Browsing by Title
Now showing items 3937-3956 of 6763
-
(2019)The purpose of this study was to examine the prevalence, forms and consequences of cyberbullying among youth with special needs. Bullying via internet, social networks and cellphones is a rather new and rapidly changing phenomena. Cyberbullying is a serious problem particularly amongst young people, since the social media is more and more popular. According to previous research, cyberbullying is related to stress, anxiety, depressive symptoms, low self-esteem and suicidality. On the other hand, internet and social media are very important ways for young people to find friends and communities, and construct their own identities. Youth with special needs might however be at greater risk of cyberbullying involvement, since previous research has shown that this is the case with youth with special needs and traditional bullying. Current study examines the cyberbullying prevalence among youth with special needs. Another goal of the study is to find out how cyberbullying impacts psychical, emotional and other aspects of well-being. In this study, most common disabilities were intellectual disabilities, autism spectrum disorder, Asperger’s syndrome or ADHD. Current study was executed using the principles of systematic literature review. Research material consisted of five peer-reviewed studies published in 2009-2017. Articles examine young people with special needs and their experiences about traditional bullying and cyberbullying, as well as consequences of bullying. Results show that young people with special needs and disabilities were at greater risk of cyberbullying involvement when compared their non-disabled peers. Cyberbullying was related to lower self-esteem and increased depression, anxiety and other emotional symptoms. Cyberbullying and traditional bullying were strongly related with each other. Social support reduced the negative effects of cyberbullying.
-
(2020)Muutaman viime vuoden aikana on YouTuben puolelle alkanut ilmestyä monia uusia neuleaiheisia blogin kaltaisia videoita. Neuleyhteisö Ravelryn listauksen mukaan näitä YouTubessa julkaistavia suomalaisia neuleaiheisia videopodcasteja on tällä hetkellä, keväällä 2020, melkein sata. Käsityötieteen alalla on aikaisemmin tehty tutkimusta käsityö- ja neuleaiheisista blogeista, mutta ei videoblogeista tai podcasteista. Tutkielman tarkoituksena on kuvata ja analysoida YouTubessa julkaistujen neuleaiheisten videoiden eli neulepodcastien sisältöä. Tutkimuksessa selvitetään onko sisällöistä löydettävissä samankaltaisuutta ja toistuvia teemoja. Tutkimuksessa tarkastellaan myös, kuinka neulominen ja neuleharrastus esitetään podcastvideoissa. Tutkielma toteutettiin teoriaohjaavana laadullisena tutkimuksena ja aineiston analyysimenetelmänä sovellettiin sisällönanalyysiä ja videoanalyysiä. Tutkielman aineisto koostui viidestä keväällä 2020 YouTubessa julkaistusta neuleaiheisesta videopodcast -jaksosta, jotka valittiin edustamaan mahdollisimman kattavasti erilaisia neulepodcastkanavia. Aineistoa analysoitiin etsimällä toistuvia teemoja, joista ryhmiteltiin sisällön pääteemat. Aineiston analyysin perusteella podcast jaksojen sisällöstä löytyi viisi keskeistä teemaa, jotka toistuivat jokaisessa tutkimuksessani mukana ollessa jaksossa. Nämä pääteemat olivat: valmiiden töiden esittely, keskeneräisten töiden esittely, materiaalit, sosiaalinen media ja muut asiat. Aineistossani neulominen kuvattiin enemmänkin elämäntapana kuin harrastuksena. Neulominen oli jokapäiväisessä elämässä mukana olevaa, hyvinvointia, iloa ja arjen keskellä jaksamista tuottavaa toimintaa. Neulominen kuvattiin tapana ilmaista itseä ja omaa osaamista. Neuleiden avulla voitiin myös osoittaa kiintymystä ja välittämistä. Onnistumisen kokemukset haluttiin jakaa muille samasta asiasta kiinnostuneille. Samalla pidettiin yllä, kehitettiin ja vietiin eteenpäin neulomista käsityötekniikkana. Neuleaiheiset videopodcastit ovat muutamassa vuodessa selvästi vakiinnuttaneet paikkansa sosiaalisen median kentällä ja löytäneet yleisönsä.
