Browsing by study line "Craft, design and technology Teacher"
Now showing items 41-59 of 59
-
(2023)Tällä tutkimuksella selvitettiin opettajaksi opiskelevien opiskelijoiden asenteita heidän peruskouluaikaista käsityönopiskeluansa kohtaan. Tutkimuksessa asennetta kuvattiin myönteisenä tai kielteisenä suhteena oppiaineessa osaamisen, hyödyllisyyden ja kiinnostavuuden ulottuvuuksilla. Asenteella on todettu olevan yhteyttä oppimistuloksiin ja se on liitettävissä yhteen motivaation, oppimishalukkuuden ja mielenkiinnon kohteiden kanssa. Asenteiden rakentuessa osittain sosiaalisesti, voidaan opettaja nähdä asenteita muovaavana mielipidejohtajana. Aiemmat peruskoululaisilla teetetyt tutkimukset ovat osoittaneet asenteiden käsityöoppiainetta kohtaan olevan myönteisiä. Tutkimuksen hypoteesi esittää opettajaopiskelijoiden käsityöasenteiden olevan myönteisiä ja erot ulottuvuuksien välillä ovat pieniä. Tutkimuskysymykset etsivät lisäksi eroja asenteissa eri opintosuuntien välillä ja miten vastaajien taustamuuttujat ilmentävät asenteita käsityötä kohtaan. Tutkimus toteutettiin kvantitatiivisena survey-tutkimuksena, jonka aineisto kerättiin e-lomakekyselyn avulla. Kysely sisälsi 15 Likert-asteikollista asenneväittämää, avoimen kysymyksen sekä taustatietokysymyksiä. Kysely kohdennettiin Helsingin yliopiston kasvatustieteellisen tiedekunnan opettajaopiskelijoille. Kohdejoukkoa lähestyttiin opiskelijoiden ainejärjestöjen sähköpostilistojen kautta sekä yliopiston rakennuksiin jaetuin posterein. Kyselyn vastaukset (n=117) analysoitiin SPSS-ohjelmiston avulla. Analyysimenetelmiksi valikoituivat aineiston tilastollinen kuvaaminen sekä Mann-Whitneyn U- ja Kruskal-Wallisin H-testi. Tutkimustulokset osoittivat hypoteesin oikeaksi. Tutkimukseen vastanneiden opiskelijoiden asenteet peruskouluaikaisesta käsityöstä olivat myönteisiä, eikä suuria eroja asenteen eri ulottuvuuksien välillä ilmennyt. Käsityönopettajaksi opiskelevien asenteet olivat muita myönteisempiä. Suurimmat erot löytyivät hyödyllisyyden ulottuvuudella. Käsityön- ja luokanopettajaopiskelijoiden välillä oli tilastollisesti merkitsevä ero jokaisella asenneulottuvuudella. Käsityönopiskelijoiden sekä kolmen muun - kotitalous-, varhaiskasvatus- ja erityispedagogiikanopiskelijoiden - ryhmän väliltä löytyi tilastollisesti merkitsevä ero hyödyllisyyden ulottuvuudella. Taustamuuttujista suuraluetieto ei ilmentänyt eroja opiskelijoiden asenteissa, mutta ikäjakaumassa hyödyllisyyden ulottuvuudella alle 26-vuotiaiden ja 26–35- vuotiaiden ryhmien välillä löytyi tilastollisesti merkitsevä ero.
-
(2023)Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää aiemman tutkimustiedon avulla, miten oppilaat kokevat käsityön oppiaineen ja monimateriaalisuuden, sekä sitä miten opettajan on mahdol-lista vaikuttaa oppilaiden oppimismotivaation rakentumiseen käsityön oppiaineessa. Perus-koulun käsityön monimateriaalisen oppiaineen tehtävänä on toteuttaa käsityöilmaisua, muo-toilua sekä teknologiaa (POPS, 2014, s. 304). Monimateriaalinen käsityö on opetussuunni-telman käsitteenä uusi, ja perusopetuksen opetussuunnitelmaan se on lisätty vasta vuoden 2014 uudistuksessa. Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena. Tutkimusmenetelmä oli systemaattinen kirjal-lisuuskatsaus ja aineistoa analysoitiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin keinoin. Tutkimuk-sen aineistoksi haettiin vertaisarvioituja julkaisuja Helda-, Google Scholar - sekä Finna -julkaisutietokannoista. Aineistoksi valikoitui kuusi oppimismotivaatiota ja käsityön monimateri-aalista oppiainetta käsittelevää julkaisua. Aineistoksi valitut julkaisut ovat vuosilta 2013–2023. Koska julkaisuja oppimismotivaatiosta käsityön monimateriaalisessa oppiaineessa oli saata-villa niukasti, tarkastelen oppimismotivaatiota sekä käsityön oppiainetta erikseen, ja teen saatujen tulosten pohjalta yleistyksiä ja yhteenvetoja. Opettajan keinoista vaikuttaa oppimismotivaation rakentumiseen korostuivat erityisesti opettajan opetusmenetelmien ja opetuksen etenemisen johdonmukaisuus, sosiaalisen kanssakäymisen tilanteet sekä opettajan kyky sanoittaa oppilaille se, mitä heidän oletetaan oppivan. Käsityön oppiaineeseen liitetty monimateriaalisuuden käsite on koettu oppilaiden näkökulmasta haastavana, joten tutkimuksen tuloksissa korostui se, miten opettajan tulee osata sopeuttaa valitut opetusmenetelmät oppilaiden tarpeisiin.
