Browsing by Title
Now showing items 3125-3144 of 6763
-
(2023)Tavoitteet. Tutkielmani tavoitteena on selvittää paperin käyttömahdollisuuksia mustesuihkutulostuksessa, kun muste on toteutettu luonnonväreillä. Tutkimuskysymyksenä tutkielmassa ovat: 1. Millainen musteresepti toimii luonnonväriaineella toteutettuna, kun tulostetaan mustesuihkutulostimella? 2. Miten luonnonväri pohjainen muste toimii paperille tulostaessa? Paperin valmistuksen päämateriaali on selluloosa ja aiemmat tutkimukset (Kylmälahti, 2014; Ylänen, 2020) selluloosapohjaisten kuitujen värjäyksestä luonnonväreillä ovat tuottaneet positiivisia tuloksia. Menetelmät. Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena. Menetelmänä on kuvaileva, integroiva kirjallisuuskatsaus. Tutkimusaineistoksi valikoitui vertaisarvioituja julkaisuja, jotka löytyivät Helkan sekä Google Scholarin kautta. Aineistoon valittiin seitsemän englanninkielistä artikkelia, joissa muste oli valmistettu luonnonväreillä ja tulostus oli toteutettu mustesuihkutulostimella joko paperille tai selluloosapohjaiselle tekstiilille. Tulokset ja johtopäätökset. Mustesuihkumusteen formulointiin tarvitaan väriaineen lisäksi, liuotin sekä lisäaineita. Neljässä tutkimuksessa musteet olivat vesipohjaisia, kahdessa oli käytetty liuotinpohjaa ja yhdessä kasvirasvaa. Kaikki tutkimukset onnistuivat toteuttamaan onnistuneen tulostuksen. Lisäaineita käytetään säätämään fysikaalisia ominaisuuksia, kuten stabiilisuutta, viskositeettia ja pintajännitystä. Kahdessa tutkimuksessa tutkittiin stabiilina pysymistä useamman viikon ajan ja tällöin Ph, viskositeetti ja pintajännitys olivat mitattavia ominaisuuksia. Molemmissa tutkimuksissa muste säilyi stabiilina. Selluloosa kuituiset tekstiilit sekä paperi ovat huokoisuus ominaisuuksiltaan erilaisia ja paperille tulostaessa väriin vaikuttavat myös paperin laatu. Tutkimusta olisi hyvä laajentaa koskemaan pelkästään paperia ja sen eri laatuja, jolloin tulokset olisivat tarkempia tulostustarkkuuden osalta.
-
(2021)Tämän tutkimuksen tarkoituksena on saada yleiskuvaa siitä, millaisena varhaiskasvatuksen opettajien työhyvinvointi näyttäytyy luonnossa kotonaan toimintaa toteuttavassa päiväkodissa. Tämän lisäksi tutkimuksessa pyritään myös hahmottamaan, millainen yhteys työympäristöllä ja työyhteisöllä on työhyvinvointiin. Tässä kandidaatin-tutkielmassa tarkastelen työhyvinvointia Maslowin (1998) motivaatioteorian kautta. Tämän lisäksi kerron myös luonnossa kotonaan toiminnasta teoria osioissa. Tutkimukseni on kvalitatiivinen eli laadullinen ja toteutin tutkimukseni puolistrukturoituna teemahaastatteluna. Haastattelin kolmea varhaiskasvatuksen opettajaa luonnossa kotonaan päiväkodista. Kaikki haastateltavat valikoituivat samasta päiväkodista. Käytin tutkimushaastattelussani kolmea eri teemaa, joita olivat työympäristö, työyhteisö ja työhyvinvointi. Tutkimuksen analyysissa teemoitin aineiston tutkimushaastattelussa käytettyihin teemoihin. Tarkoituksenani oli tarkastella haastatteluvastuksien välillä olevia yhteyksiä ja eroavaisuuksia kunkin teeman kohdalla. Työhyvinvointia lisääviksi tekijöiksi työympäristössä mainittiin luonnon läheisyys ja toiminnan suunnittelu luontoon sekä vaihtelevat maastot. Tuloksissa työhyvinvointia heikentävinä tekijöinä työympäristössä ilmeni hieman eri asioita kunkin haastateltavan kohdalla. Työhyvinvointia heikentävinä tekijöinä työympäristössä mainittiin viestintään liittyvistä väärinymmärryksistä, suunnittelu ja toimintotilojen vähyys sekä kiire ja stressi. Työyhteisöön liittyvästä työhyvinvoinnista kerrottiin positiivisesti. Hyvä ryhmähenki, toisten kunnioittaminen, sitoutuneisuus ja yhteiset kiinnostuksen kohteet sekä arvot manitiin työhyvinvointia lisäävinä tekijöinä työyhteisössä. Kaikki haastateltavat kokivat voivansa hyvin työssään. Toisin sanoen kaikkien haastateltavien vastauksista ilmeni eri asioita, joita korostettiin, mutta yhteistä kaikille oli kokemus hyvästä työhyvinvoinnista omassa työssään.