-
(2019)Objectives. Knitting is physical and material action. Social media provides an immaterial reality in which knitting as an action and object can be presented only in a visual form. Research of crafting science has so far only scraped visuality of the social media and emphasized study of text contents. However, the visual expression is a significant part of the social media and digital knitting culture. The purpose of this study was to perceive visual knitting culture by analyzing what kind of pictures present digital knitting culture is based on and how it is conveyed from Instagram. In this study the knitting culture in Instagram is approached through roles and motives of publishers and narratives contained by the pictures. Possible text content related to the images were excluded from the study. Methods. Research data consisted 10 pictures. For picture analysis I used Rose's (2007) model of states for interpretation of visual culture and data-driven content analysis to specify the content of the analysis. I interviewed a professional knitter in an expert interview to get research data and more profound results. Results and conclusions. Occurrence of knitting in picture was common to research material pictures. It was possible to divide the pictures into two main divisions which are presentation pictures and pictures of situation and mood. The pictures were published mainly by knitters themselves. Motives for publication of the pictures were often personal or social. Four main divisions of narratives contained by the pictures were uncovered from the research material. The narratives are materialization, sociability, influencing and digitalization. The narratives tell about knitting related processes, communality and values among other things. Every picture of the research material showed references to more than one main division of narratives. On the basis of the results Instagram’s visual knitting culture is based on knitters' activity and varying knitting and photographic skills. The motives are mainly about presenting one's own abilities, gaining recognition, and needing to be part of a group. Narratives interpreted from the pictures are numerous, which enriches Instagram's knitting culture.
-
(2023)Tiivistelmä - Referat – Abstract Käsityön merkitys osana kulttuuria on ilmeinen. Käsitöiden avulla voimme tehdä havaintoja ihmiskunnan historian eri vaiheista sekä kulttuureille tärkeistä piirteistä. Käsityön merkitys on vahvasti kiinnittynyt aikakauden ilmiöihin, mahdollistaen välillä hengissä pysymisen ja toisinaan taas ajanvietteen. Jokainen historian vaihe on antanut käsityölle oman leimansa ja käsityön merkitys kulttuurin jatkumon välineenä on säilynyt tähän päivään saakka. Tutkielmassa keskityttiin tarkastelemaan, millaisia neulemalleja esiintyy suomalaisissa ja saksalaisissa käsityölehdissä, ja mitä kulttuurin piirteitä neulemalleissa on havaittavissa. Tutkielman hypoteesina oli, että suomalaisten ja saksalaisten käsityölehtien neulemallien välillä on eroja, ja esiintyvissä neuletekniikoissa on havaittavissa kulttuurin piirteitä. Tutkielma toteutettiin kvantitatiivisena tutkimuksena kvalitatiivista tulkintaa hyödyntäen. Kulttuurisia piirteitä tarkasteltiin unilateraalista näkökulmasta vertaamalla saksalaisia neulemalleja suomalaisiin neulemalleihin. Analysointimenetelmänä käytettiin kuvan sisällön analyysia sekä semioottista kuva-analyysia. Aineisto koostui tammikuussa 2023 ilmestyneistä neljästä suomalaisesta ja kolmesta saksalaisesta käsityölehdestä, joista oli analysoitavana yhteensä 146 neulemallia. Aineiston rajaamisen kriteereinä käytettiin tekniikkaa (neulonta), tuotetta (naisten neulevaatteet), vuodenaikaa (tammikuu), maantieteellistä kulttuurialuetta (Suomi ja Saksa). Aineiston arviointia varten rakennettiin seitsemästä muuttujan arvosta koostuva asteikko. Neulemallit analysoitiin ensin kummankin maan lehtien osalta erikseen ja seuraavaksi maiden neulemallien välisiä kulttuuripiirteitä vertaillen. Tutkimustulokset osoittivat hypoteesin oikeaksi. Suomalaisten ja saksalaisten neulemallien suurimmaksi eroksi nousivat kirjoneule- sekä pitsineuletekniikan käyttö. Kirjoneuletekniikka oli aineiston osalta huomattavasti yleisemmin käytössä suomalaisissa neulemalleissa, joissa hyödynnettiin pääasiassa ympäri neuleen kiertäviä kuvioita. Saksalaisissa neulemalleissa pitsineuletekniikkaa käytettiin suomalaisia neulemalleja yleisemmin. Pitsineuletekniikkaa yhdistettiin muihin tekniikoihin ja sitä käytettiin pinta-alallisesti laajemmin kuin suomalaisissa neuleissa. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että molempien maiden neulemalleissa oli painotuseroja tekniikan osalta, joiden käytölle on löydettävissä kulttuurihistoriallisia perusteita.
