Browsing by study line "Craft, design and technology Teacher"
Now showing items 21-40 of 59
-
(2021)Tutkimuksen tarkoituksena oli perehtyä DIY -käsitteeseen eli do-it-yourself -toimintaan sekä antaa sille merkityksiä. Työssä tarkastellaan DIY:tä tieteellisten artikkeleiden kautta ja peilataan sitä peruskoulun käsityönopetukseen. Tutkimuksen innoittajana toimi Väänäsen väitöskirja kestävästä käsityöstä, jonka pohjalta tutkimuskysymykset muotoiltiin. Tutkimuskysymykset olivat: Kuinka DIY näyttäytyy kirjallisuudessa käsitöiden perspektiivistä ja kuinka käsityönopetus voi tukea oppijoiden DIY -toimijuutta? Tutkimuksen tavoitteena oli pohtia käsityö -oppiaineen tarkoitusta ja tarjota uusia näkökulmia käsityönopetuksen sisältöihin. Tutkimus toteutettiin integroivana kuvailevana kirjallisuuskatsauksena ja aineistoa tulkittiin sisällönanalyysillä. Tutkimuksessa analysoitiin tieteellisiä artikkeleita sekä käsityönopetuksen sisältöjä ja tavoitteita. Tutkimuksella saatiin selvyyttä DIY käsitteeseen ja huomattiin sen olevan voimakkaasti yhteydessä Maker -kulttuuriin. Kouluissa tapahtuva Maker -toiminta kytkeytyy innovointiin, käsin tekemiseen sekä digitaaliseen teknologiaan, mutta usein projektit toteutetaan erillisinä kokonaisuuksina. Voisiko Maker -toiminta eheyttää käsityönopetuksen? Monimateriaalinen käsityöoppiaine muodostuu monista aihesisällöistä sekä tekniikoista. DIY eli Maker -toiminta ymmärretään usein teknisen työn sisällöillä, mutta kouluissa toteutettavissa Maker -projekteissa käytetään enemmän perinteisiä tekstiiliin eli käsitöihin liitettäviä tekniikoita. Käden taidoilla sekä itse tekemisellä on tutkimusten mukaan voimakas yhteys mielenterveyteen. Tiedon etsimiseen ja tuotteen valmistamiseen käytetty aika lisää sen arvostusta sekä ymmärrys kestävän maailman mukaisesta kulutuskäyttäytymisestä voi tukea itse tekemisen prosesseissa. Opettajilla on mahdollisuus voimistaa Maker -oppimista tukemalla poikkitieteellistä yhteistyötä sekä oppilaiden yhteisöllistä työskentelyä, jolloin vahvuuksia hyödyntämällä ja heikkouksia vahvistamalla lähestytään Flow -kokemuksia. Do-It-Together (DIT) ja Do-It-With-Others (DIWO) ovat tulevaisuuden taitoja DIY:n ohella.
-
(2022)Tämän kirjallisuuskatsauksen tarkoituksena on selvittää ja muodostaa käsitys siitä, millaisia haasteita käsityöyrittäjät tyypillisimmin kohtaavat työelämässään, sekä tarkastella millaisia mahdollisuuksia ja käsityöyrittäjyyden saralle on ennustettu. Tutkimuksen tavoitteena on taus-toittaa käsityöyrittäjyyden kenttää kokonaisuudessaan ja tarkastella alaan liittyviä ongelma-kohtia ja siinä piileviä voimavaroja. Tutkimus toteutettiin narratiivisena kirjallisuuskatsauksena ja valikoitua aineistoa analysoitiin laadullisin keinoin ilmiön kuvailemiseksi ja ymmärtämiseksi. Kirjallisuuskatsauksen aineistoa etsittiin Helkan, Finnan ja Google Scholarin tietokannoista suomen- ja englanninkielisiä haku-sanoja käyttäen. Lopulliseen aineistoon valikoitui kahdeksan julkaisua; seitsemän suomalaista ja yksi englantilainen. Aineistosta etsittiin tutkimuskysymyksiin peilaten vastauksia käsityöyrit-tämiseen olennaisesti liittyvistä haasteista ja kehityskohteista sekä käsityöalan mahdollisuuk-sista ja vahvuuksista. Kirjallisuuskatsauksen aineiston järjestämisen apuvälineenä käytettiin sisällönanalyysiä. Kirjallisuuskatsauksen tuloksista nousi esille keskeisimpiä käsityöyrittäjyyden haasteita, jotka liittyivät vahvasti käsityöyrittäjien heikkoon liiketoimintaosaamiseen, haasteisiin markkinoinnin saralla, käsityönä valmistettujen tuotteiden ja palveluiden hinnoittelun vaikeuteen, sekä käsi-työyrittäjien yrittäjäidentiteettiin liittyviin ongelmiin. Kestävän elämäntavan suosion vahvistu-misen ja sitä kautta muuttuneen kulutuskäyttäytymisen taas nähtiin vahvistavan käsityöyrittä-jien asemaa markkinoilla, sillä hyvin suunniteltujen ja valmistettujen tuotteiden elinkaaren on ennustettu olevan pidempi. Käsityöyritysten siirtymisen kohti verkkokaupankäyntiä sekä sosi-aalisen median enteiltiin avaavan uusia mahdollisuuksia käsityöyrittäjille. Sähköinen viestintä ja sosiaalinen media käsityöyrittäjien työkaluna voisi tarjota yrittäjille apuvälineitä vahvemman yrityskuvan luomiseen, asiakaskunnan laajentamiseen sekä myös käsityöyrittäjien väliseen verkostoitumiseen.
-
(2023)Tavoitteet. Tutkimuksen tavoitteena on tuoda esille, millä tavoin tutkimukseen osallistuneet käsityön opettajat käsittävät kehollisuutta opetuksen kontekstissa, sekä miten sanaton vies- tintä kehon avulla tulee esille taidon ja tiedon välittämisessä. Ennakko-oletuksena on, että nonverbaalisen viestinnän aktiivinen hyödyntäminen on osana käsityönopetusta. Aiemmat tutkimukset ovat tunnistaneet käsityön kehollisena toimintana. Tässä tutkimuksessa on tar- koituksena tuoda esille, millä tavoin tätä hyödynnetään tiedon ja taidon välityksessä. Menetelmät. Tutkimus suoritettiin laadullisena tutkimuksena, jonka metodologinen tausta oli fenomenografinen. Tutkimuksen aineisto kerättiin puolistrukturoidun kyselylomakkeen avulla, johon vastasi kolme peruskoulun käsityönopettajaa. Aineiston analyysi toteutettiin teoriaoh- jaavan sisällönanalyysin avulla. Tulokset ja johtopäätökset. Tutkimuksessa esille nousi, kuinka opettajat hyödyntävät keholli- sia ohjeita ja esimerkkejä. Nämä olivat merkityksellisiä osia vuorovaikutuksessa, joka lisäsi heidän viestinsä ymmärrettävyyttä. Teoriataustaa tukevat elementit olivat selkeästi opettajien nonverbaalinen viestiminen opetuksen tukena, johon liittyi fyysinen kontakti, demonstraatiot sekä aistien kautta tapahtuva havainnointi.
