Browsing by Title
Now showing items 1628-1647 of 6763
-
(2019)Borderline personality disorder is a mental disorder which is associated with high levels of subjective suffering and severe decline in everyday functioning. It is considered quite difficult to treat and it has been linked to substantially increased risks of self-injurious behaviour and morbidity due to suicides. The psychopathology and core symptomology of borderline personality disorder can be conceptualized through the feelings of chronic shame and having a shameful self-image. Shame is a highly aversive affect, which has many different unadaptive behavioural and cognitive consequences. Borderline personality disorder has been linked to many abnormalities in emotional processing of shame and in susceptibilies to experiencing affects of shame. Self-compassion is a theme adopted to western psychology from Buddhist traditions. Self-compassion has recently seen an increase of attention in the field of modern psychology. It has been linked to many positive psychological correlates and to reduced general psychopathology. Self-compassion constitutes of an attitude to oneself in which one accepts his/herself subjective difficulties with mindfulness and as an essential part of the common human experience. Self-compassionate attitude toward oneself, also includes the desire to alleviate ones subjective suffering. Based on intuition self-compassion seems to target the main difficulties behind the problems that are faced by people with borderline personality disorder and chronic feelings shame. The objective of this paper was to examine the empirical and theoretical data of the role of shame in explaining the symptomology of borderline personality disorder and the applicability of self-compassion in treatment of psychopathology stemming from intense feelings of shame. Randomized controlled trials, pilot studies of self-compassion based interventions, meta-analyses and systematic reviews were searched from common psychological databases and Google Scholar. Additionally articles were included in this paper after manual scanning of the lists of reference of the selected literature. Even though the information obtained from research on the applicability of self-compassion in treatment of borderline personality disorder and transdiagnostic shame has its limitations, self-compassion may have its unique additional offerings to the treatment of borderline personality disorder. Future research on the mechanisms of change in self-compassion and their neural substrates would be highly useful in order to understand the potential mediating effect of transdiagnostic shame in reduced psychopathology associated with developing a self-compassionate attitude.
-
(2020)Objects. Self-compassion means kindness toward oneself, perceiving one’s experiences as a common event also for other people and accepting one’s own thoughts and emotions. The lack of self-compassion is manifested in self-criticism, isolation and over-identifying. Self-compassion is positive emotional attitude for oneself. It has been found that self-compassion predicts greater psychological well-being in adults. There are few studies with adolescents. The aim of this review is to gather studies about self-compassion that concerns adolescents and asses self-compassion as a developmental factor. It is thought that self-compassion may protect against negative effects of changes and challenges that happens in youth. Methods. The articles related to self-compassion were searched from database of PubMed, Google Scholar and Scopus. The age gap was from ten years to 19 years. Studies were published in the past five years. Results. In the studies concerning adolescents, self-compassion was associated with lower levers of depression, anxiety and social anxiety symptoms. The was also an association with increased curiosity, resilience and overall psychological well-being. Self-compassion was associated with decreased affective empathy and increased sense of community. Therefore, it may protect against distress resulted from affective empathy and increase social well-being. Higher levels of self-compassion were associated with lower levels of depressive symptoms and psychological maladjustment among bullying victims. Among nonsuicidal self-injury groups kindness toward oneself and feeling of common humanity may prevent self-destructive thoughts to proceed into self-destructive actions. Self-compassion moderated the link between harmful perfectionism and depressive symptoms because adolescents with higher self-compassion had fewer symptoms of depression compared to low levels of self-compassion. Therefore, self-compassion may mediate and moderate the link between other variables. Conclusions. The lack of self-compassion may cause or maintain emotional problems in youth. On the contrary, high self-compassion may improve well-being and buffer against challenges. The positive effects of self-compassion may extend into interpersonal relationships, too. Based on the research it appears that there are similar associations among adolescents than among adults but there is not enough systematic research concerning different topics. Many mental health disorders occur for the first time in youth and early interventions are important so interventions targeting self-compassion among adolescents could be important.