-
(2019)The goal of my research is to find out what kind of knitting has to do with wellbeing and why knitting is going to work. It is common knowledge that knitting improves the quality of the mind; for example reduce stress and relieve depression. The purpose of this study is to find out the connection between crafts and well-being, the causes and consequences of a potential posi-tive connection, and the reasons for starting a craft. The connection is opened through previous studies and experiences. Trying to find reasons why crafts, especially knitting, are thought to be relaxing and therapeutic. I approached my topic with content analysis and interview. In the content analysis, I investigate written publications on the subject, as well as the kind of news and articles that Internett offers on the subject. I interviewed one handicraft enthusiast. The interviewee is a young adult wom-an who ompe-lee and knits several times a week. The interview also touched on the link be-tween crafts and personal well-being. The clearest result of my research was that crafting relaxes. Relaxation was mentioned in all the materials I use; in the latest research, literature, articles and interview. In addition, the link bet-ween crafts and well-being as a stress reliever, mental well-being, financer and therapeutic acti-vity became very strong.
-
(2022)Tavoitteet. Tutkielmani tavoitteena on selvittää, millainen merkitys neulonnalla on käsityönopettajaopiskelijoiden arjessa ja millaisia töitä he ovat tehneet koronapandemian aikana. Tutkimuskysymyksinä tutkielmassa ovat: Millä tavoin neulominen näkyy opiskelijoiden arjessa ja millaisia neuleita opiskelijat tekevät? Millainen merkitys neulonnalla on ollut opiskelijoiden arjessa koronapandemian aikana? Aiemmissa tutkimuksissa käy ilmi käsitöiden merkitsevyyden hyvinvoinnin kannalta (Varonen,2021; Heiskanen, 2020; Kinnunen, 1999). Kovin paljoa ei ole vielä tutkittu koronapandemian aikaisista yhteyksistä neulontaan. Menetelmät. Tutkielmaani osallistuneet henkilöt olivat toisen vuoden käsityön- opettajaopiskelijoita, jotka harrastavat neulontaa aktiivisesti. Aineistonkeruumenetelmänä toimi teemahaastattelu neulonnan aihealueiden ympärillä. Haastattelusta saadun aineiston litteroin ja kirjoitin puhtaaksi pian haastattelujen jälkeen. Tämän jälkeen analysoin tulokset sisällönanalyysia hyödyntäen. Tulokset ja johtopäätökset. Merkittävimpänä tuloksena tutkielmassani on neulomisen näkyminen opiskelijoiden arjessa jokapäiväisenä toimena. Molemmat haastateltavat neulovat lähes joka ilta. He neulovat suurimaksi osin itselleen mutta myös läheisilleen käyttöön vaatteita ja asusteita. Neuletöissä molemmat haastateltavat kertovat painottavansa villapaitoja ja satunnaisesti sukkia ja pipoja. Koronapandemian aikana molemmat haastateltavat ovat neuloneet enemmän kuin ennen. Neulonta on tuonut heidän arkeensa iloa ja hyvänolontunnetta. Tutkielman tuloksia voisi soveltaa viemällä aihetta syvemmälle ja tarkentaen tutkimuskysymyksiä koskemaan hyvinvointia laajemmalla mittakaavalla. Tutkimusjoukkoa laajentamalla koskemaan muitakin kuin toisen vuoden käsityönopettajaopiskelijoita esimerkiksi muiden alojen opiskelijoihin, voisi myös vertailla saatuja tuloksia.