-
(2018)Research has shown that concentrating on the positive sides of human nature can increase well-being. Promoting well-being is also the goal of the practice of character strengths, a school of thought arising from the field of positive psychology that has seen its first applications by educators in recent years. The present thesis focuses on character strengths and examines the aims of character strengths -based teaching. We discuss the theory behind and present empirical research findings of the practice of character strengths as well as character strengths based teaching. The present text is a narrative literature review. We reviewed international monographs and articles as well as available Finnish literature that were relevant to our research goals. Character strengths’ definitions and the classification derived therefrom seem to be nearly consensually endorsed by researchers. Despite the fact that a certain degree of criticism is put forward in the literature, there seems to be consensus on the benefits of the practice of character strengths. Character strengths can be seen as a multidimensional concept. They are moral-based and are believed to be a skill developed by practice. The literature recognizes more than 20 character strengths which together provide a useful tool for educators. The benefits of character strengths based teaching have furthermore been demonstrated by research on the basis of which we conclude that practicing character strengths pays off. The literature on character strengths based teaching, on the other hand, is not as abundant. The aims of character strengths based teaching put forward in the literature have not yet been widely researched in the school context. Encouraging results with regard to well-being and school achievement have, nonetheless, been obtained by the studies that were performed. This literature has put forward as aims well-being, resilience, growth mindset, school engagement, as well as flourishing – a notion involving positive feelings, meaningful life, and social relations. All aforementioned aims seem to relate to and strengthen each other and can be perused through education.
-
(2021)Tutkimuksessa tarkasteltiin ala- ja yläkoululaisten (n= 452) luonteenvahvuuksien yhteyttä koulu-uupumukseen. Lisäksi tarkasteltiin luonteenvahvuuksien esiintymisen eroavaisuuksia ala- ja yläkoululaisten välillä. Kvantitatiivisen kyselytutkimuksen perusteella luonteenvahvuuksista sinnikkyys, itsesäätely, sosiaalinen älykkyys sekä ryhmätyötaito korreloivat negatiivisesti koulu-uupumuksen kanssa. Luovuus ja näkökulmanottokyky eivät korreloineet koulu-uupumuksen kanssa. Luonteenvahvuuksien esiintyvyydellä ei esiintynyt eroa ala- ja yläkoululaisten välillä.
