Browsing by Title
Now showing items 3105-3124 of 6686
-
(2022)Tämän tutkimuksen tarkoitus on selvittää, miten ilmastokasvatus huomioidaan ympäristökasvatuksessa 1. ja 2. luokalla koulussa. Samalla tutkittiin opettajien kokemuksia, millä tavoin luontoa oppimisympäristönä hyödynnetään alkuopetuksessa. Tutkimuskirjallisuuden mukaan vuosiluokilla 1. ja 2 ilmastokasvatus on ensisijaisesti arvo-, asenne – ja tunnekasvatusta. Tutkimuksen teoreettisessa taustassa aikaisempien tutkimusten lisäksi perehdytään Peruopetuksen opetussuunnitelman perusteiden (2014) tavoitteisiin. Opetussuunnitelman (2014) tavoitteiden mukaan, opetuksen tulee ohjata oppilasta syventämään kiinnostusta luontoa ja sen ilmiöitä kohtaan sekä vahvistamaan luontosuhdetta ja ympäristötietoisuutta. Tutkimuksessa tarkastellaan ilmastokasvatuksen tavoitteita ja toteuttamista alkuopetuksessa. Lisäksi tutkimuksessa tarkastellaan, millä tavoin luontoa oppimisympäristönä hyödynnetään alkuopetuksessa. Opettajan rooli oppimisympäristön kehittäjänä on tärkeätä, kun oppimisympäristöjä tarkastellaan didaktisesta tai pedagogisesta näkökulmasta. Tutkimuksen aineistonkeruu toteutettiin avoimella kyselylomakkeella. Laadullisen tutkimuksen tiedostonkeruu toteutettiin sähköisellä kyselylomakkeella kolmessa koulussa. Ainestoa kerättiin myös kahdesta Facebookin opettajien ryhmästä. Kahdeksan alkuopetuksen opettajaa vastasi kyselylomakkeen avoimiin kysymyksiin keväällä 2022. Tutkimuksen aineisto analysoitiin käyttämällä abduktiivista eli teoriaohjaavaa tutkimustapaa soveltaen fenomenografista lähestymistapaa. Tutkimustulokset osoittivat, että opettajat toteuttivat ilmastokasvatusta laaja-alaisesti ja luontoa oppimisympäristönä hyödynnettiin opetuksessa. Tutkimusaineiston perusteella arjen teot, osallisuus ja tunteet nousevat tärkeäksi osaksi koulun ilmastokasvatusta. Tutkimusaineistosta nousi esille, että luontoa oppimisympäristönä hyödynnettiin erityisesti äidinkielessä, matematiikassa, liikunnassa ja ympäristökasvatuksessa. Huomioitavaa on luonnon rauhoittava ja oppimista tukeva positiivinen vaikutus.
-
(2021)Tavoitteet: Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli hahmottaa tekijöitä, jotka vaikuttivat luontopainotteisen ryhmän valintaan lapselle sekä miten luontopainotteinen varhaiskasvatusympäristö on vaikuttanut vanhempien mielestä lapseen ja perheen elämään. Vanhempien perusteluita ja kokemuksia verrataan teoriaan. Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että luonnonympäristöt tarjoavat monipuolisen oppimisympäristön, joka tukee lapsen kasvua ja kehitystä. Luonnossa vietetyllä ajalla on todettu olevan positiivisia vaikutuksia hyvinvointiin ja lapsen luontosuhteen syntymiseen. Kasvatuksella on tärkeä tehtävä luontosuhteen pohjan luomisessa, sillä vahva lapsuudessa syntynyt luontosuhde kantaa läpi elämän ja vaikuttaa haluun suojella luontoa. Menetelmät: Tutkimus toteutettiin yhteistyössä kahden eteläsuomalaisen päiväkodin kanssa, joissa tarjottiin mahdollisuutta luonto- ja metsäpainotteiseen