. Pienet kotitaloudet voisivat hyötyä pienemmistä pakkauskoista, vaikka suoraa yhteyttä ruokahävikkiin ei löydetty. Tutkimuksissa havaittu suunnitelmallisuuden puutteen edistävä vaikutus viittaa siihen, että elintarvikkeiden pakkauskokojen sijaan ruokahävikin syntyyn vaikuttaa enemmän kuluttajien omat ominaisuudet ja kotitalouksien arjen hallinta.
-
(2022)Elokapina har under de senaste åren framstått som en rörelse som engagerar både unga och äldre och som genom ovanliga demonstrationsmetoder så som vägblockader har fått åt sig mycket uppmärksamhet och förundran. Opinioner i samhället relaterat till rörelsen är inte homogena. Klimatfrågor och att lösa den så kallade klimatkrisen utgör konstant en större del av vår vardag och metoder för att motarbeta klimatförändring genomsyrar nu vårt samhälle. I avhandlingen granskas den sociala klimatrörelsen Elokapina. Motiv till deras aktion, effekterna därefter och den samhälleliga reaktionen är de centrala delarna. Som teoretiska ramverk utnyttjas bland annat Stanley Cohens teori om moralpanik och J. Craig Jenkins resursmobilisationsteori. Syftet är att introducera rörelsen, vad de står för, hurudana former av aktion de tar till och hur samhället (som till exempel polisen) reagerar. Ett urval mediaprodukter från ”vardagsmedia” som Yle och Iltalehti och även partipolitisk media illustrerar samhällets relation till Elokapina och rörelsens aktion. I avhandlingen kommer jag fram till att samhället främst genom vardagsmedian ser de negativa effekterna av Elokapina och att polisen upplever rörelsen som ett hot mot samhället. Den neutrala” vardagsmedian innehåller mera homogent negativt material relaterat till rörelsen än vad jag förväntat mig. De ”ovanliga aktionsformerna” som Elokapina utnyttjar för med sig mycket synlighet men rörelsens egentliga mål blir delvis dolda på grund av den starka reaktionen från samhället i vardagsmedian.
-
(2022)Tavoitteet. Tämän tutkimuksen tarkoitus oli selvittää Emmanuel Levinasin fenomenologisen etiikan teorian soveltuvuutta opettajan ja oppilaan välisen pedagogisen suhteen tarkastelussa. Tutkimuksessa etsitään vastausta siihen, mitä Levinasin tarkoittama vastuullisuuden käsite merkitsee kasvatus- ja opetustyössä. Menetelmät. Tutkimusmenetelmänä käytettiin integroivaa kirjallisuuskatsausta. Lähdeaineisto koostui pääosin kansainvälisistä vertaisarvioiduista tutkimusartikkeleista. Analyysimenetelmänä käytettiin teoriaohjaavaa sisällönanalyysia. Tulokset ja johtopäätökset. Eettinen vastuullisuus pedagogisessa suhteessa liittyy opettajan ja oppilaan väliseen henkilökohtaiseen vuorovaikutussuhteeseen. Se ilmenee toisen ihmisen ainutkertaisuuden kunnioittamisena sekä inhimillisen tiedon ja ymmärtämisen rajojen tunnistamisena. Pedagoginen suhde on ensi sijassa eettinen ja se määrittää didaktisen suhteen onnistumista.
