Browsing by department "Lärarutbildning"

Monet kouluikäiset kärsivät yöunen riittämättömyydestä. Opettajat eivät välttämättä aina tun-nista unen puutteen tai huonon unenlaadun aiheuttamia vaikutuksia. Tämän tutkielman tarkoi-tuksena on selvittää, mitkä asiat vaikuttavat alakouluikäisen lapsen uneen ja mitä yhteyksiä unella on alakoululaisen koulunkäyntiin. Tutkielmassa esitellään uneen vaikuttavia tekijöitä ja unen vaikutuksia koulunkäyntiin. Tutkielma toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Tutkimusaineiston etsimisessä käytettiin Helka- ja Eric-tietokantoja, Google Scholaria ja ResearchGate-verkostoa. Tutkiel-man aineisto koostui tutkimuskysymysten suuntaisista ja pääosin 2010-luvulla julkaistuista vertaisarvioiduista tutkimuksista. Kirjallisuuskatsauksen tuloksien mukaan uneen vaikuttavia tekijöitä ovat muun muassa lii-kunta, ravinto, uni-valverytmi, digilaitteiden käyttö ja stressi. Tuloksena voidaan myös todeta, että liian vähäisellä unella on paljon kielteisiä vaikutuksia oppilaiden koulunkäyntiin. Koulusuo-riutumisessa unen puute tai huonolaatuinen uni heikentävät akateemista ja kognitiivista suo-riutumista sekä koulussa jaksamista. Lisäksi unen puutteen tai huonolaatuisen unen psyko-logisia vaikutuksia ovat muun muassa mielialan aleneminen sekä kouluviihtyvyyden ja opis-keluinnon heikentyminen. Koululla ja luokanopettajalla voisi olla suurempi rooli toiminnassa lasten uniongelmia vastaan. Luokanopettaja on usein tärkeä henkilö oppilaan elämässä. Hän osallistuu kokonaisvaltai-sesti oppilaan arkeen ja elämään, ja näin ollen hänellä on mahdollisuus vaikuttaa myönteisesti oppilaan elämään – eli myös uneen ja nukkumiseen. Alakoululaisten uni on melko vähän tut-kittu aihe Suomessa ja siksi sitä pitäisi tutkia enemmän. Jatkotutkimusta voitaisiin tehdä esimerkiksi koulun ja etenkin opettajien mahdollisuuksista vaikuttaa oppilaiden nukkumiseen myönteisesti.

Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää alakoulun laaja-alaisen erityisopettajan työnkuvaa ja yhteistyötä muiden opettajien kanssa sekä uuden opetussuunnitelman vaikutusta laaja-alaisen erityisopettajan työhön. Tutkimus on laadullinen tutkimus ja siinä käytettiin teoriaohjaavaa analyysiä ja teemoittelua. Tutkimuksen aineisto kerättiin haastattelemalla. Tutkimuskohteena oli kolme eteläsuomalaisen kaupungin alakoulun laaja-alaista erityisopettajaa. Tutkimustulokset osoittivat, että alakoulun laaja-alaisen erityisopettajan työnkuva on monipuolinen ja laaja. Eri opetusmuodoista korostui pienryhmäopetus. Varsinkin kuntouttava pienryhmäopetus koettiin tärkeänä. Samanaikaisopetusta luokanopettajan kanssa tehtiin jonkin verran, kun taas yksilöopetusta vain vähän. Työhön kuuluvaa taustatyötä tehtiin välitunneilla ja omalla ajalla. Työtehtävien määrä ja ajanpuute aiheuttivat kiirettä ja stressiä. Tutkimuksen mukaan erityisopettajat tekivät yhteistyötä luokanopettajien kanssa lähinnä oppilaiden tuen tarvetta arvioitaessa sekä yhteisissä oppilaspalavereissa ja pedagogisia asiakirjoja laadittaessa. Erityisopettajat tekivät jonkin verran yhteistyötä oman koulun erityisluokanopettajien kanssa mutta kaupungin erityisopettajien kesken yhteistyötä ei ollut. Pienryhmäopetukseen painottuvien työtapojen vuoksi erityisopettajat eivät kokeneet uuden opetussuunnitelman vaikuttaneen paljonkaan omaan työhönsä. Tutkimus antoi konkreettisen kuvan erityisopettajan monipuolisesta työs-tä ja yhteistyömuodoista.