-
(2021)Tavoitteet. Positiivinen pedagogiikka on melko nuori suuntaus, mutta sen toteuttaminen on viime vuosina lisääntynyt huomattavasti myös suomalaisissa kouluissa. Positiivisen pedagogiikan toimintakulttuuri ja siihen kuuluva vahvuuspedagogiikka näkyvät merkittävästi perusopetuksen opetussuunnitelmassa (2014), jossa korostetaan oppilaiden myönteisiä kokemuksia ja vahvuuksien tunnistamista. Aikaisemmat tutkimukset ovat osoittaneet vahvuusopetuksesta olevan hyötyä oppilaille edistäen heidän hyvinvointiaan ja oppimistaan. Vahvuuspohjaiset interventiot pyrkivät testaamaan ja kehittämään erilaisia menetelmiä, jotka voivat auttaa kasvattamaan ihmisten hyvinvointia ja onnellisuutta. Tämän kandidaatin tutkielman tavoitteena oli selvittää, millaisia luonteenvahvuuksiin keskittyviä interventioita on toteutettu alakouluikäisillä, millaisia harjoituksia niissä on käytetty sekä millaisia tuloksia niistä on raportoitu. Menetelmät. Tutkielman menetelmänä hyödynsin systemaattista kirjallisuuskatsausta. Tutkimusaineistolle asetin spesifit kriteerit, jotka seuloivat tutkimukset luonteenvahvuuksien interventiotutkimuksiin alakouluikäisillä. Käytin Google Scholar-, ERIC- ja Science Direct -tietokantoja, joista etsin tutkimuksia eri suomen- ja englanninkielisillä hakusanoilla. Tutkimusaineistoksi valikoitui viisi tieteellistä tutkimusartikkelia, jotka on julkaistu vuosien 2011−2020 välillä. Aineiston analyysissa tarkastelin tutkimuksia niiden menetelmien, tavoitteiden ja tulosten suhteen. Tulokset ja johtopäätökset. Tutkielmani tuloksista ilmeni, että vahvuuspohjaisissa interventioissa käytettyjen harjoitusten kirjo on moninainen, ja erilaisia harjoitusmenetelmiä opettajien valittavaksi on paljon. Tutkimustulokset osoittivat, että vahvuuspohjaiset interventiot lisäävät oppilaiden hyvinvointia ja elämäntyytyväisyyttä sekä parantavat heidän oppimistaan. Tulokset ovat samankaltaisia aikaisempien tutkimusten sekä teoriakirjallisuuden kanssa.
-
(2018)The aim of this study is to find out, based on literature, in which way nature restores, i.e. what kind of physiological and psychological effects nature has and what are the underlying mechanisms given in environmental psychology. In addition, the aim is to find out how re-storative natural environment is defined in literature. Many people live in an environment which is full of stimuli and often perceived as stressful, and where one’s physiological, psy-chological and social resources become exhausted. In previous research, nature’s effects on well-being are expressly connected to recovery from stress and restoration of attention. This research was conducted as a literature review and the material used were scientific ar-ticles, research reports and other science-based publications. There are plenty of interna-tional publications on this topic but in Finland nature’s positive effects has been studied main-ly in Finnish Forest Research Institute (present Natural Resources Institute Finland). According to this literature review it can be stated that the physiological effects of nature were shown as reduced stress symptoms, such as lower levels of blood pressure, heart rate and/or stress hormones, as well as lesser feelings of pain. Previous studies showed that na-ture strengthened people’s psychological well-being by increasing positive and decreasing negative emotions. In addition, feelings of refreshment, creativity and vitality were increased, and attention as well as ability to focus were restored. The effects on well-being, nature’s re-storative effects, were explained with two theories, namely the psychophysiological restora-tion theory and the attention restoration theory. The research results on those nature’s qualities that promote well-being were contradicting, however. According to the previous studies, it is somewhat culture-bound what kind of envi-ronment (nature) is perceived as the most attractive. To Finnish people forest seems to be the most pleasant place for refreshment.
-
(2017)Goals. In this research the goal was to study effects of a nature education to early childhood childrens psychical well-being. Suomen Latu organization has coordinated ”Luonnossa kotonaan” kindergartens that have used nature education in the Finland from 1999 onwards, but there are very little scientific research done in the Finland of the nature education and the effects of it. The subject has had increasing interest in the recent years from the personnel of the education sector. The research results from the prior researches and my own positive experiences, were the motivation to research the subject more and to get scientific evidence for my thoughts of the benefits of the nature education. My goal is to increase research and information about the nature education. Methods. The material for my research was gathered by a questionnaire sent to different parts of Finalnds ”Luonnossa kotonaan” kindergartens teachers. The questionnaire had ten different questions from which nine were open questions and a one multiple selection question. The basis of my research was fenomenological with qualitative approaches. Themes were used as the analyzation method for the material. Results and conclusions. The research results suggest that nature education has many different positive effects to early childhood childrens psychical well-being. The children who had had nature education had better physical endurance and were more alive and active. The nature was thought as a good educational environment for children with its healthiness, versatility and interest. The nature education provides more spacious playground for children to play. The nature education decreased childrens level of stress and social pressure. Other effects of the nature education were i.e. childrens increase in volunteering, possibility of action oriented learning and the use of imagination as an incentive. It was agreed that the nature education provides the right amount of individual challenges for the children.