-
(2022)Tämän tutkimuksen tavoitteena on tutkia oppilaan kasvua tukevien formatiivisten arviointikeinojen käyttöä käsityön opetuksessa. Tarkoitus on kartoittaa, minkälaisia oppilaiden kasvua tukevia menetelmiä käsityötunneilla käytetään ja miten oppilaat ja opettajat kokevat niitä. Formatiivinen arviointi on osa oppimisen arviointia, jota määritellään tarkemmin perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa (2014). Formatiivinen arviointi on laadullista, oppimisen aikaista arviointia, jonka tavoitteena on auttaa oppijaa tunnistamaan omaa oppimista ja auttaa kehittämään sitä (Opetushallitus, 2014). Aiemmissa käsityön arviointia käsittelevissä tutkimuksissa pääpaino on usein joko oppimista todentavassa, summatiivisessa arvioinnissa tai arvioinnin kokonaisuudessa. Aiemmat tutkimukset osoittavat, että oppilaat kokevat arvioinnin itselleen merkityksellisenä. Tutkimuksien mukaan opettajat kokevat arvioinnin haastavana tehtävänä ja tiedostavat hyvin sen merkityksen oppilaan kasvulle ja kehitykselle. Tämä tutkimus toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Aineistoa kerättiin käsityön arviointia ja formatiivista arviointia koskevien tutkimusten ja artikkeleiden kautta. Aineistosta nousi esiin muutamia toistuvia oppilaan kasvua tukevia teemoja, kuten oppilaan kasvua tukevat formatiiviset arvioinnin menetelmät, oppilaiden kokemukset kasvua tukevista menetelmistä ja opettajien kokemukset kasvua tukevan arvioinnin toteuttamisesta. Käsityön tunneilla yleisimmät kasvua tukevat formatiivisen arvioinnin menetelmät ovat aineiston mukaan palaute, vertaisarviointi, itsearviointi sekä portfoliotyöskentely. Tutkimustulokset osoittavat, että käsityön tunneilla oppilaan kasvua tuetaan monipuolisesti edellä mainittujen formatiivisten menetelmien avulla. Kokonaisessa käsityössä palaute, itsearviointi ja vertaisarviointi liittyvät prosessin eri vaiheisiin. Palaute on yksi yleisimmistä käytetyistä menetelmistä. Oppilaat kokevat saadun palautteen pääosin positiivisena, mutta toivovat siihen lisää vuorovaikutteisuutta. Vuorovaikutteisella palautteella on voimakas vaikutus oppilaan kasvuun. Tulokset osoittavat myös, että vertaisarviointia toteutetaan käsityön tunneilla itsearviointia vähemmän. Kumpaakin toteutetaan oppitunneilla sekä suullisessa, että kirjallisessa muodossa ja mitä enemmän niitä harjoitellaan, sitä sujuvammin ne toteutuvat. Portfolioiden käyttö on harvinaisempaa, vaikka esimerkiksi e-portfolio on todistetusti tehokas keino tukea oppilaan itsearviointitaitojen kehittymistä. Portfolioiden hyödyntäminen vaatii opettajilta ajan antamista niiden tekemiseen sekä ohjaamista.
-
(2023)Tavoitteet. Tämän tutkimuksen tavoitteena on kuvata, analysoida ja tulkita käsityöoppiaineeseen liittyviä asenteita peruskoulussa 2010- luvulla. Tavoitteena on tutkia sekä oppiaineeseen liittyä asenteita että kokonaisen käsityöprosessin vaiheisiin liittyviä asenteita. Tarkoituksena on havaita mahdollisia muutoksia asenteissa vuoden 2014 opetussuunnitelman muutoksen ja uuden monimateriaalisen oppiaineen myötä. Menetelmät. Tutkimus toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena, jossa aineisto valittiin sisäänotto- ja poissulkukriteerein. Tutkimusaineistoksi valikoitui viisi käsityöoppiaineen asenteita kuvaavaa tutkimusta sekä kolme pro-gradu tutkielmaa. Aineistoista poimittiin tutkimuksen kannalta oleellisimmat tiedot, jotka vastasivat sekä tutkimustehtävään että tutkimuskysymyksiin. Tulokset analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä. Tulokset ja johtopäätökset. Tutkimustuloksien mukaan käsityö koetaan pääosin mukavana ja mielekkäänä oppiaineena. Se koetaan hyödyllisenä ja melko helppona. Yleisesti voidaan todeta, että käsityöoppiaineeseen liittyvät asenteet olivat vahvasti positiivisia, sillä negatiivisia asenteita esiintyi tutkimustuloksien mukaan hyvin vähän. Omat taidot koulukäsityössä koettiin myönteisinä, mutta usein tyytyväisyys omaan tuotteeseen sen miellyttävyyden ja käyttöönoton kannalta aiheutti vai-keuksia. Onnistumisia suhteessa omiin tavoitteisiin koettiin kuitenkin melko paljon. Oman työn arviointi koettiin melko vaikeaksi. Tutkimustuloksissa korostuu, että ideointi oli vain jokseenkin helppoa. Tehtävänannot koettiin melko motivoivina, mutta käytännössä ideoinnin ja motivoitumisen kanssa koettiin enemmän hankaluuksia kuin onnistumisia. Tutkimustuloksista käy ilmi, että asenteet käsityötä kohtaan ovat positiivisia, mutta käytännössä osa kokonaisen käsityönvaiheista tuottaa negatiivisia tunteita. Tutkimustuloksien mukaan opetussuunnitelmien (2004, 2014) mukaisten käsityöoppiaineiden välillä ei ole huomattavissa merkittävää eroa oppilaiden asenteissa.
