Browsing by department "Behavioural Sciences"

Syftet med studien är bidra till att utveckla en större förståelse kring hur förskolelärare tänker kring barns lek och lärande. Under våra studier i småbarnspedagogik har lekens betydelse för barns utveckling starkt lyfts fram ur olika perspektiv. Även förskolans styrdokument betonar leken som central för barns utveckling och lärande. Förskolan befinner sig i ett gränsområde mellan det lekcentrerade daghemmet och den undervisningsorienterade grundskolan. Utgångspunkten för studien var att ta reda på hur förskolelärare upplever lekfullt lärande och sin egen roll i barns lek. Studien har en kvalitativ ansats med intervjuer som datainsamlingsmetod. Fyra förskolelärare i Helsingfors intervjuades och materialet analyserades utifrån mina frågeställningar. Resultaten av studien visar att förskolelärarna anser att leken har stor betydelse inom förskoleverksamheten, både i sig själv och som metod för lärande. Förskolelärarna beskrev leken i form av kontraster; både som ett undervisningsverktyg och som ett sätt för barnen att ta en paus från den styrda undervisningen. Barnens egen lek beskrevs som fri och självständig och samtidigt som ett viktigt sätt för barnen att bearbeta och ta in det som man lärt sig. Förskolelärarnas egna reflektioner betonade lekfullt lärande som viktigt för att skapa en miljö som stöder lärande och lek som en helhet. Förskolelärarnas deltagande i barnens lek var dock främst som observatörer och stöd vid problemsituationer samt som tillhandahållare av lekmiljö, -tid och -material.

Tutkielmassa tarkastellaan tasa-arvon määrittelyä ja koulutuksellisen tasa-arvon ilmenemistä lukion opetussuunnitelman perusteissa 2019 sekä lukio- ja yhdenvertaisuuslaeissa toimintamahdollisuuksien näkökulmasta. Tutkielman alussa aihetta pohjustetaan tuomalla esille maahanmuuttajataustaisten ja toisen polven maahanmuuttaja opiskelijoiden kokemia haasteita lukio-opiskelussa siirtymineen. Tutkimuksen teoreettisen viitekehyksen muodostaa Amartya Senin malli toimintamahdollisuuksista, jonka mukaan tasa-arvoa on se, että kaikille turvataan toimintamahdollisuudet hyödyntää perushyödykkeitä. Tässä tutkielmassa yhtenä perushyödykkeenä toimii koulutus, ja tarkastelun yhtenä kohteena onkin se, millä tavoin LOPS:issa 2019 otetaan maahanmuuttajaopiskelijoiden toimintamahdollisuudet huomioon. Analyysimenetelmänä käytetään kriittistä diskurssianalyysiä, jonka avulla yhtäältä tuodaan esille niitä kielenkäytön tapoja, joilla luodaan tasa-arvoa ja päinvastoin eriarvoisuutta. Siinä hyödynnetään Anu Pynnösen (2013) kolmeportaista diskurssianalyysin prosesssia. Huomio on sekä siinä, miten kieli luo todellisuutta ja uusintaa valtasuhteita, että siinä, miten teoreettinen lähetymistapa luo vastadiskurssia LOPS 2019 esiintyville määritelmille. Tutkielmassa käsiteltiin seuraavia tutkimuskysymyksiä: miten koulutuksen tasa-arvo määritellään lukioiden opetussuunnitelman perusteissa 2019? Mitä LOPS 2019 sanoo maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden koulutuksesta ja koulutuksen tasa-arvosta? Onko edellä mainittu näkemys tasa-arvosta riittävä toimintamahdollisuuksien teorian näkökulmasta? Lukion opetussuunnitelma perusteista puuttuu täsmällinen määrittely tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden käsitteille. Tämä antaa tilaa erilaisille tasa-arvotulkinnoille, mikä uhkaa omalta osaltaan luoda eriarvoisuutta. Implisiittisinä tasa-arvomääritelminä näkyvät LOPS:issa mahdollisuuksien tasa-arvon näkökulma sekä positiivinen erityiskohtelu tasa-arvon lähtökohtana. Vaikka molemmat ajavat oikeita asioita, eli pyrkivät tarjoamaan kaikille samanlaiset mahdollisuudet sekä tasaamaan opiskelijoiden taustojen vaikutukset, eivät ne ole riittävät turvaamaan opiskelijoiden toimintamahdollisuuksia. Opiskelijoiden toimintamahdollisuuksien näkökulmasta on tärkeää ottaa huomioon lähtökohdat ja niiden vaikutukset. Koulutuksen roolin tulisi korostua etenkin maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden kohdalla, joiden toimintamahdollisuudet eivät yllä kantasuomalaisten opiskelijoiden tasolle. Toimintamahdollisuuksien lähestymistavan mukaan tasa-arvo edellyttää tätä.

