Browsing by study line "Luokanopettaja, kasvatustiede"

Now showing items 21-40 of 217

Flipped Classroom -menetelmän mahdollisuuksia kokonaisen käsityön opettamisen syventämisessä

Kangasmäki, Tiia (2022)

Käsityö-oppiaineen muutokset kansallisessa opetussuunnitelmassa ovat asettaneet oppiainetta opettavat opettajat hankaluuksiin tavoitteiden saavuttamisen näkökulmasta, oppilaat suoriutuvat käsityön opinnoistaan heikoilla tiedoilla ja taidoilla, ja koko oppiaineen arvo vaikuttaa laskeneen. Tämän tutkimuksen tavoitteena on kartoittaa viimeisen vuosikymmenen nosteessa olleen Flipped Classroom -opetusmenetelmän vaikutuksia peruskouluikäisten oppimiseen ja opettamiseen sekä etsiä niiden pohjalta ratkaisevia yhteyksiä kokonaisen käsityöprosessin hallintaan ja käsityön opettamisessa havaittuihin ongelmiin. Tutkimus on integroiva kirjallisuuskatsaus, jonka aineisto kerättiin tietokannoista vapaalla sanahaulla ja jo valittujen lähteiden lähdeluettelojen perusteella. Mukaan tutkimukseen rajautui 8 artikkelia, jossa käsiteltiin Flipped Classroom -menetelmän tutkimusta peruskoulukontekstissa sekä 7 artikkelia, jossa käsiteltiin käsityön opettamista ja sen mahdollisia haasteita. Aineisto on analysoitu keskusteluttaen tieteenalojen artikkeleita keskenään ja etsien merkityksiä ja yhteyksiä, pyrkien samalla luomaan uutta ymmärrystä ja perusteluja menetelmää implementoivalle tutkimukselle. Flipped Classroom -menetelmän käyttäminen vaikutti tutkimusten mukaan positiivisesti muun muassa peruskouluikäisten oppimistuloksiin, ajattelun taitoihin, pystyvyyden kokemukseen ja motivaatioon sekä koko luokan ilmapiirin ja vuorovaikutuksen paranemiseen. Tutkimuksen johtopäätöksenä esitetään, että Flipped Classroom -menetelmän positiiviset vaikutukset voisivat ratkaista osan kokonaisen käsityön opettamisen ongelmista, joita ovat esimerkiksi oppilaiden heikot pohjatiedot, pieni tuntimäärä, vähäinen oppilaskohtainen ohjausaika ja heikko ainearvostus. Tutkimus antoi perusteita Flipped Classroom -menetelmän empiiriselle tutkimiselle kokonaisen käsityön opettamisessa, vaikka esiin nousi myös haasteita ja seikkoja, jotka eivät teorioiden valossa tue kokonaisen käsityön hallintaa tai ratkaisseet kokonaisen käsityön opettamisen ongelmia.
Förälderns syn på lärarens fostrande roll i lågstadieskolan : En fenomenologisk intervjustudie

Oreto, Giulia (2022)

Mål Syftet med denna intervjustudie är att ta reda på föräldrarnas syn på lärarens fostrande roll i lågstadieskolan för att kunna främja samarbetet mellan lärare och föräldrar inom elevernas fostran och väg till humana och etiskt ansvarsfulla samhällsmedlemmar. Samt samla in material för lärare och lärarutbildningen för att öka medvetenhet och en känsla av trygghet i arbetet inom fostran. Tidigare forskning visar att lärare är osäkra om sin fostrande roll (Grudemo, 2014, s.18, 20, 22) samt inte säkra på hur eller ens om på vilka sätt fostran i skolan skall ske (Colnerud, 1995, s.29). Föräldrar vill vara engagerade och informerade om deras barns utveckling både kunskapsmässigt och socialt men känner sig osäkra angående vad som förväntas av dem ur skolans synvinkel (Sernefalk, 2014, s.21). Begreppen fostra, fostran och uppfostran definieras och diskuteras kort.I intervjun diskuteras fostran i skolmiljön samt utifrån tre olika temaområden: moral och etik, uppförande och etikett samt sociala färdigheter med hjälp av olika scenarion som lärare rapporterat. Metoder Som datainsamlingsmetod har en forskningsintervju utförts, personen är en privatperson med barn i årskurs 1-6. Fenomenologisk analysmetod används för att analysera data. Som tillägg för den fenomenologiska analysmetoden har även kodning för olika centrala begrepp samt meningsbärande enheter använts för att sortera data. Resultat Föräldern upplevde att den huvudsakliga fostran och ansvaret över barnet hör till hemmet. Skolans fostran fungerar som en stödåtgärd för hemmets fostran och då föräldern inte ser och är på plats, är läraren den jämförbara vuxna. Föräldern hade tillit på lärarens professionella kunnande och bedömningsförmåga över vilka metoder kan användas i elevernas fostran. Föräldern önskar att vi skulle komma tillbaka till en mer kollektiv fostran samt anser hen att våra samhälleliga värden skall framföras i skolan och fostran skall genomsyra all verksamhet. Dessa resultat kan vara till nytta för lärare, både erfarna och nyblivna, i att få en inblick i hur en förälder tänker kring fostran och lärarens roll. All information som hjälper lärare att förstå sina elever bättre är hemåt!
Fyysisen aktiivisuuden vaikutukset alakouluikäisten oppilaiden koulumenestykseen

Heikkilä, Riina (2023)

Viime vuosina media on nostanut vahvasti esille huolen suomalaisten lasten ja nuorten vähäisestä liikkumisesta, huonosta kunnosta sekä heikentyneistä oppimistuloksista. Tämän kandidaatintutkielman aihe kumpuaa kyseisestä huolesta. Tutkielman tarkoituksena on tarkastella, minkälaista tutkimusta fyysisen aktiivisuuden vaikutuksista alakouluikäisen oppilaan koulumenestykseen on tehty. Tutkielma toteutetaan kuvailevana kirjallisuuskatsauksena, jonka aineistona toimii 10 tutkimusartikkelia. Tutkimusartikkelit on julkaistu Suomessa, Ruotsissa, Tanskassa, Norjassa, Alankomaissa ja Yhdysvalloissa. Aineisto on julkaistu 2010-luvulla. Tutkimuksissa selvisi, että fyysinen aktiivisuus voi vaikuttaa positiivisesti alakouluikäisten oppilaiden ja etenkin poikien koulumenestykseen. Positiivisesti oppilaiden koulumenestykseen näytti vaikuttavan intensiteetiltään kovatehoinen fyysinen aktiivisuus, opetettavaan sisältöön integroitu fyysinen aktiivisuus sekä motorisia taitoja kehittävä fyysinen aktiivisuus. Kaikki fyysinen aktiivisuus ei kuitenkaan vaikuttanut positiivisesti oppilaiden koulumenestykseen. Levottomuutta lisänneet fyysisen aktiivisuuden interventiot vaikuttivat negatiivisesti etenkin koulussa heikoiten menestyvien oppilaiden koulumenestykseen.
Haastavasti käyttäytyvän oppilaan kohtaamisen keinot luokanopettajan työssä