-
(2021)Tässä tutkimuksessa selvitetään kahvinporojen toimivuutta luonnonväriaineiden lähteinä selluloosakuiduille (puuvilla, pellava ja lyocell). Referenssikuituna on proteiinikuitu villa, jonka tiedetään värjäytyvän hyvin luon-nonväriaineilla. Puretteina käytetään alunaa, rautasulfaattia ja tanniinia. Tässä tutkimuksessa selvitetään, minkälaisia värisävyjä eri tekstiilimateriaaleihin syntyy käytetyistä kahvinporoista uutetulla väriliemellä. Min-kälaisia värieroja syntyy eri puretteita käytettäessä sekä minkälainen pesunkesto näillä värjätyillä tekstiili-materiaaleilla on standardin SFS-EN ISO 105-C06 mukaan. Suomesta ei löytynyt aiempia tutkimuksia, jois-sa käytettyjä kahvinporoja olisi käytetty väriaineiden lähteenä. Maailmalta löytyy useampi tutkimus, joissa käytettiin samoja puretteita sekä tekstiilimateriaaleja, pois lukien lyocell. Tämä tutkimus on osa BioColour -hanketta, jonka tarkoituksena on löytää uusia luonnonväriaineita, joilla voitaisiin osittain korvata synteettis-ten väriaineiden ja väripigmenttien käyttö. Tutkimus toteutettiin empiirisenä tutkimuksena. Värjäys tapahtui Linitest-laitteella 80 °C:ssa yhden tunnin ajan. Värjättyjen tekstiilimateriaalien värin vesipesunkesto, värinmuutos ja tahriutuminen määritettiin stan-dardien SFS-EN ISO 105-C06, SFS-EN 20105-A02 ja SFS-EN 20105-A03 mukaisesti. Spektrofotometrillä määritettiin värisävyt pesemättömistä ja pestyistä värjätyistä tekstiilimateriaaleista. Tuloksena oli ruskean eri sävyjä, jotka todennetiin CIELab +a*-arvojen ja +b*-arvojen avulla. Purettamattomat, aluna- ja tanniinipu-retetut tekstiilimateriaalit olivat ruskeita ja rautasulfaatilla puretetut vihertäviä. Rautapuretetuissa tekstiilima-teriaaleissa CIELab b*-arvot olivat negatiivisia tai vain lievästi positiivisia, jotka todensivat värin olevan enemmän vihreä kuin punainen. Värin vaaleutta havainnoitiin L*-arvon mukaan. Proteiinikuidun värjäytyvyys oli parempaa ja sävyt tummempia kuin selluloosakuiduilla. Proteiinikuidun L*-arvot olivat purettamattomassa tekstiilimateriaalissa (L* 57,13), alunapuretetussa (L* 55,59) ja rautapuretetussa (L* 31,92). Tanniinilla pure-tetussa puuvillassa (L* 56,45) ja villassa (L* 56,60) arvot olivat likipitäen samansuuruiset. Selluloosakuiduis-ta pellava oli vaalein purettamattomassa (L* 79,00), alunapuretetussa (L*75,99) ja rautapuretetussa (L* 58,49). Tanniinilla puretetut pellava (L*63,75) ja lyocell (L* 63,61) olivat likipitäen vaaleudeltaan samansuu-ruiset. Vesipesunkestotestin jälkeen suurinta muutosta havaittiin purettamattomassa puuvillassa (dL*19,82; da* -3,55) ja aluna puretetussa puuvillassa (dL* 13,16; da* -3,05; db* 4,68). Rautapuretetussa lyocellissa suurin muutos oli L*-arvossa (dL* 14,83). Tanniinilla puretetussa puuvillassa oli suurin muutos (dL* 15,97; da* -3,26). Purettamattoman referenssikuitu villan muutokset oli vähäisimmät (dL* 4,14; da* 0,54; db* -0,45). Alunapuretetussa villassa muutos oli huomattavampaa (dL* 12,64; da* -0,36; db* 2,68). Rautapurete-tulla villalla vähäisintä muutosta oli vaaleudessa (dL* 0,68) ja punaviherakselilla (da* -0,19). Tanniinipurete-tun villan muutokset olivat vähäisimmät (dL* 3,25; da* -0,19; db* -1,21). Kokonaisvärinmuutos harmaa-asteikolla, oli keskimääräisesti samansuuruinen kaikissa tekstiilimateriaaleissa, arvosana 4. Tahriutumista oli tanniinipuretetussa puuvillassa standarditestikankaan osissa (villa, polyamidi, diasetaatti) sekä lyocellis-sa standarditestikankaan osissa (villa, polyamidi, valkaistu puuvilla), arvosana 3. Alunapuretetussa villassa tahriintumista oli standarditestikankaan polyamidissa, arvosana 3. Selluloosakuitujen värjäytyvyys on huonompaa kuin villalla ja tuloksena on vaaleita sävyjä. Näin ollen prote-iinikuitujen värjääminen on järkevämpää käytetyistä kahvinporoista uutetulla väriliemellä. Kahvin voidaan nähdä soveltuvan hyvin väriaineen lähteeksi.