-
(2019)The aim of the study was to investigate the ways in which teachers of early childhood education use nature as a learning environment to support children's development and how children are able to form a relationship with nature. The objective was to investigate teachers' pedagogical methods in using nature as a learning environment and other factors affecting a child's development in this context. In addition, the aim of the study was to determine the impact of the use of nature as a learning environment on the formation of children’s relationship with nature. The theory section focuses on concepts related to the study and the studied effects of nature as a learning environment on child development. The theory section also discusses the pedagogical possibilities of using nature as a learning environment in the context of early childhood education. In addition, the theory section highlights the factors that enable or prevent the development of a child's relationship with nature, and the effects of this relationship on a child’s development. The research questions are: 1. How do teachers use nature as a learning environment to support child development? 2. What have teachers discovered about the impact of using nature as a learning environment on the formation of children’s relationship with nature? The research method was qualitative and the material was gathered using semi-structured interviews. The material was gathered by interviewing three early childhood education teachers working in Helsinki in the municipal sector. The interviews were conducted individually. The analysis of the material was carried out using a theoretical content analysis method. The basis for classification was a theory-based analysis frame with its upper and lower classes. The study found that teachers use nature as a learning environment in diverse ways to support children’s development. Pedagogical activities in nature focus mainly on mathematics, physical activity, mother tongue and literature and environmental education. The teachers agreed that the use of nature as a learning environment benefits children in many ways. Particular benefits were observed in children’s motor skills and socio-emotional development. Children who previously had a weak connection with nature were able to form a stronger relationship with nature. It can be concluded from the research results that the use of nature as a learning environment in the context of early childhood education contributes to the development of children in many ways. Also, it can be said that the time spent in nature contributes to the relationship that the child forms with nature.
-
(2019)The aim of the study was to define and descripe the concept of outdoor education. Target was to find answers to the following questions: How is outdoor education defined in research literature? What are the dimensions of values in the research literature in the definitions of outdoor education? The theoretical framework of the study consists of the theories of outdoor- and nature education, environmental education and education for a sustainable lifestyle. Shalom Schwartz's theory model of values is one of the central theories behind the study. The method of the study was a systematic literature review. The material of the review was selected with care out of literature dealing with education and teaching in nature as well as documents that guide teaching and education. The study showed that outdoor education is a multidimensional and context related concept. Definitions and descriptions in the research literature were parallel to each other, but the use of concepts was variable. Outdoor education is defined in research literature as a form of environmental education that involves experience and thrill. Outdoor education is mainly carried out in nature and at the same time includes education of values that supports environmental responsibility. Based on the findings, it can be stated that the values of the individual and the community guide the direction of outdoor education.
-
(2017)Nature experiences are shown to be one crucial factor contributing well-being. This literature review assessed how nature experiences are related to psychological well-being, and also which factors might explain the links between nature experiences and well-being. The review indicated that nature experiences lower stress and enhance the recovery from cognitive load. Nature experiences have also been shown to enhance positive emotions such as joy and enthusiasm, and to reduce negative emotions. In the light of research information, nature experiences are also associated with reduction of symptoms of diagnosed mental disorders. In addition, exercising in nature has been shown to be one of the most prominent factors of well-being. It has been suggested that the association between nature experiences and psychological well-being can be partly influenced by the changes in the cortisol level of an individual. In the background of the links of nature and well-being experiences are also the unique features such as personality traits, and, that in what kind of nature environment the experience takes place. Based on the literature review, nature experiences seem to have mainly positive connections to psychological well-being. Further research information of the possible negative effects of natural experiences should be gained. Further studies would also be needed for the causal links between nature experiences and well-being. The well-being effects of different kind of nature environments should also be investigated more thoroughly. In addition, the literature has highlighted a need for more active utilization of research information for promoting well-being and mental health in practice. This literature review may be useful in the design of various interventions in which nature is utilized, as well as projects aiming to enhance well-being.
