Browsing by discipline "Erityispedagogiikka"
Now showing items 21-40 of 131
-
(2019)The idea of integration grew stronger in Finland during the seventies. It was based on normalization principle. The basic idea was that every child including ones with disabilities had the right to study in their local school. The basic concepts of inclusion were outlined in Salamanca Statement (1994). The foundation was that every child regardless their special needs should participate in general education classes at their local school. In the amendments to the Basic Education Act in 2010 the three-tier model of support for learning and studying was included in the spirit of the Salamanca Statement. The main goal of this thesis is to demonstrate changes in studying arrangements of children with special needs in one selected primary school. Theoretical framework is education policies of Finland, specially the impact of integration and inclusion models of education to these policies and amendments to Basic Education Act in 2010. What kind of support teachers and headteachers wish to achieve goals set by inclusion model and to fulfil requirements of Basic Education act in best possible manner? This thesis is a case study. Data was collected using thematic interviews which is a qualitative study method. The interview material was collected from one headteacher and two teacher of a single primary school in 2012. The aim was to have dialogue between the material collected and research literature on the subject. The subjects of the interviews didn't advocate full integration of all students to general classes. Inclusion was regarded as ideological model and ideal rather than concrete way to work in everyday school environment. The amendments to Basic Education Act was apparent in everyday work only as a slight increase in amount of bureaucracy and as a increase in a level of quality requirements. The subjects of interviews perceived part-time special needs education teachers, increasing the amount of simultaneous teaching, schools own models of support and increasing communication between teachers as preconditions of making a smooth shift of a child with special needs from a special class to a general class.
-
(2020)Tässä tutkimuksessa selvitettiin kyselylomakkeella opettajien kokemuksia ja käytänteitä eriyttämisestä englannin ja ruotsin opetuksessa peruskoulun yläluokilla. Kyselyyn vastasi 17 opettajaa. Tutkimuksessa kysyttiin millaisia kokemuksia englannin ja ruotsin kielen opettajilla on eriyttämisestä ja millaisia eriyttämiskeinoja he käyttävät oppitunneilla ja kokeissa ja miten he huomioivat erityistä tukea tarvitsevan ja toisaalta nopeasti edistyvän oppilaan tarpeet. Lisäksi selvitettiin minkälaisia mahdollisuuksia oppimateriaalit tarjoavat opettajien mielestä eriyttämiseen. Tutkimustulosten mukaan eriyttäminen käsitettiin oppilaiden yksilöllisyyden ja erilaisten valmiuksien huomioimiseksi siten, että heikkoja oppilaita tuetaan ja lahjakkaille annetaan mahdollisuus haastavampiin tehtäviin. Suosituimpia eriyttämiskeinoja olivat käsitteiden avaaminen, lisätehtävien antaminen nopeasti edistyville, pienryhmäopetus ja tunnin jäsentely erilaisiin jaksoihin. Hyödyllisimpänä keinona oppimisen ja oppimistulosten kannalta pidettiin pienryhmäopetusta. Kokeissa käytettiin eriyttämiseen eniten lisäajan antamista, lisätehtäviä nopeille oppilaille ja kokeen suorittamista erillisessä tilassa tai pienryhmässä. Koesuorituksen ja koetuloksen kannalta tärkeimpinä keinona pidettiin lisäaikaa, helpotettuja tehtäviä ja mahdollisuutta tehdä koe erillisessä tilassa tai pienryhmässä. Opettajat kokivat, etteivät heidän käyttämänsä oppikirjat tarjonneet tarpeeksi materiaalia eriyttämiseen.