-
(2024)Tavoitteet: Post-traumaattista stressihäiriötä, eli PTSD:tä, sairastavilla esiintyy runsaasti heikkoa hoitovastetta. Häiriön yksilöllistä oireilua saattavat hallita traumaan liittyvät tunnetilat, jolloin niiden uniikkeihin toimintamekanismeihin tulisi kohdentaa tarkoin valittua hoitoa. Yksi näistä PTSD:ssä usein toistuvista, hallitsevista tunnetiloista on häpeä. Itsemyötätunnon harjoittamista tulisi tutkia häpeäpainotteisen PTSD:n hoidossa, sillä niiden on todettu lieventävän häpeälle tyypillisiä itsekriittisiä ja itseä tuomitsevia toimintamalleja. Tutkielman pääasiallisena tavoitteena on selvittää, auttavatko itsemyötätuntoiset menetelmät häpeäpainotteisen PTSD:n oirekuvan lievittymisessä. Samalla kartoitetaan PTSD-oireiden, häpeän ja itsemyötätunnon välisiä kahdenkeskisiä yhteyksiä sekä selvitetään, vaikuttaako itsemyötätuntoisuus eri tavoin geneeriseen kuin traumaan liittyvään häpeään. Menetelmät: Tutkimuskirjallisuutta haettiin Google Scholar, Ovid Medline, PubMed sekä Helka -tietokannoista. Käytettyjä hakusanoja ja niiden yhdistelmiä olivat “ptsd”, “self-compassion”, “shame” ja “trauma”. Tulokset ja johtopäätökset: Itsemyötätuntoiset menetelmät vaikuttivat lupaavilta häpeäpainotteisen PTSD:n hoidossa. Traumaan liittyvä häpeä sääteli itsemyötätunnon ja PTSD-oireiden välistä yhteyttä. PTSD-oireet, häpeä ja itsemyötätunto ilmensivät mielekkäitä kahdenkeskisiä yhteyksiä. Lisäksi itsemyötätuntoisuus osoitti samankaltaista yhteyttä niin geneeriseen kuin traumaan liittyvään häpeään. Tulokset itsemyötätunnon traumaan liittyvää häpeää sekä siitä kärsivien PTSD-oireita lievittävistä vaikutuksista saattavat olla yleistettävissä ainoastaan interpersonaalista väkivaltaa kokeneisiin yksilöihin. Tulevaisuudessa olisi hyvä tutkia lisää itsemyötätunnon ja häpeäpainotteisen PTSD:n yhteyttä myös toisenlaista traumaa kokeneiden populaatiossa sekä keskittää huomioita erilaisiin PTSD:tä ylläpitäviin ja sen oirekuvaa hallitseviin tunnetiloihin.
-
(2016)Objectives. Self-compassion is compassion toward oneself and it consist of treating oneself with kindness, understanding one’s shared humanity, and being mindful when considering negative aspects of oneself. Self-compassion is theorized to have positive mental health benefits and it is associated with psychological well-being. Depression is a mood disorder which is characterized by low mood, reduced energy and anhedonia. Is is the second leading cause of disability worldwide. The aim of this review was to describe the concept of self-compassion, define if self-compassion and depression are associated and how, and what mediators between self-compassion and depression have been discovered. Conclusions. High level of self-compassion was associated with lower levels of depression symptoms across the studies. Also the subscales of self-compassion were associated with depression in some studies. There were preliminary results that practising self-compassion might reduce depression symptoms. These practices didn’t have a straight impact on negative affects but instead had effect on rumination in the context of negative life events. The main mediators of the relationship between depression and self-compassion were discovered to be rumination, automatic thoughts, irrational beliefs, cognitive avoidance and shame. Self-compassion had been doscovered to correlate with emotional and cognitive reactions and buffer stress in the context of negative life events. There were multiple problems in the studies. The populations of the samples were restricted, when assessing self-compassion, almost all the studies used just one self-report measure of which validity is questionable and subscales partly overlap with depression symptoms. More work is needed to delineate the construct of self-compassion and to develop more valid and reliable assessment methods. Even thought there exists some serious shortcomings in the study of self-compassion, the association between self-compassion and depression is consistent. Increasing one’s self-compassion is theoretically easier than increasing one’s self-esteem, and it may help people to modify their deficits and change negative self-centered emotions to compassion toward one self.