-
(2023)Tavoitteet. Kuva-analyysimenetelmät ovat vakiintunut osa taidetutkimusta. Näiden avulla voimme syventää tietoamme kuvan sisällöstä, menetelmistä ja sen symbolisesta merkityksestä. Tämän tutkimuksen tarkoitus on syventää olemassa olevaa tietoa Arja Mattilan tuotannosta ja erityisesti soveltaa taidetutkimuksessa käytettävää kuva-analyysimenetelmää painokankaan tutkimisen. Tutkimuksessa haluan selvittää mitä merkityksiä suosittu painokangaskuosi voi pitää sisällään ja miten kuva-analyysin avulla voidaan syventää tietoamme painokankaasta. Menetelmät. Analyysi perustuu Piercen (1894) kuva-analyysimenetelmään ja hänen teoriaan kolmesta havainnoinnin tasosta, joiden avulla syvennetään tutkimusta ensihavainnon, perehtymisen ja tulkinnan kautta. Tätä kuva-analyysi menetelmää on käytetty aikaisemmin lähinnä taiteen, kuten maalausten, tutkimukseen, mutta myös käsityöttuotteiden analyysiin. Aineisto koostuu kahdesta kuvasta, josta toinen esittää analysoitavaa kuosia ja toinen on lehdistökuva, jossa kuosia on käytetty valmiissa tuotteessa. Tämän lisäksi kuvailen uustuotannon tuotteita verrattuna alkupäiseen tuotantoon. Tulokset ja johtopäätökset. Tutkimus osoittaa, että kuva-analyysimenetelmää voidaan käyttää myös painokankaan tutkimukseen. Sen avulla voimme syventää ymmärrystämme painokankaan kuosista sekä sen tuotantoon ja suunnitteluun. Analyysin perusteella pystyin identifioimaan painokankaan kuvaraportin, sen osakuviot, niiden suhteen toisiinsa ja painoraportin sommittelu jatkuvaksi kuvioksi. Tutkimuksen perusteella voi todeta, että pelkän kuvion perusteella painomenetelmää tai kaikkia käyttöalueita ei voi varmasti identifioida. Taustaperehtymisen avulla voi kuitenkin määritellä mahdolliset menetelmät ja todennäköistä on, että kankaan hallitseva taustaväri on painettu rotaatiopainannalla valkoiselle kankaalle eli ns. negatiivipaino. Analyysin avulla symbolisia merkityksiä pystyttiin identifioimaan sekä värin että kuvion suhteen. Tulkintani mukaan molemmat viittaavat rakkauteen ja lämpöön ja niiden yhdistelmä luo lämpimän ja dynaamisen ilmeen, joka on voinut johtaa kangas kuosin suureen suosioon. Pienet heleät sydämet ja voimakas väri toivat uutta kontrastia aikaisempien vuosikymmenien tummaan ja isokuosiseen kangastarjontaan. Kuva-analyysi toimi erittäin hyvin aineiston avaamiseen ja jatkotutkimuksien identifiointiin.
-
(2023)Suomalainen kansallispuku tarkoittaa rahvaan 1700- ja 1800-luvuilla käyttämien juhlapukujen, eli kansanpukujen, uusintoja. Aikaisemmat kansanpuku- ja kansallispukututkimukset ovat perustuneet lähinnä pukujen eri osien tutkimiseen ja uusien mallien keräämiseen, mutta kansallispuvun valmistamisen merkityksistä ei ole juurikaan nykyaikaista tutkimusta. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli tutkia, missä Suomen kansallispukuja valmistetaan tällä hetkellä. Lisäksi pyrittiin selvittämään, millaisia ajatuksia ja kokemuksia kansallispukuja valmistavilla henkilöillä kansallispukuprosessista on. Tutkimus toteutettiin strukturoituna verkkokyselynä toukokuussa 2022 KANSALLISPUKU - FOLKDRÄKT -Facebook-ryhmän jäsenille (n=16400). Kyselylomakkeeseen vastasi yhteensä 165 henkilöä, joista rajauksen jälkeen 76 vastausta otettiin mukaan tutkimukseen. Kyselyn vastausprosentiksi muodostui 1 % (n=165/16400). Tutkimuksen aineisto analysoitiin kvalitatiivisin ja kvantitatiivisin menetelmin. Tutkimukseen vastanneiden mukaan kansallispukuja valmistettiin eniten itsenäisesti kotona (n=50/76) sekä kansallispukukursseilla (n=27/76). Kansallispuvun valintaan vaikuttaa eniten paikkakunta ja sukujuuret (n=78/135) sekä kansallispuvun ulkonäkö (n=38/76). Tutkimuksessa selvisi, että kansallispuvun valmistus koettiin mielekkääksi ja opettavaiseksi käsityöksi. Työn haastavuus nähtiin niin positiivisena, että negatiivisenakin asiana. Kansallispukujen valmistus merkitsi vastaajien mukaan perinteen kunnioitusta, yhteenkuuluvuuden tunnetta, uusien tekniikoiden oppimista sekä tärkeää harrastusta. Kansallispuvun valmistus koettiin tärkeänä osana Suomen perinnettä sekä vanhojen käsityötapojen arvostusta.
-
(2023)Tavoitteet. Tässä kirjallisuuskatsauksessa tavoitteena on rakentaa kuvaa Suomessa pääasi-assa 1940-luvulla vallinneesta pula-ajasta. Tarkoituksena on myös selvittää, millaista sään-nöstelyä harjoitettiin, kun haluttiin turvata elatus koko kansalle sekä millaisia vaikutuksia pu-la-ajalla ja säännöstelyllä oli kansalaisten arkeen. Perehdyn tässä kirjallisuuskatsauksessa erikseen myös tekstiilien säännöstelyyn sekä tekstiileihin liittyviin korvikemateriaaleihin. Menetelmät. Tutkielma toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Kirjallisuuskatsauk-seen etsittiin aineistoa Google Scholarista, Googlesta ja E-Thesiksen tietokannasta hakusa-noilla pula-aika, säännöstely, korvikemateriaalit, pula-ajan tekstiilit ja musta pörssi. Lopulli-seen tarkasteluun valikoitui yksi säännöstelyn lieveilmiöitä analysoiva maisterintutkielma, kaksi artikkelia, joista toinen käsittelee sota-ajan taloudellista tilannetta ja toinen naisten so-danaikaista asemaa sekä työpanosta. Näiden lisäksi aineistoon valikoitui neljä pula-aikaa yleisesti käsittelevää teosta. Tulokset ja johtopäätökset. Pula-aika ja siitä aiheutunut säännöstely vaikutti voimakkaasti sen ajan kansalaisten elämää. Puutetta oli ruuan lisäksi monista muista asioista, ja ihmiset joutuivat käyttämään kekseliäisyyttä selvitäkseen arjesta. Pula-aika ja säännöstely pakottivat ihmisiä omatoimisuuteen. Myös tekstiilit ja jalkineet joutuivat säännöstelyn alaisiksi. Niitä ei usein saanut edes ostokortin sallimaa määrää. Kaikki mahdollinen kotoa löytyvä ylimääräinen kangas hyödynnettiin vaatetuksessa. Tekstiilien korvikemateriaaleina käytettiin paperia, kan-kaita jatkettiin muun muassa hiuksilla ja eläinten karvoilla. Jalkineisiin tehtiin puupohjat ja päälliset valmistettiin paperista. Talvikengiksi valmistettiin paksusta kankaasta tallukoita. Kansalaiset olivat kekseliäitä ja omavaraisia, mikä auttoi heitä selviämään pula-ajasta.