-
(2022)Työelämän viestintä on yhä enenevissä määrin siirtynyt teknologiavälitteiseksi ja viimeisen kahden vuoden aikana koronapandemia on entisestään kiihdyttänyt tätä muutosta. Työelämän muutosten myötä vuorovaikutus tapahtuu paljolti teknologiavälitteisesti videotyökalujen tai pikaviestintäsovellusten kautta. Nonverbaalisen eli sanattoman viestin välittäminen on teknologiavälitteisesti haastavampaa. Kuitenkin emojit ovat tulleet kehittämään teknologiavälitteistä nonverbaalista viestintää. Emojit ovat hymiöistä kehiteltyjä tietokonevälitteisen viestinnän visuaalisia symboleja, joiden tarkoituksena on aiemman tutkimuksen mukaan, auttaa viestin merkityksen ymmärtämisessä tai tuoda viestiin mukaan emotionaalisuutta. Emojein käytöstä sosiaalisen median kanavissa on tehty jonkin verran aiempaa tutkimusta, mutta niitä on tutkittu selvästi vähemmän työelämäkontekstissa. Tämän tutkimuksen tarkoituksena olikin kartoittaa työelämäkontekstissa toteutettua emoji-tutkimusta. Tarkemmin ottaen tarkastelussa oli organisaatioiden sisäinen viestintä. Tutkimuskysymykseni olivat (1) miten emojein käyttöä on tutkittu työelämäkontekstissa, (2) mitä emojein käytöstä työelämässä tiedetään ja (3) millaisia vaikutuksia emojein käytöllä on ensivaikutelmien muodostumiseen työelämässä? Tavoitteenani oli muodostaa yleiskuvaus aiheesta, joten toteutin tutkielmani kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Aineistokseni valikoitui kahdeksan englanninkielistä tieteellistä artikkelia, joita analysoin sisällönanalyysin keinoin. Tutkimukseni osoittaa, että emojein käyttöä on tutkittu työelämäkontekstissa eri verkkoalustoilla sekä sähköpostiviestinnässä. Tarkastelun kohteena olivat erilaiset kasvolliset tai kasvottomat emojit tai hymiön ja emojein välimaastoon sijoittuva hymyilevä hymiö. Sekä tämän tutkimusaineiston, että aiemman tutkimuksen perusteella voidaan todeta seuraavaa: emojit ovat monitulkintaisia eikä niiden käyttö ole niin yksiselitteistä. Niillä on viestinnällisiä merkityksiä aivan kuten tekstillä tai muilla merkeillä. Niiden on havaittu vaikuttavan myös ensivaikutelmien muodostumiseen työelämäkontekstissa. Emojein käytöllä on monia sosiaalisia ulottuvuuksia, jotka olisi otettava jatkotutkimuskohteeksi, koska työn paikkariippumattomuus on voimakkaasti lisääntynyt ja moni organisaatio toimii hybridimallilla.
-
(2023)Emotionell intelligens är idag en betydande indikator då man mäter individens intelligensnivå, eftersom känsloförståelse och social intelligens används både i vardagen och på arbetsplatsen. Syftet med den här avhandlingen är således att på basis av tidigare forskning redogöra för utveckling, följder och interventioner av emotionell intelligens. Litteraturgenomgången baserar sig på tidigare forskning om emotionell intelligens, fokuserar främst på källor med en socialpsykologisk synvinkel och utgår bland annat från kända teoretiker som Mayer och Salovey samt Goleman. Resultaten visar att emotionell intelligens hos en individ utvecklas genom hela livet i samspel med andra människor och händelser. Att vara emotionellt intelligent påverkar både individen själv, till exempel genom känsloförståelse och känslohantering, samt individens relationer, till exempel med hjälp av goda sociala färdigheter och förståelse av hur andra personer känner och tänker. Resultatet visar även att interventionsprogram kan förbättra emotionell intelligens, vilket stöder att emotionell intelligens utvecklas under hela livets gång. Genom att bli medveten om emotionell intelligens och hur det påverkar vardagen, får alla personer en möjlighet att förbättra sin egen emotionella intelligens och utnyttja de fördelar som följer.