-
(2016)Rhythmic fluctuations in the temporal activity of neuronal populations (neuronal oscillations) have been long since identified in electrophysiological recordings. Studies have also found correlations between oscillations across different brain areas during various cognitive tasks. These correlations between oscillations are called synchrony. Neuronal oscillations and synchrony are thought to be linked to behavior in at least three following ways: as a mechanism for sensory representations; gating and regulation of information flow across brain areas; and as a mechanism for storage and retrieval of information. Sensory systems continuously receive enormous amounts of information. Attention is a limited and selective process that directs an individual’s information processing resources to a subset of all the received sensory information. Stimuli can automatically capture our attention (exogenous attention) or we can willingly focus on specific stimuli (endogenous attention). Attention controls the selection of stimuli and enhances the processing of selected stimuli. Different brain networks have been found to underlie exogenous and endogenous attention. This thesis focuses on endogenous visual attention, which is a form of attention that concentrates on the attentional processing of visual information. Neuronal oscillations and synchrony appear to play a critical role in attention. Endogenous visual attention is based on fluent communication between different brain areas, especially between frontal, parietal and occipital lobes. Oscillations and synchrony gate information between areas responsible for stimulus selection and enhance stimulus processing in areas that represent the selected stimuli. Several different frequency bands have been linked to attentional processing, most notably alpha (8-14 Hz), beta (15-30 Hz) and gamma (>30 Hz) frequencies. However, aforementioned frequency bands have also been linked to other cognitive functions, e.g. to working memory. Abnormal oscillations and synchrony have also been found in certain pathophysiological states, e.g. schizophrenia and attention-deficit/hyperactivity disorder (ADHD). Future studies require more specific models and methods to achieve a unified view of oscillations and synchrony in their relation to cognitive functions and disorders.
-
(2019)Memory is based on the brain’s ability to save information from the surroundings of the animal. Memory has three main functions: the encoding and consolidation of new memory traces and the retrieval. Oscillations are cyclic variations occurring in time. Neural oscillations are brain’s electric activity that can be viewed in cellular level or in the level of brain areas. The aim of this thesis is to review recent models about the role of neural oscillations in the encoding and consolidation of long term memories. Memory traces form when the connections of the neurons active in the encoding are strenghtened. New memory traces are stabilized to the long term memory in the consolidation processes. Consolidation contains both the strenghtening of local synaptic connections (synaptic consolidation) and the system consolidation, which solidifies the memory traces to the already existing information networks. According to the standard model of system consolidation new memory traces are saved simultaneously to the short term memory storage in the hippocampus and the long term storage in the cortex. The consolidation of the memory traces occurs when the memory traces in hippocampus are repeatedly reactivated which strengthens the analogous memory traces in the cortex. Neural oscillations are part of the memory processes both in awake state and sleep. In the awake state the main process is the encoding of new memories which for declarative memories is thought to occur mainly in hippocampus, mediated by for example gamma and theta oscillations. During the sleep the processes of the system consolidation are presumably in the main role, mediated by neural oscillations characteristic for different sleep stages (for example sharp-wave ripples and sleep spindles in slow wave sleep). Slow wave sleep is thought to be specifically important for the consolidation occurring in the sleep. On the other hand the role of lighter sleep stages may be greater than it has earlier been assumed. There is no complete understanding of the roles of different sleep stages and sleep time neural oscillations, and different partly contradictory, partly complementary models have been proposed.