-
(2024)Perusopetuksen opetussuunnitelma esittelee kotitalousopetuksen keskeisenä tavoitteena pyrkimyksen vaikuttaa nuorten arjen hallintataitoihin ja niiden kehitykseen oppimisen kautta. Tutkimuksen tarkoituksena oli lisätä ymmärrystä siitä, mitkä peruskoulun kotitalousopetuksessa opitut asiat itsenäistyvät nuoret kokevat hyödyllisiksi omassa arjessaan. Aiempaa tutkimusta siitä, miten juuri peruskoulun kotitalousopetus näkyy arjessa, on varsin vähän. Tutkimuksessa hyödynnettiinkin tutkimuksia, jotka käsittelivät nuorten arkeen muutoin vaikutta-via tekijöitä, kotitalousopetuksen tavoitteita mukaillen. Edellisistä tutkimuksista voidaan havaita, että nuorten arjenhallinnan taitoja voidaan edistää kotitaloustaitoja oppimalla. Tutkimus toteutettiin laadullisena tapaustutkimuksena, jossa aineisto hankittiin haastattelujen avulla. Tutkimuskohteena toimivat vuoden sisään lapsuuden kodistaan pois muuttaneet, pää-kaupunkiseudulla asuvat 18–20-vuotiaat itsenäistyvät nuoret aikuiset. Haastatteluja toteutettiin yhteensä 3. Jokainen haastateltavista oli käynyt peruskoulun kotitalousopetuksen pakolliset opinnot vuoden 2014 perusopetusopetussuunnitelman mukaan. Lisäksi kaksi haastateltavista oli käynyt kotitalousopetuksen valinnaisia opintoja. Haastattelujen jälkeen aineisto analysoitiin sisällön erittelyn keinoin. Syvempään tarkasteluun nostettiin kotitalousopetusta koskevat vastaukset ja nämä jaoteltiin teemoittain kotitalousopetuksen sisältöjen ja tavoitteiden pohjalta neljään osa-alueeseen sekä kolmeen eri tyyppiin (käytännössä hyödynnetty taito, teoriassa opittu taito, kielteinen oppimiskokemus). Tuloksista ilmenee, että ne peruskoulun kotitalousopetuksessa opitut asiat, jotka nuori näki hyödyllisenä ja oman arjen kannalta tarpeellisena olivat niitä, joita myös hyödynnettiin arjen käytännön tasolla. Vain teoriassa opittuja asioita he eivät osanneet yhdistää omaan arkeensa sopiviksi ja käytännön tasolle. Lisäksi nuoret tunnistivat oppimiskokemuksia, joilla oli negatiivinen vaikutus heidän arkeensa. Niihin liittyi riittävän tuen puuttuminen, sekä opettajan ehdottomuus joitakin asioita, kuten kierrätystä kohtaan.
-
(2016)The purpose of this research is to examine self-indulgent behaviour of young adults in low income households. I focus my research both on what purchases a person with low income sees as indulgence and in what kind of situations they resort to indulgent behaviour. I base my research on previous Finnish research on consumerism in low income households and studies about self-indulgence and gifting oneself. As a definition for low income households I use the common European practice on counting those households who earn less than 60% of the median income as low income households. The research data was gathered as an internet survey to 20-34 year old childless persons whose households earn approximately 1800€ or less per month. 213 people who met the criteria answered the survey. From the data I categorized the most common purchases and situations classified as indulgent, as well if the reason for respomdent's low income or the age had any effect on answers. Instead of finding causal connections between different variables, the purpose of this study was to describe the most common methods of self-indulgence. This research concludes that people with low income do pamper themself often. 80% of the respondents pampered themselves multiple times a month. Most of the self-indulgence was performed through food and drink. Especially delicacies and more expensive (than their average) groceries were used for indulgence. Eating out, going to cafeterias, and consuming alcohol were common methods for self-indulgence. In addition, money was spent on clothes, culture, and free time recreation. The results were parallel to other studies concerning self-indulgence and self-gifting. Even if there was less money to spend, the purchases were similar to what people usually buy to pamper themselves.
-
(2023)Kandidaatintutkielma käsittelee itsensä johtamista ja sen ilmenemistä asiantuntija työssä. Lisäksi tarkoituksena on selvittää miten esihenkilö toiminnallaan vaikuttaa asiantuntijan itsenä johtamiseen. Itsensä johtaminen on aiheena kiinnostava, koska yhteiskuntamme kehittyy koko ajan enemmän yksilökeskeiseen suuntaan ja näin ollen myös johtamisesta vastuu siirtyy yksilölle. Tutkimuskysymyksiä muodostui kaksi; ”Miten itsensä johtaminen ilmenee asiantuntijatyössä?” sekä ”Miten esihenkilö toiminnallaan vaikuttaa asiantuntijan itsensä johtamiseen?” Sekundaarisena aineistona tutkielmassa käytettiin Saara Heikkilän tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa ”FSD3425 - Kokemuksia itsensä johtamisesta asiantuntijatyössä 2020”, joka sisälsi seitsemäntoista vastausta. Aineisto oli kerätty kyselylomakkeiden avulla, ja vastaukset olivat noin 100-500 sanan avovastauksien muodossa. Heikkilän tutkimusaineistoista valikoitiin kahdeksan ammattiluokaltaan asiantuntijaa tarkasteltavaksi tähän tutkielmaan. Aineiston analyysi toteutettiin laadullisen aineistolähtöisen sisällönanalyysin keinoin. Aineiston perusteella asiantuntijaorganisaatiossa esihenkilöiltä toivotaan roolia, jonka pääasiallisena tehtävänä on luoda mahdollisuuksia ja tarjota työkaluja asiantuntijalle johtaa itseään sekä omaa työtä. Asiantuntijat tiedostavat miten itsensä johtaminen omassa työssään ilmenee ja analyysin avulla muodostettiin viisi eniten esille noussutta osa-aluetta: itsenäinen työskentely, ajanhallinta, tavoitteiden asettaminen ja niihin pyrkiminen, työn ja sen määrän organisoiminen sekä motivaatio oppia ja kehittyä. Tulosten perusteella voidaan sanoa, että tärkeää olisi organisaatiossa tukea asiantuntijoita heidän itsensä johtamisessaan oikeanlaisen esihenkilötyön avulla.