Turunen, Vera (2023)

Aiemmat tutkimukset osoittavat, että haastavan käytöksen ehkäisyllä ja kohtaamisella on merkittävä vaikutus oppilaan myöhempään elämään. Haastava käytös myös koetaan yh-deksi opetustyön vaikeimmista osa-alueista. Tämän opinnäytteen tavoitteena on koota yhteen tutkimustuloksia, jotka käsittelevät vuorovaikutuksen keinoja sekä niihin vaikuttavia tekijöitä opettajan työssä. Opinnäytetyö on rakennettu kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Katsauksen aineistona on 10 artikkelia, jotka käsittelevät oppilaan haastavaa käytöstä sekä työrauhaa ja opettaja-oppilassuhdetta. Merkittävänä haastavan käytöksen ehkäisijänä on opettaja-oppilassuhde. Opettaja-oppilassuhde perustuu laadukkaaseen vuorovaikutukseen, joka on sävyltään lämmintä ja asiallista. Opettaja-oppilassuhteessa on tärkeää huomioida oppilaan ja opettajan roolien erilaisuudesta johtuva jännittyneisyys. Kun opettaja kohtaa haastavaa käytöstä, on siinä kyse näiden jännitteiden pohjana olevasta vallan asymmetrisyydestä. Oppilas pyrkii haastavalla käytöksellään ohjaamaan luokkahuoneen valtarakenteita. Opettajan on tärkeää pyrkiä säilyttämään valta itsellään, ylläpitäen silti oppilaan arvokkuuden ja kunnioituksen. Opettajan on tarpeellista säännöllisin väliajoin reflektoida omaa osaansa vuorovaikutuksen johtajana. Opettajan oma itseluottamus, tunnetaidot, historia ja jaksaminen välittyvät vuorovaikutukseen. Samaan aikaan opettajan on hyvä tiedostaa omien ajatustensa voima, sillä niillä on merkittävä vaikutus vuorovaikutukseen. Vuorovaikutuksen keinot, joilla opettaja kohtaa ja uudelleenohjaa oppilaan käytöstä, jaetaan kahteen osaan: nonverbaalisiin ja verbaalisiin keinoihin. Nonverbaalisten keinojen etuna on usein se, että niiden käytöllä opettaja ei itse tule häirinneeksi oppituntia. Verbaalisiin keinoihin tulee turvautua sitten, kun nonverbaaliset keinot eivät enää tehoa. Haastava käytös ja konfliktitilanteet eivät ole pelkästään negatiivinen ilmiö, eikä niitä tule nähdä sellaisena. Konfliktien aikana sekä oppilas että opettaja oppivat monitasoisesti itsestään, toisistaan ja vuorovaikutuksesta.
Haastavat tilanteet kodin ja koulun yhteistyössä opettajien kokemana

Seppänen, Joni (2023)

Tavoitteet. Tämän tutkielman tarkoitus oli selvittää, millaisina opettajat kokevat kodin ja koulun yhteistyöhön liittyviä haasteita. Lisäksi tavoitteena oli koota toimintamalleja haastaviin tilanteisiin. Toimivan kodin ja koulun yhteistyön on katsottu aiemmassa tutkimuksessa vaikuttavan yksinomaan positiivisesti lapsen oppimiseen ja hyvinvointiin. Näkemyksiä asioiden hoitamisesta ja ratkaisemisesta osapuolilla voi olla lukuisia, ja ne voivat ajautua keskenään ristiriitaan, minkä vuoksi haasteiden tunnistaminen auttaa opettajaa myös ratkaisuiden löytämisessä. Työssä tarkastellaan myös joidenkin kotien ja koulun kulttuuristen normistojen välillä vallitsevan epäsymmetrian vaikutusta opettajien tekemiin tulkintoihin vanhemmista. Menetelmät. Tutkimus toteutettiin integroivana kirjallisuuskatsauksena, jonka aineistona oli 19 kodin ja koulun yhteistyötä opettajan tai vanhempien näkökulmasta tarkastelevaa tieteellistä ja vertaisarvioitua artikkelia. Tutkimusten maita olivat Suomi, Norja, Tanska, Yhdysvallat, Englanti ja Kreikka. Täydensin tuloksia kolmella kasvatusalaan liittyvällä sekä yhdellä oikeusoppineen todellisia tapauksia sisältävällä kirjalla. Teemoittelin aineistostani tutkimusongelmaani löytyneet vastaukset kategorioittain ja koostin niistä visuaaliset esitykset. Peilasin tuloksiani tutkielmassa kuvaamaani teoriaan sekä lähtökohtiin. Tulokset ja johtopäätökset. Tutkimustulokset jakautuivat kodin ja koulun yhteistyössä ilmeneviin opettajien kokemiin haasteisiin ja niiden ratkaisumalleihin. Haasteiksi jäsentyivät mm. koulun vähäiset resurssit, osapuolten väliset väärinymmärrykset ja erimielisyydet, kiireisinä tai välinpitämättöminä näyttäytyvät vanhemmat sekä viestintä sensitiivisistä asioista. Ratkaisumalleiksi jäsentyivät yleiset vuorovaikutuksen periaatteet, kuten luottamus, avoimuus, selkeys, onnistumisiin keskittyminen, virheiden myöntäminen, mutta myös erilaiset tukitoimiin kehitetyt interventiot. Symbolisen väkivallan tunnistaminen vanhempien toiminnan tulkitsemisessa osoittautui tärkeäksi taidoksi opettajalle. Tuloksissa saadut huomiot helpottavat opettajaa jäsentämään ja reflektoimaan toimintaansa yhteistyössä kodin kanssa ja saavuttamaan vaikeissakin tilanteissa häneltä virkahenkilönä odotettavan asiallisen käytöksen.
Handlingsplaner för mobbning : En jämförelse mellan handlingsplaner för mobbning i Svenskfinland