-
(2024)Tämä tutkielma keskittyy laajennetun todellisuuden (XR) teknologioiden hyödyntämiseen käsityön opetuksessa. Laajennetulla todellisuudella tarkoitetaan teknologiaa, jonka avulla käyttäjän kokemaa ympäröivää todellisuutta voidaan laajentaa erilaisten, immersiivisten laitteiden, kuten kasvoilla pidettävien lasien avulla. Laajennettua todellisuutta voidaan pitää yläkäsitteenä kaikille virtuaalitodellisuuden sekä lisätyn todellisuuden teknologioille. Vaikka aiheesta on toistaiseksi suhteellisen vähän empiiristä tutkimusta, on esitetty, että nämä laajennetun todellisuuden teknologiat voivat tarjota uusia mahdollisuuksia esimerkiksi käsityöprosessin eri vaiheisiin. Tutkielman tavoitteena on siis selvittää, voiko XR- teknologioiden käyttö tuoda lisäarvoa käsityön opetukseen. Tutkimusmenetelmänä käytettiin integroivaa kirjallisuuskatsausta ja aineistoa tarkasteltiin sisällönanalyysin avulla. Analyysin tuloksena aineistosta nousi esille kuusi XR- teknologioiden, käsityön opetuksen kannalta merkittävää teemaa. Kaksi ensimmäistä teemaa olivat Motivaatio sekä Oppimistulokset. Aineistossa erityisesti motivaatioon liittyvät tekijät nousivat vahvasti esille ja niiden huomattiin olevan yhteydessä myös oppimistuloksiin. Viimeiset neljä teemaa olivat; Kolmiulotteinen hahmotuskyky & mallintaminen, Simulaatio & immersio, Virtuaalinen oppimisympäristö & sosiaalisuus sekä Ideointi & suunnittelu. Viimeiset teemat on jaoteltu kahteen osaan, sillä niiden sisältöalueiden havaittiin olevan toisiinsa liittyviä ja tarkastelevan samaa ilmiötä, mutta hieman eri näkökulmista. Tutkielman tulokset viittaavat siihen, että XR- teknologioiden käyttö voi lisätä opiskelijoiden motivaatiota ja sitoutumista, mikä vuorostaan voi johtaa parempiin oppimistuloksiin pitkällä aikavälillä. XR- teknologiat voivat myös tukea itsenäistä oppimista, kolmiulotteista hahmotuskykyä ja ongelmanratkaisutaitoja, sekä tarjota uudenlaisia mahdollisuuksia ideointi- ja suunnittelutyöskentelyyn. Tutkielman tulokset ovat linjassa käsityön opetuksen oppimistavoitteiden kanssa, joten XR- teknologioiden hyödyntäminen käsityön opetuksessa voi olla myös perusteltua.
-
(2023)Perusopetuksen määritellään luovan pohjaa kulttuurisesti kestävälle kehitykselle tukemalla oppilaiden kulttuuri-identiteetin rakentumista, luovuuden vahvistamista, vuorovaikutuksen edistämistä ja kulttuurisen moninaisuuden kunnioittamista. Millä tavoin näitä tulevaisuuden taitoja kulttuurisesti kestävään kehitykseen voidaan vahvistaa käsityössä? Tutkimuksen tavoitteena oli analysoida kokemuksellisen oppimisen käyttöä käsityön oppiaineessa. Lisäksi tavoitteena oli analysoida, millä tavoin kokemuksellinen oppiminen käsityön oppiaineessa edistää laaja-alaisen osaamisen tavoitetta kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu (L2). Tämä laadullinen tutkimus toteutettiin systemaattisena kirjallisuuskatsauksena. Tutkimusaineistoa haettiin Helkan, Heldan, ResearchGaten sekä Google Scholarin tietokannoista. Valittua aineistoa – neljää vertaisarvioitua, kokemuksellista oppimista käsityön kontekstissa käsittelevää tutkimusta analysoitiin teoriasidonnaisella sisällönanalyysimenetelmällä. Tavoitteena oli ymmärtää, tulkita ja soveltaa ilmiötä – kokemuksellista oppimista käsityön oppiaineessa. Kokemuksellista oppimista käytettiin käsityöprosessin eri vaiheiden osana ja tukena. Sen käyttö aktivoitti, motivoitti ja sitoutti käsityöprosessiin, rikasti ja syvensi käsityötä sekä mahdollisti erilaisten teemojen ja ilmiöiden käsittelyä. Kokemuksellinen oppiminen käsityön oppiaineessa edisti monitasoisesti laaja-alaisen osaamisen tavoitetta kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu (L2). Se mahdollisti kulttuuriseen osaamiseen liittyvää identiteetti- ja itsetuntemustyöskentelyä, omien ja kollektiivisten merkitysten löytämistä, ymmärtämistä, ryhmän identiteetin muodostamista sekä moninaisuuden ymmärtämistä. Tuloksista havaittiin, että kokemuksiin pohjautuva työskentely koettiin itseilmaisuun inspiroivana mutta myös haastavana oppimisen tapana.
-
(2021)Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, tukevatko kehyskudonnan eri vaiheet esi- ja alkuopetusikäisten lasten avaruudellisten ja matemaattisten käsitteiden oppimista sekä vahvistavatko ne heidän vuorovaikutustaitojansa. Tutkimuksessa on olettamus, että kudontakehystä voidaan käyttää toiminnallisena oppimisen muotona matemaattisten sisältöalueiden oppimisessa esi- ja alkuopetuksessa, mutta avaruudellisten käsitteiden oppimisessa enemmän esiopetuksessa kuin alkuopetuksessa. Oletetaan myös, että kudontakehyksen käyttäminen vahvistaa vuorovaikutustaitoja. Tutkimus toteutettiin kirjallisuuskatsauksena. Kirjallisuuskatsaukseen etsittiin tietoa suomen- ja englanninkielisillä hakusanoilla kudonta, matematiikka, vuorovaikutustaidot, weaving, frame weaving ja math Helka-, Helmet- ja Google-tietokannoista. Aineistoksi rajattiin tutkimuksia ja kirjoituksia, jotka selvittävät esi- ja alkuopetuksen niin matematiikan kuin vuorovaikutustaitojen oppimisen tavoitteet. Rajaukseen lisättiin myös tutkimukset, jotka käsittelevät näiden taitojen harjoittelua ja oppimista kehyskudonnan avulla. Tutkimuksessa tarkasteltiin myös avaruudellisten ja matemaattisten sisältöjen oppimisen tutkimuksia, vuorovaikutustaitojen kehittymisen tutkimuksia sekä käsityötieteen tutkimuksia ja aivotutkimuksia. Saatuja tietoja verrattiin kehyskudonnassa käytettyihin vaiheisiin ja tekniikoihin. Tuloksiksi tutkimuksessa saatiin, että kehyskudontaa on mahdollista käyttää yhtenä avaruudellisten ja matemaattisten käsitteiden sekä vuorovaikutustaitojen vahvistamisen välineenä esi- ja alkuopetuksessa. Kehyskudonta mahdollisti lapsen/oppilaan aktiivisen toiminnan hänen omassa oppimisessaan. Se myös osallisti lasta/oppilasta vaikuttamaan käsillä tekemisen kautta niin omaan kuin yhteiseen oppimiseen. Kehyskudonnaista voi käyttää oppimisen välineenä työn valmistuttua sekä myös yhteisen oppimisympäristön muokkaamisessa ja viihtyvyyden lisäämisessä. Tutkimus osoitti myös, että kudontakehyksellä kutomisen kautta tuettiin monipuolisesti vuorovaikutustaitoja joko lapsen/oppilaan kutoessa yksin tai parin/pienryhmän kanssa tai koko ryhmän kesken.