-
(2021)Työelämän kehittyminen ja organisaatiorakenteiden muutokset ovat tuoneet perinteisten johtamisteorioiden rinnalle monia uusia näkökulmia. Yksi niistä on itsensä johtaminen, joka on luonut täysin uuden ulottuvuuden työelämän johtamiskulttuuriin. Työelämän muutosten mukana muuttuvat myös työhyvinvoinnin kehittämisen ja ylläpitämisen tarpeet. Itsensä johtamisen taitoja pidetään nykypäivän työelämässä merkityksellisinä, mutta sen vaikutuksia työhyvinvointiin ei juurikaan ole tutkittu. Tämän tutkielman tarkoituksena on tarkastella itsensä johtamisen käsitteen määritelmää, historiaa, kehitystä sekä ongelmakohtia kansainvälisen ja suomalaisen tutkimustiedon avulla ja antaa sitä kautta laaja kokonaiskuva itsensä johtamisen ilmiöstä. Lisäksi tutkielman tarkoituksena on selvittää, minkälaisia työhyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä itsensä johtamisen ilmiöstä on aiempien tutkimusten perusteella löydettävissä. Tutkielman tutkimuskysymykset ovat 1) Mitä tarkoitetaan itsensä johtamisella ja 2) Minkälaisia vaikutuksia itsensä johtamisella on työhyvinvointiin? Tutkielma toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena ja aineisto koostui viidestätoista tutkimusartikkelista sekä kolmesta teoksesta. Aineistoon valikoituivat suomen- ja englanninkieliset alkuperäisjulkaisut, jotka parhaiten vastasivat tutkielman tutkimuskysymyksiin. Aineiston valintakriteereinä olivat lisäksi myös koko tekstin saatavuus, tarkoin harkitut hakusanat sekä vertaisarvioidut julkaisut. Tutkimustulokset osoittivat, että Itsensä johtaminen on itseensä vaikuttamisen prosessi, jonka avulla saavutetaan itseohjautuvuutta ja sisäistä motivaatiota, joita ihmiset tarvitsevat käyttäytyäkseen tai suoriutuakseen haluamallaan tavalla. Käsite syntyi 1980-luvulla ja sitä on jatkuvasti kehitetty, laajennettu sekä sovellettu työelämän eri osa-alueisiin. Suomessa itsensä johtamista on tutkittu verrattain vähän ja suomalaisen tutkimuksen lähestymistavat poikkesivat hieman kansainvälisestä tutkimuksesta. Tutkimusartikkelien perusteella itsensä johtamisella oli positiivinen vaikutus työtyytyväisyyteen, minäpystyvyyden käsitykseen, työn tuloksiin, terveydellisiin ja psykologisiin tekijöihin, innovatiivisuuteen, flow-tilan kokemiseen, luovuuteen, fyysiseen kuntoon sekä työn vaatimusten hallitsemiseen. Aiempaa tutkimustietoa löytyy vain vaikutuksista työhyvinvoinnin eri osa-alueisiin mutta ei työhyvinvointiin kokonaisvaltaisesti, joten jatkotutkimukset aiheesta olisivat erittäin tarpeellisia.
-
(2019)Aims. According to previous studies, self-regulated learning (SRL) is a strong predictor of academic success and is even related to more optimistic outlook of life in general. SRL is also one of the main abilities needed when adapting to futures job markets. The aim of this bachelor’s thesis is to investigate self-regulated learning; more specifically, which factors are related to the support of SRL perceived by teacher, and how do teachers implement SRL support in a daily school context. Methods. This thesis was conducted as a descriptive literature review. For this thesis, certain studies from the years 2009-2019 were considered. Research data consists of a total of ten (10) studies on the subject. The results were grouped based on findings. Results and conclusions. According to this thesis, factors related to teachers supporting of self-regulated learning were (1) teachers’ beliefs of SRL, (2) teacher knowledge of SRL, (3) some teacher-level factors and (4) some student characteristics. When it comes to teacher-level factors, it seems that personal contextual satisfaction, former experiences of independent work, teacher’s sense of efficacy and attributions were related to support of SRL. Furthermore, there was indication of gender being an effective factor, too. Results also revealed that some student characteristics, such as one’s natural cognitive capacities, socio-economic background, ethnicity, language and learning problems, play a crucial role on teachers’ support of SRL. Research shows that in a daily school context, the direct fostering of SRL occurred mainly as implicit instructions; hardly any explicit strategy instruction was observed. The indirect promotion of SRL seemed to be more common in the primary level compared to the secondary. In the light of phases and areas of SRL, the promotion of SRL varied widely. According to this thesis, teachers’ beliefs of SRL were generally positive. However, there seems to be a gap in the knowledge that reflects the practice, too. Therefore, some necessary changes concerning the teacher education must be done.