Dahlbacka, Jonas (2023)

Target. The purpose of this research is to search and find out what differences exist between Swedish-speaking schools' action plans for bullying. My theory about the research is that it there are differences in the action plans for bullying but that they work towards the same goal, that Stop the bullying. Previous research results show that bullying occurs in schools and approximately 50% of school students who are. Methods. This bachelor's thesis is performed as a thematic content analysis with an inductive form of analysis. The samples included in the thesis are four action plans for bullying from the schools, municipalities and cities included in the research. Research have been analysed and interpreted using thematic content analysis. Results and conclusions. A number of themes were discovered in the research results, these were the law, curriculum, Swedish schools in the Helsinki region, similarities and differences. All action plans included in this research differed to some extent, but all action plans had same goal. All action plans are based on the law and curriculum.
Hetero- ja sukupuolinormatiiviset rakenteet vähemmistöstressin ylläpitäjinä peruskoulussa

Niemi, Milja (2022)

Sateenkaarivähemmistöön eli seksuaali- ja sukupuolivähemmistöön kuuluvat ihmiset ovat yhteiskunnan ja kulttuurin hetero- ja sukupuolinormatiivisten rakenteiden vuoksi epätasa-arvoisessa asemassa. He ovat vähemmistöasemansa vuoksi alttiimpia kokemaan syrjintää, leimaamista, marginalisoimista ja väkivaltaa, jotka aiheuttavat hyvinvointia kuormittavaa kroonista vähemmistöstressiä. Usein epäseksuaalisena ympäristönä nähty koulu kuitenkin tuottaa ja ylläpitää yhteiskunnan seksuaalisuutta ja sukupuolta koskevia normeja rakenteiden, käytäntöjen ja tilojen kautta. Tutkielmani tavoitteena on selvittää, mitä sateenkaarivähemmistöjen vähemmistöstressi pitää sisällään ja millä tavoilla sitä tuottavat stressitekijät ovat osa koulukulttuurin rakenteita ja sitä kautta sateenkaarevien oppilaiden koulunkäyntiä. Tässä narratiivisessa kirjallisuuskatsauksessa avaan vähemmistöstressin käsitettä siihen kytköksissä olevien yhteiskunnan sosiaalisten rakenteiden ja ilmiöiden, kuten hetero- ja sukupuolinormatiivisuuden, kaapin ja kulttuurisen häpeän kautta. Vähemmistöstressin käsitteen kuvaamisen perustana käytän Meyerin (2003) vähemmistöstressin mallia. Analysoin vähemmistöstressin ilmenemistä peruskoulussa sitä aiheuttavien tekijöiden näkökulmasta pääasiassa sateenkaarinuorten hyvinvointia kartoittavien tutkimuksisten ja selvitysten kautta. Olen lisäksi hyödyntänyt myös kansalaisjärjestöjen ja kokemusasiantuntijoiden kirjallisuutta täydentääkseni rajallisen tutkimuskirjallisuuden tarjoamaa tietoa vähemmistöstressistä ilmiönä ja käsitteenä. Vaikka nykyinen Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet (2014) vaatii yhdenvertaista otetta kasvatukseen sekä ohjaa sukupuolitietoiseen ja seksuaalisen ja sukupuolisen moninaisuuden huomioiviin käytäntöihin koulussa, tutkimuskirjallisuus osoittaa, että tavoitteet eivät vielä toteudu niin hyvin kuin olisi tarpeen. Hetero- ja sukupuolinormatiiviset oletukset, niistä kumpuava toiminta ja oppimateriaalit sekä kiusatuksi ja syrjityksi tuleminen koulussa aiheuttavat sateenkaareville oppilaille kokemuksia näkymättömyydestä, marginalisoiduksi tulemisesta sekä turvattomuudesta. Nämä tekijät saavat aikaan vähemmistöstressiä, joka vaikuttaa negatiivisesti heidän hyvinvointiinsa koulussa.
Heteronormatiivisuus ja sukupuolten välinen tasa-arvo peruskoulussa

Granat, Josefina (2023)

Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää, millaisia vaatimuksia sukupuolten väliselle tasa-arvolle on laadittu Suomen laissa ja perusopetuksen opetussuunnitelmassa 2014 sekä tutkia miten heteronormatiivisuus näkyy peruskoulussa ja miten projektitapaistuminen mahdollisesti ylläpitää heteronormatiivisuutta. Tasa-arvosta on tehty paljon aiempaa tutkimusta ja kehityk-sen tarve on tiedostettu erityisesti 1970-lähtien. Tässä tutkimuksessa tarkkaillaan sitä, millä tavoin heteronormatiivisuus saa olla olemassa nykykouluissa sekä pohditaan eroa sukupuo-lineutraaliuden ja sukupuolitietoisuuden välillä. Tutkimuksen menetelmänä käytettiin kuvailevaa kirjallisuuskatsausta, tarkemmin narratiivista yleiskatsauksesta, sillä se mahdollisti aiheen laajan tarkastelun ja selkeän yleiskuvan muodostamisen. Kuvaileva kirjallisuuskatsaus painottaa sisältölähtöistä analyysia. Aineisto kerättiin huhti-toukokuussa 2023 ja se muodostui tutkimuskirjallisuudesta ja raporteista. Esille nousseet teemat koottiin synteesiksi. Tutkimuksessa selvisi, että tasa-arvotyö vaatii edelleen suuria panostuksia, sillä nykyinen työ tehdään heteronormatiivisesta näkökulmasta. Pitkään teoriassa olleet tavoitteet tasa-arvosta eivät kuitenkaan ole aina siirtyneet koulujen arkeen. Erityisesti markkina-arvojen takia yleistyneet lyhyet projektit nojaavat heteronormatiiviseen kontekstiin, jossa naisten tulee muuttaa urasuunnitelmiaan sekä käyttäytyä työmarkkinoilla enemmän miesten tapaan. Peruskoulun työntekijöiden tulee reflektoida omaa käsitystään sukupuolista, heteronormatiivisuudesta ja tasa-arvotyöstä.
Historiallinen ajattelu ja historiatietoisuus oppikirjatutkimuksessa : historian oppikirjat vuoden 2014 perusopetuksen opetussuunnitelman käyttöönoton jälkeen