-
(2020)Multiple Sclerosis is a progressive demyelinating neurodegenerative disease with an unknown etiology and thus far with no known cure. It is the most common neurodegenerative disease affecting young adults. Despite the fact that it has been known since the discovery of multiple sclerosis in1869 that cognitive impairment is involved in the progression of the disease, it is still not routinely assessed in its treatment. Instead, measuring the disease's progression usually involves assessing the capabilities related to motor functioning and the interest in the cognitive aspect begun to resurface over a hundred years later. According to current research evidence, cognitive impairment is present in approximately half of the cases, increasing with age from onset of the disease. This review presents the current state of treatment and the surrounding debate related to whether measuring cognitive functioning should also be a routine examination involving patients suffering from multiple sclerosis, and how the measuring of such symptoms should be much more widespread (Finnish Käypä hoito -suositus: aguideline for proper treatment created for medical professionals) Some options to assess cognitive impairment with neuropsychological test batteries are presented. Several screening procedures, including very easy and quick to administer in clinical settings, are also presented. Additionally, some new measurement methods requiring less staff involvement, are discussed, including computerized testing.In spite of the overwhelming evidence about the cost/benefit ratio, routine cognitive testing is stille not routinely applied.
-
(2018)There is apparent dualism in the internalist philosophy of mind, where a division is made between the mind and the world. In classic Cartesian dualism, the division between the mind and the world is made by separating the mind and the body from each other. Aim of this thesis was to parallelize the results and theories of neuroscience and psychology with externalist philosophy of mind. Externalist philosophy of mind poses a question to the more classical views whether an internalist and brain bound perspective is enough to explain the mind. According to the radical interpretations of externalism the mind builds on the factors of the environment, or even emerges from the relationship between man and the world. According to more moderate interpretations the relationship between mind and the world is only interactive. Externalism has also been used as a research framework for other sciences. For example, linguists Lakoff and Johnson proposed that language evolves from embodiment to abstraction. Example of this sort of development is the word “language” itself which originates from Old Latin word (lingua) meaning the tongue. The 4E –model of externalism as defined by Shaun Gallagher is used in this thesis as a framework of inquiry. The model partitions externalist theories in to four categories. The mind is embodied because mental states are affected not only by the brain, but by the states of the body as well. The mind is embedded because the mind needs an environment to function. The mind is enacted because it’s active and adapts to the environment. The mind is also extended because it’s not bound only to neural processes. The thesis progresses by covering the phenomena of neuroscience and psychology partitioned in classes defined by the 4E –model. Models addressed in the context of enactivism are cyclical by nature. Classical example of cyclical model in the field of psychology is perceptual cycle by Ulrich Neisser. A similar theme is present in Friston’s and Kiebel’s model of predictive coding. Motif’s related to embodiment have been long present in the form of for example James-Lange theory and nowadays in “The Somatic Marker Hypothesis” by Antonio Damasio. Theory of Embodied Cognition is likewise discussed in the part dealing with embodiment. Extended mind refers to the significance which objects outside of the skull can possess in relation to cognition. Another human can also be relevant to cognition, of which a traditional example is Vygotsky's Zone of Proximal Development. Mirror neurons, empathy and social neuroscience will all be covered in the extended mind chapter. Themes present in the embeddedness partition are cultural. Theory of mind, perception of time and existential questions are intertwined with our cultural environment. Applications of externalist paradigm go from mobile mental health services, experience of art, evolutionary psychology and semantic memory to transcultural perspectives, artificial intelligence and existential questions. Wrapped up in to one definition the aim of externalist research of the mind is to probe the interface between man and the world.