-
(2020)Työn murros aiheuttaa muutoksia niin työn rakenteissa, vaatimuksissa, osaamisessa kuin sen merkityksellisyydessä. Tämä vaatii toimia sekä organisaatioiden että työntekijöiden osalta, jotta muutoksen aiheuttamiin kehityskulkuihin pystytään vastaamaan. Itseohjautuva tiimiperusteinen työtapa voidaankin nähdä eräänä keinona näihin muutoskulkuihin vastaamisessa edellyttäen tiimityöskentelyn seurausten koostamista ja tulkintaa. Tämän kandidaatin tutkielman tarkoituksena on tarkastella itseohjautuvien tiimien työskentelyn seurauksia sekä itseohjautuvuuden ja organisaation oppimisen välistä suhdetta. Tutkielman tutkimuskysymykset ovat 1) mitä seurauksia itseohjautuvalla tiimityöskentelyllä on aineistossa ollut sekä 2) millaisena itseohjautuvuuden ja organisaation oppimisen välinen suhde esittäytyy aineistossa? Tutkielma on systemaattinen kirjallisuuskatsaus ja sen aineisto muodostui kahdeksasta englanninkielisestä artikkelista, jotka on haettu EBSCOhost-tietokannasta ja valittu aineistolle määritettyjen kriteerien perusteella. Aineiston analyysi perustui teoriaohjaavalle sisällönanalyysille, missä aineistoa lähestyttiin teemoittelun kautta nostamalla aineistosta keskeisesti esille nousseita teemoja ja jakamalla ne luokkiin. Tulosten perusteella itseohjautuvien tiimien luonne näyttäytyi varsin ristiriitaisena. Aineistosta nousi keskeisesti esille tiimin sisäisten arvojen, normien ja roolien merkitys tiimien toimivuuden kannalta, mitkä toimivat niin tiimiä sitouttavina ja työskentelyä edistävinä kuin kuormittavina ja konflikteja aiheuttavina tekijöinä. Tulosten mukaan samoin itseohjautuvuuden ja organisaation oppimisen suhde oli hyvin kaksijakoinen. Suhdetta määrittivät ajattelutavan muutokseen sekä sitoutumiseen liittyvät tekijät. Itseohjautuva tiimityöskentely mahdollisti kokonaisuuksien hahmottamisen ja päämäärätietoisemman työskentelyn, mutta vääristyneiden arvojen hyväksyminen ja yksilökeskeinen näkökulma ehkäisivät tiimien tuloksekasta toimintaa. Tiimien kompleksinen luonne antaa aihetta jatkotutkimukselle. Jatkotutkimusta olisi tarpeen tehdä itseohjautuvien tiimien toiminnasta eri konteksteissa ja vertailla niiden vaikutusta tiimien toimivuuden kannalta.
-
(2019)My Bachelor’s Thesis´s research assignment was about solving how Self-Determination Theory has used in examination of motivation and well-being in the working life context and how literature have defined these concepts and also are these concepts in connection with each other. I defined motivation according to Self-Determination Theory. Deci’s and Ryan’s Self-Determination Theory divides motivation to intrinsic and extrinsic motivation and amotivation (Ryan & Deci, 2000, s. 71-72). Self-Determination Theory have used before in examination of motivation and well-being (Ryan and Deci, 2000, s. 69) so I assumed that these concepts are connected. I defined well-being according to Terveyden ja hyvinvoinnnin laito’s definition where well-being is divided to individual and communal level well-being and three well-being´s dimensions: health, material and subjective well-being. I did my bachelor’s thesis in systematic literature review where I searched results specific as possible to my research questions in five different keyword combinations. I used Helsinki University Library’s Helka Finna – search engine to get results and at first, I chose articles according to their titles. I chose 20 articles according to their titles and after that I chose 8 articles according to whole text. I used content analysis to analyse those parts of the articles that address theories. Self-Determination Theory was used in examination of motivation and well-being in the working life context in motivational profiles, employee’ outcomes and in health. Also, in examination health behaviour Self-Determination theory was used but not in the working life context. In the Articles, motivation is divided to intrinsic and extrinsic motivation or autonomous and controlled motivation. Self-Determination continuum and regulations were used differently. In all articles but one, well-being is seemed only health centered. That one article where well-being was defined, well -being is seen more multidimensional than in those other seven articles. It seemed that Self-determination theory, motivation and well-being has quite strong connection according to my research.
