Browsing by Title

The goal of this bachelor’s thesis was to understand what giftedness is and especially how giftedness and creativity are related to each other. Another goal of this thesis was to increase the amount of Finnish literature within the area. The chosen research questions were: “how does giftedness and creativity present themselves in the chosen articles?” and “how can giftedness and creativity be supported?” The questions were chosen as these after reviewing relevant theoretical framework of the area, in order to be able to make conclusions from already existing research. This bachelors’ thesis was done by a literature review. In the beginning four relevant theories were explained to gain an understanding of the theoretical framework within the subject (Tannenbaum, Renzulli, Amabile and Dweck). Then five academic research articles were chosen and analyzed with the research questions in mind. The articles have been gathered using academic search websites such as EBSCOhost, Google Scholar and University of Helsinkis’ own Helka portal. In addition references have been found from University of Helsinkis’ Kaisa-library and with the help of this thesis’ supervisor Risto Hotulainen. The research articles have been analyzed so, that relevant areas to the research questions have been taken to account. One of main findings of the research was the differences between intelligence and creativity as well as the differences between academic giftedness and creative giftedness. The environmental role in the support of giftedness and creative rose also from the data. The entire research shows, that giftedness and creativity are connected and that creativity is a part within giftedness.

Anorexia nervosa is a severe and chronic mental disorder with high relapse and mortality rate. It still has relatively poor prognosis and the rates of recovery vary a lot largely depending on the way recovery is defined and specific criteria used. Studies show that recovery of anorexia nervosa is composed of changes in different areas of life and in this review I study physical, psychological, behavioral, social and functional components of recovery. I also study different definitions of recovery and how these definitions and emphasis on certain components affect treatment and research. Physical and behavioral symptoms of anorexia nervosa are clearly observable and considering this fact, it is interesting to know how psychological factors receive attention in treatment process. Within the eating disorder literature most studies focus on weight gain and improvement in eating disorder symptomatology. And in treatment those areas are the first priority. Because of life-threatening nature of the illness and the positive effect of early treatment response on prognosis this emphasis is most important. However, considering the high relapse rate of anorexia nervosa, physical condition and behavioral changes do not indicate complete recovery and other components should also be included in the definition of recovery and paid attention to in treatment. Besides, there is evidence that certain mental changes and insight into the illness allow for recovery in other components. And although physical factors are usually stressed, anorexia nervosa can alternatively be seen as a disorder of impaired identity development and disturbed sense of self. Assessment of psychological changes is challenging and information is usually derived from qualitative studies and patient’s own experiences. While qualitative approach usually is more time consuming, the detailed information they provide could be used to enrich data of empiricist methods. Nowadays, there is a lot of knowledge about risk and predisposing factors of anorexia nervosa, but limiting understanding of mechanisms of change and recovery. In order to develop more effective treatment in the future, understanding of key processes of recovery should be increased and at the same time in treatment, all components of recovery should be taken in to consideration to achieve full recovery.

Kirjallisuus on merkittävä osa varhaiskasvatuksen oppimisympäristöä ja se tarjoaa monipuolisen keinon käsitellä erilaisia teemoja ja ilmiöitä lasten kanssa. Nykyisessä varhaiskasvatuslaissa sekä sen pohjalta laaditussa varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa sukupuolisensitiivisyys on keskeinen teema. Sukupuolikäsitykset ja -odotukset alkavat muodostua jo varhaiskasvatusiässä, minkä vuoksi varhaiskasvatuksella on merkittävä rooli tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistäjänä sekä sukupuolistereotypioiden purkajana. Tämän tutkimuksen keskiössä on kirjojen käyttäminen sukupuolisensitiivisen kasvatuksen välineenä. Tavoitteena on tarkastella, tarjoavatko tämän hetken lainatuimmat lastenkirjat moninaisia sukupuolimalleja lukijoilleen. Tutkimus on luonteeltaan laadullinen tutkimus ja sen aineisto koostuu viidestä lastenkirjasta, jotka ovat peräisin Helmet-kirjastojen vuoden 2020 lainatuimpien lastenkirjojen listalta. Aineiston analyysimenetelmänä käytettiin sisällönanalyysia, jolla tulkittiin niin teosten tekstejä kuin kuvia. Tutkimuksessa analysointi perustettiin kirjojen hahmojen ulkoisiin piirteisiin sekä heidän ympärilleen rakennettuun väri- ja tavaramaailmaan. Tutkimustulokset osoittivat, että sukupuolta ilmennetään lastenkirjoissa yhä varsin stereotyyppisesti ja kapeasti. Sukupuolia tunnistetaan kirjoissa kaksi, eikä moninaista sukupuoli-identiteettiä tuotu ilmi aineistossa lainkaan. Hahmojen kuvauksissa korostettiin perinteisesti maskuliiniseksi tai feminiiniseksi miellettyjä ominaisuuksia, värejä ja tavaroita. Tämän tutkimuksen valossa todellisuus sukupuolen moninaisuudesta ei vielä ulotu tavan kuvakirjoihin. Varhaiskasvatuksen näkökulmasta tämä merkitsee erityistä tarvetta sukupuolitietoiselle kasvatusotteelle pedagogisissa lukuhetkissä sekä fyysisen oppimisympäristön suunnittelussa. Tukeakseen jokaisen lapsen identiteetinkehitystä, on tärkeää esitellä ja tarkastella kriittisesti lasten kulttuuria sukupuolen moninaisuus huomioiden.