Hirvonen, Aili-Maija (2023)

Tämän narratiivisen kirjallisuuskatsauksen tarkoituksena on perehtyä oppikirjatutkimuksiin viidennen ja kuudennen luokan historian oppikirjoihin liittyen. Tutkimuskysymyksissä haetaan vastauksia kahteen kysymykseen, jotka ovat seuraavat: 1. Mitä viidennen ja kuudennen luokan historian oppikirjoista on saatu selville vuoden 2014 perusopetuksen opetussuunnitelman käyttöönoton jälkeen? 2. Mitä metodeja näissä tutkimuksissa on käytetty ja mitä teemoja tutkittu? Tutkielman teoreettinen viitekehys pohjautuu vuoden 2014 opetussuunnitelman historian oppiaineen tehtäviin ja tuloksia tarkastellaan historiallisen ajattelun sekä historiatietoisuuden näkökulmasta. Tutkielmassa hyödynnetään sisällönanalyysiä aineiston järjestämisen välineenä. Aineistona toimineiden tutkimusten teemojen kautta tuli esille opetussuunnitelman historian opetukselle asettamat lähtökohdat. Kulttuurien tuntemus tuli esille teemojen osalta suosittuna, sillä monikulttuurisuus oli kahden tutkimuksen teemana, mutta myös vähemmistöihin liittyvät teemat olivat esillä. Useassa tutkielman aineistona toimineessa oppikirjatutkimuksessa mainittiin saamelaisten käsittelyn vähäisyys. Historian oppikirjojen sisältämässä monikulttuurisessa sisällössä oli tutkimusten perusteella laadullisia puutteita. Myöskään mies- ja naishahmoja ei esiintynyt tasapuolisesti oppikirjojen teksteissä ja kuvissa. Oppilaan historiatietoisuuden kehittämisen ja kulttuurien tuntemuksen kannalta sekä vähemmistöjen että sukupuolten tasa-arvoinen käsittely historian oppikirjoissa on tärkeää. Tutkimusten pohjalta myös oppikirjojen sisältötiedoissa näkyi puutteita, mikä on yhteydessä myös historian tekstitaitojen kehittymiseen. Tutkimusten metodien osalta sisällönanalyysi oli vallitseva tutkimusmetodi. Aineiston tutkimuksista vain yksi tutki kuvitusta, kun loput tutkimukset liittyivät oppikirjojen teksteihin, mikä on suomalaiselle oppikirjatutkimuksen perinteelle tavanomaista.
Hur lärare kan förbättra elevernas psykiska hälsa och resultat under Move!

Nyman, Rickard (2022)

Tiivistelmä - Abstrakt - Abstract Syfte. Syftet med denna forskning är att få en insyn i vad lärare gör för att förbättra elevernas mentala hälsa samt resultat i Move! Samt att få en överblick över vad lärare gör för att förbereda eleverna inför Move! Och hur de sedan behandlar resultaten och arbetar vidare med dem. Jag analyserar även elevernas psykiska hälsa samt hur de mår och känner sig före och under testsituationer. Metoder För att få klarhet i detta så har jag använt mig av en tematisk litteraturöversikt och bearbetat och avgränsat det material som jag funnit. I den beskrivande litteraturöversikten så granskar, analyserar och tolkar jag det material jag valt att använda mig av genom en tematisk analys. Resultat och slutsatser Resultaten visar att mycket tyder på att lärare strävar till att försöka hålla Move! på våren för att kunna utvärdera elevernas kondition. Man gör detta för att eleverna skall hinna träna upp sin kondition och motoriska färdigheter under hela skolåret. Detta ger även gymnastikläraren en insikt på hur bra hens terminplan har varit och om man i själva verket uppnått de mål man satt upp för gymnastiken under skolåret. Move! Är obligatoriskt för årskurserna 5 och 8. Flera lärare väljer dock att hålla testerna de övriga åren för att ge eleverna en insikt i testet och vad som kommer krävas av dem. Den mentala aspekten är något som läraren ständigt försöker förbättra under gymnastiken, många elever är obekväma med sin kropp och inte väldigt självsäkra. Därför betonar flera lärare vikten av att skapa en trygg miljö i gymnastiksalen där man kan vara sig själv och var det är nolltolerans för mobbning och diskriminering.
Hur ska klassläraren förverkliga inkluderande undervisning i årskurserna 1-6? En innehållsanalys av grunderna för läroplanen för den grundläggande utbildningen 2014

Stenqvist, Tanja (2022)

Mål. Syftet med studien är att undersöka vilka verktyg och instruktioner klasslärare har för att göra sin undervisning inklusiv. Forskningen är fokuserad speciellt på Grunderna för läroplanen för den grundläggande utbildningen 2014, årskurs 1-6. Jag ville forska speciellt kring inkludering, eftersom det i dagens skola är i grunden för all undervisningen. Utöver det ville jag analysera specifikt instruktioner i grunderna för läroplanen eftersom de skall styra varje finsk lärare till att uppkomma detta mål. Tidigare forskning har visat att inkludering som tanke är simpelt men komplicerat i praktiken. Jag ville på basen av det undersöka hur utbildningsstyrelsen har skrivit grunderna för läroplanen för den grundläggande utbildningen är skriven som ett styrdokument för lärare som behöver verktyg i att genomföra inkluderande undervisning. Metoder. Studien var en kvalitativ innehållsanalys, specifikt en induktiv innehållsanalys. Metoden utgår från en observation som genom forskning generaliseras. I studien utgick jag från en observation i medier och statistik och analyserade sedan på basen av det Grunderna för läroplanen för den grundläggande utbildningen 2014 och kom till en allmän slutsats. Resultat och slutsatser. Resultaten visade att instruktionerna kring inkludering är relativt allmänna i grunderna för läroplanen. Instruktionerna innehåller inte mycket konkreta verktyg på hur undervisningen skall göras inklusiv. Utöver grunderna för läroplanen skall de mera konkreta instuktionerna och tillvägagångssätten bestämmas på lokal nivå. Grunderna för läroplanen innehåller ändå instuktioner för de tre nivåerna av stöd för lärande, de beskriver stöd nivån och de viktigaste delarna av genomförandet.
Ilmastokasvatuksen ulottuvuudet ja toteutus : kirjallisuuskatsaus peruskoulun ilmastokasvatuksen nykytilasta ja tulevaisuudesta