-
(2020)Tavoitteet. Tutkimukseni aihealueena on varhaiskasvatuksen opettajien kokemukset pedagogisesta johtajuudesta varhaiskasvatuksen kontekstissa ja osana moniammatillista tiimiä. Pyrin selvittämään, miten opettajat itse kokevat pedagogisen johtajuuden, mitä taitoja tai osaamista he kokevat sen edellyttävän, miten pedagogisesta johtajuudesta sovitaan, mikä tukee pedagogista johtajuutta heidän työssään tai mikä on haasteena tai kehittämisalueena pedagogisessa johtajuudessa. Pedagogista johtajuutta on viime vuosina tutkittu enemmän myös varhaiskasvatuksen opettajien näkökulmasta, mutta tutkimusta tarvitaan vielä lisää. Menetelmät. Tutkimus on toteutettu sähköisellä kyselylomakkeella, joka koostui sekä määrällisestä että laadullisesta osiosta. Lomakkeessa oli pedagogista johtajuutta koskevia väittämiä, joita vastaajat arvioivat 4-portaisella Likert-asteikolla sekä avoimia kysymyksiä, joissa oltiin kiinnostuneita pedagogista johtajuutta edistävistä ja tukevista sekä haastavista asioista. Lisäksi tutkittiin erilaisten työmenetelmien ja -tapojen merkitystä pedagogiseen johtajuuteen. Tulokset ja johtopäätökset. Tutkimukseni tuloksena varhaiskasvatuksen opettajilla oli hyvin vahva “pedagoginen ammatti-identiteetti.” Heille oli selvää oma vastuu pedagogiikan sekä pedagogisen keskustelun johtajuudesta. Opettajat kokivat oman ammatillisen osaamisensa ja pätevyytensä merkityksen pedagogisen johtajuuden tukena erittäin merkittävänä. Pedagogista johtajuutta tuki niin ikään työyhteisön tason toiminta sekä johtajan toiminta, selkeä työnjako ja sopimukset sekä hyvä työilmapiiri. Pedagogisesta johtajuudesta sopiminen ja pedagogisen johtajuuden jakaminen sen sijaan oli osittain selkeää, osittain epäselvää. Erityisesti tiimin tasolla vastauksissa esiintyi vaihtelua. Pedagogisen johtajuuden haasteina nähtiin etenkin tiimityöhön, erilaisiin koulutuksiin ja näkökulmiin liittyvät erot henkilöstön kesken, kiire ja oman organisoinnin ongelmat, puutteelliset rakenteet sekä niukat resurssit.
-
(2021)Kansainvälinen tutkimus itsesäätelystä on ollut vilkasta viime vuosikymmeninä, ja itsesäätelytaitojen merkitys on huomioitu Suomessa oppimisen lähtökohtana: lukion opetussuunnitelman perusteet (LOPS 2019) implisiittisesti kuvaa itsesäätelyä oppimisen lähtökohtana ja seurauksina. Yksittäisistä tutkimusartikkeleista löytyy osittaisia itsesäätelyn käsitteen määrittelyjä. Niitä kokoamalla on mahdollista luoda niin opiskelijoita kuin työelämän toimijoita hyödyttävä kokonaisvaltaisempi katsaus itsesäätelyn käsitteestä. Tehokkaan itsesäätelyn kannalta motivaation rooli on keskeinen. Tämän tutkimuksen tehtävänä on selvittää itsesäätelyn luonnetta, tuoda esille tutkimuskentän ristiriitoja sekä kuvailla itsesäätelyn ja motivaation yhteyttä. Itsesäätelyn ja motivaation yhteyttä toisiinsa on lisäksi tarkoitus tarkastella sen kautta, millaisia muita käsitteitä ja ilmiöitä niihin liittyy. Tämän kuvailevan kirjallisuuskatsauksen tarkoitus oli koota tehtyä tutkimusta ja rakentaa kokonaiskuva itsesäätelystä sekä kuvata sen yhteys motivaatioon. Itsesäätely rajattiin koskemaan verrattain tietoista päätöksentekoa. Kuvauksessa luotiin lisäksi katsaus tutkimukseen historiallisesta näkökulmasta ja suhteutettiin tutkimustuloksia toisiinsa. Kirjallisuus valittiin kirjastojen kokoelmasta Helka-hakukoneella tehtyjen hakujen tuloksista. Hakukriteereinä olivat kansainvälisyys, artikkeleiden sijoittuminen vuosille 2000–2021, vertaisarviointi, ja hakusanoina käytettiin termejä self-regulation, self-control sekä motivation. Lisähakuja suoritettiin hakusanoilla ego depletion ja willpower. Itsesäätelyn prosessi on havaintoja omasta käytöksestä suhteessa tavoiteltuun päämäärään. Itsesäätelyä lähestytään tutkimuksessa tavallisesti kontrolloimisen ja toiminnasta pidättäytymisen kautta ja kiusausten vastustamisena, mutta uudemmassa tutkimuksessa tutkitaan ja pohditaan myös sitä, kuinka vaivaton itsesäätely tapahtuu. Motivaation yhteys itsesäätelyyn on jopa niin läheinen, että itsesäätelyn voi sanoa kumpuavan siitä. Kiistanalainen ja monimutkainen kysymys itsesäätelyssä on egon heikkeneminen, siis itsensä kontrolloinnissa tarvittavan (tahdon)voiman hiipuminen. Itsesäätelyssä onnistumista kuvaa kattavimmin teoriayhdistelmä, jossa tietoisesti ja sisäisestä motivaatiosta (omasta halusta) asetettujen tavoitteiden mukainen toiminta vastaa myös psykologisten perustarpeiden täyttymiseen, ja sosiaalisen ja persoonallisen identiteetin sisällöt vastaavat toisiaan.