varhaiskasvatukseen. Kyselylomake lähetettiin sähköpostitse ja siihen vastasi yhdeksän vanhempaa. Saatua aineistoa analysoitiin teoriasidonnaisella sisällönanalyysillä, koska se mahdollistaa aineiston tarkastelun aineistolähtöisesti, ottaen kuitenkin huomioon tutkijan aiemman tiedon ja tutkimuksessa käytetyn kirjallisuuden. Tulokset ja johtopäätökset: Vanhempien päätökseen valita luontopainotteinen varhaiskasvatuspaikka vaikuttivat heidän tärkeänä pitämänsä arvot, joita haluttiin myös välittää lapselle, luonnon ja ulkoilun positiiviset vaikutukset terveyteen, päiväkodilta tarjottu mahdollisuus sekä luontoa pidettiin lapsen kasvun ja kehitystä tukevana oppimisympäristönä. Luontoryhmällä nähtiin olevan pääosin positiivisia vaikutuksia niin lapseen kuin perheeseen. Ryhmässä oleminen vaikutti lapsen käyttäytymiseen, joka näkyi puolestaan perheen arjessa. Lapsen kuvailtiin olevan rauhallisempi ja jaksavan keskittyä paremmin, kun päivän energiat on purettu jo päiväkodissa ollessa. Terveydessä merkittävin vaikutus oli yleiseltä kausi-influenssalta välttyminen, tutkimus antoi myös viitteitä motorisen kehityksen paranemisesta ja psyykkisen terveyden kohenemisesta. Perheen arjessa ulkoilu oli vähentynyt, mutta vapaa-ajalla luonnossa liikkuminen oli puolestaan lisääntynyt luontoryhmän vaikutuksesta. Lapsen käytöstä luonnossa kuvailtiin luontoa kunnioittavaksi sekä lapsen tietävän luonnosta paljon asioita. Nämä viittaavat lapsen positiivisen luontosuhteen syntymiseen.
-
(2020)Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, miten eri tavoin luonnossa oppimista on järjestetty Suomessa ja mitä myönteisiä vaikutuksia luonnolla on oppimisympäristönä. Tutkimus toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Aineistona käytettiin vertaisarvioituja 2000-luvun jälkeen julkaistuja artikkeleita sekä käsikirjoja. Tiedonhaussa käytettiin hakusanoja ja hakusanojen yhdistelmiä. Haku rajattiin suomen- ja englanninkielisiin lähteisiin. Tutkimustulosten perusteella ilmeni, että Suomessa luonnossa oppimista on järjestetty monin eri tavoin. Keskeisiä toimintamalleja olivat luontoretkeily, ulkoluokka, luontokoulu, ympäristökoulu ja retkitoiminta. Luontokoulu on ainoa käsite, joka mainitaan sellaisenaan vuoden 2014 opetussuunnitelman perusteissa. Erilaisia toimintamalleja voidaan toteuttaa seikkailukasvatusta tai elämyspedagogiikkaa hyödyntäen. Luonnolla oppimisympäristönä oli hyvin monipuoliset vaikutukset oppilaisiin ja luontoa hyödynnetään etenkin laaja-alaisten taitojen opettamiseen. Luonnolla oli myönteinen vaikutus lasten luontosuhteen kehittymiseen. Luontosuhteen lisäksi luonnolla oppimisympäristönä oli myönteisiä fyysisiä, psyykkisiä ja sosiaalisia vaikutuksia. Fyysisistä vaikutuksista isoimmaksi nousi oppilaiden lisääntynyt liikkuminen ja psyykkisistä vaikutuksista keskittymiskyvyn paraneminen. Sosiaaliset vaikutukset ilmenivät etenkin sosiaalisten suhteiden paranemisella. Jatkotutkimuksissa voisi selvittää millaisia haasteita ja negatiivisia puolia luonnon käyttämisellä oppimisympäristönä voisi olla.