-
(2022)Käsityö heijastaa usein paikallista kulttuuria ja on osa maiden aineetonta kulttuuriperintöä. Kulttuuria voi oppia seuraamalla ja mallintamalla. Suomalaiseen yhteiskuntaan kuuluu myös vähemmistöjä, jotka tulisi huomioida opetusta suunniteltaessa. Kandidaatin tutkielman tarkoituksena on selvittää miksi paikallinen kulttuuri tulisi huomioida käsityön opetuksessa, sekä millä tavalla kulttuuri on huomioitu käsityön oppimateriaaleissa. Tutkimus toteutettiin integroivana kirjallisuuskatsauksena, jossa aineiston analyysi toteutettiin laadullisena sisällön analyysina. Aineisto on haettu aiheeseen sopivien hakusanojen avulla Google Scholar ja Helka tietokannoista. Mukaan on valikoitu myös sopivia artikkeleita opinnäytetöiden lähdeluetteloista. Aineistoon valittiin mukaan viisi suomenkielistä ja kaksi englanninkielistä vertaisarvioitua julkaisua, jotka on julkaistu vuoden 2000 jälkeen. Käsityön tavoitteisiin kuuluu ympäröivän maailman tuntemus, johon liittyy oppilaiden oma elämänpiiri, paikallinen kulttuuriperintö ja moninaisuus kulttuurien osalta. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet ei kuitenkaan yksiselitteisesti anna pedagogisia välineitä, joten tulkinnanvaraisuutta on olemassa. Paikalliset opetussuunnitelmat on ohjattu ottamaan huomioon paikalliset tarpeet kielen ja kulttuurin opetuksen osalta. Aineiston mukaan käsityön opetuksessa kulttuurin huomioimisen haasteena ovat valtapositiot ja kulttuurinen omiminen. Opettajan on tärkeää tiedostaa oma kulttuuritaustansa ja ennakkoluulonsa, kun tutustutaan uusiin kulttuureihin. Käsityön opetusta voidaan myös hyödyntää kielen oppimisen tukena, koska käsityö menetelmät ovat monessa kulttuurissa samankaltaisia. Jokaisen oppilaan tulisi saada positiivista aktivoivaa opetusta riippumatta siitä mitä kulttuurista taustaa edustaa.
-
(2022)Tavoitteet. Tutkimuksessa tarkoituksena on selvittää, miten käsityönopetuksella voidaan lisätä ja tukea oppilaan hyvinvointia. Hyvinvointia tarkastellaan Seligmanin (2011) PERMA-hyvinvointiteoriasta käsin. PERMA-teoriassa ihmisen hyvinvointiin vaikuttavat tekijät on jaoteltu viiteen osa-alueeseen: positiiviset tunteet, sitoutuneisuus, myönteiset ihmissuhteet, merkityksellisyys ja saavutettavuus. Tämä auttaa tarkastelemaan hyvinvointia monipuolisesti. Olettamuksena on, että käsityön opetuksella on myönteinen vaikutus oppilaan hyvinvoinnin kokemukseen. Aikaisemmat tutkimukset ovat osoittaneet, joissa on selvitetty käsityöharrastuksen vaikutuksia ihmisen hyvinvointiin, että käsillä tekemiselle on merkittävä rooli myönteiseen hyvinvoinnin kokemukseen. Toisena olettamuksena on, että positiivisen pedagogiikan avulla hyvinvointia lisääviä tekijöitä voidaan lisätä myös koulun käsityönoppitunnilla. Menetelmät. Tutkimus toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Tutkimuksen tarkoituksena on hahmottaa kokonaiskuvaa siitä, miten käsityönopetuksella voidaan tukea hyvinvointiin vaikuttavia eri osa-alueita aikaisempien tutkimusten perusteella. Tietoa etsittiin suomen- ja englanninkielisillä hakusanoilla hyödyntäen eri tiedonhankinnan kanavia, kuten Heldaa, Helkaa, Finnaa ja Google Scholaria. Valitut tutkimusaineistot ovat sidoksissa PERMA-teoriaan sekä koulun käsityönopetukseen. Aineistossa korostui oppilaan kokemusmaailma. Tulokset ja johtopäätökset. Tulosten perusteella käsityönopetuksella voidaan lisätä ja tukea oppilaan kokonaisvaltaista hyvinvointia. Oppilaan sitoutuneisuuden kokemuksia lisää mindfulness-harjoitteet, taitotason ja tehtävän haasteellisuuden suhteuttaminen toisiin sekä oppilaan ajatus- ja kokemusmaailman huomioiminen opetuksessa. Myönteisiä ihmissuhteita voidaan harjoittaa yhteisöllisen työskentely kautta, jossa materia toimii vuorovaikutustaitojen kehittämisen apuna. Saavuttamisen tunnetta voidaan lisätä yhdessä asetettujen tavoitteiden ja niiden toteutumista arvioinnin avulla. Prosessin dokumentointi auttaa oppilasta hahmottamaan omia vahvuuksiaan ja taitojen kehittymistä. Oppilaan kokemusta elämän merkityksellisyydestä voidaan lisätä materian, itseilmaisun, käsityöprosessin ja valmistetun konkreettisen tuotteen kautta. Onnistumisen kokemukset saavat aikaan myönteisiä tunteita.
-
(2021)Tavoitteet. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, mistä elementeistä laadukas verkko-opetus käsityö oppiaineessa koostuu sekä mitä tulevan käsityön opettajan täytyy ottaa huomioon suunnitellessaan verkko-oppimateriaalia. Käsityötieteen opetuksen siirryttyä keväällä 2020 etäopetukseen, verkko-oppimateriaalin ja -opetuksen laadun vaihtelusta sain idean kandidaa-tin tutkielmaani. Verkko-oppimateriaalin laatukriteerit koskevat materiaalin saatavuutta, käytettävyyttä, toimivuutta sekä tuotantoa. Menetelmät. Kandidaatin tutkielmani menetelmänä oli kuvaileva kirjallisuuskatsaus, joka aiemman tutkimustiedon pohjalta etsi vastauksia tutkimuskysymyksiini. Aiempia tutkimuksia verkko-opetuksesta sekä verkko-oppimateriaalin tuottamisesta löytyi paljon. Aineisto koostui tieteellisistä artikkeleista ja tutkimuksista sekä Helsingin yliopiston käsityötieteen pro gradu –tutkielmista, jotka käsittelivät käsityötaitoon ja -opetukseen suunniteltuja verkko-oppimateriaaleja etäopetukseen sekä itseopiskelumateriaaliksi. Tulokset ja johtopäätökset. Tutkimuksen tuloksena todettiin, että laadukas verkko-opetus vaatii suunnittelua, aikaa, monenlaista digitaalista osaamista, pedagogisia menetelmiä sekä opettajalle teknistä tukea sekä laitteita opetuksen järjestämiseen. Verkko-opettajalla on monia eri rooleja ja niistä tärkeimmiksi ovat nousseet kannustaminen, innostaminen ja mahdollistaminen. Verkko-oppimateriaalin suunnittelussa on huomioitava laadunkriteerit sekä tuotetun materiaalin monipuolisuus, käytettävyys, toimivuus sekä saatavuus. Viimeisimpien tutkimusten mukaan verkkovuorovaikutus ja palauteen antaminen ovat nousseet oppimisen mielekkyyden kannalta tärkeimmäksi pandemian aikana.