-
(2019)Tutkimuksen tavoitteena oli tutkia esiopetuksen opetussuunnitelman oppimiskokonaisuuksien sisältöjen toteutumista metsäesiopetuksessa. Toteutumista tarkasteltiin oppimisympäristöjen näkökulmasta. Oppimisympäristöjä käsiteltiin tutkimuksessa paikkoina, tiloina ja välineinä. Metsäpäiväkoti on päiväkotimalli, jossa lapset viettävät päiväkotipäivän pääasiassa ulkona luonnossa vuoden ympäri. Ryhmällä saattaa olla käytettävissään jokin rakennettu tila tukikohtanaan. Luonnolla tiedetään olevan positiivista vaikutusta esimerkiksi lasten motoriseen kehitykseen, kielellisiin valmiuksiin ja sosiaalisiin suhteisiin (Fjørtoft, 2007; Knight, 2009). Tasa-arvoisen ja -laatuisen varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen tärkeys tunnustetaan ja se on ollut paljon esillä viime aikoina. Metsäpäiväkodeissa toimintaympäristö poikkeaa suuresti tavallisista päiväkodeista, joten koin tarpeelliseksi tutkia oppimiskokonaisuuksien toteutumismahdollisuuksia luonnossa. Kaikkien aihealueiden toteutumisella päästään kohti tasa-arvoista varhaiskasvatusta sisällöllisellä tasolla. Tutkimuksessa selvitetään oppimiskokonaisuuksien toteutumista ja luonnon mahdollisuuksia oppimisympäristönä kokonaisuuksien toteuttamisessa. Tutkimuksen aineisto kerättiin haastattelemalla kolmea uusimaalaista metsäesiopetuksessa toimivaa opettajaa. Aineisto analysoitiin teoriasidonnaisen sisällönanalyysin keinoin. Tutkimuksessa saatiin selville, että oppimiskokonaisuuksien toteuttaminen oli kokonaisuudessaan mahdollista luonnossa. Liikunta ja ympäristökasvatus nousivat esiin luonnollisesti tapahtuvina oppimisen alueina, kun taas hienomotoristen taitojen harjoittaminen aiheutti haasteita. Tulosten mukaan metsäesiopetuksessa sisä- ja ulkotilojen joustava käyttö yhdessä on merkittävää toimivan esiopetuksen takaamiseksi.
-
(2022)Tämän tutkimuksen tarkoitus on selvittää, miten ilmastokasvatus huomioidaan ympäristökasvatuksessa 1. ja 2. luokalla koulussa. Samalla tutkittiin opettajien kokemuksia, millä tavoin luontoa oppimisympäristönä hyödynnetään alkuopetuksessa. Tutkimuskirjallisuuden mukaan vuosiluokilla 1. ja 2 ilmastokasvatus on ensisijaisesti arvo-, asenne – ja tunnekasvatusta. Tutkimuksen teoreettisessa taustassa aikaisempien tutkimusten lisäksi perehdytään Peruopetuksen opetussuunnitelman perusteiden (2014) tavoitteisiin. Opetussuunnitelman (2014) tavoitteiden mukaan, opetuksen tulee ohjata oppilasta syventämään kiinnostusta luontoa ja sen ilmiöitä kohtaan sekä vahvistamaan luontosuhdetta ja ympäristötietoisuutta. Tutkimuksessa tarkastellaan ilmastokasvatuksen tavoitteita ja toteuttamista alkuopetuksessa. Lisäksi tutkimuksessa tarkastellaan, millä tavoin luontoa oppimisympäristönä hyödynnetään alkuopetuksessa. Opettajan rooli oppimisympäristön kehittäjänä on tärkeätä, kun oppimisympäristöjä tarkastellaan didaktisesta tai pedagogisesta näkökulmasta. Tutkimuksen aineistonkeruu toteutettiin avoimella kyselylomakkeella. Laadullisen tutkimuksen tiedostonkeruu toteutettiin sähköisellä kyselylomakkeella kolmessa koulussa. Ainestoa kerättiin myös kahdesta Facebookin opettajien ryhmästä. Kahdeksan alkuopetuksen opettajaa vastasi kyselylomakkeen avoimiin kysymyksiin keväällä 2022. Tutkimuksen aineisto analysoitiin käyttämällä abduktiivista eli teoriaohjaavaa tutkimustapaa soveltaen fenomenografista lähestymistapaa. Tutkimustulokset osoittivat, että opettajat toteuttivat ilmastokasvatusta laaja-alaisesti ja luontoa oppimisympäristönä hyödynnettiin opetuksessa. Tutkimusaineiston perusteella arjen teot, osallisuus ja tunteet nousevat tärkeäksi osaksi koulun ilmastokasvatusta. Tutkimusaineistosta nousi esille, että luontoa oppimisympäristönä hyödynnettiin erityisesti äidinkielessä, matematiikassa, liikunnassa ja ympäristökasvatuksessa. Huomioitavaa on luonnon rauhoittava ja oppimista tukeva positiivinen vaikutus.