-
(2023)Tämän tutkimuksen tarkoituksena on tarkastella varhaiskasvatuksen opettajien näkemyksiä luontoretkien roolista lasten luontosuhteeseen. Tutkimuksessa tarkasteltiin, millaisia luontoretkiä varhaiskasvatuksessa järjestetään ja millainen on varhaiskasvatuksen opettajan rooli lasten luontosuhteeseen. Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että luontoretket ovat merkityksellisiä lasten fyysisen, sosiaalisen, kognitiivisen ja emotionaalisen kasvun ja kehityksen kannalta. Varhaiskasvatuksen opettajien näkemyksiä luontoretkistä on tärkeä tutkia, jotta voidaan tarkastella ovatko luontoretket pedagogisesti suunniteltuja sekä perusteltuja ja tukevatko ne lasten kehitystä, kasvua ja oppimista kokonaisvaltaisesti. Tutkimukseen osallistui neljä vapaaehtoista varhaiskasvatuksen opettajaa. Tutkimusaineisto kerättiin sähköisen kyselylomakkeen avulla, jossa oli avoimia, strukturoituja sekä asteikkoihin perustuvia kysymyksiä. Tutkimus on kvalitatiivinen tutkimus ja analyysimenetelmänä käytetään sisällönanalyysia sekä teemoittelua. Tutkimus osoitti, että luontoretket ovat tärkeä osa varhaiskasvatusta, sillä ne vaikuttavat positiivisesti lasten luontosuhteeseen. Tutkimus osoitti, että varhaiskasvatuksen opettajat kokivat luontoretkien olevan hyvä tapa tukea lasten luontosuhdetta. Lisäksi tutkimus osoitti, että varhaiskasvatuksen opettajat pitivät lasten suhdetta luontoon tärkeänä. Lapsen luontosuhteen tukeminen ja sen vahvistaminen nousi opettajien vastauksissa yhdeksi luontoretkien tavoitteeksi. Kaikenlainen monipuolinen tekeminen luonnossa vahvistaa lasten luontosuhdetta sekä edistää heidän kokonaisvaltaista kasvuaan, kehitystään ja oppimistaan.
-
(2019)The alienation from nature among the younger generations has become a concern in stud- ies as well as in the media during recent years. Separation from nature easily leads to the exploitation of nature in a damaging way. The desire to take good care of nature develops during childhood through a positive relationship with nature. The aim of this study was to research the development of child's relationship with nature. The study examines the structure of the child's natural relationship from the perspectives of the family and the growing environment, school and outdoor activities. This research is a descriptive literature review. The research data consisted of articles collected from six different databases. The articles were peer reviewed and published in the 21st century. Individual keywords and combinations of keywords were used to find the data. The keywords in Finnish were luontosuhde, luontoliikunta, luonto and lapsi. English searches were made by the keywords nature connection, human-nature connection, nature relationship, nature, children, outdoor education and outdoor physical education. According to this study, it can be stated that growth environment, family, school and nature activities are all important for a child when developing a relationship with nature. The relationship with nature develops stronger in children living in rural areas compared to those living in urban areas. Parents, in turn, help in constructing this relationship by conveying values and attitudes towards nature. Outdoor activities provide the child with experiences and perceptions on which to construct a relationship with nature. In school, connection to nature can be promoted through environmental education and by providing information on nature. The results of this study can be used especially in education, by taking into account children’s growing environments, by cooperating with parents and by providing nature experiences that children may not have at home. Further research could identify what could be done at school in order to increase children’s interest in nature or the factors that attract children to nature in general. From a school perspective, it might be interesting to study how much individual forest trips or outdoor education during the school day affect children's interest in nature?
-
(2023)Lapsilla on luontainen kyky pysähtyä luonnon ihmeiden äärelle ja tätä ihmettelyä varhaiskasvatuksen henkilöstön tulisi tukea. Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää millaisena oppimisympäristönä luonto nähdään varhaiskasvatuksessa ja miten luontoa hyödynnetään oppimisympäristönä. Lisäksi tutkimuksen tehtävä on kuvata pedagogista toimintaa luonnossa ja henkilöstön näkemyksiä luonnossa toimimisen hyödyistä. Aiemmat tutkimukset osoittavat luonnon vaikutuksia hyvinvointiin ja motoriikan kehittymiseen, mutta luontoa oppimisympäristönä varhaiskasvatuksen kontekstissa on tutkittu melko vähän. Varhaiskasvatussuunnitelma velvoittaa käyttämään monipuolisesti eri oppimisympäristöjä ja näin ollen luonto tulisi nähdä entistä vahvemmin yhtenä varhaiskasvatuksen oppimisympäristönä. Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena eli laadullisena tutkimuksena, jossa on fenomenografisia piirteitä. Tutkimuskyselyn aineisto kerättiin tutkijan omia verkostoja hyödyntäen ja tutkimuskyselyyn saatiin 16 vastausta varhaiskasvatuksen henkilöstöltä. Aineisto analysoitiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin keinoin. Tutkimuksessa pystyttiin luomaan neljä kategoriaa, jotka kuvaavat ilmiötä luonto varhaiskasvatuksen oppimisympäristönä. Tutkimustulosten ja laajan lähdekirjallisuuden perusteella voidaan todeta, että luonnossa oleskelu, toimiminen ja liikkuminen tukee lapsen kokonaisvaltaista kasvua, kehitystä ja oppimista. Luonnon hyödyt oppimisympäristönä ovat kiistattomia, mutta tutkimustuloksissa nousi esiin myös esteitä. Henkilöstön oma luontosuhde ja toimintatavat sekä yksikössä vallitseva toimintakulttuuri vaikuttavat vahvasti siihen hyödynnetäänkö luontoa oppimisympäristönä. Henkilöstön tulee tiedostaa toimivansa roolimalleina, kun lapset rakentavat suhdettaan luontoon. Varhaiskasvatus voidaankin nähdä koko maapallon tulevaisuuden kannalta merkittävänä ajanjaksona, sillä lapsena omaksuttu myönteinen suhde luontoon auttaa tekemään hyviä valintoja aikuisenakin. Lapsissa on toivo ja tulevaisuus.