-
(2021)Tutkimuksen aiheena on laaja-alaisten oppimistavoitteiden toteutuminen monialaisessa oppi-miskokonaisuudessa. Laaja-alaisia oppimistavoitteita on opetussuunnitelmassa (2014) seitsemän ja ne kuuluvat jokaisen oppiaineen opetustavoitteisiin. On todettu toimivaksi tavaksi sisällyttää nämä opit koulussa toteutettaviin monialaisiin oppimiskokonaisuuksiin. Tutkimuksen tavoitteena on etsiä, mitä laaja-alaisia oppimistavoitteita toteutuu, sekä millainen vaikutus monialaisella oppimiskokonaisuudella on käsityön opetusta kohtaan. Kyseessä on tapaustutkimus Helsingin kaupungin peruskoulun 8. luokkalaisten jokavuotisesta ilmiöopetuksesta, jossa oppilaat tuottavat näytelmän. Tämä tutkimus on keskittynyt vuoden 2020 ilmiöopetuksen puvustus- ja rekvisiittaryhmään. Tutkimusaineistona toimi avoin haastattelu sekä kirjalliset dokumentit. Haastateltavia henkilöitä oli kaksi: puvustus- ja rekvisiittaryhmän vastuuopettajana toiminut käsityönopettaja sekä koulun rehtori. Aineiston perusteella puvustus- ja rekvisiittaryhmän prosessista löytyi neljä valtakunnallisen opetussuunnitelman (2014) laaja-alaista oppimistavoitetta: L1 ajattelu ja oppimaan oppiminen, L2 kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutustaidot ja ilmaisu, L3 itsestä huolehtiminen ja arjen taidot sekä L6 työelämäntaidot ja yrittäjyys. Haastatteluista kävi ilmi, että vaikka ilmiöopetus on koulussa jokavuotinen, se muodostuu aina uudella tavalla riippuen oppilaista ja heidän välisestä ryhmädynamiikastansa. Käsityönopetuksessa ilmiöopetus koettiin laajentavan oppilaiden taitoja, rohkaisevan työntekoon sekä vahvistavan heidän itsetuntoaan.
-
(2022)Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli saada uutta aikaisempaan, tutkimukseen perustuvaa tietoa siitä, miten lampaan villan ominaisuudet ja kehräämisen vaiheet vaikuttavat langan laatuun. Tutkimuksessa selviteltiin myös sitä, miten villan ominaisuudet vaikuttavat langan laatuun ja tämän vuoksi työskentelyvaiheet ja työskentelyvälineet eroteliin ja ne rajattiin villan käsittelyyn kohdistuviin välineisiin ja työskentelyvaiheisiin. Aikaisempia tutkimuksia löytyy kohdistuen villan laatuun, sekä käsin kehräämisen työskentelyvaiheisiin. Laadukasta lankaa käsin kehrätessä on tiedettävä, mitkä kaikki tekijät vaikuttavat lopputulokseen, jotta niihin voi itse vaikuttaa mahdollisimman paljon. Katsauksen aineisto koostui 11 tutkimuksesta, jotka rajattiin asettamalla kriteerit ja sulkemalla pois kriteerien ulkopuolelle jäävät tutkimukset. Valittujen tutkimuksien tutkimustuloksia tarkasteltiin, etsien vastauksia tutkimuskysymyksiin. Aineiston tutkimustuloksista etsittiin vastauksia siihen, miten sekä kehräämisen työskentelyvaiheet ja -välineet että villan ominaisuudet vaikuttavat langan laatuun. Tutkimustuloksista nousi tekijöitä, jotka vaikuttavat kehräämiseen ja sitä kautta langan laatuun, näitä ovat: kuidun paksuus, pituus ja hienous sekä kuidun esivalmistelut, värttinän kehrä ja muoto, värttinän paino, hitausmomentti, kierteet suhteessa villakuidun paksuuteen ja pituuteen sekä kehrääjän kokemus ja taidot. Kirjallisuuskatsauksen tuloksena havaittiin, että langan laatuun vaikuttavia päätekijöitä on kolme. Ensimmäinen langan laatuun vaikuttava tekijä on kehrääjän kokemus ja taidot, toinen kehräämiseen käytetty väline, joka tutkimuksessa oli värttinä ja kolmas tekijä on kuitu.
-
(2023)Tavoitteet. Tutkielmani tavoitteena on selvittää paperin käyttömahdollisuuksia mustesuihkutulostuksessa, kun muste on toteutettu luonnonväreillä. Tutkimuskysymyksenä tutkielmassa ovat: 1. Millainen musteresepti toimii luonnonväriaineella toteutettuna, kun tulostetaan mustesuihkutulostimella? 2. Miten luonnonväri pohjainen muste toimii paperille tulostaessa? Paperin valmistuksen päämateriaali on selluloosa ja aiemmat tutkimukset (Kylmälahti, 2014; Ylänen, 2020) selluloosapohjaisten kuitujen värjäyksestä luonnonväreillä ovat tuottaneet positiivisia tuloksia. Menetelmät. Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena. Menetelmänä on kuvaileva, integroiva kirjallisuuskatsaus. Tutkimusaineistoksi valikoitui vertaisarvioituja julkaisuja, jotka löytyivät Helkan sekä Google Scholarin kautta. Aineistoon valittiin seitsemän englanninkielistä artikkelia, joissa muste oli valmistettu luonnonväreillä ja tulostus oli toteutettu mustesuihkutulostimella joko paperille tai selluloosapohjaiselle tekstiilille. Tulokset ja johtopäätökset. Mustesuihkumusteen formulointiin tarvitaan väriaineen lisäksi, liuotin sekä lisäaineita. Neljässä tutkimuksessa musteet olivat vesipohjaisia, kahdessa oli käytetty liuotinpohjaa ja yhdessä kasvirasvaa. Kaikki tutkimukset onnistuivat toteuttamaan onnistuneen tulostuksen. Lisäaineita käytetään säätämään fysikaalisia ominaisuuksia, kuten stabiilisuutta, viskositeettia ja pintajännitystä. Kahdessa tutkimuksessa tutkittiin stabiilina pysymistä useamman viikon ajan ja tällöin Ph, viskositeetti ja pintajännitys olivat mitattavia ominaisuuksia. Molemmissa tutkimuksissa muste säilyi stabiilina. Selluloosa kuituiset tekstiilit sekä paperi ovat huokoisuus ominaisuuksiltaan erilaisia ja paperille tulostaessa väriin vaikuttavat myös paperin laatu. Tutkimusta olisi hyvä laajentaa koskemaan pelkästään paperia ja sen eri laatuja, jolloin tulokset olisivat tarkempia tulostustarkkuuden osalta.