-
(2020)Tutkielmani tarkoitus on tarjota tietoa ilman huoltajaa tulleiden lasten erityisestä tarpeista sekä tavoista näihin vastaamiseksi. Ilman huoltajaa tulleella lapsella tarkoitetaan alle 18-vuotiasta henkilöä, joka saapuu maahan turvapaikanhakijastatuksella yksin tai henkilön seurassa, joka ei ole hänen huoltajansa. Suomeen kyseiset lapset saapuvat pääasiassa maailman konfliktialueilta, kuten Afganistanista, Somaliasta ja Irakista. Aiempi tutkimustieto on osoittanut, että ilman huoltajaa tulleet pakolaiset kärsivät huoltajan kanssa saapuneita verrokkejaan enemmän psyykkisestä oireilusta, kuten masennuksesta, ahdistuksesta ja traumaperäisestä stressihäiriöstä. He joutuvat rakentamaan tulevaisuuttaan ja identiteettiään kahden kulttuurin välillä harvinaislaatuisen haastavissa olosuhteissa, ilman perheensä tukea. Lasten koulutaustat ovat hyvin vaihtelevia ja kielitaito heikko, minkä takia uuteen koulujärjestelmään ja sen normeihin sopeutuminen on heille merkittävä haaste. Tutkimustieto aiheesta on tärkeää ilman huoltajaa tulleiden lasten kanssa työskentelevien ammattilaisten tueksi ja siten lasten psyykkisen hyvinvoinnin ja integraation vahvistamiseksi. Tutkimuskysymykseni ovat seuraavat: Millaisia ovat ilman huoltajaa tulleiden lasten erityiset tarpeet? Millä keinoin tarpeisiin voidaan vastata kotona ja koulussa? Tutkimus toteutettiin systemaattisena kirjallisuuskatsauksena. Aineisto koostui seitsemästä (7) artikkelista, jotka kerättiin ProQuest-, Ebscohost- ja Eric-tietokannoista tarkkoja sisäänottokriteereitä noudattaen. Analyysi toteutettiin temaattisena sisällönanalyysina. Nuorten tarpeet jakautuivat analyysissani (a) psyykkiseen hyvinvoinnin, (b) akkulturaation, (c) kulttuurisen jatkuvuuden, (d) koulutuksen, (e) sosiaalisen tuen, yhteisön ja verkostojen sekä (f) käytännön tarpeiden teemoihin. Tarpeisiin vastaamisen tavat jakautuivat (a) sijoituksen, (b) kulttuurisensitiivisyyden ja kulttuurisen osaamisen, (c) sosiaalisen tuen, yhteisön ja verkostojen, (d) traumatietoisen hoivan ja tunnesäätelyn strategioiden, (e) koulun ja koulutuksen, (f) käytännön tuen ja (g) henkilökunnan kouluttamisen teemoihin. Tutkimukseni keskeisiä johtopäätöksiä on, että sujuva moniammatillinen yhteistyö sekä koulun ja kodin välinen kommunikaatio ovat merkityksellisiä tekijöitä ilman huoltajaa tulleen lapsen hyvinvoinnin kannalta. Koulu voi parhaimmillaan tarjota turvallisen alustan ja vakaat rakenteet lapsen psyykkisen hyvinvoinnin ja akkulturaation tueksi. Tämän takaamiseksi nykyistä opettajankoulutusta tulisi kuitenkin kehittää suuntaan, joka antaisi kattavammat välineet traumaattisen taustan omaavien lasten kohtaamiseen sekä kulttuurisiin tarpeisiin vastaamiseen.
-
(2017)In Tanzania, most of the children with disabilities are left outside the educational system. However, there have been recent efforts made towards inclusive education on an administrative level. Despite different strategies and commitments to international goals inclusive education is still not strongly affecting the actual school world and teaching in Tanzania. The purpose of this study was to examine Tanzanian future teacher educators’ perspectives on inclusive education. The aim was to explore how the concept of inclusive education is understood and how the future teacher educators see the position of inclusive education in Tanzanian educational system. In addition, the focus was on the barriers and possibilities of inclusive education the future teacher educators recognize in both Tanzanian educational system and society. The approach to the qualitative study was inductive. The data was collected using semi-structured theme interviews. Five last years’ students in the University of Dar es Salaam were interviewed. The data was analyzed using the method of content analysis. The results of the study showed that the perceptions on inclusive education were variable by definition as well as had elements of segregation. Some of the interviewees referred to inclusion and integration as synonymes. In addition, inclusive education was seen to be suitable to certain groups of learners only. The view of whom it was suitable for varied among the interviewees. Interviewees reported both attitudinal and structural barriers towards inclusive education in Tanzania. These barriers were recognized on both societal and governmental level. Particularly the lack of inclusive curriculum was seen as a barrier to inclusive education from the teachers’ perspective. However, inclusive education was seen as a concept with positive effects on both individual and societal level. It was also seen as a way to change the existing structures sustaining segregation.