-
Second-hand -sisustustuotteiden representaatio Koti ja keittiö -lehden kotiesittelyissä vuonna 2021 (2022)Sisustaminen on suosittu harrastus ja tutkitusti keino rakentaa omaa identiteettiä. Kestävä sisustaminen on nouseva trendi. Mitä kestävä sisustaminen tarkoittaa käytännössä? Aiheesta ei ole tehty tieteellistä tutkimusta. On tutkittu suomalaista sisustus- ja esinekulttuuria, asumiseen liittyviä psykologisia merkityksiä sekä kuluttajuutta. Ekologinen sisustaminen esittäytyy esim. aikakausilehtien ja kierrätykseen liittyvien verkkosivustojen palstoilla. Kiertotaloudesta on olemassa viranomaisten tekemiä raportteja. Kestävään kuluttajuuteen liittyy vahvasti materiaalien käytön tehostaminen ja kierrättäminen. Tutkimukseni tavoitteena on kartoittaa sisustustuotteiden uudelleenkäyttöä ja kierrätystä suomalaisissa kodeissa 2020-luvun alussa. Mielenkiinto kohdistui siihen, mitä sisustustuotteita kierrätetään ja arvostetaan. Myös kierrätettyjen sisustustuotteiden alkuperä oli tutkimuksen kohteena. Lisäksi tutkin, mitä tuotemerkkejä tai brändejä aineistosta nousee esiin. Tässä tutkimuksessa paljon käytetty termi ”second-hand” tarkoittaa uudelleenkäytettyjä, kierrätettyjä sisustustuotteita. Tutkimuksen menetelmänä käytin kuvantutkimukseen kehitettyä sisällön analyysia. Aineisto muodostui Koti ja Keittiö -lehden vuosikerrasta 2021, joka sisältää 12 lehden numeroa. Analysoitavaksi valitsin lehden kodit -osion kotiesittelyt ja niissä erityisesti artikkeleiden kuvat ja kuvatekstit. Taulukoin kuvissa esiintyneet kierrätetyt sisustusesineet tutkimusmenetelmän mukaisesti luomiini kategorioihin ja alaluokkiin. Lopuksi yhdistelin luokkia tarkoituksenmukaisesti. Muodostin tuloksista kaaviot, joiden perusteella tulkitsin ja analysoin tuloksia. Tutkimus osoitti, että eniten kierrätetään huonekaluja, kuten tuoleja. Pieniä sisustustuotteita, kuten maalauksia ja ruukkuja, hankittiin käytettyinä toiseksi eniten. Säilytyskalusteet olivat myös suosittuja käytettynä hankittuja tuotteita. Tuotteet oli useimmiten saatu perintönä, mutta usein alkuperänä oli myös kirpputori tai vanhan tavaran liike. Vertaisverkkokaupan osuus tässä tutkimuksessa näyttäytyi suhteellisen pienenä, mutta sen on raportoitu kasvaneen korona-aikana. Tuotemerkeistä esiin nousivat odotetusti Artek ja Arabia. Myös muutama muu suomalainen tuotemerkki sai arvoisensa maininnan aineistossa. Tutkimusta voisi käyttää jatkotutkimuksen pohjana tutkittaessa kierrätettyjen sisustustuotteiden merkityksiä sisustajalle.
-
(2021)Tässä kirjallisuuskatsauksessa tutkitaan selluloosakuitujen luonnonvärjäyksen tutkimusta. Aihetta tarkasteltiin ympäristöystävällisyyden näkökulmasta. Viimeisen parinkymmenen vuoden aikana luonnonväriaineet on alettu nähdä tärkeänä ympäristöystävällisempänä ja turvallisempana vaihtoehtona teollisille synteettisille väriaineille ei ainoastaan niiden uusiutuvan luonteen takia vaan myös lisäarvoa antavien ominaisuuksien takia. Tutkimuksen taustalla on hypoteesi siitä, että metallisuolapuretusaineet ovat ympäristölle haitallisia. Tutkimus tehtiin integroivana kirjallisuuskatsauksena. Tutkimuksessa tarkasteltiin neljäätoista eri vertaisarvioitua artikkelia vuosilta 2006–2020. Tutkimuksessa käytettävien artikkelien etsimiseen käytettiin SCOPUS tietokantaa, Google Scholaria, sekä Helkaa. Aineistoa etsittiin selluloosakuituihin, luonnonvärjäykseen ja ympäristöystävällisyyteen liittyvillä englanninkielisillä ja suomenkielisillä hakusanoilla. Tuloksista tehtiin integroiva kirjallisuuskatsaus, laadullisen synteesin avulla. Tutkimuksen tulosten perusteella tutkimukset jakautuivat eri teemoihin, sen mukaan millainen näkökulma niillä oli ympäristöystävällisyyteen. Metallisuolojen käyttö puretusaineena jakoi tutkimuksia kahteen eri leiriin. Toiset suhtautuivat metallisuolapuretteiden käyttämiseen myönteisesti toiset näkivät ne ympäristöystävällisyyden kannalta haitallisina. Vaihtoehtoisia värjäystekniikoita löytyi tutkimusten perusteella useita. Vaihtoehtoisina värjäystekniikoina oli käytetty mm. luonnonpuretteita/biopuretteita, sekä muista teknologia alueista tuotuja tekniikoita kuten plasmateknologiaa. Osa tekniikoista oli antanut perinteisiä metallisuolapuretteita parempia värjäystuloksia. Eri värjäystekniikoista löytyi niin etuja kuin haittojakin. Tutkimuksen tuloksista voidaan todeta, että tutkimusta luonnonvärien ympäristöystävällisyydestä on tehty suhteellisen vähän. Luonnonvärjäyksen tutkimus keskittyy suurimmaksi osaksi laboratorio tutkimuksiin, joiden tarkoituksena on tuottaa teollisuudelle ympäristöystävällisempiä värjäysmahdollisuuksia. Samaan aikaan olisi kuitenkin tärkeää tutkia myös luonnonvärien ympäristöystävällisyyttä ja sosioekonomisia vaikutuksia.