Tässä kandidaatintutkielmassa tarkastellaan mahdollisuuksien tasa-arvoa suomalaisessa opiskelijavalintajärjestelmässä. Aihe on erityisen ajankohtainen keväällä voimaan astuvan opiskelijavalintauudistuksen myötä, ja kandidaatintutkielman eräänä tavoitteena onkin muodostaa kokonaiskuva mahdollisuuksien tasa-arvon toteutumisesta ennen uudistusten voimaan astumista. Mahdollisuuksien tasa-arvolla tarkoitetaan tässä tutkielmassa käsitystä siitä, että yksilön menestyksen tulisi riippua yksilön lahjakkuudesta ja halukkuudesta käyttää sitä, eikä esimerkiksi yksilön sosiaalisesta taustasta. Tutkielman tutkimuskysymykset ovat 1) mikä on opiskelijavalintojen ja mahdollisuuksien tasa-arvon yhteys sekä 2) miten mahdollisuuksien tasa-arvo toteutuu opiskelijavalinnoissa tällä hetkellä Suomessa? Tutkielma on toteutettu integroivana kirjallisuuskatsauksena ja aineistona toimivat kymmenen opiskelijavalintoja käsittelevää artikkelia. Artikkelit ovat yhtä englanninkielistä, Pohjoismaita koskevaa artikkelia lukuun ottamatta suomenkielisiä ja käsittelevät suomalaista opiskelijavalintajärjestelmää. Artikkelit kerättiin Doria-, Arto- ja Helka-tietokannoista. Aineiston analyysissa käytettiin teorialähtöistä sisällönanalyysia aineistoa yliviivaamalla ja jakamalla alkuperäisilmaukset kategorioihin. Tutkimustulokset muodostettiin tämän sisällönanalyysin pohjalta. Tulosten perusteella mahdollisuuksien tasa-arvon ja opiskelijavalintojen välistä yhteyttä tarkasteltaessa keskeisiä näkökulmia ovat niin opiskelijavalintojen merkitys mahdollisuuksien tasa-arvon toteutumiselle yhteiskunnassa kuin mahdollisuuksien tasa-arvon toteutumisen tärkeys opiskelijavalinnoissa itsessään. Tutkimusartikkeleissa nousi erityisesti esiin kulttuurisen pääoman dominoiva rooli opiskelijavalintojen tasa-arvoisuutta tarkasteltaessa. Tulosten perusteella mahdollisuuksien tasa-arvon ei voida nähdä toteutuvan täydellisesti suomalaisessa opiskelijavalintajärjestelmässä: yliopisto-opintoihin osallistumisen mahdollisuudet riippuvat edelleen muun muassa hakijan sosiaalisesta taustasta, iästä, asuinpaikasta, etnisyydestä ja sukupuolesta, ja erot ovat erityisen selviä kaikista elitistisimmillä aloilla. Sosiaaliluokkien välisiä eroja voivat tutkimustulosten valossa selittää muun muassa korkeammasta sosiaalitaustasta tulevien korkeampi kulttuurinen ja sosiaalinen pääoma sekä parempi mahdollisuus osallistua taloudellista pääomaa vaativille valmennuskursseille.