-
(2017)The aim of this study. Outdoor education refers to moving lessons outdoors to a natural environment more than once a week. The aim of this study is to investigate is it beneficial to occasionally move classes outdoors. In this study I examined literature on how an outdoor learning environment affects the well-being and learning of pupils. This study will act as a theoretical base for my future master’s thesis, in which I will further study the use of outdoor learning environments in practice. Environmental awareness and green thinking have increased clearly during the past years. Therefore it is important to find out if teaching could be organized more frequently outdoors. The new Finnish curriculum (2014) encourages experiential learning and recognizes the student’s active role in the learning process. These aims of the curriculum can also be reached in an outdoor environment. Methods. In this literature review I studied different articles and used them to answer the research question. I chose to examine this theme from the pupil’s point of view. In the analytic phase I chose to divide the results into psychological, physical and social effects. Results. The results indicated that there are positive effects of learning in an outdoor environment, especially on the physiological well-being of a pupil, as an outdoor environment decreases for example stress. Having a healthy relationship with nature can also help prevent depression. Pupils who participate in outdoor lessons also have better concentration than their peers. During outdoor lessons pupils are physically more active than during traditional classroom lessons. The positive effects on the physical well-being of pupils are clear. Physical well-being and experiential learning are linked to improved memory. The social effects of outdoor education can be seen through the improved group atmosphere and cohesion of the class. Not all the examined studies stated that there are any notable differences between outdoor and indoor environment to the activity.
-
(2023)Luonto ja sen vaikutukset ihmisen kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin ja terveyteen ovat olleet esillä viime aikoina. Luonnolla tunnetaan olevan rauhoittava vaikutus. Luontokokemusten on nähty aikaansaavan myös ilon, vahvuuden ja voimakkaan läsnäolon kokemuksia. Lapsille ympäristöön tutustuminen tapahtuu luontaisesti leikkimällä, tutkimalla ja ihmettelemällä. Tarkkaavaisuuden, aktiivisuuden ja impulsiivisuuden säätelyn ja hallinnan haasteita kokevia lapsia on nykypäivänä yhä enenevissä määrin. Tutkielman tarkoitus on selvittää, tukeeko luontoympäristö lasten, joilla on todettu ADHD, aktiivisuuden, tarkkaavuuden ja impulsiivisuuden haasteiden säätelyä. Tutkielmassani, kuvailevan kirjallisuuskatsauksen keinoin, perehdyn aiempiin tutkimustuloksiin luontoympäristön vaikutuksista ADHD:n haasteiden esiintymiseen ja säätelyyn. Rajasin aineiston 2011 jälkeen tehtyihin tutkimuksiin, jotta tutkimustieto olisi luotettavaa nykyhetkessä. Katsausaineistoni koostuu kuudesta tutkimuksesta. Kirjallisuuskatsauksen yhtenevät ja aikaisempia tutkimuksia vahvistavat tulokset viittaavat siihen, että luontoympäristön hyödyntäminen oppimisympäristönä, ja siten luontokokemuksien mahdollistaminen lapsille, lievittävät lapsen ADHD oireita sekä saattavat ehkäistä tarkkaavuuteen, impulsiivisuuteen ja aktiivisuuteen liittyvien haasteiden etenemistä diagnoosiin. Tutkielmani osoittaa luontoympäristön myönteisiä vaikutuksia lapsiin, joilla on todettu ADHD. Luonnolla on todettu olevan virkistävä vaikutus tarkkaavaisuuteen. Lisäksi luonnon tarjoaman tasapainottavan ympäristön vaikutus aivojen toimintaan ja siten fysiologisen stressireaktion esiintymiseen linkittyy lapsen impulsiivisen käytöksen lieventymiseen. Luonnossa lapsen aktiivisuustaso laskee, johtuen luonnossa olevan vähemmän ympäristöstä aiheutuvia stressitekijöitä kuin urbaanissa ympäristössä. Nyky-yhteiskunnassa on monia stressiä aiheuttavia tekijöitä, jonka vuoksi on tärkeää tunnustaa uusia menetelmiä, joiden avulla voidaan edistää ja ylläpitää terveyttä. Luontoympäristön hyödyntämisellä oppimisympäristönä on lukuisia lapsen kasvua, kehitystä, terveyttä ja hyvinvointia tukevia vaikutuksia. Positiivisista tuloksista ja katsauksesta nousseista löydöksistä huolimatta tulee luontoa oppimisympäristönä tutkia enemmän myös siltä kannalta, miten henkilöstön asenteet, ryhmän resurssit sekä jokaisen lapsen henkilökohtainen kasvu ja kehitys tulee tuetuksi luontoympäristöä hyödyntämällä. Tutkielmasta nousseet tulokset voidaankin nähdä kannustimena tulevaisuudessa niin päiväkotiympäristöjen ja niiden suunnittelun kannalta, että lasten kasvun, kehityksen ja oppimisen tukemisessa, sekä erityisesti lapsen ADHD:n kuntoutuksen muotona.
-