-
(2017)The main focus of this study are the curriculums in private Christian Schools in Finland. Private Christian Schools are part of finnish basic education system. This study will examine the way in which the inclusive concept of a man is decribed in curriculums of private Christian schools. Main interest is on values of curriculums. Topic is being introduced by describing the communal status of Christian schools and the concept of Christian education. Aim of this study is to answer question: what are the ways the inclusive concept of a man is decribed in curriculums of private Christian schools? This study uses a qualitative approach to investigate chosen curriculums. Altogether seven (7) curriculums were chosen for this study. Data for this study were collected using web-based curriculums. Data was searched and analysed with idea of a man in mind. The idea of a man comes visible through wording of values. Four categories were created: religious, self-development, social connections and school-based values. This study shows that the curriculums involved are based on Christian life view. The Christian life view can be seen as inclusive. Result of this study is that the values in curriculums are inclusive. Inclusiveness can be seen in the wording of values. Collected wordings were categorised as religious, self-development, social connections and school-based values. As a conclusion the goals and intentions of education reflects the values and idea of a man.
-
(2019)Viime vuosina on Suomen varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa lisääntynyt inklusiivinen toimintaperiaate. Kirkkonummen varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa siirryttiin tähän malliin vuonna 2002. Inkluusio tarkoittaa kaikille avointa ja esteetöntä lähipäiväkotia, jossa jokainen voi oppia omalla tavallaan ja omassa tahdissaan tavallisessa ryhmässä erityisen ryhmän tai erityisen paikan sijaan. Oman lähipäiväkodin tulisi siis inklusiivisen ajattelutavan tukea lasta hänen tarpeittensa mukaisesti muuttumalla lapselle sopivaksi. Viime aikoina on inkluusion toteutumiseen liittyvä kriittinen keskustelu kasvanut ja tämän kirjallisuuskatsauksen tavoitteena onkin tutustua inkluusioon vaikuttaviin osatekijöihin ja pyrkiä tunnistamaan, mitkä tekijät rajoittavat inkluusion toteutumista. Tutkimusmenetelmänä on kuvaileva kirjallisuuskatsaus ja aineistona käytin vuosina 1994-2004 aiheesta kirjoitettuja kirjoja. Niiden perusteella inkluusion osatekijöiksi tähän kirjallisuuskatsaukseen valikoituivat perhe, lapsi ja ryhmä, sosiaalinen integraatio, päiväkodin henkilökunta ja muut yhteístyötahot, joita käsittelen omina kappaleinaan enemmän. Pohdinnassa tarkastelen osatekijöitä myös omasta, Kirkkonummella työskentelevän laaja-alaisen erityislastentarhanopettajan, näkökulmasta. Kirjallisuuskatsauksen mukaan onnistunut inkluusio varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa muodostuu avoimesta ja tasavertaisesta yhteistyöstä erityistä tukea tarvitsevan lapsen perheen kanssa, sitoutuneesta moniammatillista yhteistyötä tekevästä koulutetusta henkilökunnasta, erilaisuuden hyväksyvästä ilmapiiristä ja yhteistoiminnallisesta oppimisesta. Inkluusio jää toteutumatta, jos ylemmiltä tahoilta ei mahdollisteta riittäviä resursseja; riittävä määrä henkilökuntaa ja pienet ryhmät, joissa ei ole liian monta erityistä tukea tarvitsevaa lasta, mahdollistavat sosiaalisen integraation toteutumisen.
-
(2018)Inclusion in education is a principle which means that all children, regardless of their possible impairments or disability, should have the opportunity to be a part of regular school systems and study with their peers. Inclusion is based on multiple international United Nations declarations such as the Salamanca Statement (1994) and the Convention on The Rights of Person with Disabilities. Inclusion is a part of international legislation to which Finland is also committed to. The concept of inclusion is still quite ambiguous which leads to multiple ways it has been interpreted and carried out in practice across the world. The word inclusion is absent from the Finnish basic education act. In the national curriculum it occurs once. Aim of this study is to create a more comprehensive understanding about inclusion in the Finnish context and how inclusive values and practices appear in the Finnish National Core Curriculum for Basic Education 2014. The study was carried out as a theory-driven content analysis. Analysis was executed on chapters 2, 3 and 4 of the National Core Curriculum for Basic Education document. Above-mentioned chapters include for example the values and school culture of basic education. Theoretical framework of this study was based on international research literature. Results of the analysis show that inclusion appears in the national core curriculum often and in multiple ways, it is perceived through values, obligations and participation. The lack of proper and direct guidance regarding co-teaching and the insufficient definition of inclusion were minor shortcomings in the national core curriculum regarding inclusion. For inclusion to be possible, it is highly important that society and everyone in the education sector agree on one definition of the concept of inclusion and the ways to promote it. Areas of further research should address the ways inclusion is interpreted in the local curriculums and how it is carried out in practice.