-
(2021)Tavoitteet: Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli hahmottaa tekijöitä, jotka vaikuttivat luontopainotteisen ryhmän valintaan lapselle sekä miten luontopainotteinen varhaiskasvatusympäristö on vaikuttanut vanhempien mielestä lapseen ja perheen elämään. Vanhempien perusteluita ja kokemuksia verrataan teoriaan. Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että luonnonympäristöt tarjoavat monipuolisen oppimisympäristön, joka tukee lapsen kasvua ja kehitystä. Luonnossa vietetyllä ajalla on todettu olevan positiivisia vaikutuksia hyvinvointiin ja lapsen luontosuhteen syntymiseen. Kasvatuksella on tärkeä tehtävä luontosuhteen pohjan luomisessa, sillä vahva lapsuudessa syntynyt luontosuhde kantaa läpi elämän ja vaikuttaa haluun suojella luontoa. Menetelmät: Tutkimus toteutettiin yhteistyössä kahden eteläsuomalaisen päiväkodin kanssa, joissa tarjottiin mahdollisuutta luonto- ja metsäpainotteiseen varhaiskasvatukseen. Kyselylomake lähetettiin sähköpostitse ja siihen vastasi yhdeksän vanhempaa. Saatua aineistoa analysoitiin teoriasidonnaisella sisällönanalyysillä, koska se mahdollistaa aineiston tarkastelun aineistolähtöisesti, ottaen kuitenkin huomioon tutkijan aiemman tiedon ja tutkimuksessa käytetyn kirjallisuuden. Tulokset ja johtopäätökset: Vanhempien päätökseen valita luontopainotteinen varhaiskasvatuspaikka vaikuttivat heidän tärkeänä pitämänsä arvot, joita haluttiin myös välittää lapselle, luonnon ja ulkoilun positiiviset vaikutukset terveyteen, päiväkodilta tarjottu mahdollisuus sekä luontoa pidettiin lapsen kasvun ja kehitystä tukevana oppimisympäristönä. Luontoryhmällä nähtiin olevan pääosin positiivisia vaikutuksia niin lapseen kuin perheeseen. Ryhmässä oleminen vaikutti lapsen käyttäytymiseen, joka näkyi puolestaan perheen arjessa. Lapsen kuvailtiin olevan rauhallisempi ja jaksavan keskittyä paremmin, kun päivän energiat on purettu jo päiväkodissa ollessa. Terveydessä merkittävin vaikutus oli yleiseltä kausi-influenssalta välttyminen, tutkimus antoi myös viitteitä motorisen kehityksen paranemisesta ja psyykkisen terveyden kohenemisesta. Perheen arjessa ulkoilu oli vähentynyt, mutta vapaa-ajalla luonnossa liikkuminen oli puolestaan lisääntynyt luontoryhmän vaikutuksesta. Lapsen käytöstä luonnossa kuvailtiin luontoa kunnioittavaksi sekä lapsen tietävän luonnosta paljon asioita. Nämä viittaavat lapsen positiivisen luontosuhteen syntymiseen.
-
(2020)Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, miten eri tavoin luonnossa oppimista on järjestetty Suomessa ja mitä myönteisiä vaikutuksia luonnolla on oppimisympäristönä. Tutkimus toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Aineistona käytettiin vertaisarvioituja 2000-luvun jälkeen julkaistuja artikkeleita sekä käsikirjoja. Tiedonhaussa käytettiin hakusanoja ja hakusanojen yhdistelmiä. Haku rajattiin suomen- ja englanninkielisiin lähteisiin. Tutkimustulosten perusteella ilmeni, että Suomessa luonnossa oppimista on järjestetty monin eri tavoin. Keskeisiä toimintamalleja olivat luontoretkeily, ulkoluokka, luontokoulu, ympäristökoulu ja retkitoiminta. Luontokoulu on ainoa käsite, joka mainitaan sellaisenaan vuoden 2014 opetussuunnitelman perusteissa. Erilaisia toimintamalleja voidaan toteuttaa seikkailukasvatusta tai elämyspedagogiikkaa hyödyntäen. Luonnolla oppimisympäristönä oli hyvin monipuoliset vaikutukset oppilaisiin ja luontoa hyödynnetään etenkin laaja-alaisten taitojen opettamiseen. Luonnolla oli myönteinen vaikutus lasten luontosuhteen kehittymiseen. Luontosuhteen lisäksi luonnolla oppimisympäristönä oli myönteisiä fyysisiä, psyykkisiä ja sosiaalisia vaikutuksia. Fyysisistä vaikutuksista isoimmaksi nousi oppilaiden lisääntynyt liikkuminen ja psyykkisistä vaikutuksista keskittymiskyvyn paraneminen. Sosiaaliset vaikutukset ilmenivät etenkin sosiaalisten suhteiden paranemisella. Jatkotutkimuksissa voisi selvittää millaisia haasteita ja negatiivisia puolia luonnon käyttämisellä oppimisympäristönä voisi olla.
