Browsing by Title

Tämän kirjallisuuskatsauksen tavoitteena oli määritellä luovuus käyttäen runkona E. Paul Torrancen vuonna 1965 esittelemää mallia, jonka mukaan luovuuden voi jakaa neljän elementin mukaan. Nämä elementit ovat yksilö, prosessi, produkti ja ympäristö. Lisäksi käytin muita tieteellisiä tutkimuksia ja teorioita luovuudesta, täydentämään kyseistä mallia. Tutkimuksen pyrkimyksenä on hahmottaa ja määritellä luovuutta niin, että se on helposti ymmärrettävissä kasvatustieteen kontekstissa. Lisäksi tutkimuksen tavoitteena on selvittää keinoja, joilla koulun on mahdollista tukea lapsen luovuutta. Toteutin kandidaatintutkielmani kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Aineistona käytin sekä suomalaisia, että ulkomaisia tieteellisiä tutkimuksia. Tutkimuksia hain lähinnä Helka-kirjaston hakupalvelusta, Googlesta sekä Google-Scholarista. Tutkimus- ja teoriakirjallisuuden perusteella luovuus näyttäytyy kompleksisena ilmiönä, jonka yksiselitteinen määrittely on haastavaa. Saadakseen monipuolisen kuvan, on luovuutta lähestyttävä usealta eri suunnalta ja sen tutkimus vaatii poikkitieteellisyyttä. Tutkimuksen perusteella on ympäristöllä suuri merkitys oppilaiden luovuuden tukemisessa. Luovuutta tukeva ympäristö kannustaa omaperäisyyteen, yrittämiseen ja vapauteen. Luovuutta tukeva ympäristö sallii virheet eikä rankaise epäonnistumisesta, vaan kannustaa yrittämään uudelleen. Lisäksi on tärkeää, että oppilailla on riittävästi autonomiaa vaikuttaa omaan oppimiseensa. Ympäristön muunneltavuus ja riittävä määrä materiaaleja ovat myös ominaisia elementtejä luovuutta tukevalle ympäristölle.

Tutkielman tehtävänä oli selvittää, minkälaiseksi erään vakuutusyhtiön lähiesihenkilöt ovat kokeneet etäjohtamisen ja minkälaisia kokemuksia heillä on siitä. Tarkoituksena oli tarkastella lähiesihenkilöiden kokemuksia etäjohtamisesta ja löytyykö heidän kokemuksistaan haasteita esihenkilötyön saralla. Tutkimuskysymykset ovat: Minkälaisia kokemuksia lähiesihenkilöillä on etäjohtamisesta? Minkälaisia haasteita lisääntyneen etäjohtamisen myötä on ilmennyt? Tutkielma toteutettiin kvalitatiivisena tutkimuksena. Aineisto koostuu kolmen eräässä vakuutusyhtiössä työskentelevän lähiesihenkilön haastattelusta. Informantteja haastateltiin yksilöhaastatteluina lokakuun 2021 aikana ja haastattelut toteutettiin teemahaastatteluina. Aineiston analyysi toteutettiin aineistolähtöisesti fenomenologista menetelmää mukaillen ja teemoittelua hyödyntäen. Tutkielmassa kävi ilmi, että informanttien mukaan etäjohtamisen myötä on ilmennyt erinäisiä haasteita. Päähavaintona tutkielmassa oli se, kuinka suurin osa kokemuksista ja koetuista haasteista liittyi suoraan tai välillisesti viestintään. Kokemukset läsnäolon osoittamisesta teknologian välityksellä ja yksilön vastuun korostumisesta entisestään olivat keskeisiä haastatteluista esiin nousseita seikkoja. Koska tutkielman haastatteluaineisto koostuu vain kolmen informantin haastatteluista, eivät tutkielman tulokset ole yleistettävissä. Tarkoituksena olikin tarkastella lähiesihenkilöiden kokemuksia juuri tässä kyseisessä kontekstissa.

The goal of this bachelor’s thesis was to understand what giftedness is and especially how giftedness and creativity are related to each other. Another goal of this thesis was to increase the amount of Finnish literature within the area. The chosen research questions were: “how does giftedness and creativity present themselves in the chosen articles?” and “how can giftedness and creativity be supported?” The questions were chosen as these after reviewing relevant theoretical framework of the area, in order to be able to make conclusions from already existing research. This bachelors’ thesis was done by a literature review. In the beginning four relevant theories were explained to gain an understanding of the theoretical framework within the subject (Tannenbaum, Renzulli, Amabile and Dweck). Then five academic research articles were chosen and analyzed with the research questions in mind. The articles have been gathered using academic search websites such as EBSCOhost, Google Scholar and University of Helsinkis’ own Helka portal. In addition references have been found from University of Helsinkis’ Kaisa-library and with the help of this thesis’ supervisor Risto Hotulainen. The research articles have been analyzed so, that relevant areas to the research questions have been taken to account. One of main findings of the research was the differences between intelligence and creativity as well as the differences between academic giftedness and creative giftedness. The environmental role in the support of giftedness and creative rose also from the data. The entire research shows, that giftedness and creativity are connected and that creativity is a part within giftedness.