Tämän kirjallisuuskatsauksen lähtökohtana oli selvittää se, miten palaute nähdään osana or-ganisaatioiden toimintaa. Tarkemmin ottaen tutkimustehtävänä oli selvittää, millaisia element-tejä hyvään palautteeseen liitetään ja millaisena osaamisen kehittämisen ja palautteen yhteys näyttäytyy tutkimusartikkeleissa. Tarkoituksena oli tulkita tuloksia tilannejohtamisen mallia hyödyntäen. Tutkimusongelma muotoutui omasta mielenkiinnosta johtajuuteen sekä oman harrastuksen kautta. Partiojohtajana toimiessa palaute on ollut vahvasti läsnä käytännön te-kemisessä. Aikaisemmassa tutkimuksessa palautetta on käsitelty monilla eri tieteenaloilla ja näkökulma on painottunut esimies-alaissuhteessa annettuun palautteeseen. Vaikka hyvä pa-laute ei ole käsitteenä yksiselitteinen, tutkimuksissa siihen liitetään tiettyjä elementtejä, kuten tarkkuus, kohdistuneisuus ja tulevaisuuteen suuntautuminen. Myös osaamisen kehittämistä on tutkittu paljon ja palaute liitetään siihen voimakkaasti vaikuttavana tekijänä. Tämä tutkimus on systemaattinen kirjallisuuskatsaus, jonka aineistona toimii kymmenen (10) vuosina 2015-1019 julkaistua tutkimusartikkelia. Aineisto tuotettiin systemaattisesti valikoiden tiettyjen kriteerien mukaisesti ja analysoitiin teorialähtöistä sisällönanalyysia hyödyntäen. Tul-kinnat aineistosta tehtiin peilaten aiempaan teoriaan. Tulosten perusteella hyvä palaute oli sekä sisällöltään hyvä, mutta myös hyvin annettu. Si-sällöltään hyvä palaute oli tavoitteisiin kohdistunut, tarkka ja kannustava. Hyvin annettu pa-laute taas oli hyvin kohdistettu eli vastaanottaja huomioiva. Tämä tarkoitti vastaanottajan tun-temista ja palautteen antamista hänelle sopivalla tavalla. Katsauksen artikkelien perusteella palautteen avulla voidaan tukea osaamisen kehittämistä. Palautteen vastaanottajan ikä vai-kutti tulosten mukaan palautteen vastaanottamiseen. Nuoremmille, matalla osaamisen val-miustasolla oleville palautteen tulee olla erityisesti kannustavaa, ettei palaute vaikuta kieltei-sesti heidän motivaatioonsa. Tulosten perusteella palautteen antamista ja vastaanottamista voidaan tarkastella tilannejohtamisen mallin avulla. Malli tarjoaa keinon ottaa huomioon vas-taanottajan taitotason ja sovittaa palaute sen mukaiseksi, tiettyä taitotasoa tukevaksi.

Korkeakouluihin pääsy ja siihen vaikuttavat tekijät ovat tällä hetkellä ajankohtaisia aiheita Suomen korkeakoulujen vaativan pääsykoejärjestelmän sekä sen jatkuvan muutoksen vuoksi. Aiempien tutkimusten, kuten Banduran minäpystyvyysteorian mukaan minäpystyvyysuskomukset ovat tärkeä lähtökohta nuorelle opiskelijalle, sillä niiden pohjalta opiskelija muodostaa käsityksen itsestään oppijana ja opiskelijana, millä puolestaan on merkitystä opiskelijan kehityksessä ja tulevaisuuden opiskeluvalinnoissa. Anne Partasen väitöskirjassa tutkimustuloksena on havaittu, että onnistuneet koulutuskokemukset muodostavat pohjan, jolle aikuisopiskelijat rakentavat koulutuksellista minäpystyvyyttään. Tämän tutkimuksen tutkimustehtävänä on kuvata, analysoida ja tulkita minäpystyvyyden merkitystä korkeakouluopintoihin suuntaamisessa. Tutkimusongelmani olivat siis kysymysmuodossa 1) Minkälainen merkitys minäpystyvyydellä on korkeakouluun pyrittäessä? 