-
(2020)De flesta yrken i dagens läge förutsätter att arbetstagaren utför emotionellt arbete i en viss grad. Utgående från sociologiska teorier kring emotionellt arbete diskuterar jag hurdana konsekvenser emotionellt arbete och kommersialiseringen av emotionellt arbete har på individen som utför det. Jag diskuterar känsloregler och olika typer av emotionellt arbete, ytagerande och djupagerande, samt de fyra dimensionerna av emotionellt arbete: frekvens, uppmärksamhet, variation och emotionell dissonans. Jag diskuterar två olika studier, om jurister och affärsbiträden, och hur deras emotionella arbete ser ut och skiljer sig åt. Jag diskuterar även konsekvenser av emotionellt arbete i ett mera allmänt sammanhang, samt vad kommersialiseringen av det för med sig. Jag drar slutsatsen att det emotionella arbetets karaktär spelar en betydande roll för huruvida det har en negativ eller positiv påverkan på den som utför det. I och med att känslor genom emotionellt arbete används som en resurs för att uppnå ekonomisk vinning för både organisationen och individen har de blivit kommersialiserade, vilket kan ha en inte enbart men betydande negativ innebörd för den som utför det emotionella arbetet.
-
(2021)En del av de som lämnar in sin asylansökan till Migrationsverket får avslag och måste lämna Fin-land. För de socialarbetare som arbetar med asylsökande är det vardag att bemöta människor med traumabakgrund och som har en svår livssituation. Mitt syfte är att undersöka hur socialarbetare upplever den emotionella sidan av sitt arbete med klienterna och hur de hanterar en situation när en klient blir avvisad eller utvisad. Tidigare forskning vittnar om en stor emotionell påfrestning för socialarbetare och att det kan leda till icke önskvärda copingmetoder samt utbrändhet hos socialar-betare. Studien består av tre kvalitativa semistrukturerade intervjuer som analyserats med hjälp av innehållsanalys. Resultaten visar att socialarbetare upplever att arbetet med asylsökande i hög grad kräver emotionella resurser men att de lärt sig vilka strategier som underlättar deras tunga känslor. Resultaten är till viss del överensstämmande med tidigare forskning. Tidigare forskning visar att socialarbetare kan börja ifrågasätta den organisation de arbetar för, något som inte kom fram i denna studie. Förslag på fortsatt forskning är att undersöka copingmetoder hos erfarna versus nyutexaminerade socialarbetare.
-
(2019)Empathy is an ability to recognize, understand and share the emotional states and understand subjective experience of others. Empathy is assumed to consist of two components: affective and cognitive empathy. Deficit in empathy are reported in autism spectrum disorder (asd) and with callous-unemotional (cu) traits. Studies have suggested that these deficits and their cause might be different between asd-traits and cu-traits. The main aim of the current review is to describe the association between asd-traits, cu-traits and lack of empathy. In addition, the review discusses the possibility that structures of empathy processes behind those traits are separate. The review also presents used methods of measuring empathy. A literature search was done by using Pubmed in March 2019. Following search terms were used: autism spectrum disorder, callous-unemotional traits, psychopathy and empathy. Every original articles that considered both asd-traits and cu-traits and that had been published between 2006 and 2019, were selected to the review. After selection, seven studies were included to the review and they were published in years 2006-2016. Based on the current knowledge from original studies untypical empathy processes and lack of empathy are connected to asd-traits and cu-traits. Mechanisms that cause lack of empathy seems to be different behind those traits. In asd-traits cognitive empathy seems to be impaired and on the contrary in cu-traits affective empathy seems to be impaired. Difference in traits level can occur also in disorder level. Therefore these findings should be taken into consideration in case of structuring subjective assistance for person with asd or cu-traits.