-
(2021)Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli integroivan kirjallisuuskatsauksen avulla kartoittaa me-diakasvatuksen sisältöjen rajapintoja käsityönopetukseen nähden. Aihe on uusi avaus, sillä käsityönopetuksen ja mediakasvatuksen sisällöistä ei ole aiemmin tehty yhdistelevää tutki-musta. Tutkimuskysymykset olivat: Millä tavoin käsityötä opetetaan? Millä tavoin mediakas-vatusta opetetaan? Mitä yhtäläisyyksiä mediakasvatuksella ja käsityönopetuksella on ja millä tavoilla näitä yhteneviä sisältöjä voisi opettaa opetuskokonaisuuksina? Tutkielman tavoittee-na on löytää rajapintoja mediakasvatuksen ja käsityön opetuksen välille ja lisätä ymmärrystä niiden yhdistämisen mahdollisuuksista uusien käsityön opetuskokonaisuuksien luomiseksi. Tutkimus toteutettiin kirjallisuuskatsauksena ja tuloksia analysoitiin laadullisen sisällönanalyy-sin avulla. Aineistona oli 10 käsityön opetuksesta sekä 10 mediakasvatuksesta kirjoitettua tutkimusta tai teosta. Tiedonkeruuvaiheessa kirjattiin oleelliset sisällöt tutkimuksen teemoitte-lu- ja analyysitaulukkoon. Teemoittelun avulla molemmista aihealueista muodostui näkemys siitä, millä tavoin niitä opetetaan. Lopuksi tuloksia integroitiin yhteen ja niistä nousseita ope-tustapoja ja sisältöjä peilattiin aiempaan tutkimukseen ja Perusopetuksen opetussuunnitel-man perusteisiin (2014) nähden. Tutkimustulosten perusteella on olemassa kokonaisuuksiksi yhdistettäviä sisältöjä ns. raja-pintoja, joiden pohjalta voidaan suunnitella mediakasvatusta sisältäviä käsityönopetuskoko-naisuuksia. Tutkimustuloksissa näitä sisältöjä kuvailtiin tekniikan-, sisällön- ja kulttuurintason rajapintojen kautta. Näitä rajapintoja hyödyntäen, voi jatkotutkimuksena suunnitella opetus-kokonaisuuden ja testata esimerkiksi empiirisesti tutkimalla mediakasvatuksellisen käsityön toteuttamista. Yhtenä tavoitteena niin mediakasvatuksessa kuin käsityönopetuksessa on pyrkiä kasvattamaan itsensä ja ympäristönsä tiedostavia, omiin kykyihin luottavia yksilöitä. Lisätutkimuksilla voidaan selvittää muun muassa edellä mainittujen tavoitteiden täyttymistä mediakasvatusta sisältävillä käsityön -oppitunneilla.
-
(2021)Kotia rakennetaan sisustuksen avulla viihtyisäksi ja kodin tunnelmaan sekä viihtyisyyteen vaikuttavat monenlaiset tekijät sisustusratkaisuista asuinpaikkaan ja ympäristöön. Sisustusratkaisuilla kodista voi sisustaa oman näköisen ja persoonallisen kalusteilla, väreillä ja esineillä. Joillekin materiaaleilla ei ole niin suurta merkitystä, kun taas toisille sisustaminen voi olla pitkäaikainenkin prosessi. Tämän tutkielman tavoitteena oli tulkita ja ymmärtää yksityishenkilöiden kokemuksia siitä, millaiset sisustusratkaisut ja materiaalit ovat tärkeitä kodissa viihtymisen kannalta sekä ovatko vastaajat tyytyväisiä kotiensa sisustukseen ja viihtyvätkö he kodeissaan. Tutkielma toteutettiin laadullisena verkkokyselylomakkeena ja kysely jaettiin Facebookin sisustusaiheisessa ryhmässä, mihin pääsi vastaamaan vain ryhmän jäsenet. Vastauksia kyselyyn sain kymmenen (N 10). Tarkoituksena oli tavoittaa sisustuksesta kiinnostuneita henkilöitä, jotta oli mahdollista vastata tutkimuskysymyksiin ja tulkita vastaajien kokemuksia. Aineisto analysoitiin aineistolähtöisesti laadullisella sisällönanalyysillä. Vastauksista ilmeni, että tärkeää kodissa viihtymisen kannalta on arjen helppous, eli toimivat ja käytännölliset ratkaisut. Kodeista haluttiin toimivien ratkaisuiden lisäksi myös kauniita ja värimaailmaltaan harmonisia. Esteettisyyttä, harmoniaa ja sisustuksen suunnitelmallisuutta sisältävät vastaukset muodostivat luokan harkitut materiaalit ja esteettisyys. Itse valitut kalusteet ja materiaalit sekä oman persoonan näkyminen sisustuksessa kuvaavat omia mieltymyksiä. Kodin muokattavuutta pidettiin tärkeänä. Kotia muokataan tekstiileillä ja sisustusesineillä esimerkiksi vuodenaikojen vaihdellessa. Yksityiskohdat ja yksilöllinen sisustus korosti oman persoonan näkymistä sisustuksessa ja huolella valittuja yksityiskohtia. Viihtyisinä ja tärkeinä ratkaisuina pidettiin myös materiaalien laatua. Arjen helppous oli luokka, joka nousi esiin molempiin tutkimuskysymyksiin vastatessa. Johtopäätöksenä on, että tärkeää viihtyisän kodin rakentamisessa on toimivat ratkaisut, jotka kuitenkin ovat esteettisiä ja muokattavia, joissa näkyy oma persoona ja omat makumieltymykset. Tulokset vahvistavat aikaisempia tutkimuksia ja ovat yhdistettävissä esimerkiksi Woodwardin (2003) kahteen sisustamisen tapaan, esteettiseen tai käytännölliseen tyyliin sisustaa.