-
(2021)Interest towards natural dyes and natural dyed products increases among condumers and industry. In this research is intended to gather recent study of cotton dyed with quercetin from onion skins (Allium cepa), and colourfastness of these natural dyeing processes. In this study I also research what mordant brings the best result in colourfastness prosperities. In this systematic review there was precise criteria to the articles that were picked to this review. Every study reseaches woven cotton fabric dyed with quercetin from onion skins. Three studies out of four uses mordants in their research. One study uses pre-treatment with chitosan solution. These four studies were compared and attempted to discover similarities in which dyeing methods and mordants brings the best dyeing result dyeing cotton with quercetin. Effects of mordanting and pre-treatments were analysed in colourfastness and dyeing process. Colourstrenght of different mordants and ways of mordanting were also compared with each other and with chitosan pre-treatment. Every study showed that mordanting or chitosan pre-treatment affected positively on the dyeing result and the result of colour fastness depending on which treatment was used to fabric in question. Optimization of natural dyeing process with cotton and quercetin was not able to be found and the dyeing processes differed lots of ways. Iron mordanted and dyed fabrics brought good results in general with colour fastness. Copper mordant got same kind of results but using copper mordant in dyeing process is questionable because of it is hazardous to environment. Alum mordanted fabrics got mixed result in colour fastness in different studies. In general, pre-treatment and mordanting improves dyeing results and colour fastness. In this study I try to find subject to research this futher for my Master’s thesis in this same field of study.
-
(2023)Tämän tutkimuksen tavoitteena oli perehtyä monimateriaalisuuden kohtaamiin asenteisiin sekä sen vaikutukseen oppilaiden kiinnostukseen käsityön oppiainetta kohtaan. Käsityö on vuonna 2016 voimaan astuneiden opetussuunnitelmien perusteiden mukaan monimateriaalista ja yhdistää paitsi teknisen työn ja tekstiilityön, myös teknologiaopetuksen yhdeksi oppiaineeksi. Asenteilla tarkoitetaan opettajien ja oppilaiden suhtautumista yhtenäiseen käsityöhön. Tutkimusta verrattain tuoreesta aiheesta on tehty vain vähän, eikä tutkimuksia aiheesta ole koottu yhteen kirjallisuuskatsauksena. Tutkimusongelmaksi muodostui ensin sen selvittäminen, millaisina opettajat ja oppilaat kokevat monimateriaalisen käsityön hyödyt ja haitat ja toiseksi, millaisia seurauksia monimateriaalisen käsityön rantautumisella peruskoulujen käsityönopetukseen on ollut oppilaiden kiinnostukselle sukupuolittain jaoteltuna käsityön oppiainetta kohtaan. Tutkimus toteutettiin systemaattisena kirjallisuuskatsauksena, joka koottiin aineistosta sisällönanalyysin keinoin kolmesta alan artikkelista ja kuudesta Pro Gradu -tutkielmasta. Aineisto kerättiin Google Scholar -sivustolta rajaamalla hakuajan alarajaksi vuoden 2015 ja hakusanana monimateriaali*. Muutos käsityön oppiaineessa oli nopea ja monimateriaalisen opetuksen tarpeisiin ei varauduttu riittävästi. Opettajille ja opetuksen tarjoajille oli jäänyt myös epäselväksi, miten monimateriaalista yhtenäistä käsityötä pitäisi opettaa ja tulkintoja oli hyvinkin erilaisia. Opettajat pitivät myös opetussuunnitelman tavoitteita liian korkeina. Oppilaiden kiinnostuksesta käsityötä kohtaan nousi esille, että teknisen työn sisältöaluetta opiskelleet pojat ja tekstiilityötä opiskelleet tytöt olivat kiinnostuneempia valitsemaan käsityö valinnaiseksi aineeksi, kuin samansisältöistä opetusta käsityössä saaneet oppilaat. Pääasiassa oppilaiden suhtautuminen käsityön oppiaineeseen oli kuitenkin säilynyt positiivisena, poikien edelleen ollessa tyttöjä kiinnostuneempia käsitöistä. Aineistosta nousee esille ajatus käsityön oppiaineesta, jossa lähdetään sisältöjakoisesti opettamaan perustekniikoita ja materiaaleja ja muuntuu vasta myöhempinä vuosina monimateriaaliseksi. Tämä tukisi oppilaiden materiaalista osaamista ja heillä olisi tarvittavat tiedot ja taidot monimateriaaliseen tekemiseen.
-
(2022)Käsityön oppiaineen tehtävänä on ohjata oppilaita toteuttamaan kokonainen käsityöprosessi, joka sisältää tuotteen tai teoksen itsenäisen tai yhteisöllisen suunnittelun, tuotteen valmistuksen sekä oman tai yhteisen prosessin arvioinnin (POPS, 2014). Käsityön oppiaineessa opetus on painottunut tuotteen valmistukseen, minkä vuoksi tuotteen suunnitteluprosessin opettaminen koetaan usein haastavaksi. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää suunnittelun opettamisen tapoja sekä suunnittelutaitoja kehittävän oppimistehtävän piirteitä. Ymmärrys siitä, miten suunnitteluprosessia voi opettaa ja miten oppimistehtävät vaikuttavat suunnittelutaitojen kehittymiseen, auttaa opettamaan suunnittelua käsityön oppiaineessa. Tutkimus toteutettiin integroivana kirjallisuuskatsauksena. Aineistoa kirjallisuuskatsaukseen etsittiin sekä suomen- että englanninkielisillä hakusanoilla tietokannoista. Aineistoksi valittiin kahdeksan artikkelia. Saatua aineistoa käsiteltiin laadullisesti, jotta ilmiöt pystyttiin kuvailemaan ja ymmärtämään. Aineistosta etsittiin suunnittelun opettamisen tapoja sekä suunnittelutaitoja kehittävän oppimistehtävän piirteitä. Aineistosta analysoitiin viisi suunnittelun opettamisen tapaa: kokemuksellinen oppiminen, konseptisuunnittelu, Learning by Collaborative Designing, yhteiskeksintöprojekti sekä Design Thinking. Suunnittelun opettamisen tavoille yhteistä oli yhteisöllisyys. Kaikki suunnittelun opettamisen tavat sisälsivät yhteisöllisyyttä, mutta sen osuus eri tapojen välillä vaihteli. Learning by Collaborative Designing, yhteiskeksintöprojekti ja Design Thinking sopivat ongelmanratkaisuun perustuvan suunnittelun opettamisen tavoiksi, kun puolestaan kokemuksellinen oppiminen ja konseptisuunnittelu toimivat parhaiten suunnitteluprojekteissa, joiden tarkoituksena on luoda jotain uutta. Suunnittelutaitoja kehittävän oppimistehtävän piirteitä analysointiin aineistosta kuusi: avoimuus, aitous, selkeä rakenne, motivoivuus, vaihtelevien ideointitapojen käyttäminen sekä monipuolisten materiaalien tarjoaminen.