-
(2023)Tämän tutkimuksen tarkoituksena on tarkastella varhaiskasvatuksen opettajien näkemyksiä luontoretkien roolista lasten luontosuhteeseen. Tutkimuksessa tarkasteltiin, millaisia luontoretkiä varhaiskasvatuksessa järjestetään ja millainen on varhaiskasvatuksen opettajan rooli lasten luontosuhteeseen. Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että luontoretket ovat merkityksellisiä lasten fyysisen, sosiaalisen, kognitiivisen ja emotionaalisen kasvun ja kehityksen kannalta. Varhaiskasvatuksen opettajien näkemyksiä luontoretkistä on tärkeä tutkia, jotta voidaan tarkastella ovatko luontoretket pedagogisesti suunniteltuja sekä perusteltuja ja tukevatko ne lasten kehitystä, kasvua ja oppimista kokonaisvaltaisesti. Tutkimukseen osallistui neljä vapaaehtoista varhaiskasvatuksen opettajaa. Tutkimusaineisto kerättiin sähköisen kyselylomakkeen avulla, jossa oli avoimia, strukturoituja sekä asteikkoihin perustuvia kysymyksiä. Tutkimus on kvalitatiivinen tutkimus ja analyysimenetelmänä käytetään sisällönanalyysia sekä teemoittelua. Tutkimus osoitti, että luontoretket ovat tärkeä osa varhaiskasvatusta, sillä ne vaikuttavat positiivisesti lasten luontosuhteeseen. Tutkimus osoitti, että varhaiskasvatuksen opettajat kokivat luontoretkien olevan hyvä tapa tukea lasten luontosuhdetta. Lisäksi tutkimus osoitti, että varhaiskasvatuksen opettajat pitivät lasten suhdetta luontoon tärkeänä. Lapsen luontosuhteen tukeminen ja sen vahvistaminen nousi opettajien vastauksissa yhdeksi luontoretkien tavoitteeksi. Kaikenlainen monipuolinen tekeminen luonnossa vahvistaa lasten luontosuhdetta sekä edistää heidän kokonaisvaltaista kasvuaan, kehitystään ja oppimistaan.
-
(2019)The alienation from nature among the younger generations has become a concern in stud- ies as well as in the media during recent years. Separation from nature easily leads to the exploitation of nature in a damaging way. The desire to take good care of nature develops during childhood through a positive relationship with nature. The aim of this study was to research the development of child's relationship with nature. The study examines the structure of the child's natural relationship from the perspectives of the family and the growing environment, school and outdoor activities. This research is a descriptive literature review. The research data consisted of articles collected from six different databases. The articles were peer reviewed and published in the 21st century. Individual keywords and combinations of keywords were used to find the data. The keywords in Finnish were luontosuhde, luontoliikunta, luonto and lapsi. English searches were made by the keywords nature connection, human-nature connection, nature relationship, nature, children, outdoor education and outdoor physical education. According to this study, it can be stated that growth environment, family, school and nature activities are all important for a child when developing a relationship with nature. The relationship with nature develops stronger in children living in rural areas compared to those living in urban areas. Parents, in turn, help in constructing this relationship by conveying values and attitudes towards nature. Outdoor activities provide the child with experiences and perceptions on which to construct a relationship with nature. In school, connection to nature can be promoted through environmental education and by providing information on nature. The results of this study can be used especially in education, by taking into account children’s growing environments, by cooperating with parents and by providing nature experiences that children may not have at home. Further research could identify what could be done at school in order to increase children’s interest in nature or the factors that attract children to nature in general. From a school perspective, it might be interesting to study how much individual forest trips or outdoor education during the school day affect children's interest in nature?