-
(2017)
-
(2019)Tavoitteet. Aiemman tutkimuksen perusteella tiedetään syömisvaikeuksia esiintyvän usein henkilöillä, joilla on autismikirjon häiriö. Syömisvaikeuksia jaettu taitojen puutteeseen pohjautuviin vaikeuksiin, joissa kyse on kykenemättömyydestä syödä, ja käytökseen perustuviin vaikeuksiin eli haluttomuuteen syödä. Aiempi tutkimus autismikirjon henkilöiden syömisvaikeuksista on usein keskittynyt haluttomuuteen syödä, joten on epäselvää, kuinka paljon autismikirjon henkilöiden syömisvaikeuksista selittyy taitojen puutteella kuten nielemisvaikeuksilla ja motorisilla ongelmilla. Mahdollisten nielemisvaikeuksien tunnistaminen on tärkeää kliinisessä työssä arvioinnissa ja kuntoutuksen toteuttamisessa. Tämän integroivan kirjallisuuskatsauksen tavoitteena oli selvittää nielemisvaikeuksien osuutta autismikirjon henkilöiden syömisvaikeuksissa. Lisäksi tarkasteltiin, miten näitä nielemisvaikeuksia oli arvioitu ja kuntoutettu. Menetelmät. Tutkimusmenetelmänä oli integroiva kirjallisuuskatsaus. Tutkimusaineisto kerättiin kolmesta eri tietokannasta: Pubmedista, Web of sciencesta ja Ovid Medlinesta. Hakulauseke oli muotoa: autis* AND (dysphagi* OR swallow* OR motor feeding skills). Lopulliseen tutkimusaineistoon valikoitui valintakriteereiden mukaisesti viisi tutkimusartikkelia, jotka oli julkaistu vuosina 2003–2016. Kaikki artikkelit olivat vertaisarvioituja, englanninkielisiä ja ilmaiseksi saatavilla Helsingin yliopiston kirjaston tietojärjestelmän kautta. Tulokset ja johtopäätökset. Tämän katsauksen tulosten perusteella kävi ilmi, että autismikirjon henkilöiden nielemisvaikeuksista tehty tutkimus oli vähäistä, vaihtelevaa laadultaan ja sitä oli tehty vain lapsilla. Tulosten perusteella voitiin todeta korkeintaan, että nielemisvaikeuksia ja motorisia syömisvaikeuksia vaikuttaisi esiintyvän myös autismikirjon lapsilla. Autismikirjon lasten syömisvaikeuksien kuntoutusta oli tulosten perusteella lähestytty käyttäytymisterapeuttisesta viitekehyksestä, vaikka taustalla olisi ollut myös motorisia ongelmia. Tutkimuksissa käytetyt kuntoutus- ja arviointimenetelmät voivat tarjota ideoita kliiniseen työhön, mutta lisää tutkimusta tarvitaan.
-
(2016)On vain vähän tietoa siitä, millaisia menetelmiä dysfagian eli nielemisvaikeuden seulontaan on käytössä. Tiedetään kuitenkin, että seulonnalla voidaan ennaltaehkäistä keuhkokuumeen syn-tyä, henkilökohtaista kärsimystä sekä lyhentää sairaalajaksojen pituutta ja vähentää kuolleisuut-ta. Dysfagia eli nielemisvaikeus on yleinen oire aivoverenkiertohäiriön jälkeen. Puheterapeutit eivät voi kuitenkaan arvioida kaikkia sairaalaan tulevien potilaiden nielemisen toimintaa ja siksi sairaanhoitajien tulee seuloa potilaat mahdollisten nielemisvaikeuksien varalta ja siten tunnistaa ns. riskiryhmä. Tämä riskiryhmä ohjataan puheterapeutin tarkempaan nielemisen arvioon. Useimmissa sairaaloissa ei kuitenkaan ole vakiintunutta käytäntöä dysfagian seulontaan. Ei ole myöskään tietoa siitä, mikä on ideaalisin dysfagian seulontamenetelmä. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, mitä menetelmiä on käytössä dysfagian seulontaan ja kuinka tarkko-ja ne ovat tunnistamaan sitä. Tutkimuksessa pyritään kokoamaan yhteen käytössä olevia dysfa-gian seulontamenetelmiä aivoverenkiertohäiriön jälkeen akuuttivaiheessa. Aineistoa kerättiin EBSCO- ja Medline – tietokannoista. Hakutermit muodostettiin kuvailevassa kirjallisuuskatsauksessa käytettyjen käsitteiden dysfagia/nielemisvaikeus, akuutti aivoveren-kiertohäiriö, sairaanhoitaja ja seulonta englanninkielisistä vastineista. Aineiston keruuta ohjasi tutkimuksille asetetut valintakriteerit: 1) tutkimuksen tuli olla vertaisarvioitu, 2) julkaisuvuosi 2006–2016, 3) tutkimuksen tuli olla luettavissa englannin tai suomen kielellä, 4) koko tekstin tuli olla saatavilla, 5) tutkimuksen tuli käsitellä dysfagian seulontamenetelmää. Haku tuotti 33 kansainvälistä artikkelia, joista valintakriteerien pohjalta lopulliseksi aineistoksi valikoitui seit-semän artikkelia. Tiedonhakuprosessissa sekä aineiston tulkinnassa noudatettiin kuvailevan kirjallisuuskatsauksen periaatteita. Tulosten perusteella voidaan sanoa, että dysfagian seulontaan käytetään useita menetelmiä ja ne osoittavat hyvää tai erinomaista sensitiivisyyttä ja keskinkertaista spesifisyyttä dysfagian tunnistamiseksi. Dysfagian seulontaan ei sairaaloissa ole vakiintunutta käytäntöä, mutta tämän tutkielman seulontamenetelmistä voisi hyvin olla jo nyt hyötyä erikoissairaanhoidossa.