-
(2021)
-
(2023)Empatian ansiosta pystymme eläytymään toisten ihmisten asemaan ja toimimaan todennäköisemmin heidän hyväkseen. Empatia tarkoittaa kykyä kokea ja ymmärtää toisen tunteita ja sen ajatellaan koostuvan emotionaalisesta empatiasta, kognitiivisesta empatiasta sekä tunteiden säätelystä. Empatiaa on tutkittu paljon ja aivokuvantamismenetelmien ansiosta sen neuraalisesta perustasta alkaa olla jo kattavasti tietoa. Yhtä hyvin ei vielä tunneta sitä, miten aivot muovautuvat pitkällä aikavälillä empatian kehittymisen seurauksena ja minkälaisten harjoitusten avulla muutoksia on mahdollista saada aikaan. Katsaukseni tarkoituksena on tiivistää tämänhetkinen tutkimustieto empatian neuraalisesta perustasta ja tarkastella empatian kehittämiseen liittyviä muutoksia aivoissa sekä samalla kartoittaa sitä, minkälaisilla harjoituksilla kyseiset muutokset on saatu aikaan. Empatiaan liittyy laaja verkosto eri aivoalueita, mutta keskeisimpiä niistä ovat aivosaaren etuosa (AI), pihtipoimun etuosa (ACC) ja pihtipoimun keskiosa (MCC). Yksilöiden väliset erot empatiassa näkyvät aivoissa mm. harmaan aineen tilavuuden sekä aktivoitumisen voimakkuuden eroissa tietyillä aivoalueilla. Jatkuva altistuminen sosioemotionaalisille ärsykkeille voi parantaa empatiaa pitkällä aikavälillä. Tutkimustulosten perusteella empatiaa voidaan kehittää mm. lukemalla fiktiivistä kirjallisuutta tarinaan eläytyen, kuuntelemalla musiikkia, opettelemalla soittamaan jotakin soitinta, meditatiivisilla harjoituksilla, empatiaharjoittelulla sekä myötätuntoharjoittelulla. Harjoitusten yhteydessä on havaittu muutoksia etuotsalohkon tilavuudessa sekä AI:n, ACC:n ja MCC:n aktivoitumisen voimakkuudessa. Näyttäisi siltä, että empatiaan liitettyjen aivoalueiden voimakas aktivoituminen voi saada huomion kiinnittymään jopa liiallisesti toiselta tarttuneisiin tunteisiin, jolloin altruistinen käytös vähenee. Toisaalta myötätuntoharjoittelu näyttäisi heikentävän empatiaan liitettyjen aivoalueiden aktiivisuutta ja vahvistavan omien tunteiden säätelyä. Tällöin ihmisen on helpompi katsoa toisen näkökulmasta eläytymättä liikaa hänen tunteisiinsa, mikä parantaa altruistisen käytöksen todennäköisyyttä. Voidaankin sanoa, että myös liiallinen empaattisuus häiritsee ihmisten toimivaa vuorovaikutusta, mutta tämä tuskin on usein isoimpana ongelmana.
-
(2021)Empati är en social kognition, fundamental för skapandet av sunda mellanmänskliga relationer. Forskning pekar på att övergången till datormedierad kunskap har resulterat i en bristande empatiförmåga hos generationer uppvuxna i en digitaliserad värld. Mitt syfte med avhandlingen är att i form av en litteraturöversikt behandla denna problematik. Avhandlingen strävar efter att med hjälp av socialpsykologisk forskningslitteratur reda ut vad empati är, hur datormedierad kommunikation inverkar på empatiförmågan, samt huruvida digitala innovationer kan främja empatiskt beteende. Litteratöversikten redogör för begreppet empati och dess interpersonella funktioner, samt hur datormedierad kommunikation enligt existerande litteratur påverkat empatiförmågan. Slutligen tangeras ett mer lösningsinriktat perspektiv – digital empati. Avhandlingen har till stor del utnyttjat de nyaste studierna inom ämnet, men inkluderar även klassiker inom forskningen av empati, så som M.L. Hoffman och C.D. Batson. Inom forskningen av digitala empatifrämjande verktyg framstod konceptet Virtuell Empati (VE), dvs. tillämpningen av Virtual Reality- teknik i empatirelaterade interventionsprogram, som en effektiv digital metod av socialpsykologiskt intresse. Speciellt virtuella övningar i perspektivtagande (VRPT) har genererat fruktsamma resultat. Trots att resultaten i stunden är varierade gällande huruvida VE- interventioner är mer effektiva än traditionella interventionsprogram, ser dess framtidsutsikter lovande ut. Litteraturöversikten fungerar som ett inlägg i en lösningsinriktad diskussion om ett synnerligen aktuellt fenomen.
Now showing items 827-846 of 7170