-
(2019)Tämän tutkimuksen tavoite on selvittää kahden maahanmuuttajataustaisen nuoren näkemyksiä perheen vaikutuksesta koulutuksen toisen asteen nivelvaiheissa, sekä toisen asteen koulutuk-sen aikana. Tutkimuskysymykset ovat syntyneet mielenkiinnosta selvittää perheen vaikutusta maahanmuuttajataustaisen nuoren koulupolkuun. Tutkimus on laadullinen sisällön analyysi, jon-ka tutkimuskysymykset ovat muotoutuneet lopulliseen muotoonsa yhdessä MUN KAVERI- hankkeen vetäjien, sekä kandiryhmän ohjaajan kanssa. Aiemmat tutkimukset ovat osittaneet, että maahanmuuttajataustaiset nuoret kohtaavat paljon erilaisia haasteita suomalaisessa koulu-tusjärjestelmässä. Samoin tutkimukset ovat myös osoittaneet, että vanhempien sosioekonomi-sella taustalla on suuri vaikutus nuorten koulussa pärjäämiseen. Tässä tutkimuksessa haluankin selvittää, että millä tavalla perhe ja vanhemmat vaikuttavat nuoren koulussa suoriutumiseen ja motivaatioon. Tutkimus aineistona toimi kahden saman maahanmuuttajataustaisen nuoren haastattelut vuosil-ta 2015, kun he olivat 9. luokalla, sekä vuodelta 2018. kun he olivat toisen asteen kolmannella vuodella. Haastattelut oli kerätty osana TRANSIT- hanketta, jonka vetäjiltä sain valmiiksi litte-roidun haastattelumateriaalin. Haastattelumateriaalin sain valmiiksi anonymisoituna eli siitä oli poistettu kaikki tiedot, josta haastateltavat voisi tunnistaa. En ole siis haastateltavia tavannut, en-kä tiedä edes heidän nimiään. Aineiston analysoin koodaamalla ja teemoittelemalla tutkimusky-symyksiini liittyvät kohdat haastattelumateriaalista. Nuorten näkemys vanhempien suhtautumisesta koulunkäyntiin oli positiivinen tai neutraali. Mo-lemmat ilmensivät kiintymystä ja kertoivat vanhempien tukevan heitä. Toisella haastateltavalla esiintyi myös hieman negatiivisesti tulkittavia käytösmalleja koskien nykyistä tilannettaan ja näissä keskusteluissa toinen vanhemmista nousi esille. Yhteistyö ja nuorten tukeminen opinnois-sa toisella asteella vaikuttaisivat positiivisesti koulun arkeen, sekä sen loppuun saattamiseen.
-
(2017)Goals. The purpose of this study was to find out, if there exists an effect on a pupil's attention as an assistance dog is working in a classroom or not. Also the direction of the possible effect was to be studied. Research questions arose from the practical needs as the use of assistance dogs has been increasing lately in Finnish schools. There was no earlier studies to be found from this particular subject, so there was a need for this study also on the theoretical side. Although there was no studies to be found according the connection of using an assistance dog and the child's attention, there was plenty of studies that pointed out that the presence of a dog has a calming and stress-relieving affect on a client. These results could be assumed to have an affect on ability of regulating an attention. The working hypothesis of this study was that using an assistance dog has a slight positive correlation with the ability of regulating an attention. Methods. The material used in this study were video recordings from a classroom of autistic children and children with autistic character. There was a trained assistance dog working in this classroom. The material was received from Iris Vainio, whom recorded the material precisely for her master's thesis. One eight-year-old pupil was targeted as the case to be studied. The effects of the presence of the dog were the most explicit with this boy. This boy had multiple diagnosis, among other things Asperger's syndrome and attention deficit hyperactivity disorder. His environment of studies was the classroom for autistic children. Analysis of the material was realised through inductive video observation and thematised classification of the perceptions. Results. Using an assistance dog in the classroom had both positive and negative affects though mostly positive. The dog had an calming affect on otherwise very restless child and the dog helped him to direct his attention to the relevant things. The dog also clearly made the ambiance more relaxed for the whole class. Negative affect was that in some circumstances the dog may direct attention to the irrelevant things. Using and assistance dog in a class of autistic students is pedagogically justified because it improves the environment for studying.
