Browsing by Title

Mål. Syftet med studien är att beskriva och analysera aktuella studier om sambandet mellan fysisk aktivitet och lärande samt skolframgång inom åldersgruppen 7–16. Min hypotes är att fysisk aktivitet har en positiv inverkan på både lärande och skolframgång. Eftersom temat är aktuellt, publiceras nya studier frekvent, och det är viktigt att analysera dem för att ha den mest precisa informationen om ämnet. I Finland har kopplingen mellan fysisk aktivitet lärande och skolframgång undersökts av Syväoja (2013; 2014); Kantomaa (2013) och Huotilainen (2017) som alla har påvisat ett positivt samband mellan faktorerna. Metoder. Metoden för studien var en beskrivande litteraturöversikt. Jag har analyserat tolv studier som undersökte om fysisk aktivitet har en inverkan på lärande och skolframgång. Resultat och slutsatser. Studien visade ett positivt samband mellan fysisk aktivitet och lärande samt fysisk aktivitet och skolframgång. Av de analyserade tolv studierna visade elva att fysisk aktivitet har en positiv inverkan på antingen skolframgång eller lärande. Särskilt aerobisk motion hade ett positivt samband med faktorerna. Denna kunskap är värdefull för lärare och skolor som kan använda informationen för att främja elevernas möjligheter till effektivt lärande och god skolframgång samt även goda motionsvanor.

I detta arbete har jag studerat terapihundens effekt på samspelet med människan från en fysisk, psykisk och social synvinkel. Terapihund definierades som en hund av vilken ras som helst som efter en grundutbildning är i ostyrd interaktion med människan. Syftet var att genom analys av effekterna kunna utvärdera huruvida terapihundar kunde användas inom olika branscher för att stöda det fysiska, psykiska och sociala välbefinnandet. Problemformuleringen var, om det finns fysiska,psykiska och sociala effekter i samspel med terapihund samt vilka de i så fall är. Som metod användes litteratusöversikt av forskningsartiklar och böcker. Som teoretisk referens används John Bowlbys anknytningsteori samt KASAM. Resultatet visar att det finns en viss positiv effekt på alla delområden, även om risker finns för både feltolkning av begrepp och av rätt kategorisering av effekter. Exempel på effekter som studierna påvisade var att terapihunden minskade på stress och förstärkte självkänslan. I vissa studier kunde man visa på en förbättring i kommunikationen hos autistiska barn då de hade terapihunden med sig under fysioterapin. Även I fångvården har terapihunden stärkt individens självförtroende och ansvarskänsla. Hos dementa kunde man se en förbättring I aktiviteten hos äldre. I Finland har man inte forskat särskilt mycket i samspelet mellan terapihund och individ, men allt mer är terapihunden med som ett verktyg till en annorlunda närmandesätt i patient-eller kundkontakter. Förslag för fortsatt forskning kunde vara att studera fysisk, psykisk och social effekt var för sig och på så sätt få fram en evidensbaserad och mera detaljrik beskrivning av effekter. Denna kunskap kunde ha betydelse för nytänkande inom många branscher. För att kunna etablera terapihundar som ett bestående alternativ inom vård eller servicebranscher behövs ännu mera forskning för att få en högre grad av evidens.