(2016)Tiedekunta - Fakultet – Faculty Behavioural Sciences Laitos - Institution – Department Teacher Education Tekijä - Författare – Author Riikka Lehtisaari Työn nimi - Arbetets titel Nature environmental studies learning environment in the curriculum, textbooks and teaching materials Title Oppiaine - Läroämne – Subject Education Työn laji/ Ohjaaja - Arbetets art/Handledare - Level/Instructor Candidate’s Thesis / Arja Kaasinen Aika - Datum - Month and year 11.4.2016 Sivumäärä - Sidoantal - Number of pages 48 p. Tiivistelmä - Referat – Abstract Based on previous studies, expanding the teaching to the authentic environment, has been found to be conducive to learning. A good learning environment has been found to strengthen the deep and versatile learning. Small studies will help students to acquire research-working methods. These were the key starting points for this study. Purpose of this study is to examine how in the environmental studies series of books Pisara, and in the teacher's material, as well as in the curriculum in 2014, reflected the expansion of teaching from the class to nature and the surrounding environment. The task is to find out what types of activities in the nearby nature is designed for the task and how abundant nature is to take advantage of. The investigation covered the primary school age groups. This qualitative study material consists of a wide-ranging knowledge of basic education curriculum 2014 environmental studies of the subject with regard to taking into account the, Sanoma Pro, a new environmental studies textbook series Pisara, as well as the book series teaching material. I analyzed the material basis of data. The theoretical framework began to take shape at same time with analysis. However, the final theoretical part consisted only after the analysis. The curriculum objectives mentioned relatively often that the teaching seeks to expand the nature of the school and the surrounding area. Environmental doctrine was seen as a key task of building of pupils' relationship with nature. The starting point of learning environments recovery was deemed pupils' own experiences with their surroundings, and phenomena were approached by studying. Research orientation performed throughout the primary school teaching contents. Nature as a learning environment was more abundant in the material, the smaller the pupils what was going on. The analysis shows that, taken in different senses of observation is the perfect way to carry out the examination of the environment. ICT skills will be utilized, for example, photographing observations of nature and environmental events. Teaching in nature to guide consideration of the environment. Environmentally responsible tasks were related to trips, taking care for the school's area and the surrounding nature, and the pleasantness. Avainsanat – Nyckelord Keywords learning environment, nature, primary school Säilytyspaikka - Förvaringsställe - Where deposited City Centre Campus Library/Behavioural Sciences/Minerva Muita tietoja - Övriga uppgifter - Additional information
-
(2017)The purpose of this study is to examine the concepts of self-image and self-esteem through a descriptive literature review and to present their link to individual behavior and further to learning. This study also considers the role of a teacher in endorsing the development of self-image and self-esteem in school environment. Self-image and self-esteem are both build in interaction with other individuals and environment and reflected continuously in our communication. At best schools can, leading by the teacher, provide students with a safe place to interact and thus enhance affirmative self-image. At first this study defines the concepts of self-image and self-esteem and their link to behavior and learning. The concepts are partially coinciding and they have several parallel concepts. When it comes to literature, these concepts are arousing discussion among researchers and are topical in our perception of learning. Furthermore diverse pedagogic solutions to endorsing self-image and self-esteem in schools are presented based on the one-dimensional self-esteem model by Borba. Building affirmative self-image and –esteem is not a straightforward process but the years during comprehensive school are the most favourable phase for it. Self-image is developed to a rather permanent entity in our childhood and therefore it keeps on affecting us for the rest of our lives. We encounter the world through our self-image, which defines the way we react to issues and deal with them. We live in a constantly moving world, where knowledge and skills are changed and updated by daily basis. In an environment like this our ability to approach new things and acquire new skills has become crucial.