Achieving literacy is one of the most important tasks in primary education, and literacy plays an important role in a student's school success and coping in society. The aim of this study was to find out what methods and practices primary school teachers prefer to teach in the first year and why. The aim has also been to background teachers' thoughts about tasks and significance of teaching to read. Quite a few studies of similar choices in teaching practices can be found. With regard to international studies, it is noteworthy that they cannot be directly used as such in comparison, as the orthography and writing system of a language influence the practices and choices of the teaching method to be read. Finnish is a low-spelling language with an easy writing system. Due to its almost perfect letter-sound equivalence, Finnish is one of the easiest languages to learn to read. Thus, synthetic teaching methods would seem to be the most suitable for the Finnish language. The study is qualitative and was conducted with an electronic questionnaire with five open- ended questions. The form was emailed to approximately 90 first-year teachers. A total of 15 responses were received. Data-based content analysis was used as the method. In summary, the results of the study showed that teachers used mainly synthetic methods to teach, and in particular the KÄTS method or mixed methods derived from them. Analytical methods were not used much based on the study. The reasons for using the method were related to the fact that the existing learning materials supported their use and were good practices in the experience of teachers. It was also essential that the structure of the Finnish language supported the use of synthetic methods.

The physical activity of children has a significant meaning impact in the holistic and safe growth, develop-ment, and learning of children. The natural way for children under the age of three to release energy and emotions is through exercise. Exercise is play for children during which they can intuitively get to know, try out, and get to know their bodies and senses. According to national exercise guidelines, children should exercise three hours a day each day to acquire the many benefits of exercise. The recommendation for the physical activity of children is compiled of many forms of exercise: from light exercise and brisk outdoor activ-ities to very fast-paced physical activity. According to prior studies, children in daycare are inactive, or not in movement, for the majority of the day, and thus do not meet the given exercise goals. Research also shows that boys exercise and are active more than girls. The aim of this research is to investigate the amount of physical activity in children under the age of three in a daycare center that has a special emphasis on exercise, and then to compare the findings to the new na-tional exercise guidelines. The research also investigates the role of gender; do differences exist in the amount of exercise for boys and girls in the daycare center? The research departs from three research questions: (1) Do children under the age for three exercise according to the exercise guidelines? (2) What forms of exercise does the exercise take (low, intermediate or high levels?) (3) What connection does gen-der have to the exercise of children under the age of three in daycare? The research was realized qualitatively through examining the level of activity and strain of children under the age of three during a regular daycare day, and whether or not the amount of exercise was compatible with the new exercise guidelines for physical activity. The research was carried out in a daycare center that has a special emphasis exercise. The daycare center consists of three different units: Hippaheikki, Myrsky-luoto and Kajuutta. The research group was made up of fifteen children under the age of three: six girls and nine boys. Physical activity was measured through the University of Helsinki Polar Gofit activity meter over the course of six daycare days (6h/day). The analysis consisted of both a quantifying and thematic approach. under the age of three. The physical activity of the children was displayed through very typical means: the day was full of momentary shifts in tempo. During the course of six hours, the children exercised an hour. Boys exercised more than girls. The day care day for children under the age of three consists mostly of basic care. The time of analysis (6h) included two meals and a naptime in addition to several moments of getting dressed and using the bathroom. The time taken up by basic care partially explains the low levels of physical activity for children under the age of three. The physical activity of the children was displayed through very typical means: the day was full of momentary shifts in tempo.

