Browsing by Title

Den här undersökningen är en komparativ studie. Mitt syfte är att jämföra webbrapportering i Jakobstadsregionen i den finska lokaltidningen Pietarsaaren Sanomat (PS) och den svenska lokaltidningen Österbottens Tidning (ÖT). Hittills har inga andra studier behandlat de lokala tidningarna i Jakobstadsregionen trots att den språkliga segregeringen mellan de finsk- och svenskspråkiga inom regionen länge har varit ett känt fenomen. Målet med forskningen är att åskådliggöra eventuella skillnader i den svenska respektive finska nyhetsrapporteringen och förklara vad dessa skillnader kan bero på. Det material som användes bestod av tidningarnas nyhetsflöde under tidsperioden 23.9–21.10.2019. Materialet användes sedan för att utföra en kvantitativ innehållsanalys och en kvalitativ innehållsanalys. I den kvantitativa innehållsanalysen mättes 1) ingångssidans flöde och längd, 2) typer av nyheter som presenterades på ingångssidorna och 3) mängden gemensamma nyheter. I den kvalitativa Innehållsanalysen valdes två av de gemensamma nyheterna där a) textstruktur, b) grad av emotionalitet och c) uppföljning av nyheten analyserades. Resultatet tolkades i ljuset av social identitetsteori och etnolingvistisk identitetsteori. Resultaten visar att det fanns skillnader mellan den finska och svenska språkgruppen inom regionen i fråga om mängden rapporterade nyheter och språkgruppernas intressesfärer. I genomsnitt publicerade ÖT 280–350 nyheter i veckan medan PS publicerade 20–30 nyheter i veckan. På motsvarande sätt publicerade PS mellan 1–3 nya nyheter per dag medan ÖT publicerade omkring 30–40 nya nyheter per dag på sin ingångssida. Av alla de nyheter som publicerades var antalet gemensamma nyheter 39. ÖT:s svenska intressesfär verkar större än PS då fler nyheter och mera ingående artiklar publicerades om alla kommuner medan PS webbrapportering berör ett mindre område inom regionen och primärt publicerade nyheter som berör Jakobstad och kommuner där det bor en större andel finskspråkiga. I de två nyheter som valdes för noggrannare innehållsanalys kännetecknas den första nyheten av mer närhet och emotionell och redaktionell tyngd hos ÖT än hos PS, medan den andra nyheten visar på mer engagemang och positiv syn på tvåspråkighet i PS än i ÖT. I slutkapitlet granskas resultat och vald metod kritiskt och möjligheter till vidare forskning inom området diskuteras: Språkbarometern 2020, innehållsanalys med ett större sampel och kvalitativa intervjuer föreslås för att gå vidare med forskningen.