-
(2021)Suhdepedagogiikka, eli opettaja-oppilassuhteen kautta opettaminen on eräänlainen vastalause kontrolliin perustuvalle standardoidulle mallille. Se pyrkii luomaan luokkahuoneeseen ilmapiirin, joka perustuu koheesioon, vastuullisuuteen ja ennen kaikkea jaettuun luottamukseen. Luottamus mahdollistaa oppilaalle haavoittuvaisuutta ja riskien ottamista ja luo näin turvallisuutta, täyttäen ikään kuin sivutuotteena koulun pedagogisia tavoitteita. Tutkimuksen tarkoituksena on siis analysoida luottamuksen tuomaa vaikutusta luokkahuoneeseen ja sen sisäiseen toimintailmapiiriin. Tutkimus siis pyrki vastaamaan tutkimuskysymyksiin ”millä tavoin luottamus vaikuttaa luokkahuoneen pedagogiseen suhteeseen” ja ”miten luottamusta käytetään toimintailmapiirin rakentamisessa ja mikä sitä voi estää?” Tutkimus toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena, ja harkittujen hakusanojen perusteella aineistoksi valikoitui satunnaisotannalla 13 vertaisarvioitua artikkelia ympäri maailmaa. Aineisto koostui lähinnä haastattelu- ja kyselylomakkeilla tehdyistä kokeista alakoulun kontekstissa. Tätä aineistoa tutkittiin teoriaohjaavan sisällönanalyysin keinoin, sillä keskiössä oli aineistolähteisyys, mutta samalla valmiit mallit suhdepedagogiikasta ja luottamuksesta. Tämä kuvaileva kirjallisuuskatsaus toteutettiin siis arvioimalla ja yhdistelemällä valikoituneen aineiston tuloksia suhdepedagogiikan kentällä. Luottamus vaikutti erittäin positiivisesti oppilaiden akateemiseen suoriutumiseen, kouluhyvinvointiin ja viihtyvyyteen luokkahuoneessa. Jos pedagoginen suhde oli perustunut luottamukselle, oppilaat suoriutuivat koulussa paremmin ja kokivat koulutyöskentelyn mielekkäänä ja palkitsevana. Näin ollen luokkahuoneissa, joissa opettaja hyödyntää suhdepedagogiikan keinoja, oppilaan oma persoona ja toimijuus tulevat huomioiduiksi. Opettaja pystyy näitä huomioon ottaen luomaan luokkahuoneeseen toimintailmapiirin, jossa oppilaat kohdataan ja heihin luotetaan. Näin opettajan ja oppilaiden välillä ei ole auktoriteetin tuomaa kuilua, vaan uudenlaiset roolit, jotka rakentavat mielekkään ympäristön sekä opettajille että oppilaille.