-
(2017)In recent years, there has been interest in the effects of conscious presence, ie using mindfulness in children’s learning. According to previous studies, mindfulness exercises have been observed to improve managing children's feelings and reducing discomfort. The purpose of this study was to find out are the mindfulness exercises suitable for pre-school aged children and how do the children feel about the exercises. In addition, the aim of the study was to find out if there are any changes to the children’s attentiveness. The subject of the study was a pre-school class of 14 pupils. The majority of pupils were boys. The study was a qualitative study and methods used for data gathering were observation both as individual and as a group. Exercise work methods were fairy tales, exercises and discussions, based on Mindfullness guides. The study material was collected in the spring 2016 during ten training sessions. All 14 pre-school children participated in the study. The material was analyzed by material-based content analysis. Based on the study, it can be stated that mindfulness exercises were suitable forpre-schoolers. Positive changes were noted during and after the intervention period. Pre-schoolers liked the exercises and hoped the mindfulness slots to be continued. The pre-class atmosphere calmed down due to intervention. Research showed that exercises can help to strengthen children concentration and attention. Although the results of the study are not generalizable outside the target group, the results encourage the use of similar exercises in pre-school classes.
-
(2019)In my bachelor study I wanted to find in what ways we can support the social life mentally disabled adults. The ways of support I concentrate are services provided by the disability services and what challenges might appear in them. In this literature review I also examined the use of these disability services. To find the answers to these questions I utilized the literature review method. The specific question are: 1. What kind of services are available to mentally disabled people and on what grounds are those services given? 2. What challenges might appear when supporting the social life mentally disabled adults? Since the purpose of the disability politics is to guarantee that every one gets the services they need my assumption is that all of categories I inculded in this review are used in a way that supports the social life of mentally disabled adults. The goverments disablity report (2006) says the following about the rights of the disabled ” disabled people have the right to equality, participation and the right to have the services they require”. The literature used in this literature review was found from the Helmet database and from the Helka database and from the google scholar search engine using headwords mental disability, disability services, support person operation,mental healt, social life and social relationships . Some of the used literature was course literature. I also utilized publications from the National institute for heath and welfare and Valvira. Parts of the material is from pro seminar studies, bachelor studies and master’s thesis’s. As a supplementary material I included interviews I conducted. These interviews consists from four different iterviews from a support person, physiotherapist, day activity center counselor and disability housing counselor. This literature review and my interviews gave hints about the fact that disabled people encounter many different challenges in their lives and disability servises and the professionals are trying to solve the challenges
-
(2017)Kehitysvammaisten työllistymisen haasteiksi nähdään muun muassa yhteiskunnan asen-teet, tarve tehdä kokoaikatyötä lyhyempää työaikaa sekä sopivien työtehtävien puuttumi-nen. Kehitysvammaisten koulutuksesta ja siellä saaduista työelämän eväistä puhutaan kui-tenkin vähemmän. Tässä tutkielmassa tarkasteltiin kehitysvammaisten nuorten ja nuorten aikuisten saamaa ohjausta koskien palkkatyöhön työllistymistä. Tavoitteena oli selvittää, millaisia tekijöitä kehitysvammaisten nuorten ja nuorten aikuisten koulutuksessa tulisi ottaa huomioon valmisteltaessa heitä työelämään ja palkkatyöhön työllistymiseen. Tutkielma on muodoltaan kuvaileva kirjallisuuskatsaus. Aineistona oli seitsemän (7) ver-taisarvioitua, englanninkielistä tutkimusartikkelia vuosilta 2010–2017. Artikkeleita haettiin ERIC-tietokannasta ja ne valittiin tiettyjen sisäänotto- ja poissulkukriteerien mukaisesti. Ar-tikkeleiden kuvaamat tutkimukset ovat sekä kvantitatiivisia että kvalitatiivisia tutkimuksia ja ne on toteutettu Yhdysvalloissa, Irlannissa, Itävallassa sekä Malesiassa. Analyysivaiheessa aineistoa tarkasteltiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin keinoin. Tuloksissa haluttiin tuoda esiin etenkin työllistymistä edistäviä tekijöitä, mutta myös riskitekijöitä otettiin huomioon. Kehitysvammaisten työllistyminen palkkatyöhön vaatii hyvin monitahoista ohjausta koulu- ja opiskeluaikana. Tärkeitä tekijöitä ovat muun muassa koulutuksen inklusiivisuus, ohjauksen yksilöllisyys ja oikea-aikaisuus, mahdollisuudet työkokemukseen, mahdollisuus harjoitella aikuisuuden vaatimia taitoja monipuolisesti sekä oppilaitosten yhteydenpito eri sidosryhmiin. Erityistä huomiota tulee kiinnittää erityiskouluissa opiskelleiden nuorten sekä tyttöjen syrjäytymisriskiin.