Tavoitteet. Tämän määrällisen tutkimuksen tarkoituksena on tarkastella nuorten kiinnostusten kohteiden ja eri- näisten muuttujien välisiä yhteyksiä toisen asteen koulutusvaihtoehtojen kontekstissa. Tavoitteena oli ensimmäi- sen tutkimuskysymyksen mukaisesti selvittää, miten määritellyt lähtökohtaerot ovat yhteydessä nuoren kiinnos- tukseen ammatillista koulutusta ja lukiokoulutusta kohtaan. Toisessa tutkimuskysymyksessä mielenkiinto koh- distui siihen, millaisia yhteyksiä nuoren kiinnostuksella ja yleisillä arvostettavuuskäsityksillä löytyy toisen asteen koulutusvaihtoehtojen kontekstissa. Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että nuorten erilaisilla lähtökohdilla ja heidän kiinnostuksellaan toisen asteen koulutusvaihtoehtoja kohtaan on löydettävissä yhteyksiä. Menetelmät. Tutkimusaineistona käytettiin Yhteiskuntatieteellisen tietoarkiston vuonna 2020 tuottamaa ja jaka- maa aineistoa ”Ammatillisen koulutuksen mielikuvatutkimus: peruskoulun 9.-luokkalaiset nuoret 2018”. Ai- neisto käsitti 300 yhdeksäsluokkalaisen nuoren raportoimat vastaukset. Aineiston keruussa oli käytetty yksinker- taista otantamenetelmää. Aineiston analyysimenetelminä käytettiin epäparametrisista testeistä Mann-Whitneyn U-testiä, Kruskal-Wallisin testiä sekä Spearmanin järjestyskorrelaatiota. Tulokset ja johtopäätökset. Sukupuolittaisia eroja tarkasteltaessa selvisi, että tytöt ovat yleensä poikia kiinnostu- neempia lukiosta. Vanhempien koulutustason osalta kiinnostuneisuutta lukiota kohtaan raportoivat useimmiten ne nuoret, joiden vanhemmat olivat opiskelleet korkeakoulussa. Ammatillisesta koulutuksesta kiinnostuivat to- dennäköisimmin ammattikoulun korkeimpana koulutuksenaan suorittaneiden lapset. Kiinnostuksen kohteina am- matillinen koulutus ja lukio näyttäytyivät voimakkaasti toisistaan poikkeavina. Sekä ammattikoulun että lukion osalta todettiin, että kiinnostus tiettyä koulutusvaihtoehtoa kohtaan oli yhteydessä myös sen korkeaan arvostetta- vuuskäsitykseen. Ammattikoulusta kiinnostuneet nuoret arvioivat lukiokoulutuksen yleensä vähemmän arvostet- tavana, kuin mitä lukiosta kiinnostuneet arvioivat ammattikoulun yleisen arvostettavuuden olevan. Siirtyminen peruskoulusta toisen asteen opintoihin on koulutuksen nivelvaiheena erityinen, sillä se on yleensä ensimmäistä kertaa ihmisiä erilaisille koulutuspoluille ohjaava. Saadut tulokset avaavat keskustelua lähtökohtaerojen vaiku- tuksista ja niihin puuttumisen tarpeesta koulutusmahdollisuuksien tasa-arvon edistämiseksi.

Tämä tutkielma tarkastelee kouluinstituution roolia sosiaalisen eriarvoisuuden uusintamisessa. Tutkielman taustalla oli tarve ymmärtää, uusintaako nykyinen koulujärjestelmä osana yhteiskunnan instituutioita yhteiskunnan sosiaalisia eriarvoisuuksia ja mikäli uusintaa, löytää koulutuksen yhteiskunnallisista tehtävistä sekä koulun individualisoitumisesta uusintavia elementtejä. Aiempi tutkimuskirjallisuus tästä aiheesta on osoittanut, että vaikka tasa-arvo, yhdenvertaisuus ja oikeudenmukaisuus ovatkin olleet keskeisiä käsitteitä aina peruskoulu-uudistuksesta lähtien, niihin perustunut sisältö ja käytännön toteutus ovat vaihdelleet yhteiskunnan kehityksen myötä. Tämän tutkielman tavoitteena oli saada kattava kokonaiskuva nykyisen kouluinstituution yhdenvertaisuuden toteutumisesta. Tutkielma tehtiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena hyödyntäen saatavilla ollutta aiempaa tutkimuskirjallisuutta. Keskeisiä tieteellisiä artikkeleita, kirjoja ja muita julkaisuja etsittiin vastaamaan annettuihin tutkimuskysymyksiin, joita analysoitiin sisällönanalyysin avulla. Tulokset osoittivat, että kouluinstituutio uusintaa yhteiskunnallista eriarvoisuutta sen yhteiskunnallisten tehtävien kautta sekä oppilaiden yksilöllisyyttä ja kilpailullisuutta korostavissa ajattelu- ja toimintatavoissa. Koulun yhteiskunnallisten funktioiden kautta eriarvoisuutta uusintavia elementtejä ovat etenkin kulttuurista jatkuvuutta turvaava integraatio sekä yksilöiden järjestämistä ja asemointia palveleva valikointi. Myös koulun individualisoitumisen ilmentymismuodoista löytyy eriarvoisuutta uusintavia elementtejä, kuten yksilöllisyys, kilpailullisuus ja yrittäjämäisyys. On kuitenkin huomioitava, että Suomessa eriarvoisuuksia uusintavat muutokset koulumaailmassa ovat pysyneet varsin maltillisina.