-
(2018)Objectives. The objective of this empirical research was to describe, analyze and interpret the experience of the parents of the children who attend day-care, how and why an active employee instils trust in the parents’. The co-operation between a parent and a day-care worker is essential to early-childhood education. As a mandatory document National Core Curruculum for Early Childhood Education and Care 2016, describes early childhood edu-cation as the all encompassing advancement of upbringing, development and education of a child whilst co-operating with the parents of the children at day-care. Trust between the parents and the day-care workers is a foundational starting point for a working co-operation. Trust can be seen as a habit which is based on feelings. That habit is our natu-ral way to relate to other people. There has not been made a lot of researches about par-ents’ trust towards day-care workers but for example employees’ sensitivity have been seen as a fact that increases the feelings of trust Methodology. The study conducted was qualitative research, and the research assign-ment was defined as one question and was complemented by two clarifying questions. For this research 4 parents were interviewed february of 2018 in a focused interview whose children were in the care of the day-care center. All The interviews had been tran-scribed and the material was analyzed through the theory guiding qualitative content anal-ysis. Results and Conclusion. The parents had taken into account the information the worker provided for their child as strengthening factor of their trust. In addition the parents seeing the day-care workers in action not just with their children also left a remarkable impact on their trust towards the workers. Also the parents mirrored their trust towards the cay-care workers on the basis of how their child enjoyed the day-care and reacted to each day-care employee. Based on the results of this research the methods or practices of the day-care worker was a significant factor that impacted the parents’ trust experience towards the day-care worker.
-
(2017)The aim of this Banchelor’s thesis is to view how the development of a child’s creative process is supported on the two parts of the Finnish primary school Curriculum 2014; the approach for learning and the wide scale know-how. The world is continuously changing and the chairman of the Finnish Education organization Olli Luukkainen has argued, among other professionals, that there will be a growing need for creative skills at the working life in the future. This gives a good reason why encouraging for a creative way of working is important already at the primary school level. The wide scale know-how is a part of curriculum which is meant to give students an ability to face the future challenges. The approach for learning, however, is the ultimate base for all teaching and it defines the teaching methods for example. This is why this Banchelor’s thesis views these parts of the Finnish curriculum. From the wide range of the study of creativity, the approach towards creativity on this thesis is through Wallas’ creative process. The process includes four stages which lead to a creative product. The stages are preparation, incubation, illumination and verification. A skill for creative thinking is seen as a basis for the whole process. On this thesis, the basic elements for the creative thinking are defined to be divergent thinking, confidence and interaction. The research material was analysed by a theory-driven content analysis. The aims which supported the creative thinking and the creative process development were picked up from the research material and analysed and interpreted based on the theoretical backround of the study. The result was that the development of the creative thinking was supported stronger than the creative process on the research material. All three parts of creative thinking, divergent thinking, confidence and interaction, were developed evenly, although the improving of the students’ confidence was seen most common. The preparation stage of the creative process was supported most, the other stages were supported lightly or not at all. It could be seen that the Finnish curriculum supports mainly the development of the basic elements of the creative process.
-
(2020)Yhteiskuntamme ja sen sisältämä teknologia kehittyy hurjaa vauhtia ja näin ollen koulutkin saavat uusia välineitä ja materiaaleja, joita hyödyntää opetuksessa. Teknologian kehityksen ohella myös opetustavat kehittyvät ja muuttuvat. Yhteiskuntamme nopea kehitys on nostanut jo tunnetun kyvyn entistä enemmän esille, luovuuden. Samoin luovuuden kehittymisen merki-tystä lapsen ja nuoren elämässä ollaan korostettu tulevan työelämän ja muun elämän kannal-ta. Kirjallisuuskatsauksessani tarkoituksena olisikin selvittää ja tarkastella kuinka aikaisem-missa tutkimuksissa ja kirjallisuudessa luova oppiminen sisältyy ala-asteen musiikinopetuk-seen. Lisäksi tarkoituksenani on selvittää kuinka musiikkiteknologiaa voidaan hyödyntää musiikin luovaan tuottamiseen ja luovaan oppimiseen musiikinopetuksessa. Kandidaatintutkielmani toteutin kirjallisuuskatsauksena ja aineiston etsimiseen hyödynsin Helka-kirjaston hakupalvelua ja Googlen tarjoamaa hakukonetta Google Scholaria. Google Scholarista löysin aikaisempia tutkimuksia, jotka olivat hyödyllisiä omalle aiheelleni. Tarkem-min määriteltynä hyödynsin teoriakirjallisuutta, sähköisiä tutkimuksia sekä vuoden 2014 pe-rusopetuksen opetussuunnitelman perusteita. Tutkimusaineiston perusteella luovaa oppimista ja musiikin luovaa tuottamista, joissa oppilaat pääsevät itse varsinaisesti olemaan toimijoita ja osallisia oppimisessa pitäisi sisällyttää musii-kinopetukseen. Musiikinopetuksessa oppilaiden oppimiseen pitäisi sisällyttää produktiivista kasvatustoimintaa, jossa he pääsevät itse luomaan uutta ja kokeilemaan erilaisia vaihtoehto-ja. Opettajat mainitsivat, että oppilaat innostuivat aina tablet-laitteiden ja tablettisovellusten käytöstä opetuksessa. Lisäksi teoriakirjallisuudesta ja edellä mainisemani aikaisemman tut-kimuksen haastateltavat opettajat nostivat esille tablettisovellusten tehokkuuden oppimisen näkökulmasta. Tablettisovellusten toiminnot ja sisällöt olivat oivallisia musiikinopetukseen, luovan oppimisen ja musiikin luovan tuottamisen kannalta. Yleinen käsitys oli, että luovaa op-pimista, musiikin luovaa tuottamista ja tablet-laitteiden hyödyntämistä pitäisi sisältyä perus-koulun ala-asteen musiikinopetukseen.