-
(2023)Lapsilla on luontainen kyky pysähtyä luonnon ihmeiden äärelle ja tätä ihmettelyä varhaiskasvatuksen henkilöstön tulisi tukea. Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää millaisena oppimisympäristönä luonto nähdään varhaiskasvatuksessa ja miten luontoa hyödynnetään oppimisympäristönä. Lisäksi tutkimuksen tehtävä on kuvata pedagogista toimintaa luonnossa ja henkilöstön näkemyksiä luonnossa toimimisen hyödyistä. Aiemmat tutkimukset osoittavat luonnon vaikutuksia hyvinvointiin ja motoriikan kehittymiseen, mutta luontoa oppimisympäristönä varhaiskasvatuksen kontekstissa on tutkittu melko vähän. Varhaiskasvatussuunnitelma velvoittaa käyttämään monipuolisesti eri oppimisympäristöjä ja näin ollen luonto tulisi nähdä entistä vahvemmin yhtenä varhaiskasvatuksen oppimisympäristönä. Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena eli laadullisena tutkimuksena, jossa on fenomenografisia piirteitä. Tutkimuskyselyn aineisto kerättiin tutkijan omia verkostoja hyödyntäen ja tutkimuskyselyyn saatiin 16 vastausta varhaiskasvatuksen henkilöstöltä. Aineisto analysoitiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin keinoin. Tutkimuksessa pystyttiin luomaan neljä kategoriaa, jotka kuvaavat ilmiötä luonto varhaiskasvatuksen oppimisympäristönä. Tutkimustulosten ja laajan lähdekirjallisuuden perusteella voidaan todeta, että luonnossa oleskelu, toimiminen ja liikkuminen tukee lapsen kokonaisvaltaista kasvua, kehitystä ja oppimista. Luonnon hyödyt oppimisympäristönä ovat kiistattomia, mutta tutkimustuloksissa nousi esiin myös esteitä. Henkilöstön oma luontosuhde ja toimintatavat sekä yksikössä vallitseva toimintakulttuuri vaikuttavat vahvasti siihen hyödynnetäänkö luontoa oppimisympäristönä. Henkilöstön tulee tiedostaa toimivansa roolimalleina, kun lapset rakentavat suhdettaan luontoon. Varhaiskasvatus voidaankin nähdä koko maapallon tulevaisuuden kannalta merkittävänä ajanjaksona, sillä lapsena omaksuttu myönteinen suhde luontoon auttaa tekemään hyviä valintoja aikuisenakin. Lapsissa on toivo ja tulevaisuus.
-
(2017)The aim of this study. Outdoor education refers to moving lessons outdoors to a natural environment more than once a week. The aim of this study is to investigate is it beneficial to occasionally move classes outdoors. In this study I examined literature on how an outdoor learning environment affects the well-being and learning of pupils. This study will act as a theoretical base for my future master’s thesis, in which I will further study the use of outdoor learning environments in practice. Environmental awareness and green thinking have increased clearly during the past years. Therefore it is important to find out if teaching could be organized more frequently outdoors. The new Finnish curriculum (2014) encourages experiential learning and recognizes the student’s active role in the learning process. These aims of the curriculum can also be reached in an outdoor environment. Methods. In this literature review I studied different articles and used them to answer the research question. I chose to examine this theme from the pupil’s point of view. In the analytic phase I chose to divide the results into psychological, physical and social effects. Results. The results indicated that there are positive effects of learning in an outdoor environment, especially on the physiological well-being of a pupil, as an outdoor environment decreases for example stress. Having a healthy relationship with nature can also help prevent depression. Pupils who participate in outdoor lessons also have better concentration than their peers. During outdoor lessons pupils are physically more active than during traditional classroom lessons. The positive effects on the physical well-being of pupils are clear. Physical well-being and experiential learning are linked to improved memory. The social effects of outdoor education can be seen through the improved group atmosphere and cohesion of the class. Not all the examined studies stated that there are any notable differences between outdoor and indoor environment to the activity.
Now showing items 3125-3144 of 6763