-
(2023)Tavoitteet. Aikaisemmassa tutkimuksessa tunnistetaan varhaiskasvatuksessa leikkiä edistäviä ja estäviä tekijöitä sekä mikropoliittisia käytänteitä esimerkiksi osallisuuden ja toimijuuden toteutumisen näkökulmista. Tämä tutkimus vastaa tarpeeseen tutkia lasten leikin vapaaseen toteutumiseen vaikuttavien tekijöiden yhteisvaikutusta leikin laajentumisen kannalta. Leikkitilanteet huomioidaan tutkimuksessa kokonaisuuksina ja useiden tekijöiden muodostamina dynaamisina prosesseina. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää lasten leikin mahdollisuuksia laajentua ja toisaalta kaventua, sekä tunnistaa niiden taustalla vaikuttavia tekijöitä. Tutkimustehtävänä on kuvailla, analysoida ja tulkita leikin laajentumista ja kaventumista ilmiönä sekä sen taustalla vaikuttavien tekijöiden välistä prosessia. Menetelmät. Tutkimus toteutettiin empiirisenä tapaustutkimuksena yhden varhaiskasvatusyksikön kahdessa ryhmässä, joiden lapset olivat 4–6-vuotiaita. Aineisto kerättiin osallistuvalla havainnoinnilla sekä ryhmän henkilöstön haastatteluilla kenttämuistiinpanoin. Leikin laajentumista ja kaventumista havaittiin leikin vuorovaikutuksessa, ja aineistoa analysoitiin narratiivisen vuorovaikutusanalyysin keinoin. Teoriaohjaava eli abduktiivinen lähestymistapa mahdollisti analyysin etenemisen aineiston ehdoilla, mutta aikaisempi kirjallisuus auttoi ilmiön käsitteellistämisessä. Tulokset ja johtopäätökset. Tutkimuksessa nimettiin leikin viisi laajentumisen ja neljä kaventumisen ilmenemismuotoa, joista osa liittyi kiinteästi toisiinsa. Laajentumisen ja kaventumisen ilmenemismuodot liittyivät juonelliseen kehitykseen ja mielikuvitusmaailmaan, leikin rikastumiseen, leikkijöiden määrään yhteisessä leikissä, aikaan, tilallisuuteen sekä leikkiprojekteihin. Taustalla vaikuttavia tekijöitä tunnistettiin yhdeksän, joilla oli yhteyksiä aikaisempiin tutkimustuloksiin. Johtopäätöksenä syntyy leikin dynaamisuuden spiraali, jossa tekijät ovat vuorovaikutuksessa keskenään ja toisistaan johtuvia. Leikkitilanteiden laajentuminen ja kaventuminen nähdään tuloksena monitasoisista tekijöistä aina toiminnan taustalla vaikuttavista arvoista yksittäisiin vuorovaikutushetkiin. Tutkimus lisää ymmärrystä leikin laajentumisen mahdollisuuksista ja tekijöistä, joita varhaiskasvatuksen henkilöstön tulisi huomioida toimintakulttuurissa ja arjen vuorovaikutuksessa leikin edistämiseksi.
Now showing items 3937-3956 of 6763