-
(2019)Executive functions (EF) are skills, which are high-level cognitive functions and are needed to cope with changing situations. The aim of this study was to examine previous interventions that have been made to develop executive function skills for pupils on the spectrum of autism. The research was carried out as a systematic literature review. Five peer-reviewed interventions were selected to this study and they were published between 2013-2015. In this study I concentrate on what kind of previous executive function interventions have been done for children with autism, and in which divisions of executive functions they are directed to. In addition, I am interested in the practical methods that can be used by teachers in school context to support the development of executive function skills. The results of this study show that interventions in EF have a positive impact on the EF skills of children on the spectrum of autism. Especially the skills of planning, cognitive flexibility and behaviour showed positive effect. Interventions that were particularly suitable for teachers in school context were structured reading aloud and Unstuck and On Target executive function lessons.
-
(2018)The purpose of this thesis is to determine how attachment in relationships affects behavior and symptoms of ADHD. While creating a safe and established relationship is a crucial step in the healthy development of a child, this same relationship may also impact a child's life negatively if there is an insecure attachment between the child and their guardian. Studies have shown that safe attachment is the fundamental basis of trust between child and guardian. In my research I determine if there is a connection between the insecure attachment of a child to guardian and behavioral problems, as well as the role of this attachment on ADHD symptoms. Insecure attachment in a relationship is divided into two parts, disorganized attachment and avoidant attachment. Problem behavior is divided by either internalizing problem behavior or externalizing problem behavior. This study was conducted as an integrative literature review. The research material was based on precise criteria. Four peer-reviewed, international research articles from 2011-2016 were selected to assist this study. Based on the results of this study, we can conclude that insecure attachment is directly correlated to problem behavior and ADHD symptoms in children. Two studies were found to display a correlation between insecure attachment and problem behavior, along side this two more studies were found linking insecure attachment and ADHD. In most cases it was found that disorganised attachment was a main influencer in problem behavior, a similar relationship was also found between avoidant attachment and problem behavior.
-
(2020)The aim of this study was to examine how to support studies of children and youth in foster care. In addition, another aim of this study was to examine what sort of factors cause difficul-ties for studies of these children and youth. Foster children and foster youth can struggle with their studies in many ways. Regarding to previous research, professionals can support these children’s studies with different sorts of interventions and models. This study was conducted as a systematic literature review. Five peer reviewed articles written in English were selected to this study. Articles were selected using a strict criterion. I analyzed ways of support and difficulties emerged from the articles by making themes and combining the results. The results indicate that children and youth in foster care can be supported with functional in-terprofessional cooperation, training of professionals and suitable practices of school and foster parents. Difficulties were caused by lack of cooperation, insufficient practices of school and child welfare, and inadequate resources. Findings of this study are converging. Cooperation was the most important factor considering both support and difficulties.
-
(2018)In this thesis parents’ views and experiences regarding the care for their children with ASD are examined. The aim is to improve the competence of Finnish health care professionals so that they are able to work more naturally with ASD children and their families. This research is a qualitative thesis and a web questionnaire is used to collect the data. The data consists of 18 responses from parents of children with ASD. Nine of the children were diagnosed with infantile autism and eight with AS. One child was diagnosed non-specifically with only a mention of ”autism spectrum”. In this questionnaire parents were asked to share their experiences about the care for their children and about the competence of the health care professionals that work with families of ASD children. Content analysis was used in this research to analyze the data. The results showed that parents of children with ASD have experienced challenges in their cooperation with the medical staff. The most common challenges under medical treatment were time pressure, pushy and commanding behavior, and the inability to work naturally with ASD children. Parents hope that the medical staff would use professional language that is easier to understand. They also hope that the patient and the family would be approached in a more holistic way so that communication would take into account the age and maturity of the patient. The first conclusion is that meeting ASD children and their families more holistically supports the delivery of successful treatment and increases trust between medical staff and the family. In order to have a more holistic approach, further training is needed for the medical staff. Therefore the second conclusion is that more education resources should be allocated to the studies of the medical staff who will be working with children with ASD and their families. The third conclusion is that the Finnish health care system should be able to provide care with less time pressure to ASD children and their families for example in the form of extended appointments.