-
(2021)Tavoitteet. Taiteen ja käsityön suhde yhtäläisyyksineen ja eroineen on puhuttanut molempien alojen tutkijoita, asiantuntijoita ja harrastajia jo teollistumisesta lähtien. Luovuuden, itseilmaisun ja taiteellisuuden merkitys käsityölle on noussut esiin monissa käsityön eri osa-alueita ja suuntauksia kartoittavissa tai määrittelevissä tutkimuksissa. Vaikka alalla on tehty ansioitunutta kontekstualisointia (ks. esim. Ihatsu, 2002; Kröger, 2003), on taidekäsityön teoria vielä hajanaista, eikä yksiselitteisiä käsitteitä ole syntynyt. Oppiaineena käsityö on kokenut 2000-luvulla merkittäviä rakenteellisia ja kulttuurisia muutoksia, jotka osaltaan korostavat taidekäsityön merkitystä käsityöoppiaineelle. Tutkimuksen tarkoituksena on kartoittaa ja analysoida taidekäsityön opetusta osana käsityöoppiainetta, sekä sen 2000-luvulla läpikäymää muutosta. Menetelmät. Tutkimuksen aineistoksi valikoitui tietokantahakutulosten pohjalta kvalitatiiviseen tarkasteluun neljä käsityötieteellistä tekstiä, jotka käsittelevät taidekäsityötä osana käsityöoppiainetta 2000-luvun Suomessa. Vuosien 2005 ja 2018 välillä julkaistut tekstit mahdollistivat taidekäsityön tarkastelun osana käsityöoppiaineessa 2000-luvulla tapahtunutta muutosta. Tutkimusmenetelmänä käytettiin narratiivista kuvailevaa kirjallisuuskatsausta, jolla toteutettiin yleiskatsaus taidekäsityöstä osana käsityöoppiainetta. Tulokset ja johtopäätökset. Aineistossa korostui taiteen ja käsityön, sekä taidekäsityön ja perinteisen käsityön yhteistyön merkitys. Luovuuden ja itseilmaisun sisällyttäminen käsityöhön nähtiin erityisen tärkeinä itsereflektion ja ympäröivän maailman suhteen kehittymiselle. Taidekäsityön hyödyntäminen oli tärkeää kokonaiselle taidekäsitykselle perustuvalle opetukselle. Taidekäsityö osana käsityöoppiainetta sekä hyödynsi että kehitti holistista käsityöprosessia, jossa yhdistyvät erilaiset taitamisen ja tietämisen muodot. Taiteidenvälistä integrointia tulee hyödyntää siten, että oppiaineiden uniikit piirteet eivät unohdu. Taiteellinen ilmaisu ei toteudu, jos käsityötaitojen opetteleminen jätetään oppiaineen ulkopuolelle. Taidekäsityö tukee käsityön merkitystä ja oppiaineesta saatavia hyötyjä, ja siksi oppiainetta tulee kehittää tasapuolisesti sen eri osa-alueista huolehtien.
-
(2021)Teknologia on soluttautunut nykyisin yhä moninaisempiin konteksteihin, kuten perinteisiin tekstiilitöihin. Maker-kulttuurin kautta teknologian luova käyttö yhdistyy perinteisiin materiaa-leihin ja menetelmiin. Elektroniset tekstiilit (e-tekstiilit), jotka voidaan lukea osaksi maker-kulttuuria, yhdistävät elektroniikkaa ja ohjelmointia pehmeisiin tekstiilimateriaaleihin. Maker-kulttuuri ja e-tekstiilit tarjoavat uudenlaisen, kokeiluun ja tekemällä oppimiseen pohjautuvan tavan elektroniikan ja ohjelmoinnin opetukseen. Suomalaisissa peruskouluissa teknologia on osa laaja-alaisia osaamiskokonaisuuksia, joita harjoitellaan kaikkien oppiaineiden yhteydessä. E-tekstiilien kautta teknologian ja ohjelmoinnin opetusta voitaisiin integroida käsityön opetuk-seen. Tässä tutkimuksessa tutustuttiin Internetin maker-sivustoilta löytyviin projekteihin, joissa teknologiaa yhdistetään tekstiilityön materiaaleihin. Tutkimuksen tavoitteena oli tarkastella teknologian käyttöä tekstiilityön projekteissa, ja miten eri tavoin elektroniikkaa ja ohjelmointia voidaan hyödyntää tekstiiliprojektien toteutuksessa. Tutkimuksen avulla pyritään tuottamaan lisää tietoa siitä, miten teknologiaa voidaan yhdistää peruskoulun käsityön pehmeisiin materi-aaleihin. Tutkimusaineisto koostui, kolmelta Internet-sivustolta valituista, 25 teknologiaa ja tekstiiliä yh-distävästä projektista. Aineistona toimivia projekteja luokiteltiin ja analysoitiin teorialähtöistä si-sällönanalyysiä hyödyntäen. Teoreettisina viitekehyksinä toimivat Buechley ym. (2006) tekno-logiset lähestymistavat (elektroniikka, kangas ja ohjelmointi) sekä Korhosen ym. (2020b) tek-nologiaulottuvuudet (toiminta, äly, tekniikka ja materiaalit). Tutkimuksessa hyödynnettyjen teoriaviitekehysten kautta tutkituista projekteista nousi esille erilaisia teknologiaan liittyviä näkökulmia. Teknologisten lähestymistapojen kautta ilmeni erilai-sia tapoja hyödyntää teknologiaa tekstiiliprojekteissa. Tutkituissa projekteissa esiintyi kaikkia eri teknologisia lähestymistapoja: elektroniikka-, kangas- ja ohjelmointipainotteisia käsitöitä. Projektit vaihtelivat yksinkertaisista elektroniikan liittämisestä huopa-alustalle, vaikeampiin monisensorisiin ja useampia lähestymistapoja yhdisteleviin projekteihin. Teknologiaulottuvuuk-sien tarkastelu antoi tarkempaa tietoa projekteissa käytettävän elektroniikan toiminnasta, oh-jelmoinnilla aikaan-saadusta älystä sekä materiaaleista ja tekniikoista. Eri lähestymistapoja voidaan käyttää eri tasoisten projektien toteuttamiseen. Yhdistämällä eri teknologisia lähesty-mistapoja ja lisäämällä haastavampia teknologisia ulottuvuuksia, komponentteja tai tekniikoita, voidaan toteuttaa yhä monimutkaisempia tekstiilejä ja teknologiaa yhdistäviä projekteja.