Tutkimuksen tavoitteena on tarkastella, kuinka fyysinen aktiivisuus näyttäytyy Tatu ja Patu - lastenkirjoissa niiden kuvien ja tekstin avulla. Myös fyysisen aktiivisuuden muodot nousivat kiin- nostuksen kohteeksi kirjoissa. Tutkimukseen valikoitui seitsemän Tatu ja Patu -kirjaa, jotka kansiensa perusteella esittivät mielestäni eniten niissä tapahtuvaa fyysistä aktiivisuutta. Ai- kaisempaa tutkimusta fyysisestä aktiivisuudesta Tatu ja Patu -lastenkirjasarjassa ei löydy. Fyy- sinen aktiivisuus sekä lastenkirjallisuus ovatkin osa lapsen kasvamista. Tässä tutkimuksessa on tarkasteltu fyysistä aktiivisuutta seitsemässä Tatu ja Patu -lastenkirjassa. Tutkimus on toteutettu laadullisena tutkimuksena käyttäen teorialähtöistä sisällönanalyysiä. Tutkimuksen analyysi painottuu kirjojen tutkimiseen. Tatu ja Patu -kirjojen analyysin jälkeen syntyi kolme tutkimisen osa-aluetta teemoittelemalla sekä taulukoimalla: miten fyysinen aktii- visuus näyttäytyy Tatu ja Patu -kirjojen kuvissa, miten fyysinen aktiivisuus näyttäytyy Tatu ja Patu -kirjojen tekstissä ja kuinka fyysisen aktiivisuuden muodot näyttäytyvät Tatu ja Patu - kirjoissa. Tutkimustulokset osoittivat, että fyysinen aktiivisuus ilmenee Tatu ja Patu -kirjoissa niin niiden tekstin kuin kuvien avulla. Tatu ja Patu -kirjat toimivat mahdollisuutena soveltaa fyysistä aktii- visuutta sekä kannustimena kokeilla erilaisia liikkeitä. Liikehuumori sekä Tatun ja Patun lap- senomaiset piirteet antavat edellytykset kokeilla ja yrittää harjoittaa fyysistä aktiivisuutta pää- henkilöiden rinnalla. Tatu ja Patu -kirjat sisältävät paljon erilaisia liikkumisen muotoja, jotka ovat kriittisiä oppia lapsen kokonaisvaltaisen kehityksen kannalta. Tatu ja Patu -kirjat tarjoa- vatkin edellytyksen lukijalle tai lapselle, jonka kanssa kirjoja luetaan tilaisuuden kiinnostua fyysisestä aktiivisuudesta sekä mahdollisuuden harjoittaa sitä.

There is a lot of discussion about how children do not exercise enough nowadays. Many of them spend a large part of their day in a kindergarten, so the role of the early childhood education enabling adequate physical activity is remarkably great. It was the intention of my survey to find out what kind of physical activity there is in preschool groups, what kind of learning circumstances there appears to be, when viewed from the point of physical exercise, and how the adults are acting as supporters of children’s exercise. The intention was to make comparison between a preschool education group and an exercise oriented preschool education group. The survey was carried out as a qualitative survey in January 2018. The material was collected from two preschool education groups in the metropolitan area. As collecting method of the material I used monitoring the child group and interviewing the kindergarten teachers. The interviews were carried out as theme interviews and they were taped. The material was analyzed based on the material by organizing it under three main themes. The results showed that both groups tried to support the physical exercise of the children. However, the operating methods between the preschool education group and the exercise oriented preschool education group were different. In exercise oriented preschool education group they used different indoor facilities on weekly basis in order to increase activity. In preschool education group they mainly did not work like that because of the lack of the facilities; instead, they used outdoor yard to enable the physical activity. The exercise oriented preschool group spent time on the yard remarkably less, but they used the nearby sports hall and tatami in their activity on weekly basis. They had more facilities in their disposal in the kindergarten, but the exercise instruments were almost the same in both groups. However, during the free activity indoors, the preschool group children used less exercise instruments than the exercise oriented group. Based on the survey good facilities make it easier to carry out physical activity. You cannot always influence on the facilities, but on their use you can. The adult who considers it important to support the physical exercise of the children can influence on it. The survey shows that there is not just one way to support the physical activity of children. Every educator has to realize the needs of the children and consciously act based on that so that we could further promote the wellbeing, development and learning of the children.