-
(2020)Tutkimukseni tavoitteena oli selvittää niitä tekijöitä, jotka vaikeuttavat ja niitä tekijöitä, jotka edistävät kehitysvammaiseksi diagnosoitujen henkilöiden työllistymistä palkkatyöhön. Kehitysvammaisuuden lääketieteellinen diagnosointi perustuu yksilölliseen näkökulmaan vammaisuudesta, jossa vammaisuus nähdään yksilön ominaisuutena. Yhteiskuntatieteellisessä näkökulmassa sen sijaan vammaisuutta lähestytään sosiaalisina, kulttuurisina ja yhteiskunnallisina rakenteina, joiden seurauksena vammaiseksi määritellyt syrjäytyvät elämän eri osa-alueilla. Vammaiseksi määriteltyjen henkilöiden oikeus työhön on kirjattu Suomenkin ratifioimaan YK:n yleissopimukseen vammaisten ihmisten oikeuksista sekä Suomen lakeihin, mutta tästä huolimatta vain hyvin pieni osa kehitysvammaiseksi diagnosoiduista henkilöistä työllistyy palkkatyöhön. Työ voidaan nähdä tärkeänä yhteiskunnallisen osallisuuden muotona sekä tärkeänä keinona torjua köyhyyttä ja ilman palkkatyötä kehitysvammaiseksi diagnosoidun henkilön toimeentulo onkin niukkaa. Lisäksi palkkatyön voidaan nähdä täyttävän kehitysvammaiseksi diagnosoiduilla henkilöillä inhimillisiä tarpeita, kuten turvallisuuden tarpeita, sosiaalisia tarpeita ja arvostuksen tarpeita. Tutkimuskysymyksiini etsin vastausta systemaattisella kirjallisuuskatsauksella. Aineistonani minulla oli kuusi vertaisarvioitua tieteellistä artikkelia, jotka valitsin tarkoilla kriteereillä. Analyysini suoritin aineistolähtöistä sisällönanalyysiä hyödyntäen. Tutkimuksessani selvisi, että ympäristön asenteet pääsääntöisesti vaikeuttivat kehitysvammaiseksi diagnosoitujen henkilöiden työllistymistä palkkatyöhön. Kehitysvammaiseksi diagnosoitujen henkilöiden työllistymiseen suhtauduttiin vähätellen ja he kokivat syrjintää työpaikoilla. Myös vanhempien suojelevat asenteet vaikeuttivat kehitysvammaiseksi diagnosoitujen henkilöiden palkkatyöhön johtavia polkuja. Tulosteni mukaan palveluilla voidaan edistää kehitysvammaiseksi diagnosoitujen henkilöiden työllistymistä palkkatyöhön. Työllistymistä edistivät tuki työnhakuun ja työhön sekä koulutus ja opiskelujen aikainen työelämäyhteistyö. Kehitysvammaiseksi diagnosoitujen henkilöiden työllistymiseen tähtäävissä toimissa tulisi kuitenkin yksilön haasteiden ja tukitoimien lisäksi pohtia myös sitä, kuinka ympäristön asettamia esteitä voidaan ylittää. Tähän vaaditaan asenteiden muutosta myös ammattilaisten taholta sekä yhteistyötä eri toimijoiden välillä.
-
(2020)Tutkielma käsittelee lasten ja nuorten psyykkistä oireilua perusopetuksessa oppilaiden ja opettajien kokemana sekä tarkastelee yhtäläisyyksiä ja eroja näiden kokemusten välillä. Eri-tyisesti kiinnostus kohdistuu siihen, eroavatko nämä näkemykset ja miltä osin. Tutkielman tavoitteena on tunnistaa kokemuksista yhteisiä leikkauspintoja sekä niitä kokemuksia, joiden kohdalla lasten ja nuorten sekä opettajien näkemykset eivät kohtaa toisiaan. Tarkastelen myös, mitä nämä kokemukset mahdollisesti kertovat opettajan ja oppilaan välisestä vuoro-vaikutussuhteesta. Näihin kokemuksiin keskittyminen edesauttaa ymmärtämään niitä opet-taja-oppilassuhteen ongelmakohtia, jotka osaltaan tuottavat ja ylläpitävät lasten ja nuorten psyykkistä oireilua tai ovat esteenä tai hidasteena lasten ja nuorten avun saannille. Tutkielma pyrkii hahmottamaan millaisena tämän päivän koulumaailman toiminta sekä opettaja- oppi-lassuhde psyykkisesti oireilevien oppilaiden kohdalla näyttäytyy. Tutkielma on toteutettu systemaattisena kirjallisuuskatsauksena aineistolähtöistä sisällönana-lyysiä käyttäen. Aineistona käytettiin kahta lähes samana ajanjaksona toteutettua, eri näkö-kulmista lasten ja nuorten psyykkistä oireilua peruskoulussa käsittelevää väitöskirjaa, joista toinen tarkastelee aihetta oppilaiden kokemana ja toinen opettajan kokemana. Tutkielman löydökset osoittivat, että opettajien kokemukset eroavat merkittävästi lasten ja nuorten kokemuksista psyykkisen oireilun suhteen. Toistuviksi teemoiksi nousi koulunkäyn-nin keskeytyminen, syrjäytymisriski, suuret ryhmäkoot, koulun kielteinen ilmapiiri, kiusaami-nen, haastavat ihmissuhteet, opettajien epätietoisuus roolistaan, koulukuntoisuuden rajat se-kä riittämättömät resurssit. Tuloksista voi havaita, että opettajilla on monesti hyvin etäinen suhde psyykkisesti oireileviin oppilaisiin, mikä osaltaan tuottaa ja ylläpitää oireilua. Usein psyykkisesti oireilevan lapsen tai nuoren tilannetta vain seuraillaan, eikä kukaan tartu asiaan ja ota siitä vastuuta. Avun saanti koettiin hyvin vaikeaksi, ja sen saamisen koettiin vaativan tilanteen eskaloitumista tai vakavaa kriisiytymistä.