-
(2021)Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää varhaiskasvatuksen henkilökunnan kokemuksia lasten itsesäätelytaidoista perushoitotilanteissa sekä heidän käyttämiään keinoja tukea lasten itsesäätelyä perushoitotilanteissa. Tutkimuksen teoriapohjana toimii Aron (2011) itsesäätelyn kolme ulottuvuutta ja Kopin (1982) varhaisen kognitiivisen kehityksen teoria. Tutkimuksen teoriaosuudessa käsitellään myös itsesäätelyn biologista perustaa ja kanssasäätelyn merkitystä itsesäätelyn kehittymiseen. Teoriaosuudessa määritellään myös, mitä perushoidolla tässä tutkimuksessa tarkoitetaan ja tuodaan esiin, miten itsesäätely voi näyttäytyä perushoitotilanteissa. Tutkimuksen aineisto kerättiin hyödyntämällä puolistrukturoitua teemahaastattelua. Haastatteluihin osallistui neljä (4) varhaiskasvatuksessa työskentelevää henkilöä. Kaikki työskentelivät kunnallisissa päiväkodeissa pääkaupunkiseudulla 3-5-vuotiaiden ryhmässä. Analyysi toteutettiin teoriaohjaavalla sisällönanalyysillä. Tutkimuksen tulokset osoittivat, että itsesäätely näyttäytyi varhaiskasvatuksen perushoitotilanteissa monin eri tavoin. Varhaiskasvatuksen henkilökunta piti näitä tilanteita otollisina hetkinä lasten itsesäätelyn harjoittelulle ja kehittymiselle. Vastausten perusteella voidaan todeta varhaiskasvatuksen henkilökunnan käyttävän monipuolisia keinoja itsesäätelyn tukemiseen perushoitotilanteissa. Esiin nostettiin monia keinoja, mutta pääpaino oli aikuisen läsnäolon merkityksessä sekä perushoitotilanteiden suunnittelussa ja nämä tulokset ovat linjassa aiempien tutkimusten kanssa. Tutkimus antoi myös viitteitä siitä, että henkilökunnan käyttämät tukikeinot ovat osittain yhteydessä siihen, miten itsesäätely näyttäytyy perushoitotilanteissa ja miten sitä pystytään tukemaan.
-
(2019)In recent years discourse on school and the new curriculum has become more negative in the media. In particular political decisions concerning school have raised criticism. Government has raised group sizes and students also have more responsibility for their own learning. The aim of this bachelor’s thesis is to investigate the research field of self-regulated learning in Finland and connect the conclusions to the ongoing conversation about school. This thesis was carried out as a descriptive literature review. For the review, two doctoral dissertations and nine scientific articles were collected using Helka library’s collection and article search as well as Google Scholar, Finna's search services and ERIC database. According to the results, research on self-regulated learning (SRL) in Finland is at a very early stage. The number of studies on SRL has increased in this decade. There are differences in how students self-regulate when it comes to learning, and especially students that struggle with self-regulation need strong support. Results show that the right pedagogical structure and a good and accepting atmosphere in learning situations are among the most significant factors when it comes to supporting and developing SRL. In addition, results suggest that research on SRL can answer some of the concerns about school and provide solutions to teaching through better understanding on the subject.