Tavoitteet. Oppimisympäristöillä on keskeinen merkitys lapsen kasvulle, kehitykselle ja oppimiselle, minkä takia on tärkeää, että oppimisympäristöihin kiinnitetään huomiota päiväkodeissa. Oppimisympäristö on sekä käsitteenä että ilmiönä hyvin laaja-alainen, sillä se voidaan jakaa useisiin eri osa-alueisiin, jotka voivat vaihdella kontekstista riippuen. Tästä johtuen myös oppimisympäristöihin ja sen osa-alueisiin liittyvät näkemykset voivat vaihdella hyvinkin paljon. Tässä tutkimuksessa oppimisympäristön osa-alueiksi on määritelty fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen osa- alue Varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden pohjalta. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, millaisena oppimisympäristön fyysinen sekä psyykkinen ja sosiaalinen osa-alue kuvataan päiväkotien toiminnan kuvauksissa. Menetelmät. Tutkimusaineistona olivat Vantaan kaupungin päiväkotien toiminnan kuvaukset toimintakaudelta 2018-2019. Kyseiseltä toimintakaudelta toiminnan kuvauksia oli yhteensä 90 kappaletta ja ne kerättiin Vantaan kaupungin verkkosivuilta syksyllä 2019. Aineistonkeruussa on hyödynnetty määrittelemiäni kriteereitä sekä satunnaisotantaa. Varsinainen tutkimusaineisto muodostui yhteensä 20 toiminnan kuvauksesta. Tutkimus on toteutettu laadullisena tutkimuksena ja tutkimusaineiston analysointimenetelmänä on hyödynnetty teoriaohjaavaa sisällönanalyysia. Tulokset ja johtopäätökset. Toiminnan kuvauksissa oppimisympäristön fyysistä osa-aluetta kuvattiin päiväkodin ja piha-alueen, välineiden, esineiden ja materiaalien sekä laajennetun oppimisympäristön osalta. Kuvauksista ilmeni, että fyysisen oppimisympäristön nähdään toimivan toiminnan mahdollistajana, toiminnan tukijana sekä oppimisympäristöjen rikastajana. Oppimisympäristön psyykkiseen ja sosiaaliseen osa-alueeseen liittyvät maininnat kuvasivat päiväkodin psyykkistä ilmapiiriä, vuorovaikutussuhteita, toimintaa määrittäviä periaatteita, lasten osallisuutta sekä päiväkodin yhteistoimintaa. Toiminnan kuvauksissa psyykkinen ja sosiaalinen oppimisympäristö kuvataan psyykkisen hyvinvoinnin ja oppimisen tukijana, aktiivisen toimijuuden tukijana sekä päiväkodin yhteisöllisyyden vahvistajana. Lisäksi tutkimuksessa ilmeni kuvauksia, joissa päiväkodin oppimisympäristöä kuvattiin molempien sekä fyysisen että psyykkisen ja sosiaalisen osa-alueiden osalta. Nämä kuvaukset kuvasivat oppimisympäristön suunnittelua, rakentamista ja kehittämistä sekä oppimisympäristön kokonaisvaltaista turvallisuutta, ja ne muodostivat käsitteen oppimisympäristö kokonaisuutena.

Aikaisemman tutkimuksen pohjalta voidaan sanoa, että fyysisellä aktiivisuudella on jo pitkään ollut merkittävä rooli terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli kuitenkin tutkia asiaa hieman eri näkökulmasta. Ensimmäisen tutkimuskysymyksen avulla oli tarkoitus selvittää, millaisia vaikutuksia fyysisellä aktiivisuudella on koulumenestykseen. Omat havainnot organisoituun urheilutoimintaan osallistuvien lasten hyvästä koulumenestyksestä johtivat toiseen tutkimuskysymykseen, eli tutkimaan organisoidun urheilun vaikutuksia koulumenestykseen. Tämän kandidaatintutkielman tavoitteena oli saada luotettavaa tietoa fyysisen aktiivisuuden ja organisoidun urheilun vaikutuksista koulumenestykseen, joita voitaisiin sitten mahdollisesti hyödyntää esimerkiksi kasvatustyössä. Toteutin tämän kandidaatintutkielman kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Aineistonhaussa hyödynsin Helkan -tietokantoja, sekä Google Scholar -hakukonetta. Hyödynsin aineiston etsimisessä myös löytämäni kirjallisuuden lähdeluetteloja. Aineistoni koostui sekä kansainvälisestä, että kotimaisesta tutkimuksesta, ja hyödynsin työssäni myös erilaista aiheeseen liittyvää teoriakirjallisuutta, sekä muita luotettavia sähköisiä lähteitä, kuten perusopetuksen opetussuunnitelmaa, perusopetuslakia yms. Tämän tutkielman lähteet koostuivat pääosin sähköisistä lähteistä. Tämän kirjallisuuskatsauksen tutkimustulokset eivät olleet aivan yksiselitteisiä ensimmäisen tutkimuskysymyksen osalta, vaan niissä oli hieman epäjohdonmukaisuutta. Suurin osa aikaisemmasta tutkimuksesta kuitenkin päätyi tuloksissaan siihen, että fyysinen aktiivisuus vaikutti positiivisesti koulumenestykseen. Tulosten perusteella voitaisiin siis sanoa, että fyysisellä aktiivisuudella näyttäisi olevan positiivisia vaikutuksia koulumenestykseen, mutta laadukasta tutkimusta aiheesta tulisi ehdottomasti tehdä lisää. Toisen tutkimuskysymyksen kohdalla tulokset olivat yksiselitteisiä, ja näiden tutkimustulosten valossa voidaan todeta, että organisoidulla urheilulla on positiivisia vaikutuksia koulumenestykseen.