2) Miten minäpystyvyys suuntaa urapyrkimyksiä? Aiempien tutkimusten pohjalta muodostamani hypoteesin mukaan korkealla minäpystyvyydellä on merkitystä korkeakouluun pääsyssä. Tutkimukseni oli systemaattinen kirjallisuuskatsaus ja aineistoni rakentui 11 tutkimusartikkelin pohjalta. Kaikki artikkelit olivat englanninkielisiä ja niistä lähes jokainen, yhtä lukuun ottamatta löytyivät EBSCOhost-tietokannasta. Analyysimenetelmänä käytin teoriaohjaavaa sisällönanalyysiä eli analysoin aineistoani muodostamani teoreettisen viitekehyksen pohjalta. Tutkimukseni tulosten perusteella voidaan sanoa, että minäpystyvyydellä on merkitystä korkeakouluun pääsyssä. Tutkimusartikkeleissa tarkasteltiin erityisesti STEM-aloja ja opiskelijoiden minäpystyvyyttä niissä sekä sukupuolieroja liittyen STEM-alojen opiskeluun. Tutkimuksessani tuli esiin Banduran teorian pohjalta tekijöitä, jotka suuntaavat urapyrkimyksiä, kuten etninen tausta, sukupuoli, mielenkiinto matematiikkaa kohtaan, perhe, vanhempien osallistuminen yhteisiin aktiviteetteihin ja vanhempien tuki.

Syftet med studien är att få reda på hur pedagoger praktiskt arbetar mot mobbning. Kunskap om hur mobbning uttrycker sig bland barn under skolåldern och metoder för att arbeta mot mobbning är väsentligt för att skapa en trygg lärmiljö. Teorin i studien stöder sig på tidigare forskning om mobbning bland barn. Materialet till denna kvalitativa studie är en sammanställning av frågeformulär, mobbningsförebyggande planer och nationella styrdokument. Lärare inom småbarnspedagogik och barnskötare inom småbarnspedagogik från två enheter har svarat på frågegormulären. Mobbningsförebyggande planerna är också från dessa två enheter. Materialet är analyserat med textanalysens första och andra dimension och via kategoreisering av skillnader och likheter i respondenternas svar. Resultatet i studien visar att mobbning bland barn under skolåldern liknar mobbningen bland äldre barn. Resultatet visar också fem huvudsakliga metoder som pedagoger använder sig av vid förebyggande av mobbning. Pedagogerna som deltog i studien visade störst kunskap vid mobbningsförebyggande metoder. Identifiering och ingripandet vid mobbning beskrivs inte lika utförligt.

Uppskattningsvis 400–500 miljoner kilogram mat slängs bort per år i Finland. Också daghemmen i Finland producerar 1–2 miljoner kilogram matsvinn per år, vilket motsvarar omkring en tredjedel av all daghemsmat. Matsvinn är således en viktig fråga som påverkar både miljön och ekonomin. Det finns sparsamt med tidigare studier om ämnet inom småbarnspedagogiken, vilket ökar på denna studies relevans. Syftet med den här studien är att ta reda på vad barn i 4–5 års åldern vet och hur de tänker om matsvinn. Forskningsfrågorna är: 1. Vad vet barn om matsvinn? 2. Hur tänker barn om matsvinn? 3. Vilka erfarenheter har barn av matstunder på daghem? Matsvinn är ett aktuellt och viktigt tema med tanke på en hållbar framtid. Tidigare forskning pekar på att matsvinn inte så ofta behandlas som tema tillsammans med barn på daghem. Grunderna för planen för småbarnspedagogik förutsätter ändå att barn ska lära sig att förhålla sig ansvarsfullt i samband med måltider. Med tanke på det är det viktigt att kartlägga barns tankar om matsvinn för att kunna jobba vidare kring temat. Studien är kvalitativ och baserar sig på tio barnintervjuer. I studien deltog 10 barn i 4–5 års åldern på ett svenskspråkigt daghem i huvudstadsregionen. Intervjuerna är semistrukturerade och de gjordes i januari-februari 2020. Resultaten från studien visar att det finns skillnader i vad barn vet och hur de tänker om matsvinn. En del barn i studien hade detaljerad kunskap om vad som händer med mat som kastas bort, medan en del barn inte visste vad som händer med bortkastad mat. Ingen kunde på rak arm beskriva vad matsvinn är. Resultatet visar också att det varierar huruvida barnen förstår konsekvenserna av sina handlingar – något som de vuxna bör göra barn uppmärksamma på i enlighet med planen för småbarnspedagogik. När det gäller hur barn upplever matstunder på daghem visade det sig att en del barn upplever att de måste äta eller smaka på den mat som serveras på daghem.