Anorexia nervosa is a severe and chronic mental disorder with high relapse and mortality rate. It still has relatively poor prognosis and the rates of recovery vary a lot largely depending on the way recovery is defined and specific criteria used. Studies show that recovery of anorexia nervosa is composed of changes in different areas of life and in this review I study physical, psychological, behavioral, social and functional components of recovery. I also study different definitions of recovery and how these definitions and emphasis on certain components affect treatment and research. Physical and behavioral symptoms of anorexia nervosa are clearly observable and considering this fact, it is interesting to know how psychological factors receive attention in treatment process. Within the eating disorder literature most studies focus on weight gain and improvement in eating disorder symptomatology. And in treatment those areas are the first priority. Because of life-threatening nature of the illness and the positive effect of early treatment response on prognosis this emphasis is most important. However, considering the high relapse rate of anorexia nervosa, physical condition and behavioral changes do not indicate complete recovery and other components should also be included in the definition of recovery and paid attention to in treatment. Besides, there is evidence that certain mental changes and insight into the illness allow for recovery in other components. And although physical factors are usually stressed, anorexia nervosa can alternatively be seen as a disorder of impaired identity development and disturbed sense of self. Assessment of psychological changes is challenging and information is usually derived from qualitative studies and patient’s own experiences. While qualitative approach usually is more time consuming, the detailed information they provide could be used to enrich data of empiricist methods. Nowadays, there is a lot of knowledge about risk and predisposing factors of anorexia nervosa, but limiting understanding of mechanisms of change and recovery. In order to develop more effective treatment in the future, understanding of key processes of recovery should be increased and at the same time in treatment, all components of recovery should be taken in to consideration to achieve full recovery.

Kirjallisuus on merkittävä osa varhaiskasvatuksen oppimisympäristöä ja se tarjoaa monipuolisen keinon käsitellä erilaisia teemoja ja ilmiöitä lasten kanssa. Nykyisessä varhaiskasvatuslaissa sekä sen pohjalta laaditussa varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa sukupuolisensitiivisyys on keskeinen teema. Sukupuolikäsitykset ja -odotukset alkavat muodostua jo varhaiskasvatusiässä, minkä vuoksi varhaiskasvatuksella on merkittävä rooli tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistäjänä sekä sukupuolistereotypioiden purkajana. Tämän tutkimuksen keskiössä on kirjojen käyttäminen sukupuolisensitiivisen kasvatuksen välineenä. Tavoitteena on tarkastella, tarjoavatko tämän hetken lainatuimmat lastenkirjat moninaisia sukupuolimalleja lukijoilleen. Tutkimus on luonteeltaan laadullinen tutkimus ja sen aineisto koostuu viidestä lastenkirjasta, jotka ovat peräisin Helmet-kirjastojen vuoden 2020 lainatuimpien lastenkirjojen listalta. Aineiston analyysimenetelmänä käytettiin sisällönanalyysia, jolla tulkittiin niin teosten tekstejä kuin kuvia. Tutkimuksessa analysointi perustettiin kirjojen hahmojen ulkoisiin piirteisiin sekä heidän ympärilleen rakennettuun väri- ja tavaramaailmaan. Tutkimustulokset osoittivat, että sukupuolta ilmennetään lastenkirjoissa yhä varsin stereotyyppisesti ja kapeasti. Sukupuolia tunnistetaan kirjoissa kaksi, eikä moninaista sukupuoli-identiteettiä tuotu ilmi aineistossa lainkaan. Hahmojen kuvauksissa korostettiin perinteisesti maskuliiniseksi tai feminiiniseksi miellettyjä ominaisuuksia, värejä ja tavaroita. Tämän tutkimuksen valossa todellisuus sukupuolen moninaisuudesta ei vielä ulotu tavan kuvakirjoihin. Varhaiskasvatuksen näkökulmasta tämä merkitsee erityistä tarvetta sukupuolitietoiselle kasvatusotteelle pedagogisissa lukuhetkissä sekä fyysisen oppimisympäristön suunnittelussa. Tukeakseen jokaisen lapsen identiteetinkehitystä, on tärkeää esitellä ja tarkastella kriittisesti lasten kulttuuria sukupuolen moninaisuus huomioiden.