Tavoitteet. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli koota yhteen ja tiivistää olemassa olevaa kotimaista tutkimusta fyysisen aktiivisuuden toteutumisesta suomalaisessa varhaiskasvatuksessa. Tutkimuksen tekemisen taustalla oli teoreettinen tieto fyysisestä aktiivisuudesta ja varhaisvuosien fyysisen aktiivisuuden suosituksista. Tutkimuksessa kuvataan fyysisen aktiivisuuden eri ilmenemismuotoja, fyysisen aktiivisuuden parissa käytettävää aikaa sekä tutkitaan toteutuvatko fyysisen aktiivisuuden suositukset suomalaisessa varhaiskasvatuksessa. Menetelmät. Tutkimus toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Sillä pyritään laajaan kuvaukseen tutkittavasta ilmiöstä. Kirjallisuuskatsaukseen valikoitui viisi tutkimusta, jotka ovat toteutettu Suomessa sekä käsittelevät suomalaisessa varhaiskasvatuksessa toteutuvaa fyysistä aktiivisuutta. Tutkimukseen valittu aineisto analysoitiin teoriaohjaavan sisällönanalyysin keinoin. Tutkimuksen analysoinnissa oli myös aineistolähtöisen sisällönanalyysin näkökulmia. Tämän tutkimuksen kohdalla se tarkoitti sitä, että teoreettinen ymmärrys fyysisestä aktiivisuudesta ilmiönä ohjasi aineistosta tehtäviä havaintoja. Tulokset ja johtopäätökset. Fyysinen aktiivisuus voidaan jakaa kolmeen eri intensiteetin tasoon: kevyeen, reippaaseen ja erittäin vauhdikkaaseen fyysiseen aktiivisuuteen. Tutkimuksissa selvisi, että varhaiskasvatuksessa lapset viettävät eniten aikaa kevyen fyysisen aktiivisuuden toiminnoissa. Tutkimusten mukaan lasten fyysinen aktiivisuus toteutuu ensisijaisesti fyysisesti aktiivisen leikin kautta. Leikki oli yksi tehokkaimmista tavoista nostaa fyysistä aktiivisuutta. Ulkoillessa lasten fyysinen aktiivisuus oli korkeimmillaan, ja ulkoillessa fyysiseen aktiivisuuteen käytetty aika oli suurin. Ohjatun toiminnan aikana lasten fyysinen aktiivisuus oli tutkimusten mukaan vähäistä. Kun tutkimusaineistojen tutkimustuloksia fyysisen aktiivisuuden määrästä vertailtiin varhaisvuosien fyysisen aktiivisuuden suosituksiin, voidaan todeta, että ainakin näiden tutkimuksiin osallistuneiden päiväkotien kohdalla suositusten mukainen määrä fyysistä aktiivisuutta täyttyy varhaiskasvatuspäivän aikana.