-
(2021)Tavoitteet. Vuonna 2014 kirjatussa perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa käsityö -oppianeesta puhutaan monimateriaalisena käsityönä. Käsitettä on tulkittu ja toteutettu kou-luista ja kunnasta riippuen eritavoilla. Aihe on herättänyt paljon keskustelua ja siitä on löydet-tävissä runsaasti tutkimuksia ja tieteellisiä artikkeleita. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli määritellä monimateriaalinen käsityö ja tulkita aineiston perusteella sen haasteita sekä vah-vuuksia. Aihetta tarkastellaan opettajan näkökulmasta ja tuodaan esille heidän roolinsa muu-toksia. Hypoteesina oli, että aineistosta nousee enemmän monimateriaalisen käsityön tuomia haasteita kuin vahvuuksia. Tutkimuksen tavoitteena oli haasteet kartoittamalla luoda niihin ratkaisuja ja selkeyttää käsitettä kentällä toimivien opettajien tueksi. Aiheen tulkitseminen ja kuvaaminen nosti esiin uusia näkökulmia jatkotutkimuksia ajatellen. Aiheen tutkimista voi jat-kaa myöhemmin pro gradu -tutkielmassa. Menetelmät. Tutkimus toteutettiin laadullisena kirjallisuuskatsauksena. Aineistona oli 10 tie-teellistä artikkelia ja 5 pro gradu -tutkielmaa. Tekstien tarkastelun ja tulkitsemisen apuna käy-tin sisällönanalyysiä. Tulokset ja johtopäätökset. Monimateriaalinen käsityö on määritelty väljästi vuoden 2014 pe-rusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa, mikä on johtanut sen erilaisiin tulkintoihin. Opettajat kokevat monenlaisia haasteita yrittäessään toteuttaa perusopetuksen opetussuun-nitelman perusteissa asetettuja tavoitteita nykyisillä tuntimäärillä. Haasteita ja huolia oli ai-neiston perusteella selvästi enemmän kuin vahvuuksia. Monimateriaalisella käsityöllä on tar-koitus lisätä tasa-arvoista käsityönopetusta ja vahvistaa oppilaiden tulevaisuuden taitoja. Keinoja sen toteuttamiseksi on annettu vain vähän. Yhteisopetus on yksi tapa saada moni-materiaalisuus toteutumaan kouluyhteisössä, mutta siihen opettajat kaipaavat lisäkoulutusta ja resursseja. Tutkimusaineistosta nousi esille rakenteellisia haasteita, jotka vaikuttavat mo-nimateriaalisen käsityön toteutumiseen. Näitä ovat oppimisympäristön pulmat, uudistunut tun-tijako ja yhteisen suunnitteluajan vähäisyys.
-
(2023)Tiivistelmä - Referat – Abstract Käsityön merkitys osana kulttuuria on ilmeinen. Käsitöiden avulla voimme tehdä havaintoja ihmiskunnan historian eri vaiheista sekä kulttuureille tärkeistä piirteistä. Käsityön merkitys on vahvasti kiinnittynyt aikakauden ilmiöihin, mahdollistaen välillä hengissä pysymisen ja toisinaan taas ajanvietteen. Jokainen historian vaihe on antanut käsityölle oman leimansa ja käsityön merkitys kulttuurin jatkumon välineenä on säilynyt tähän päivään saakka. Tutkielmassa keskityttiin tarkastelemaan, millaisia neulemalleja esiintyy suomalaisissa ja saksalaisissa käsityölehdissä, ja mitä kulttuurin piirteitä neulemalleissa on havaittavissa. Tutkielman hypoteesina oli, että suomalaisten ja saksalaisten käsityölehtien neulemallien välillä on eroja, ja esiintyvissä neuletekniikoissa on havaittavissa kulttuurin piirteitä. Tutkielma toteutettiin kvantitatiivisena tutkimuksena kvalitatiivista tulkintaa hyödyntäen. Kulttuurisia piirteitä tarkasteltiin unilateraalista näkökulmasta vertaamalla saksalaisia neulemalleja suomalaisiin neulemalleihin. Analysointimenetelmänä käytettiin kuvan sisällön analyysia sekä semioottista kuva-analyysia. Aineisto koostui tammikuussa 2023 ilmestyneistä neljästä suomalaisesta ja kolmesta saksalaisesta käsityölehdestä, joista oli analysoitavana yhteensä 146 neulemallia. Aineiston rajaamisen kriteereinä käytettiin tekniikkaa (neulonta), tuotetta (naisten neulevaatteet), vuodenaikaa (tammikuu), maantieteellistä kulttuurialuetta (Suomi ja Saksa). Aineiston arviointia varten rakennettiin seitsemästä muuttujan arvosta koostuva asteikko. Neulemallit analysoitiin ensin kummankin maan lehtien osalta erikseen ja seuraavaksi maiden neulemallien välisiä kulttuuripiirteitä vertaillen. Tutkimustulokset osoittivat hypoteesin oikeaksi. Suomalaisten ja saksalaisten neulemallien suurimmaksi eroksi nousivat kirjoneule- sekä pitsineuletekniikan käyttö. Kirjoneuletekniikka oli aineiston osalta huomattavasti yleisemmin käytössä suomalaisissa neulemalleissa, joissa hyödynnettiin pääasiassa ympäri neuleen kiertäviä kuvioita. Saksalaisissa neulemalleissa pitsineuletekniikkaa käytettiin suomalaisia neulemalleja yleisemmin. Pitsineuletekniikkaa yhdistettiin muihin tekniikoihin ja sitä käytettiin pinta-alallisesti laajemmin kuin suomalaisissa neuleissa. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että molempien maiden neulemalleissa oli painotuseroja tekniikan osalta, joiden käytölle on löydettävissä kulttuurihistoriallisia perusteita.
-
(2022)Tavoitteet. Tutkielmani tavoitteena on selvittää, millainen merkitys neulonnalla on käsityönopettajaopiskelijoiden arjessa ja millaisia töitä he ovat tehneet koronapandemian aikana. Tutkimuskysymyksinä tutkielmassa ovat: Millä tavoin neulominen näkyy opiskelijoiden arjessa ja millaisia neuleita opiskelijat tekevät? Millainen merkitys neulonnalla on ollut opiskelijoiden arjessa koronapandemian aikana? Aiemmissa tutkimuksissa käy ilmi käsitöiden merkitsevyyden hyvinvoinnin kannalta (Varonen,2021; Heiskanen, 2020; Kinnunen, 1999). Kovin paljoa ei ole vielä tutkittu koronapandemian aikaisista yhteyksistä neulontaan. Menetelmät. Tutkielmaani osallistuneet henkilöt olivat toisen vuoden käsityön- opettajaopiskelijoita, jotka harrastavat neulontaa aktiivisesti. Aineistonkeruumenetelmänä toimi teemahaastattelu neulonnan aihealueiden ympärillä. Haastattelusta saadun aineiston litteroin ja kirjoitin puhtaaksi pian haastattelujen jälkeen. Tämän jälkeen analysoin tulokset sisällönanalyysia hyödyntäen. Tulokset ja johtopäätökset. Merkittävimpänä tuloksena tutkielmassani on neulomisen näkyminen opiskelijoiden arjessa jokapäiväisenä toimena. Molemmat haastateltavat neulovat lähes joka ilta. He neulovat suurimaksi osin itselleen mutta myös läheisilleen käyttöön vaatteita ja asusteita. Neuletöissä molemmat haastateltavat kertovat painottavansa villapaitoja ja satunnaisesti sukkia ja pipoja. Koronapandemian aikana molemmat haastateltavat ovat neuloneet enemmän kuin ennen. Neulonta on tuonut heidän arkeensa iloa ja hyvänolontunnetta. Tutkielman tuloksia voisi soveltaa viemällä aihetta syvemmälle ja tarkentaen tutkimuskysymyksiä koskemaan hyvinvointia laajemmalla mittakaavalla. Tutkimusjoukkoa laajentamalla koskemaan muitakin kuin toisen vuoden käsityönopettajaopiskelijoita esimerkiksi muiden alojen opiskelijoihin, voisi myös vertailla saatuja tuloksia.