Eronen, Heta (2022)

Tavoitteet. Ilmastonmuutoksen kiihtyessä ilmastokasvatuksen tärkeys korostuu jatkuvasti. Ilmaston tila on yleisesti näkyvillä oleva aihe, mutta siihen liittyvää opetusta ei toteuteta kouluissa kovinkaan aktiivisesti. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa (2014) ilmaston tilaa käsitellään vähän eikä sanaa ilmastokasvatus mainita kertaakaan. Tässä tutkielmassani tarkastelen onnistuko ilmastokasvatus välittämään oppilaille tietoja ja taitoja luovia muuttuvassa ilmaston tilassa ja vaikuttaa siihen. Jaottelen ilmastokasvatuksen kolmeen eri ulottuvuuteen: ilmastokasvatukseen tiedonjakajana, tunteisiin ja asenteisiin ilmastokasvatuksessa sekä ilmastokasvatuksen toimintaan. Tutkin myös sitä, millaisia keinoja tutkimuksista nousee esiin tulevaisuuden ilmastokasvatuksen toteuttamisen varalle. Menetelmät. Käytin tutkielmani menetelmänä kuvailevaa kirjallisuuskatsausta. Lähteeni olivat vertaisarvioituja tutkimusartikkeleja, jotka on kaikki julkaistu vuoden 2009 jälkeen. Hain lähteeni hakusanoilla ilmastokasvatus, ympäristökasvatus climate change education sekä environmental education. Aineiston analyysiin minulle valikoitui viisi tutkimusartikkelia. Tulokset ja johtopäätökset. Tutkimuksissa oppilaiden tieto ilmastonmuutoksesta kasvoi ilmastokasvatuksen ansiosta, mutta kasvu ei ollut tilastollisesti merkittävää. Parhaiten oppilaat oppivat tietoja konkreettisien kokeiden myötä. Tunteiden ja asenteiden kohdalla suurimmat muutokset tapahtuivat oppilaiden uskossa omiin vaikutusmahdollisuuksiinsa, ne kasvoivat ilmastokasvatuksen myötä. Myös negatiiviset tunteet kuten pelko lisääntyivät. Vaikutuskeinoista tietäminen lisäsi kuitenkin oppilaiden optimistisuutta maailman tulevaisuutta kohtaan. Oppilaiden oman mahdollisen toiminnan lisäksi tutkimuksissa osa oppilaista sai perheissään aikaan suurempiakin muutoksia kohti ilmastoystävällisempiä ratkaisuja. Ilmastonmuutoksen käsittely ilmastokasvatuksessa optimistisesta näkökulmasta todettiin tärkeäksi ja esimerkiksi toivon herättäminen oppilaissa nostettiin tarpeelliseksi. Oppilaiden omien kokemusten huomioiminen ja ilmastokasvatuksen aiheiden sitominen useisiin eri oppiaineisiin nousivat myös esiin. Ikätasoisuuden huomioiminen opetuksessa todettiin tärkeäksi. Kaikissa ilmastokasvatuksen ulottuvuuksissa opetuksen vaikutukset olisivat mahdollisesti olleet voimakkaampia, mikäli interventio-opetus olisi kestänyt pidempään.
Ilmastokestävä ruokakasvatus

Kangas, Sini (2023)

Tiivistelmä - Referat – Abstract Kirjallisuuskatsauksen tavoitteena on perehtyä ruokakasvatuksen tavoitteisiin, sisältöihin ja mahdollisuuksiin ilmastokestävyyden näkökulmasta. Nykyinen ruokajärjestelmä, johon olemme kasvaneet ja tottuneet, on yksi suurimmista ilmastopäästöjen aiheuttajista. Kirjallisuuskatsauksessa kiinnostuksen kohteena ovat erityisesti ruokakasvatuksen mahdollisuudet vaikuttaa ilmastonmuutoksen hillitsemiseen. Millä tavoin ilmastokestävä ruokakasvatus otetaan huomioon kouluruokapalveluissa sekä koulujen että kasvatuslaitosten opetussuunnitelmissa? Tässä tutkielmassa käytettiin menetelmänä kuvailevaa kirjallisuuskatsausta. Kirjallisuusaineisto koostui erilaisista Suomessa sekä ulkomailla muodostetusta tutkimuskirjallisuudesta ruokamurrokseen, ruokakasvatukseen ja/tai ilmastokasvatukseen liittyen. Tutkimus rajautui ja kohdistui ruokakasvatukseen suomalaisissa kouluissa, mutta käsitteli aihetta myös kansainvälisiä aineistoja hyödyntäen. Tässä tutkielmassa ilmastokestävä ruokakasvatus määriteltiin sisältävän kestävän kehityksen, ilmastokasvatuksen ja ruokakasvatuksen tavoitteet. Ilmastokestävä ruokakasvatus ohjaa lasta ymmärtämään ruoan tuotannon ja vallitsevan ruokajärjestelmän haasteet ja ilmastonmuutoksen vaikutukset ruokaan ja ruokakulttuuriin. Ilmastokestävä ruokakasvatus ei ole vakiintunut termi, mutta teoreettiseen taustaan pohjautuen ilmaston, ruoan ja kasvatuksen yhteyksien huomiointi yhteiskunnallisella tasolla on tarpeellista – ilmastokestävän ruokakasvatuksen käsite kattaa nämä tärkeät ulottuvuudet. Tämän tutkielman perusteella ilmastokestävään ruokakasvatukseen liittyviä sisältöjä on mainittu opetussuunnitelmassa ja erilaisissa tutkimuksissa. Kasvisruokaa halutaan lisätä ja lihansyöntiä vähentää ravitsemussuosituksien mukaan. Kestävä kehitys ja siihen liittyvät tavoitteet ovat merkittynä opetussuunnitelman arvopohjaan ja siksi erilaiset ilmastokestävyyteen liittyvät tavoitteet näkyvät myös useassa eri alueessa Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa. Ilmastonmuutokseen liittyvää ruokakasvatusta ei kuitenkaan ole käsitelty tai tutkittu lähes ollenkaan. Tämän tutkielman mukaan ilmastokestävän ruokakasvatuksen sisältöjä olisi tarpeellista hyödyntää selkeämmin ja monipuolisemmin kouluissa. Kouluruokailu jää nykymuodossaan melko erilliseksi kokonaisuudeksi muusta opetuksesta ja koulun kasvatuksellisista tehtävistä.
"Ilmiöissä opitaan mun mielestä aina niin paljon enemmän" : Ilmiölähtöisesti opettavien luokanopettajien kokemuksia ilmiölähtöisestä opettamisesta