-
(2020)Tutkielma käsittelee tunne-elämän häiriöstä kärsivien oppilaiden kohtaamista, opettamista, koulussa esiintyviä raivokohtauksia sekä tunne-elämän häiriön syitä ja oireiden fysiologiaa. Tutkielman tavoitteena on kehittää tunne-elämän häiriöistä kärsivien oppilaiden kohtaamista koulumaailmassa, jotta se olisi mahdollisimman rakentavaa. Tutkimustehtävänä on selvittää mitkä ovat parhaita keinoja opettajalle tunne-elämän häiriöstä kärsivän oppilaan opettamiseen ja kohtaamiseen sekä miten opettajan tulisi toimia, jos oppilas saa raivokohtauksen koulussa. Tutkielma on toteutettu systemaattisella kirjallisuuskatsauksella, aineistolähtöisen sisällönanalyysin keinoin. Aineistona on käytetty viittä aiheeseen liittyvää tieteellistä artikkelia, joista kaksi käsittelee opettajan toimintaa, ja sen vaikutusta oppilaisiin liittyen tunteisiin; kaksi kehomme biologisia reaktioita raivokohtauksen ja tunteiden taustalla sekä yksi ryhmäpsykoterapian menetelmiä psyykkisesti oireileville lapsille. Tutkielman löydöksiä oli opettajan läsnäolon, tunnetaitojen ja turvallisen kohtaamisen merkitys tunne-elämän häiriöstä kärsivän oppilaan kohtaamisessa. Opettajan läsnäolo ja turvallisen kiintymyssuhteen luominen mahdollistaa tunne-elämän häiriöstä kärsivän oppilaan vagushermon myelinisoitumisen ja tunnetaitojen kehittymisen. Opettajan tunnetaidot mahdollistavat oppilaan tunteiden herkän havainnoinnin ja mahdollisuuden niiden käsittelyyn. Tunne-elämän häiriöstä kärsivän oppilaan rakentava kohtaaminen on mahdollista, kun on opettaja on tietoinen omista tunteistaan. Tutkielmassa korostui myös opettajan toiminnan johdonmukaisuuden tärkeys ja vertaisryhmän positiivinen vaikutus tunne-elämän häiriöstä kärsivän oppilaan tunteiden käsittelyssä. Opettajan toiminnan johdonmukaisuus ja koulupäivien struktuuri karsii turhia tunneärsykkeitä ja luo turvaa, kun oppilas tietää mitä tulee tapahtumaan ja miten opettaja reagoi eri tilanteissa. Vertaisryhmässä oppilas taas oppii käsittelemään tunteita huomatessaan samanlaisia piirteitä muissa. Raivokohtauksien ennaltaehkäisyssä ja kohtaamisessa korostui oppilaan autonomisen hermoston toiminnan rauhoittaminen, sosiaalisen yhteyden ja homeostaasin ylläpidon avulla. Sosiaalinen yhteys on mahdollista luoda turvalliseksi koetulla vuorovaikutuksella. Homeostaasin ylläpito mahdollistuu esimerkiksi rauhallisella hengityksellä ja vireystilan ylläpidolla muun muassa ruuan ja unen avulla.
Now showing items 21-40 of 131