-
(2021)Tämän tutkimuksen tarkoitus oli selvittää, minkälaisena käsityön aineenopettajat kokevat oppilaiden toiminnanohjaustaitojen tukemisen ja ohjaamisen peruskoulun käsityöntunnilla sekä kokevatko opettajat antamansa tuen riittäväksi. Aikaisemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että oppilaiden toiminnanohjaustaitoja täytyy tukea ja vahvistaa, jotta oppiminen etenisi kohti tavoiteltuja päämääriä ja tavoitteita. Tutkimusaineisto kerättiin teemahaastattelemalla kahta käsityön aineenopettajaa kahdesta eri pääkaupunkiseudun yhtenäiskoulusta. Haastattelut nauhoitettiin, jonka jälkeen keskustelut litteroitiin ja analysoitiin käyttäen aineistolähtöistä sisällönanalyysiä. Opettajat kokivat tuen antamisessa sekä riittämättömyyden että onnistumisen tunnetta. Riittämättömyyden tunne koski tarpeellisen tuen antamista ja kohdistamista jokaiselle sitä tarvitsevalle oppilaalle. Sitä vastoin koettu onnistumisen tunne koski oppilaille suunnattuja tukimateriaalia- ja menetelmiä. Näiden koettiin olleen onnistuneesti toteutettuja, jolloin opettajat kokivat oppilaiden ymmärtäneen paremmin työohjeita sekä millä tavoin edetään oppitunneilla. Opettajat kaipasivat tunneilleen lisää kouluavustajia, mikäli oppilasryhmässä oli useampi op- pilas, jolla oli toiminnanohjaustaitojen pulmaa. Opettajat myöskin halusivat kohdella oppilaita yhdenvertaisesti, jolloin turhaa erottelua erityisryhmiin ei käsityön oppiaineen kohdalla haluttu lisättävän. Tutkimustuloksista voidaan tulkita, että vaikka erityisoppilaiden määrä vaihtelee koulu- ja oppilasryhmittäin, ovat opettajat kokeneet antamansa tuen riittämättömäksi ja toivoneet oppilasryhmäkokojen pienenevän, jotta kaikille oppilaille kyettäisiin osoittamaan heidän tarvitsemansa tuki ja ohjaus.
-
(2022)Yksi peruskoulun tehtävistä on kestävän tulevaisuuden rakentaminen. Peruskoulun opetuksessa oppilaiden kanssa pohditaan, mitä he voivat itse tehdä kestävän tulevaisuuden puolesta, sekä pohditaan yhdessä erilaisia tulevaisuusvaihtoehtoja (POPS, 2014). Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, kuinka oppilaiden tulevaisuustaitoja olisi mahdollista kehittää käsityöoppiaineessa. Tutkimuksessa selvitetään, millä tavoin tulevaisuustaitoja harjoitellaan muotoilufiktiossa, ja arvioidaan kriittisesti, millä tavoin muotoilufiktiota voi käyttää käsityöoppiaineessa. Muotoilufiktio on menetelmä, jonka avulla esitetään fiktiivinen, mutta mahdollinen, tulevaisuuskuva esimerkiksi kolmiulotteisen prototyypin kautta. Muotoilufiktion kautta tarkastellaan ennakoivasti tuotteiden mahdollisia vaikutuksia niiden ympäristöissä. Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena. Tutkimusmenetelmänä oli kuvaileva, integroiva kirjallisuuskatsaus. Tutkimusaineistoksi haettiin vertaisarvioituja julkaisuja Finna ja Proquest Databases -tietokannoista. Aineistoksi valittiin neljä englanninkielistä vertaisarvioitua artikkelia, joissa muotoilufiktion käyttöä on sovellettu oppimisympäristössä. Aineistolähtöisessä analyysissä aineistosta etsittiin muotoilufiktiossa harjoitettavia tulevaisuustaitoja ja arvioitiin muotoilufiktion soveltuvuutta käsityöoppiaineeseen. Muotoilufiktiossa harjoitettavista tulevaisuustaidoista korostuivat erityisesti kriittinen ajattelu, luovuus, yhteistyö- ja kommunikointitaidot sekä tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen. Muotoilufiktiota voi käyttää käsityöoppiaineessa tulevaisuusorientoivina suunnittelutehtävinä. Tulevaisuustaitoja voidaan harjoitella käsityöoppiaineessa muotoilufiktion ideoinnissa, suunnittelussa, toteutuksessa ja arvioinnissa. Tutkimuksessa kävi ilmi, että muotoilufiktio sopisi erityisesti toteutettavaksi monialaisena oppimiskokonaisuutena, jossa käsityöoppiaineen lisäksi hyödynnettäisiin muita oppiaineita tai koulun ulkopuolista oppimista.