The aim of the study is to examine the importance and quality of the teacher-student relationship and especially the warm and caring type of relationship between a teacher and a student. The study reviews in which ways a teacher may support the formation of a warm and caring teacher-student relationship and how the teacher may steer the growth and learning of students through warm and caring interaction. The research question is to clarify how the quality of the teacher-student relationship is connected to the socio-emotional skill development, school engagement and performance of a student. The objective is to focus on what kind of a meaning the warm and caring type of teacher-student relationship has. The study was conducted by utilizing a descriptive literature review methodology. The data consisted of Finnish and foreign scientific literature. The study indicates why it is important for teachers to be aware of the influence of the warm and caring type of teacher-student relationship. With the help of literature related to the topic, it can be proved that within the school context the quality of the teacher-student relationship is significant for the student, when viewed from various perspectives. The study presents that the teacher-student relationship has an influence on the student’s school path and emotions in different teaching situations. Sufficient support provided at the right time may, at its best, create the prerequisites for the student’s welfare and performance later in life. The research results indicate that a warm and caring type of teacher-student relationship is a significant factor in the development of a student’s socio-emotional skills and school engagement. Although several studies have demonstrated the significance of the relationship with an adult within the development of a child, this topic is yet lacking attention in schools and thus the teacher-student relationship should be considered more and earlier for example in teacher education.

In recent years, language awareness (LA) has gained prominence as a fundamental concept in education, often intertwined with the complexities of multilingualism in contemporary educational settings. This research presents a systematic literature review aimed at investigating the concept of LA within the context of early foreign language learning. Drawing upon the theoretical framework proposed by James and Garrett (1995), encompassing the performance, cognitive, social, affective, and power domains, the study seeks to assess the current state of LA research within the context of foreign language learning in Early Childhood Education and Care (ECEC). Employing a deductive content analysis approach as a structured framework, this research focuses on two primary objectives. Firstly, it conducts an in-depth exploration of the scope and depth of LA research within early foreign language learning. Secondly, it comprehensively explores the pedagogical strategies employed to foster LA in ECEC. The analysis relied on a corpus of seven relevant articles obtained from searches in ERIC and JECER databases. The study's findings reveal the prevalence of affective and social LA domains in ECEC settings, with a strong association to the beliefs and attitudes of ECEC teachers concerning linguistic diversity. Furthermore, the results shed light on the potential for teachers to develop LA pedagogies that cultivate dynamic multilingual learning environments. This potential is intrinsically tied to the pivotal role of fostering collaboration between home and ECEC, acting as a catalyst for the promotion of multilingualism within ECEC settings.

Tässä kandidaatintutkielmassa tutkitaan, millaisilla diskursseilla Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen toimintaa rakennetaan uutisartikkeleissa. Suomalaisen terveydenhuoltojärjestelmän uusin muutos, hyvinvointialueuudistus astui voimaan 1.1.2023. Tämä muuttaa paljon sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämistä ja on tärkeä tutkimusaihe. Uudistus onkin ollut paljon uutisoitu aihe kuluneen vuoden aikana. Tutkimukseni pohjaa sosiaaliseen konstruktionismin teoreettiseen viitekehykseen ja oletukseen, siitä että kielellä on aktiivinen rooli todellisuuden muokkaajana sekä rakentajana. Aiempi tutkimus suomalaisesta sosiaali- ja terveysjärjestelmästä osoittaa, että suomalaista julkista terveydenhuoltoa on pyritty lukuisin erilaisin uudistuksin parantamaan. Suuren yhteiskunnallisen järjestelmän muutoksen ohessa medialla on selkeä rooli keskustelun tuottamisessa ja todellisuuden tuottajana. Tutkimuksessani tarkastelen tulkitsevan diskurssianalyysin kautta sitä, miten median uutisartikkelien tuottamat diskurssit rakentavat ja luovat todellisuutta Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen toiminnasta. Aineistoni koostui niin Helsingin Sanomien, Ylen kuin Länsiväylän uutisartikkeleista, joissa kerrottiin Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueesta ja sen toiminnasta. Tutkimustulokseni osoittivat kolme diskurssia. Hallitun siirtymän diskurssi, joka keskittyy kuvaamaan hyvinvointialueen pyrkimyksiä hallita ja johdattaa sote-palveluiden siirtymää kunnilta alueelle. Se vahvistaa viestiä sujuvasta siirtymästä, vaikka samalla ilmenee myös epävarmuutta ja riskejä. Media asiakkaan äänenä diskurssi puolestaan korostaa median roolia kriittisten kysymysten esittäjänä ja asiakaskeskeisen näkökulman tuojana. Media tuo esiin pitkäaikaiset haasteet ja odotukset sote-palvelujen suhteen, samalla tarjoten mahdollisuuden johdolle ja asiantuntijoille vastata. Viimeinen diskurssi onnistumisen tahtotila välittää uskoa parempaan tulevaisuuteen ja korostaa hyvinvointialueen halua kehittää ja katsoa eteenpäin. Se kuvastaa toiminnan alkumetreillä olevaa vaihetta ja toiveita onnistumisista. Muutoksen hetkellä, varsinaisen tutkimustiedon ja datan puuttuessa media määrittelee pitkälti sitä, miten hyvinvointialueista puhutaan ja millaista keskustelua sen ympärillä käydään.