Heino, Vilma (2022)

Ilmiölähtöinen pedagogiikka lähtee oletuksesta, jonka mukaan ihminen kokee maailman havaitsemiensa asioiden kokonaisuuksina, ilmiöinä. Ilmiölähtöisyyteen kuuluu ajatus oppimisen aktiivisuudesta ja vuorovaikutteisuudesta. Sen taustalla vaikuttavat sosiokonstruktivistinen oppimiskäsitys ja sosiokulttuurinen näkökulma oppimiseen, joiden mukaan oppiminen tapahtuu vuorovaikutuksessa muiden ihmisten kanssa. Tämän tutkielman tarkoitus oli selvittää, millaisia ajatuksia ja kokemuksia ilmiölähtöisesti opettavilla luokanopettajilla on ilmiölähtöisestä opetuksesta. Tutkielmassa selvitin, miten opettajat käsittävät ilmiölähtöisen oppimisen sekä mikä siinä heidän mielestään on antoisinta ja haastavinta. Tutkielman aineisto koostui viiden ilmiölähtöisesti opettavan luokanopettajan teemahaastattelusta. Haastateltavat opettivat lähes kokonaan tai osittain ilmiölähtöisesti. He olivat opettaneet ilmiölähtöisesti keskimäärin kuusi vuotta. Analysoin aineistoa sisällönanalyysin keinoin. Analyysissani noudatin Johanna Ruusuvuoren (2010) laadullisen aineiston kolmivaiheista analyysia. Tutkielman tulokset osoittivat, että haastateltavilla oli hyvin yhteneväinen näkemys siitä, mitä ilmiölähtöinen oppiminen on. Haastateltavat korostivat opetuksen kokonaisvaltaisuutta ja oppijalähtöisyyttä. Kaikki haastateltavat kertoivat pitävänsä ilmiölähtöisestä opettamisesta. Ilmiöopetuksessa antoisinta heidän mielestään oli oppilaiden motivoituneisuus ja oppimisen ilo sekä syvä perehtyminen asioihin. Lisäksi haastateltavat nauttivat opetuksen suunnittelusta, joka on ilmiöopetuksessa erityisen olennaista. Haasteina he pitivät esimerkiksi kollegoilta saatavan vertaistuen puutetta, oppilaiden mahdollisia ongelmia itseohjautuvuudessa sekä ilmiöoppimisen monitulkintaisuutta ja siitä seuraavia väärinkäsityksiä. Haastateltavien kuvausten perusteella ilmiölähtöinen opetus on ainakin opetusta aloittaessa perinteistä, oppiainejakoista opetusta vaativampaa, mutta se tuo opettajan työhön merkityksellisyyden tuntua ja iloa.
Inkludering i de finländska läroplansgrunderna 2004 och 2014

Ericsson, Elias (2023)

Syftet med avhandlingen är att jämföra de finländska läroplansgrunderna från år 2004 och 2014 då det gäller begreppet inkludering. Jag jämför även vilka skillnader förekommer mellan läroplansgrunderna gällande principen om inkludering. Tidigare studier har visat att inkludering är ett laddat begrepp med många åsikter. Denna avhandling är en kvalitativ dokumentanalys. Avhandlingen jämför de finländska läroplansgrunderna från år 2004 och 2014. Dokumentanalysen genomförs med användning av Gunnar Bergs Nivåmodell. Nivåmodellen var mest ändamålsenlig för att kunna genomföra dokumentanalysen. Mitt forskningsresultat visade att det oftare förekom begreppet inkludering i läroplansgrunderna från 2014. Båda läroplansgrunderna hade flera likheter då det gällde principen om inkludering. Flera resultat tydde på att läroplansgrunderna från 2014 hade en klarare tanke om inkludering, jämfört med läroplansgrunderna från 2004. Begreppet principen om inkludering definieras aldrig i läroplansgrunderna från 2014, vilket kan leda till oklarheter i formuleringar och definitioner av begreppet.
Inkluusion merkitykset ja käytänteet koulussa : Inkluusioperiaatteen jäsentyminen osana suomalaista koulutusjärjestelmää

Syvänen, Sonja (2022)