This Bachelor´s thesis is about to explain empirically what correctional vocational education and employment after the sentence in Finland is. The thesis has been implemented by qualitative study extract. The thesis follows research ethics and guidelines of Finnish National Board on Research Integrity (TENK). Method guides have been used. The thesis aims to increase the consciousness of the correctional education. The thesis is based on the character of the public discussion and a social and scientific need. In Finland, the subject has not been researched extensively, so further studies of the thesis would be valuable. The research data has been collected with two methods: by writing task completed by prisoners who study vocational education and by a group interview with staff who work in an open prison. The research data was collected at the end of the year 2018 and during the spring of the year 2019. The correctional vocational education can be thought as an expression of lifelong learning. This study shows that lifelong learning links the correctional vocational education and employment together in three different ways: education as enabler of the employment, studying as developing the own know-how and a reform of the vocational education. The results bring out a critical viewpoint: vocational education institutions have less responsibility of the learning than ever and the responsibility has been transferred to workplaces. This study shows that studying vocational education during the prison term is based on different motives. The most important motives are developing own know-how and advantages which are obtained through studying. Studying is meaningful because the prisoners are interested in study fields. Studying during prison term is not that different than studying in everyday life. The results describe employment after the sentence through three themes: preparing to working life during the prison term, optimistic attitude towards employment and the importance of employment as a booster of life. In prison term the basis of employment after the sentence is built by education, workplace learning and vocational guidance. Employment brings different benefits, for example withdrawal from the criminal way of life, day rhythm and incoming.

Valkoiset miehet ovat maailmanlaajuisesti yliedustettuna ylimmän tason johtajien paikoilla. Tilanne on jopa paradoksaalinen, koska johtotason maskuliinisuus ylläpitää stereotyyppistä kuvaa ideaalisesta, itsevarmasta ja suorapuheisesta miesjohtajasta. Naiset ovat vakiintuneet työelämään ja saavuttaneetkin jo arvostettuja johtotehtäviä. On kuitenkin yleistä, varsinkin yritysmaailmassa, että naiset lähes jumittuvat keskitason johdon paikoille ja ovat vähemmistöä korkeampien johtotasojen tehtävissä. Lasikatto (eng. glass ceiling effect) kuvaa niitä näkymättömiä esteitä, joita naiset urakehityksellään kohtaavat. Työelämän tasa-arvon eteen on tehty paljon töitä, mutta lasikattoilmiö on edelleen laajalti tunnistettu. Tutkimuksessani selvitin, minkälaisia asioita piilee 34 vuotta vanhan lasikattoilmiön takana, sekä tarkastelin ajallisesti ilmiön luonnehdintaa. Tutkimuskysymykseni ovat 1) Millaiset tekijät selittävät lasikattoilmiötä? 2) Minkälaisia keinoja lasikaton murtamiseen on esitetty? 3) Eroaako ilmiön luonne (esim. ongelmat, ratkaisut tai sävy) tutkittavissa artikkeleissa ajallisesti tarkasteltuna? Tutkielma toteutettiin systemaattisena kirjallisuuskatsauksena. Aineistoni koostui kahdestatoista vertaisarvioidusta artikkelista. Kaikki artikkelit olivat englanninkielisiä ja suurin osa niistä sijoittui Yhdysvaltoihin. V alitsin tarkoin kriteerein kaikki artikkelit EBSCO-tietokannasta. Yhdeksi suurimmaksi valintakriteeriksi muodostui tutkimusten painottuminen organisaatioihin. Aineiston analyysimenetelmänä käytin sisällönanalyysia. Tulokset esiintyivät selkeästi teemoittain. Läpi aineiston korostui yhteiskunnassa vallitsevien sukupuolistereotypioiden ja asenteiden negatiivinen vaikutus naisten urakehitykseen. Asenteilla oli vaikutusta yhteiskunnallisen tason lisäksi myös organisaatio- ja yksilötasolla. Näiden lisäksi lasikattoilmiölle selittäviä tekijöitä olivat mm. miesten sosiaaliset verkostot, naisen työn ja perhe- elämän yhdistäminen sekä sukupuolittunut välillinen syrjintä ja eriävä kohtelu. Keskeisimpiä ratkaisukeinoja olivat mentoroinnin ja tietoisuuden lisääminen sekä organisaation tuki. Vanhimmissa tutkimuksissa korostuivat enemmän naisen yhteiskunnallinen rooli ja naisjohtajuuden uutuus. Uudemmissa tutkimuksissa painottui enemmän naisen ääni johtajana, lasikattotermi sai vierelleen uutta termistöä ja tutkimusten sävy oli muutoshakuisempi.