-
(2021)Tavoitteet. Käsitöiden harrastaminen on olennainen osa monien äitien vapaa-ajanviettoa. Käsitöiden harrastamisen kirjo on laaja ja harrastamisen taustalla on erilaisia syitä. Käsitöihin liittyy voimakkaita positiivisia mielikuvia niin niitä itse tekevien, kuin muidenkin mielissä. Käsi-työtaidot ovatkin arvostettua pääomaa. Käsitöiden tekeminen on yleensä pakon tai velvolli-suuden sijasta miellyttävä mahdollisuus. Moni kokeekin käsityöharrastuksen rentouttavaksi ja voimaannuttavaksi. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää nykypäivän äitien vapaa-ajan viettotapoja. Erityisesti tarkastellaan syitä käsitöiden tekemiseen tai niiden tekemättö-myyteen. Tutkimuksella haluttiin selvittää myös, vaikuttaako lapsuudenkodin käsityöharras-tukset siihen tekevätkö äidit käsitöitä nykypäivänä. Menetelmät. Toteutin tutkimuksen kyselytutkimuksena. Verkkokyselyyn vastasi anonyymisti 45 äitiä, iältään he olivat 24-51 -vuotiaita. Jaoin linkkiä kyselylomakkeeseen Facebookissa suljetussa äitiryhmässä sekä WhatsAppissa eräässä äitiryhmässä. Lisäksi jaoin linkkiä joille-kin ryhmiin kuulumattomille äideille. Analysoin aineistoa sisällönanalyysillä. Muodostin vas-tauksista teemoja. Tulokset ja johtopäätökset. Äideillä on vähän vapaa-aikaa ja se aika halutaan viettää mielui-sella mutta hyödyllisellä tavalla. Tämän aineiston pohjalta voi sanoa, että nykypäivän äidit harrastavat monipuolisesti käsitöitä. Äidit myös mielsivät käsitöiksi hyvin erilaisia asioita. Lapsuudenkodin käsityöharrastukset eivät näyttäneet aina olevan yhteydessä siihen, kuinka äidit harrastavat käsitöitä nykypäivänä. Äiti, jonka kotona oli tehty käsitöitä, ei kuitenkaan välttämättä tehnyt niitä nyt. Vastaavasti äiti, jonka kotona ei ollut tehty käsitöitä, saattoi hy-vinkin tehdä niitä nykypäivänä. Suurin osa vastaajista teki käsitöitä ja niitä oli tehty myös hei-dän lapsuudessaan. Äitien vapaa-ajanvietossa näkyi selvästi perhe- ja kotikeskeisyys. Käsi-työt olivat liikunnan jälkeen toiseksi suosituin tapa viettää vapaa-aikaa. Käsityöt suuntautuivat tyypillisesti kotiin tai perheen käyttöön ja ne tehtiin useimmiten tarpeeseen. Suurimmat syyt sille, miksi äiti ei tehnyt käsitöitä oli ajan- ja kiinnostuksenpuute. Vapaa-aikaa on vähän ja sitä ei välttämättä tahdota käyttää käsitöihin, ellei niistä erityisemmin nauti.
-
(2022)Tavoitteet. Tutkin hyväntekeväisyyskäsitöissä saajan asettamia merkityksiä käsityötuotteelle. Käsityötieteen tutkimuksissa on tutkittu usein käsityön tekijän näkökulmaa, mutta myös käsityön merkitys vastaanottajalle on kiinnostava. Aiheena hyväntekeväisyys on ajankohtainen, humanitaarisen avun tarve globaalissa maailmassa on jatkuvaa. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on tutkia millaisia merkityksiä hyväntekeväisyyskäsityölahjoitusten vastaanottajat antavat saamilleen käsityötuotteille. Hyväntekeväisyys pohjautuu auttamiseen ja tarkastelen auttamista, hyväntekeväisyyttä ja lahjoittamista yhteiskunnallisena ilmiönä. Käsityön merkityksiä tutkimalla halutaan saada selville, tuntevatko käsitöiden saajat niiden tekijöiden myönteisiä ajatuksia käsityön välityksellä. Tämän tutkimuksen teoreettisen viitekehyksen ydin koostuu Sherryn (1983) lahjanantoprosessin mallista, jota on sovellettu hyväntekeväisyyskäsityölahjoitus kontekstiin. Menetelmät. Tutkimuksessa käytetään laadullisia tutkimusmenetelmiä. Tutkimukseen osallistui viisi haastateltavaa henkilöä, joita yhdisti se, että jokainen heistä oli vastaanottanut jonkin hyväntekeväisyyskäsityötuotteen lahjoituksena jossain vaiheessa elämäänsä. Tutkimuskysymykseen pyrin saamaan vastauksia ryhmäkeskustelussa. Analysoin ryhmäkeskustelussa tuotetun aineiston käyttäen deduktiivista, eli teorialähtöistä sisällönanalyysiä. Tulokset ja johtopäätökset. Taustaoletuksena tutkimuksessa on, että Sherryn (1983) lahja-nantoprosessin teoriassa esitetyt lahjaprosessin ulottuvuudet näkyvät myös käsitöiden vastaanottajan merkityksissä. Oletin myös, että hyväntekeväisyyskäsityön vastaanottajilla olisi lähtökohtaisesti positiivinen merkitys käsityötuotteelle. Tutkimukseni osoitti molemmat taustaolettamukset toteen. Hyväntekeväisyyskäsityölahjoituksissa vastaanottajan näkökulmasta Sherryn (1983) lahjaprosessin vaiheet ja lahjoittajan positiiviset ajatukset tuntuivat välittyvän käsityölahjoituksen saajalle. Tuloksissa tuli ilmi monia merkityksiä käsityölahjoituksille, kuten kiitollisuus, auttamisen merkitys sekä mielikuva välittämisestä ja huomatuksi tulemisesta.
Now showing items 21-40 of 59