-
(2021)Tiivistelmä - Referat – Abstract Tavoitteet. Tutkimuksen tavoitteena on tutkia vertailemalla, minkälaisia muutoksia äitiyspakkauksen tuotteissa on tapahtunut vuoden 1977 ja vuoden 2017 äitiyspakkauksissa. Toisena tutkimuskysymyksenä on yhteiskunnalliset muutokset ja niiden yhteys lastenvaatteiden muuttumiseen. Tässä tutkimuksessa ollaan kiinnostuneita erityisesti äitiyspakkauksen vaatteiden muuttumisesta, värien, kuosien ja materiaalien näkökulmasta, sekä mitkä yhteiskunnalliset muutokset ovat vaikuttaneet näihin muutoksiin. Menetelmät. Tutkimus toteutettiin vertailututkimuksena. Tutkimalla näin kahta tai useampaa kohdetta keskenään, voidaan havaita niiden yhtäläisyydet ja eroavaisuudet. Tutkimuksen aineistona käytettiin kahta eri äitiyspakkausta, vuodelta 1977 ja vuodelta 2017. Nämä valikoituivat kohteeksi, sillä ne olivat kokonaisuudessaan saatavilla Helsingin yliopistomuseosta. Kohteita tutkittiin fyysisesti museolla kuvaamalla kaikki tuotteet ja tekemällä muistiinpanoja. Tutkimusta jatkettiin kuvien ja ylös otettujen tietojen perusteella kotona. Äitiyspakkauksien sisältämiä tuotteita vertailtiin yhdeksän eri kategorian avulla. Toisena tutkimuskohteena oli yhteiskunnan muuttumisen vaikutus lasten- ja vauvanvaatteiden muutokseen. Tätä tutkin etsimällä aiheesta tietoa esimerkiksi E-Thesiksestä, Theseuksesta, Heldasta, sekä Helkasta. Tulokset ja johtopäätökset. Tutkimuksessa todettiin, että äitiyspakkaus on muuttunut vuoden 1977 ja vuoden 2017 pakkauksien välillä jonkin verran. Vaatteet ovat muuttuneet kaksiosaisiksi, erilaisia kerrospukeutumiseen liittyviä vaatteita kuten haalareita on tullut lisää sekä hygieniatarvikkeita on lisätty. Kela tutkii perheiden tyytyväisyyttä nykyään säännöllisillä kyselyillä. Ennen painotettiin kotimaisten yritysten suosimista, nyt painotetaan halpaa hintaa. Vastuullisuuteen päin ollaan menossa, sillä osa vuoden 2017 pakkauksen vaatteista on luomupuuvillaisia. Äitiyspakkaus on muuttunut yhteiskunnan rinnalla. 1970-luvulla myös äidit menivät töihin. 2000-luvulla perheet pienenivät ja lapsia hankitaan yhä vanhemmalla iällä, joten lapsiin on alettu käyttämään enemmän rahaa. 2000-luvulla on myös herätty kuluttamisyhteiskunnan varjopuoliin ja alettu huomioimaan vastuullisuutta myös lastenvaateostoksissa. Tämän johdosta äitiyspakkauksen tuotteiden vastuullisuuteen kiinnitetään enemmän huomiota.
-
(2023)Tavoitteet. Tässä tutkielmassa analysoin artikkeleiden pohjalta teknisen työn ja tekstiilityön yhdistämisen haittoja ja hyötyjä valinnaisainevalintojen näkökulmasta. Aiempaa tutkimusta on tehty oppilaiden, opettajien ja opettajaopiskelijoiden mielipiteistä ja motivaatiosta. Halusin selvittää, millä argumenteilla tekstiilityön ja teknisen työn yhdistämistä voidaan puolustaa, jos valinnaisainevalinnat ovat lähes puolittuneet uudistuksen jälkeen. Menetelmät. Tutkielma on kuvaileva kirjallisuuskatsaus. Tutkimusaineisto on kerätty google scholar –nettisivulta tietyillä hakukriteereillä. Kerättyyn aineistoon on suoritettu sisällönana-lyysi, jossa artikkeleiden tietoa on tiivistetty ja vertailtu keskenään. Tulokset ja johtopäätökset. Tutkielmassa nousi esille käsityön yhdistämistä puoltavan tutki-muksen painottuvan teemoihin, jotka koskivat tasa-arvoa, monimateriaalisuutta ja parempia suunnittelumahdollisuuksia. Lisäksi käsityön kiinnostuksen laskusta ei niinkään syytetty opetussuunnitelman rakenteellisia muutoksia, vaan monimateriaalisuuden väärää toteutusta kouluissa. Käsityön yhdistämistä arvosteltiin puhtaasti luvuilla. Käsityön vähentyneet valin-naisainevalinnat antavat jo itsessään syyn sille, että yhdistetty oppiaine ei kiinnosta oppilaita yhtä paljon, kuin tekstiilityö ja tekninen työ erillään. Lisäksi yhdistämistä arvosteltiin vähen-tyneillä tunneilla ja opetussisällöillä, oppilaiden kiinnostuksella käsitöihin. Huolta aiheutti myös teknisen työn asemalla suomalaisissa yrityksissä ja yhteiskunnassa ja käsityö oppi-aineen tulevaisuus.
-
(2023)Monimateriaalinen käsityö ja yhteisopetus ovat viime vuosina yleistyneet suomalaisissa peruskouluissa merkittävästi. Monimateriaalisessa käsityön oppiaineessa oppilaat tekevät käsitöitä niin teknisen työn kuin tekstiilityön parissa ja usein myös kahden eri luokkatilan välillä. Koska monimateriaalisuus asettaa erilaisia haasteita ja mahdollisuuksia käsityöoppiaineelle, apua oppituntien suunnitteluun ja toteutukseen voi löytyä yhteisopetuksen avulla. Tämän tutkimuksen tavoitteena on kuvata, analysoida ja tulkita yhteisopetuksen toteutumista monimateriaalisessa käsityön oppiaineessa. Lisäksi tutkimuksen tavoitteena on selvittää, millaista yhteisopetus monimateriaalisessa käsityönopetuksessa käsityötä opettavien opettajien mielestä on sekä miten he ovat sen kokeneet. Tutkimus on laadullisena tutkimuksena toteutettu kuvaileva kirjallisuuskatsaus. Kirjallisuusaineisto muodostui kolmesta monimateriaalisen käsityön yhteisopetusta käsittelevästä tutkimuksesta sekä kahdesta monimateriaalisen käsityön yhteisopetusta käsittelevästä pro gradu -tutkielmasta. Tutkimusaineistosta poimittiin kirjallisia ilmaisuja aineiston olennaisimmista ja eniten tutkimuskysymyksiin vastaavista tai niihin liittyvistä informaatioista, ja se analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysilla. Tutkimuksen tulosten mukaan monimateriaalisen käsityön yhteisopetus toimii parhaiten opettajien hallitessa selkeät ja yhteiset toimintamallit ja työnjaon ollessa tasainen jokaista opettajaa kohden. Monimateriaalisen käsityön yhteisopetuksen eduiksi koettiin käsityöoppiaineen monimateriaalisuuden vahvistuminen sekä yhteistyön positiiviset vaikutukset niin oppilaissa kuin opettajissakin. Haasteena monimateriaalisen käsityön yhteisopetuksessa korostui suunnitteluajan vähäisyys.
Now showing items 41-59 of 59