Tutkimuksissa on osoitettu osan perheistä jäävän osittain ilman yhteiskuntamme tukea, sillä perheet ovat monimuotoistuneet ja perheen määrittely laahaa perässä. Yksi näistä perhemuodoista on apilaperheet, jotka on perustettu suunnitelmallisesti kahden tai useamman vanhemman kesken. Kaikkien apilaperheen vanhempien välillä ei ole parisuhdetta. Apilaperheissä on biologista, juridista ja / tai sosiaalista vanhemmuutta, lisäksi lapsella voi olla useampi kuin kaksi huoltajaa. Lapsen hoiva ja kasvattaminen perustuu jaettuun vanhemmuuteen mahdollisen puolison sekä eri kotitalouksissa elävien lapsen vanhempien kanssa. Tässä kandidaatin tutkielmassa tarkasteltiin apilaperheiden vanhemmuuden rooleja sekä vanhemmuuden jakamista perheen muiden vanhempien kanssa. Tutkimuksessa avataan apilaperheiden vanhemmuuden moninaisuutta ja vanhempien yhdenvertaisuutta. Eri perhemuodon tunnetuksi tekeminen on merkittävää, jotta perheet saavat tarvitsemansa hyväksynnän ja tuen. Tutkimusaineisto kerättiin verkkokyselylomakkeella ja se sisälsi 13 avointa kysymystä. Tutkimusaineisto koostui kaksi-, kolmi- ja neliapilaperheiden vanhempien vastauksista. Vastaajia oli yhteensä seitsemän, joista kuusi määritteli itsensä äidiksi ja yksi isäksi. Perheissä oli yhdestä kolmeen lasta. Tutkimus tehtiin laadullisin tutkimusmenetelmin ja tutkimusaineisto analysoitiin teoriaohjaavalla sisällönanalyysillä. Apilaperheen vanhempien kuvaillessa vanhemmuutta, he kertovat vanhemman asemasta lapseen, perheen asumisratkaisuista ja vanhemmuuden osallisuudesta. Apilaperheissä vanhempien juridiset oikeudet lapsiin oli ratkaistu perheissä eri tavoin. Yhteistä perheille oli, että juridisella vanhemmalla on myös lapsen huoltajuus. Biologiset äidit olivat kaikissa perheissä myös juridisia vanhempia, mutta ei-biologisten vanhempien ja biologisten isien oikeudelliset asemat vaihtelivat. Kaikissa apilaperheissä jaettiin vanhemmuutta toisen tai useamman vanhemman kanssa ja kaikki perheiden vanhemmat osallistuivat jollain tasolla lapsen elämään. Vanhemmuuden jakautuminen vaihteli perhekohtaisesti. Kaikki vanhemmat eivät ole tyytyväisiä perhettä koskevaan lainsäädäntöön tai vanhemmuuden jakautumiseen perheessään. Biologisen äidin suhde lapseen on joustamattomampi biologisen isään ja ei-biologiseen vanhempaan verrattuna. Suomen perhepolitiikka ja -palveluja tulisi vielä kehittää, jotta ne kohtaavat myös apilaperheiden tarpeisiin.

Tutkimuksen tarkoituksena on kuvata perusopetuksen arvioinnin ja oppijan minäpystyvyyden välistä yhteyttä. Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että arviointi vaikuttaa lapsen mi-näkäsityksen kehittymiseen. Lapsen kokonaisvaltaisen kasvun ja elinikäisen oppimisen edis-tämisen takia arvioinnin tulee kehittää myönteistä minäpystyvyyttä oppijana. Tutkimuskysy-mykseksi asetettiin ”Millä tavoin arviointi on yhteydessä oppijan minäpystyvyyteen aiemman aiheesta kirjoitetun tutkimuskirjallisuuden mukaan?”. Tutkielma on laadullinen kirjallisuuskatsaus, jonka toteutus mukaili kuvailevan kirjallisuuskatsauksen mallia. Aineisto analysoitiin teoriaohjaavan sisällönanalyysin mukaan. Tutkimusai-neistona oli ajankohtaista suomalaista tutkimuskirjallisuutta, joka on haettu tutkimusaihee-seen liittyvillä hakusanoilla ARTO-tietokannasta. Arviointi oli monella tapaa yhteydessä oppijan minäpystyvyyteen. Oppijan suhtautuminen ar-viointiin vaikutti siihen, millä tavoin arviointi oli yhteydessä oppijan minäpystyvyyteen. Arvioin-titavoilla voitiin vaikuttaa siihen, minkälainen suhtautuminen arviointiin oppijalle muodostui. Tärkeimmät tekijät arvioinnin myönteiselle minäpystyvyyden kehittymisen tukemiselle olivat arvioinnin kohdistuminen oppimisprosessiin, yksilöllisen kehittymisen huomioiminen arvioin-nissa ja arvioinnin ymmärrettävyys.