Luovuuden merkitys ekonomiselle kasvulle ja monimutkaisten ongelmien ratkaisulle on tunnistettu yleisesti ja alettu kiinnittää enemmän huomiota globaalisti. Myös koulujen halutaan panostavan enemmän luovuuden edistämiseen. Suomen kouluissa luovuuden kehitystä tuetaan esimerkiksi monialaisissa projekteissa vuoden 2014 opetussuunnitelman myötä. Tässä tutkimuksessa ensimmäinen tutkimuskysymys pyrki selvittämään opettajien käsityksiä luovuudesta, sillä opettajien odotuksilla on havaittu olevan vaikutusta oppilaiden suoriutumiseen. Toiseksi keskityttiin tutkimaan opettajien keinoja kehittää oppilaiden luovuutta. Suuntaukseltaan tutkimus edustaa fenomenografista monitapaustutkimusta. Tutkimuksessa haastateltiin kolmea opettajaa puolistrukturoidulla haastattelulla. Opettajien opetettavat luokat olivat yhdistetty ensimmäinen ja toinen luokka, toinen luokka sekä kuudes luokka. Opettajat olivat työskennelleet kasvatustieteiden parissa reilusta viidestätoista vuodesta lähes kolmeenkymmeneen vuoteen. Kaikki opettajat työskentelivät eteläsuomalaisissa kouluissa. Haastatteluaineistot analysoitiin ensin koodaamalla ja sitten teemoittelemalla tutkimuskysymysten ja luovuudesta esitettyjen teorioiden mukaan. Haastatteluista ilmeni opettajilla olevan ristiriitainen käsitys luovuudesta yleisesti: toisaalta luovuudesta pitäisi syntyä jotain yhteiskunnallisesti arvokasta, toisaalta oppilaiden omaan kehitystasoon suhteutettu luovuus oli myös merkityksellistä. Tämä ristiriita saattaa vaikuttaa opettajien näkemyksiin oppilaiden luovuuden potentiaalista. Osa opettajien havaitsemista oppilaiden luovuuden piirteistä on liitetty aiemmissa teorioissa luovaan ajatteluun. Opettajien havaitsemat luovuuden piirteet olivat kuitenkin suppeampia kuin aiemmassa tutkimuskirjallisuudessa. Oppilaiden luovuuden tukemiseen opettajat käyttivät ohjeiden-, avun- ja palautteenantoa. Vaikka opetussuunnitelmassa ohjeita oppilaiden luovuuden edistämiseen ei juuri anneta, opettajat olivat itse kehittäneet hyvin samankaltaisia luovuutta tukevia menetelmiä. Tutkimuksen tuloksia voidaan soveltaa esimerkiksi, kun kehitetään monialaisten projektien luovuutta tukevia osa-alueita tai alakouluissa opettajat voivat käyttää tuloksia apuna oman toiminnan kehittämiseksi.