Tavoitteet: Stressi eli allostaattinen kuormitus on osa jokapäiväistä elämää, mutta pitkittyessään se voi vaikuttaa haitallisesti esimerkiksi kortisolitasoihin, neuroplastisuuteen ja kognitiivisiin toimintoihin. Ihmiset reagoivat tähän kuormitukseen joko terveyttä edistävillä tai sitä heikentävillä tavoilla. Tutkielman päämääränä on selvittää, miten liikunta vaikuttaa stressin aiheuttamiin muutoksiin, erityisesti kortisolitasoissa, neuroplastisuudessa ja kognitiivisissa toiminnoissa, ja samalla lisätä ymmärrystä siitä, miten omilla valinnoillaan voi vaikuttaa stressin fysiologisiin seurauksiin ja aivojen toimintaan. Menetelmät: Tutkimusaineistoa haettiin PubMed-tietokannasta hakusanoilla ”allostatic load”, ”neuroplasticity”, ”exercise” ja ”stress”, ja tutkimuksen lähteitä etsittiin myös löytyneiden tutkimusten viiteluetteloista. Tulokset ja johtopäätökset: Tutkielman perusteella voi sanoa liikunnalla, varsinkin kävelyllä ja joogalla, olevan positiivisia vaikutuksia kortisolitasoihin, neuroplastisuuteen ja kognitiivisiin toimintoihin. Toisaalta vääränlainen ympäristö tai liian kovalla intensiteetillä suoritettu liikuntaharjoitus saattaa nostaa kortisolitasoja ja heikentää kognitiivisia toimintoja. Tulevaisuudessa tarvitaan lisää tutkimuksia siitä, mikä on liian intensiivisen liikunnan määritelmä ja miten eri liikuntalajit vertautuvat keskenään positiivisten vaikutusten osalta.

Objectives; The aim of this Bachelor’s thesis was to compile information on the association between physical activity and academic performance in primary school children from previous studies. The connection between physical activity and academic performance has attracted a great deal of interest and has been studied extensively. Previous studies have found a positive association between physical activity and academic performance. However, the results have been contradictory and the ositive link between physical activity and academic performance has not been found in all of the studies. The purpose of this study was to answer the following research questions 1) Is there a connection between physical activity and academic performance? 2) What kind of physical activity supports academic performance? Methods: Bachelor thesis was executed as a systematic literature review. The research material consisted of nine articles that studied the connection between physical activity and academic performance in primary school children. The material was collected in three differ-ent literature searches from library of the University of Helsinki’s Helka database. The stud-ies were grouped into longitudinal and cross-sectional studies, to studies that examine phys-ical fitness, motor skills, physical activity during school hours and during leisure time. Ana-lyze was carried out as a content analysis. I emphasized main findings by highlighting them in the text and created a table to illustrate most important findings according to the research questions. The results formed in relation with the research questions through the analysis. Results and Conclusions: The majority of studies showed that there is a positive association between physical activity and academic achievement. These results showed that especially good physical fitness and short physically active breaks during school day support learning outcomes. For further research, we would be interested to investigate whether the effects of physical activity are as positive for children of high school age as for primary school children.

Objectives. The purpose of this study is to get deeper information on how early childhood teachers support the language development of children under the age of three by using the physical learning environment. More specifically the objective was to find out the most important practices that teachers use in their daily work in order to support language development. Previous studies have shown that physical learning environments have a positive impact on the child’s learning and development. Methods. This research is a qualitative research, carried out by interviewing four kindergarten teachers in the metropolitan area. Two of the interviewees were currently working in a group of under 3-year-olds and two others were working in a group of 3-5-year-olds. However, all interviewees had experience working in a group of children under 3-year olds. The interview was based on an interview frame that was the same for all interviewees. All interviews were transcribed and then the answers were divided by themes. The questions were analysed by using content analysis. Results and conclusions. The results of the study strongly supported previous studies. All interviewees used the physical learning environment to support language development by various means. Dividing children into small groups and modelling of adults rose as the most popular method as all interviewees used them regularly. In addition, modifying the facilities to support a child’s development and providing material into the level of a child were mentioned in several interviews. Two of the four teachers mentioned sign language and image cards as an important and supportive tool for the language development of a child.