Tässä tutkielmassa tarkastellaan syrjäytymisen yhteyttä Aspergerin oireyhtymään sekä sitä, miten Asperger-ihmisiä voitaisiin tukea ja syrjäytymistä ennaltaehkäistä. Erityisesti nuorten syrjäytyminen on ollut jo pitkään pinnalla. Aspergerin oireyhtymään liittyy syrjäytymisriski ja usein ongelmat ovat kumuloituvia, ja monella Asperger-ihmisellä voi olla vaikeuksia ylläpitää sosiaalisia suhteita tai työpaikkaa. Koulutus on yksi syrjäytymistä ehkäisevä osio, sillä vain peruskoulun varaan jäävät nuoret ovat syrjäytymisvaarassa. Tämä tutkielma toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Tutkielma on yleiskatsaus Aspergerin oireyhtymään sekä syrjäytymiseen liittyvään kirjallisuuteen. Aineistona toimi monipuolisesti sekä suomalaiset että kansainväliset tutkimusartikkelit, kirjat sekä muut raportit ja aiheeseen liittyvät sivustot. Tämän kirjallisuuskatsauksen perusteella voidaan sanoa Aspergerin oireyhtymään liittyvän syrjäytymisriski. Syrjäytymisriski tulee nimenomaan kumuloituvasti eri ongelmien kasautuessa jo lapsesta lähtien. Syrjäytymisriskiin liittyviä ongelmia Asperger-ihmisillä voivat olla kiusaaminen, vaikeudet sosiaalisessa käyttäytymisessä sekä erilaiset arjen hallinta taidot koulu- ja työelämässä. Eri ongelmat saattavat aiheuttaa myös liitännäisoireita kuten ahdistuneisuutta ja masennusta, mitkä myös osaltaan voivat vaikuttaa syrjäytymisriskiin. Tärkeintä on tuki nivelvaiheissa, esimerkiksi koulutukseen tai työelämään siirryttäessä. Tuki-toimet voivat olla konkreettisia aputoimia koulussa ja työelämässä, tai esimerkiksi omien tunnuspiirteiden käyttämistä voimavarana. Koulutuksen lisäksi on tärkeää luoda ystävyyssuhteita ja harjoitella sosiaalista kanssakäymistä, sillä näitä taitoja tarvitaan läpi elämän. Jokainen Asperger-henkilö on oma yksilönsä, ja läpi elämän kestävien tukitoimien lisäksi on tärkeää, että Asperger-henkilö hyväksyy itsensä.

Mål: Forskningens syfte var att analysera vilka stöd som rekommenderas för olika inlärningssvårigheter och sedan relatera detta till en helklass miljö inom lågstadiet. Syftet var att komma fram till vilka stöd som är återkommande och om det finns stöd som skulle fungera för alla inlärningssvårigheter. Detta är relevant i Finland då man allt mer börjar jobba enligt en inkluderande praxis. Metoder: Denna studie är en beskrivande litteraturöversikt vilket betyder att litteratur har använts för att i relation till forskningsfrågan påvisa vilka stöd som rekommenderas. Resultaten har sedan påvisats genom att de lagts till i en tabell där man kan se deras förekomst. Resultat och slutsatser Studien visade att det som förväntat oftast rekommenderades att eleverna fick ett visst intensifierat stöd av läraren. Under studien uppkom inget stöd som i sig självt skulle stöda alla samtidigt. Däremot visade det sig att man antagligen måste dela upp när de olika inlärningssvårigheterna stöds extra mycket för att stöden ofta kräver resurser eller annat som begränsar arbetet. Det visade sig också att mycket stöd varierar från elev till elev och därför måste man pröva sig fram för att hitta det optimala stödet för en viss elev.