Tavoitteet. Tutkielman tarkoituksena oli selvittää inkluusiokäsitteen jäsentymistä osana suomalaista koulutuspolitiikkaa ja koulutusta ohjaavia hallintotekstejä sekä niiden suhdetta perusopetuksen käytänteisiin. Peilasin hallintotekstien ja koulutuspolitiikan inkluusiota koskevia jäsennyksiä koulujen käytäntöihin inklusiivisena yhteisönä. Aiemmat tutkimukset osoittavat koulutusta koskevien lakitekstien ja Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden (2014) pohjautuvan inklusiivisille arvoille, mutta niiden perusteella johdettavat käytänteet eivät täytä inkluusioperiaatteen kriteerejä osallistavasta kasvatuksesta. Yksi merkittävimmistä haasteita suomalaisen koulutuspolitiikan ja hallintotekstien sisällön sekä koulun arjen käytänteiden välisessä epätasaisuudessa on inkluusiokäsitteen hankala määriteltävyys. Työn teoreettinen tausta perustuu inkluusion erilaisiin määrittelyihin koulutuksen kontekstissa aiempaa tutkimusta hyödyntäen. Menetelmät. Tutkielman aineisto koostui tutkimusartikkeleista, jotka käsittelivät inkluusiota osana koulutuksen toimintamalleja. Osa artikkeleista käsitteli inkluusiota Suomea laajemmin, kun taas osan sisältö rajautui ainoastaan Suomen koulutusjärjestelmän tilanteeseen ja inkluusion toteutukseen sen puitteissa. Aineistoon sisältyi osia neljästä eri laista, jotka säätelevät inkluusion toteuttamista koulutuksessa. Lisäksi tutkielmassa käytettiin aineistona Oikeus oppia-hankkeen väliraporttia vuodelta 2021, Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteita vuodelta 2014 ja UNESCO:n Salamancan julistusta vuodelta 1994. Tutkielma on toteutettu kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Analyysissa on hyödynnetty narratiivista ja integroivaa lähestymistapaa ja aineiston analyysitapana on käytetty abduktiivista sisällönanalyysia. Tulokset ja johtopäätökset. Vaikka inkluusion käsitettä ei ole kirjattu suoraan Suomen lakiin, lain tarjoama viitekehys edellyttää suomalaista koulutusjärjestelmää toteuttamaan koulutusta inklusiivisesti. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteisiin (2014) on kirjattu inkluusioperiaatteen mukaisen opetuksen järjestäminen, mutta inkluusion käsitteen sisältöä ei ole määritelty. Lait ja muut hallinnolliset asiakirjat noudattivat Salamancan julistuksen (2014) mukaisia arvoja. Inkluusion merkityksiä POPS:ssa (2014) ja koulun arjen käytänteissä ohjasivat edellä mainitut tekstit, jotka käsittelivät inklusiivisen kasvatuksen toteuttamista koulussa. Merkityksien johtaminen suoraan käytänteiksi näyttäytyi analyysini perusteella hankalalta, sillä inkluusion käsitteelle ei ole olemassa yksiselitteistä määritelmää suomalaisessa koulutusjärjestelmässä. Resurssien rajallisuus määritti käytänteitä, minkä vuoksi inkluusion kokonaisvaltainen toteuttaminen kärsi kaksoisjärjestelmän aikaisista perinteistä. Toimintakulttuurin muuttaminen inklusiivisemmaksi oli yksi merkittävä keino kohti inklusiivisempaa koulua ja sitä pystytään kehittämään panostamalla niin opettajien tietotaitoon. Myös kouluyhteisön kehittäminen sekä vaalimalla osallisuutta että auttamalla yksittäisiä oppilaita tuen tarpeensa kanssa tekisi koulun toimintakulttuurista inklusiivisemman.
Inkluusio opettajien työuupumuksen selittäjänä : Opettajien näkökulmia inkluusioon ja työuupumukseen vaikuttavat tekijät inklusiivisessa koulutuksessa

Loven, Wilma (2024)

Tavoitteet. Tutkimuksen tarkoituksena on tarkastella opettajien kokemuksia inklusiivisesta opetuksesta ja selvittää, onko inklusiivisessa ympäristössä opettaminen yhteydessä opettajien kokemaan työuupumukseen. Tutkimusongelmana on määrittää opettajien näkökulmia inklusiivisen opetuksen kontekstista ja sen toimivuudesta sekä määritellä tekijät, jotka ovat yhteydessä opettajien työuupumukseen inklusiivisen koulutuksen kontekstissa. Menetelmät. Tämä tutkimus on toteutettu kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Kuvailevassa kirjallisuuskatsauksessa tutkija määrittää tutkimuskysymykset valitsemansa tutkimusaiheen pohjalta, joihin hän pyrkii vastaamaan aiemman tutkimuksen pohjalta. Aineisto kerätään aikaisemman relevantin tutkimuksen pohjalta, joiden tuloksia analysoimalla pyritään löytämään vastauksia tutkimuskysymyksiin. Tämän katsauksen aineistoksi on kerätty 19 tutkimusta, jotka käsittelevät opettajien asenteita ja kokemuksia inkluusiosta ja opettajien työuupumustekijöitä inklusiivisessa opetuksessa. Tutkimusartikkelit on kerätty Google Scholarista, ERIC – tietokannasta ja Helkasta. Hakusanoina on käytetty muun muassa “inclusive education and teacher burnout”, “teacher burnout in inclusive education”, “inclusive education and teachers’ beliefs” ja inclusive education and teachers’ attitudes”. Aineiston analyysi on toteutettu havainnoimalla teemoja ja keräämällä synteesiä keskeisistä tuloksista. Tulokset ja johtopäätökset. Tulosten mukaan opettajat suhtautuvat inkluusioon positiivisesti, mutta kokevat että lisäkoulutus, toimiva yhteistyö ja riittävät tukitoimet ovat välttämättömiä inkluusion toteutumiseen. Inkluusio ei tulosten mukaan automaattisesti lisännyt työuupumusta, mutta puutteelliset tukitoimet ja opettajien kokemattomuus erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden kanssa työskentelystä ennustivat työuupumusta. Lisäksi työn vaatimukset ja heikko minäpystyvyyden kokemus ennustivat työuupumusta. Tutkimuksen johtopäätöksenä oli, että opettajat suhtautuvat inkluusioon positiivisesti, mutta tiettyjen tekijöiden tulee toteutua, jotta inkluusio onnistuu. Mikäli nämä tekijät eivät toteudu, mahdollinen seuraus on työuupumus.
Innovatiivinen oppimisympäristö peruskoulun opettajien ja oppilaiden kokemana

Nieminen, Tiia (2023)

Tavoitteet. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää peruskoulun opettajien ja oppilaiden kokemuksia innovatiivisissa oppimisympäristöissä työskentelystä. Innovatiivisille tiloille tyypillistä on avoimet ja joustavasti muunneltavissa olevat tilat sekä perinteisestä luokkahuoneesta poikkeavat kalustusratkaisut. Tiloissa työskentelevät hyödyntävät usein yhteistyötä oppimi-sen tukena sekä monialaista otetta opetuksessa. Innovatiivisia tiloja on aloitettu ottamaan käyttöön Suomessa vasta vuodesta 2016 alkaen, joten on tutkimuskohde vielä hyvin uusi. Tämä kirjallisuuskatsaus pyrkii tuottamaan yleiskatsaukseen opettajien ja oppilaiden kokemuksista tällä hetkellä. Menetelmät. Tutkimus toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena, johon valikoitui mukaan kymmenen tutkimusartikkelia. Aineistosta pyrittiin löytämään yhteneviä ja eriäviä piirteitä opettajien ja oppilaiden kokemuksista sekä kuvailtiin teemoja valitun teorian valossa. Tulokset ja johtopäätökset. Opettajat sekä oppilaat hyödynsivät luokassaan paljon yhteis-opettamista ja -oppimista. Opettajat suunnittelivat opetustaan paljon yhdessä ja opetuksessa suosittiin monialaista otetta. Tilat ja niissä työskentely koettiin helpottavan uusimman opetus-suunnitelman toteuttamista sekä tukevan yhteisopetusta ja -oppimista. Opettajat ja oppilaat raportoivat tiloissa työskentelyn aiheuttavan liikaa melua ja tilojen organisoinnissa ei ollut aina onnistuttu, jolloin niiden mahdollisuuksia ei pystytty täysin hyödyntämään. Oppilaat arvostivat vapautta, jota tiloissa työskentely ja valitut oppimismenetelmät heille toivat. He kokivat yhteisopiskelun mielekkääksi ja vertaistuen tukevan omaa oppimistaan. Kokemus tilojen toimivuudesta vaihteli opettajien välillä, mutta tilan toimivuuden kannata olennaista on todeta, että opettajien tulee työstää käsitystään opettajuudesta uusissa tiloissa, jotta tilojen mahdollisuuksia päästään monipuolisesti hyödyntämään
Itsetunnon vaikutus peruskoululaisten opintomenestykseen