-
(2018)The Finnish national core curriculum 2016 sets creative music making such as improvising and composing as one of the main contents and targets of music education. Still many primary school teachers feel uncomfortable to teach creative music making in school. The aim of this study was to highlight the primary school teachers’ thoughts about creative music making in grades 3 – 6. The study sought to determine what kind of targets teachers set to creative music making, what working methods they use and how teachers understand their own role as an instructor of a creative music making. The interest of this research lays especially in the teachers’ own experience of creative music making. This was a qualitative case study. My research material consisted of semi-structured inter-views from two class teachers who had a lot of experience of creative music education. The interviews were analysed using thematic approach of content analysis method. I classified the research material in three categories that stood out from the material. The final research questions were based on those categories. The teachers highlighted pupils growing interaction skills, mental growth and ICT skills as the most important targets of creative music making in primary school. The mostly used working methods were various technology-based compositional projects. The teachers experienced their own role in creative music making process in many ways. The teachers highlighted especially their role as a structure creator and enabler. According to the results teacher’s role was also to encourage and give feedback to pupils during the process.
-
(2021)Tiivistelmä Johdanto: Luovuuden yleismääritelmän mukaan luovuuden kriteerit ovat toimivuus ja uudenlaisuus. Luovuuden mittaamiseen on neurotieteessä käytetty etenkin eriytyvää ajattelua eli divergoivaa ajattelua mittaavaa vaihtoehtoisten käyttötapojen testiä (AUT). Aivoissa on laajoja hermoverkkoja, jotka kattavat esimerkiksi otsalohkon, päälakilohkon, takaraivolohkon ja ohimolohkon alueita. Oletusverkko (DN) liittyy itsetuotettuun ajatteluun mielen sisällä. Frontoparietaalinen ohjausverkko (FPN) vaikuttaa toiminnanohjaukseen. Olennaisen tunnistava verkko (SN) puolestaan vaikuttaa sekä DN ja FPCN-verkkoihin ja tunnistaa esimerkiksi tunteellisesti merkittäviä asioita. DN ja FPCN -verkkojen korrelaatiota ja antikorrelaatiota on tutkittu. Tässä katsauksessa: Narratiivisen kirjallisuuskatsauksen menetelmällä tutkittiin, millaista hermoverkkotoimintaa tapahtuu luovuuden, erityisesti ideoiden tuottamisen, aikana, sekä mitä aivojen alueita hermoverkkoihin liittyy. Luovuuden prosessit vaikuttavat olevan tavoitteen ohjaamaa, sillä frontoparietaalinen ohjausverkko (FPCN) osallistuu yhteistyössä oletusverkon ja olennaisen tunnistavan verkon kanssa luovuuden prosessien tuottamiseen. Frontoparietaalinen ohjausverkko toiminnallisesti kytkeytynyt oletusverkkoon siten, että FPCN-verkon kummatkin osaverkot FPCNa ja FPCNb toimivat eri tavoin suhteessa oletusverkkoon. Ideoiden tuottamiseen tarvitaan oletusverkkoa ja puolestaan ideoiden yhdistäminen toimivalla tavalla edellyttää frontoparietaalista ohjausverkkoa. Pohdinta: Luovuuden aikana useampi laaja hermoverkko ja niiden osaverkot toimivat yhteistyössä. Tutkielmassa pohditaan myös luovuuden kognitiivisia prosesseja perustuen tutkimukseen aivojen laajoista hermoverkoista
Now showing items 3105-3124 of 6686