-
(2019)Objectives. The purpose of this research was to find out how a child’s celiac disease has affected to everyday life from the parents´ point of view. Previous research has found out that adapting to celiac disease requires time and knowledge about the disease. Adapting to celiac disease has been researched before, for example from children’s’ point of view. Researches about parents´ point of view has not been made before. This research has two keywords: celiac disease and control of everyday life. The theory includes studies of celiac disease, treatment, experiences of celiac disease in everyday life and the model for control of everyday life. Methods. This research was made using a qualitative method. The research was analyzed using guided theory content analysis. The data was collected from a Facebook group called “Keliakia” using a questionnaire. The questionnaire was sent to the parents who´s child has celiac disease. Thirteen parents, both mothers and fathers, participated in the research. Results and conclusion. The results of this research were coherent with previous researches. The most important result were the parents´ experiences of organizing their home again after the diagnosis, changes in cooking, eating out and high prices of gluten free products. The results of this research have some variation. Some of the respondents experienced that there were no changes in everyday life after the diagnosis, except in reorganizing the home. Some of the respondents experienced that there were changes and problems with organizing the home, cooking gluten free meals, eating out and high prices of gluten free products.
-
(2018)Objectives. The hypothesis was, in accordance with earlier studies, to find a correlation between socioeconomic status and academic achievement. The goal of this paper was to find out, what kind of a connection there is between socioeconomic status and school success and what kind of explanations have been given to this connection in the research literature. Additionally, this paper will focus on the possible modifying effect of cultural context on the correlation between socioeconomic status and academic achievement. The theory of capitals by Bourdieu will be used as a basis for discussion considering the connection between the two main constructs and the explanatory factors. Methods. The method used for this thesis was a descriptive literature review. Peer-reviewed research papers found mainly on the international education research database ERIC were used as material. Results and conclusions. There was a connection to be seen between socioeconomic status and academic achievement for which such explanations were given as academic socialization, parental involvement, parental expectations and family resources. The connection was detected in many cultural contexts but there seemed to be some variance between different contexts in how the connection was expressed, as well as in which explaining factors were the most relevant. The factors explaining the connection between socioeconomic status and academic achievement presented in this paper were adjustable into Bourdieu’s theoretical framework. Based on the conclusions of this paper it seems that socioeconomic status is internationally a relevant factor explaining academic achievement.
-
(2023)Tavoitteet. Vaatteilla ja käsitöiden tekemisellä on tutkitusti erilaisia myönteisiä merkityksiä. Tämän tutkielman tavoitteena oli muodostaa kokonaiskuva itse tehtyjen vaatteiden merkityksistä aikaisempien tutkimuksien perusteella. Tutkielmassa tarkastellaan mitä itse tehdyt vaatteet antavat tekijälleen ja millaisia arvoja itse tehtyihin vaatteisiin liitetään. Lisäksi käsitellään vaatteiden tekemisen merkityksiä. Menetelmät. Tutkimus toteutettiin systemaattisena kirjallisuuskatsauksena. Aineisto tutkimukseen haettiin Google Scholarista, Coresta ja Kansalliskirjaston hakupalvelusta suomen ja englanninkielisillä hakusanoilla. Tutkimuksen aineisto koostui yhdestä suomenkielisestä ja kolmesta englanninkielisestä vertaisarvioidusta julkaisusta. Julkaisut tarkastelevat itse tehtyjä vaatteita ja niiden merkityksiä erilaisten tutkimusmenetelmien avulla. Aineisto analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä. Analyysissä aineistosta etsittiin ilmaisuja, jotka liittyivät itse tehtyihin vaatteisiin ja merkityksiin. Ilmaisuista muodostettiin pelkistämisen ja ryhmittelyn avulla kokonaisuuksia, jotka kuvaavat itse tehtyjen vaatteiden merkityksiä. Tulokset ja johtopäätökset. Tutkimuksen tulokset osoittivat, että itse tehdyillä vaatteilla oli etenkin vaatteiden tekijään kohdistuvia merkityksiä henkilökohtaisella tasolla. Itse tehdyt vaatteet vaikuttivat tekijän identiteettiin ja itsensä toteuttamiseen. Tutkimuksessa nousi esiin myös vaatteiden tekemiseen, kestävyyteen ja kulutukseen sekä yhteisöllisyyteen liittyviä merkityksiä. Itse tehdyillä vaatteilla ja niiden valmistamisella on paljon vaikutuksia tekijään elämän eri osa-alueilla. Merkitykset korostuvat yksilötasolla, mutta ne konkretisoituvat myös toiminnan ja muiden ihmisten kautta. Itse tehdyt vaatteet voidaan nähdä elämää hyödyttävinä niin käytön kuin valmistamisenkin näkökulmista.
Now showing items 1628-1647 of 6763