Häkkä, Katarina (2023)

Tavoitteet. Itsetunnolla on keskeinen rooli lasten ja nuorten terveen kasvun ja kehityksen kannalta, ja hyvä itsetunto voi tukea monin eri tavoin oppilaan oppimismahdollisuuksia. Myös nykyisen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa (Opetushallitus, 2014) korostetaan, että perusopetuksen yksi tärkeistä tavoitteista tulisi olla oppilaan kasvun tukeminen tasapainoiseksi ja terveen itsetunnon omaavaksi yksilöksi. Tämän tutkielman tavoitteena on aiheesta tehtyjen tutkimusten avulla selvittää, vaikuttaako peruskoululaisten itsetunto heidän opintomenestykseensä. Lisäksi tutkielman pyrkimyksenä on ymmärtää, mitkä tekijät selittävät itsetunnon ja opintomenestyksen välistä yhteyttä. Menetelmät. Tutkimus toteutettiin kuvailevana, narratiivisena kirjallisuuskatsauksena. Kirjallisuuskatsaus kohdistui tieteellisiin artikkeleihin, jotka käsittelivät peruskoululaisten itsetunnon ja opintomenestyksen välistä yhteyttä. Tutkimusaineisto kerättiin sisäänotto- ja poissulkukriteereitä hyödyntäen kuudesta eri tietokannasta (ERIC, Taylor and Francis Online, Medline, ScienceDirect, ProQuest, Psycinfo). Analysoitava aineisto muodostui lopulta viidestätoista vuosina 2017–2022 julkaistusta vertaisarvioiduista tieteellisestä tutkimusartikkelista. Aineisto analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä. Tulokset ja johtopäätökset. Hyvän itsetunnon havaittiin olevan yhteydessä peruskoululaisten parempaan opintomenestykseen. Kirjallisuuskatsauksen tuloksesta jää kuitenkin epäselväksi, onko itsetunto syy vai seuraus opintomenestykselle. Tulosten perusteella vaikuttaa siltä, että itsetunnon ja opintomenestyksen välinen suhde on kaksisuuntainen tekijöiden vaikuttaessa vastavuoroisesti toisiinsa. Tutkielman tulosten perusteella näyttää siltä, että oppilaan hyvä itsetunto parantaa hänen opintomenestystään lisäämällä sinnikkyyttä ja sisukkuutta, vahvistamalla kognitiivista ja päättelytaitoihin liittyvää kyvykkyyttä sekä tehostamalla opiskelumotivaatiota. Lisäksi hyvä itsetunto on yhteydessä oppilaan parempaan kykyyn ottaa vastaan opettajalta saatua pa-lautetta. Aikaisempi aiheesta saatu tutkimustieto keskittyy pitkälti korkeakouluopiskelijoihin, minkä vuoksi tulevaisuudessa olisi tarpeellista tehdä lisätutkimusta itsetunnon vaikutuksista oppilaiden opintomenestykseen varsinkin peruskoululaisten kohdalla.
Jakolaskujen opettaminen alakouluikäisille lapsille : Katsaus tutkimukseen

Lehtinen, Paula (2022)

Tavoitteet. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, millainen opetus edistää jakolaskujen oppimista. Jakolaskujen oppimista ja osaamista on tutkittu paljon, mutta opettamista koskevaa tutkimusta on tehty huomattavasti vähemmän. Jakolaskua pidetään vaikeimmin opittavana peruslaskutoimituksena, ja tästä syystä on oleellista tutkia, millainen opetus oppimista edistää. Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää, millainen opetus edistää jakolaskun käsitteellistä ymmärtämistä, sekä yhtäältä jako- ja kertolaskujen käänteisyyden ja toisaalta tehokkaiden jakolaskustrategioiden oppimista alakouluikäisillä lapsilla. Menetelmät. Tutkimus toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Katsauksen aineisto haettiin Helsingin yliopiston Helka-tietokannasta, ja se koostui kahdeksasta englanninkielisestä julkaisusta vuosilta 2002–2020. Aineisto kuvailtiin ja sen avulla vastattiin tutkimuskysymyksiin, jotka oli muodostettu teoreettisen viitekehyksen pohjalta. Tulokset ja johtopäätökset. Jakolaskun käsitteellistä ymmärrystä edistävää opetusta käsiteltiin neljässä julkaisussa. Näiden julkaisujen perusteella jakolaskun käsitteellistä ymmärrystä edistää opetus, jossa hyödynnetään havainnollistavia piirroksia. Erilaisista havainnollistamismalleista juuri lukusuoran käyttäminen tukee murtolukuja sisältävien jakolaskujen käsitteellistä ymmärtämistä. Jako- ja kertolaskujen käänteisyyden opettamista koskevia julkaisuja oli tutkimusaineistossa kaksi. Jako- ja kertolaskujen käänteisyyden oppimista edistää yhtäältä se, että näitä laskutoimituksia, silloin kun ne sisältävät vain kokonaislukuja, käsitellään opetuksessa samanaikaisesti, ja toisaalta se, että opetuksessa hyödynnetään konkreetteja välineitä. Tehokkaiden jakolaskustrategioiden opettamista käsiteltiin kahdessa julkaisussa. Opetus, joka sisältää oppilaiden välisiä, tarvittaessa opettajan ohjaamia ja tukemia keskusteluja eri laskustrategioista, edistää tehokkaiden jakolaskustrategioiden kehittymistä.

Now showing items 21-40 of 217

Browsing by study line "Luokanopettaja, kasvatustiede"

Yhteystiedot

HELSINGIN YLIOPISTO