Luokanhallinta ja auktoriteetin saavuttaminen ovat haasteita etenkin uusille kokemattomille opettajille. Tämän kirjallisuuskatsauksen tavoitteena oli selvittää, miten pedagoginen auktoriteetti määritellään ja mitkä tekijät vaikuttavat sen rakentumiseen. Kirjallisuuskatsaus tarjoaa tietoa opettajille siitä, millaisten tekijöiden kautta he voivat ymmärtää omaa asemaansa pedagogisena auktoriteettina. Käytin tutkimusmenetelmänä kuvailevaa kirjallisuuskatsausta. Aineistoa etsin käyttäen Helka- kirjaston hakupalvelua, Eric-tietokantaa sekä Google Scholaria. Tutkielman aineistoksi valikoitui sekä suomalaisia että ulkomaisia artikkeleita. Lähdekirjallisuuden perusteella pedagogiselle auktoriteetille löytyi useita erilaisia määritelmiä, joiden mukaan sitä voidaan tulkita. Esille nousi pedagogisen auktoriteetin ymmärtäminen sosiaalisena konstruktiona sekä autoritaarisen ja auktoritatiivisen vallankäytön erot. Erilaisiksi auktoriteetin muodoiksi lähdekirjallisuuden perusteella nousivat episteeminen eli tiedollinen auktoriteetti sekä deonttinen eli käskyjä antava auktoriteetti. Muita esille nousseita auktoriteetin muotoja olivat asiantuntija- karismaattinen- traditionaalinen sekä oikeutettu auktoriteetti. Nämä muodot voivat esiintyä osana opettajan auktoriteettia myös samaan aikaan. Pedagogisen auktoriteetin rakentumiseen vaikuttaviksi tekijöiksi aineiston perusteella löytyi opettajan ammatillinen kokemus, pätevyys ja asiantuntijuus sekä huumori ja karisma. Lisäksi vaikuttaviksi tekijöiksi löytyi luottamus ja yhteistyö oppilaiden kanssa sekä kontekstuaaliset tekijät.

Mål. Undersökningens syfte var att undersöka vad som påverkar kroppsuppfattningen bland barn i lågstadieåldern samt vad lärare kan göra för att stödja sina elevers kroppsuppfattning. Tidigare studier visar att medians utseendeideal och internaliseringen av dem påverkar barns kroppsuppfattning negativt. Barn blir lättare än någonsin tidigare utsatta för idealen och eftersom kroppsuppfattningen börjar utvecklas före tonåren är det viktigt att stödja den redan i lågstadiet. Det är här som klasslärarens roll träder fram. Kroppsuppfattning hos barn verkar dock vara ett så nytt forskningsområde att det ännu saknas vägvisning för att arbeta med detta tema i lågstadiet. Utan praktiska råd och tillräcklig information gällande kroppsuppfattning i läroplanen, är det svårt för lärare att veta hur de ska arbeta med temat i skolan. Metoder. Materialet för denna litteraturstudie bestod av aktuell och relevant forskning och litteratur kring kroppsuppfattning hos barn. Jag hittade en stor del av materialet via Helka.fi. Materialet kom från flera olika länder och gav därmed en bred helhetsbild av hur situationen med barns kroppsuppfattning ser ut i världen. Dock var det svårt att hitta finländskt material. Vid analysen av artiklarna använde jag mig av en tematisk innehållsanalys och uppmärksammade därmed vissa teman som förekom i artiklarna. Resultat och slutsatser. Media och andra människor påverkade barns kroppsuppfattning negativt. Också övervikt hade en negativ inverkan på hur mottagligt barnet var för negativ kroppsuppfattning. En normal vikt var ändå inte en skyddande faktor mot negativ kroppsupp-fattning eftersom största delen av normalviktiga barn också var missnöjda med sin kropp. Vid undervisningen i lågstadiet var arbetet för ett gott klassrumsklimat, uppskattning av den egna och andras kroppar samt nolltolerans mot all sorts retande viktigt för att stödja elevernas kroppsuppfattning. Däremot påverkade inte undervisningen i media barnens kroppsuppfattning. Samarbete mellan skola och familj kunde hjälpa i denna process. Vidare forskning behövs ändå för att bättre och effektivare kunna arbeta med kroppsuppfattning i skolan. Resultaten i denna studie är användbara för lärare och annan skolpersonal, utbildningsplanerare, vårdnadshavare och andra viktiga vuxna i barns liv.