Browsing by Title

The development of food industry has led to increase of selection in retail markets and creation of processed food items. Even more products having health improving effects are launched on the market. Although consumers prefer easy and effortless food options, healthy food is considered to be additive-free and as naturally manufactured as possible. A healthy diet supports both physical and mental well-being. Despite of the fact that adult population is having enough protein already, high-protein diet has become a fashion trend in today’s society. High-protein food items are sold in almost every retail markets and used by all kinds of consumers on daily basis. Not only sport nutrition brands but also dairy companies are nowadays manufacturing high-protein products. The aim of this research was to sort out how the young and sporty women took an attitude towards protein quarks. The research was carried out as a qualitative research and the data was assembled basis interviews. The purpose of interview was also to find out to whom high-protein products were targeted and if the products were generally considered to be useful. The results proved that the attitude towards high-protein food products was variable. In interviewees’ opinions, high-protein products were brought into the market to serve the needs of the consumers that are more active than average, although, it was believed that these products were used by even more people in reality. High-protein products were not considered to be essential but in some cases useful. Protein quarks were purchased every now and then, in case of a sudden need of snack. Easy usability and high amount of protein were seen as a redeeming feature of the products. On the other hand, the amount of added sugar or artificial sweeteners reduced the eagerness to buy the product.

Tämän tutkielman tavoite oli pohtia, millainen on minäpystyvyyden ja yläkoulun ilmapiirin välinen yhteys. Minäpystyvyys on Albert Banduran sosio-kognitiiviseen teoriaan sisältyvä käsite, jolla tarkoitetaan, että ihmisen toimintaan ryhtymistä ja sinnikästä ponnistelua ohjaa tunne omasta kyvykkyydestä, jolla on edelleen vaikutusta motivaatioon, hyvinvointiin ja elämänkulkuun. Tutkielman tarkoitus oli tuoda esiin yläkouluikäisen nuoren minäpystyvyyden merkitys, sillä kyseisessä elämänvaiheessa nuori joutuu tekemään ensimmäisiä tärkeitä koulutusvalintojaan. Lisäksi sosiaalisesti tukeva kouluilmapiiri on tärkeä huomioida, kun COVID19-pandemia on lisännyt nuorten yksinäisyyttä ja mielenterveyden ongelmia. Tutkimusten mukaan nuorten kokemus kouluilmapiiristä koskee heidän havaintojaan koulun ihmissuhteista. Tutkimus toteutettiin narratiivisena kirjallisuuskatsauksena. Aineistoksi valikoitui kolme kansainvälistä tutkimusartikkelia, joissa käsiteltiin kouluilmapiirin ja minäpystyvyyden välistä yhteyttä sekä vaihtelevasti myös muita kouluun tai hyvinvointiin liittyviä muuttujia. Aineistoa analysoitiin erittelemällä sen keskeisimpiä tuloksia. Tutkimusaineisto ei ollut kovin suuri, joten sen antamia tuloksia pohdittiin suhteuttamalla niitä monipuolisesti aihepiiriin liittyvään muuhun ajankohtaiseen tutkimukseen. Tämän tutkimuksen tulokset viittaavat siihen, että nuorten motivaation ja hyvinvoinnin tukemiseksi yläkouluissa tulisi panostaa aikuisten mahdollisuuteen solmia nuoreen sellainen läheinen ja kannustava suhde, joka luo minäpystyvyydelle ja osallisuudelle suotuisan alustan.

Tutkimuksen tarkoitus on selvittää, miten nuoret salibandypelaajat käsittävät terveellisen ruoan ja miten heidän mielestään terveellisyys näkyy ruoanvalinnassa. Nuorten ruoanvalintaan vaikuttavat useat tekijät, eikä terveellisyys ole aiempien tutkimusten mukaan näistä tärkein. Perheen, koulun ja vapaa-ajan harrastusten rooli lasten ja nuorten ruokakäsitysten muodostumisessa on keskeinen. Nuorten urheilijoiden kohdalla väestötason ravitsemussuositukset tukevat terveellisen ruokavalion koostamista. Tutkimus toteutettiin laadullisten tutkimusmenetelmien keinoin. Tutkimusaineisto koostui kahdesta ryhmähaastattelusta, jotka toteutettiin etäyhteyksin. Haastattelin yhteensä seitsemää 14–15-vuotiasta salibandypelaajaa. Haastattelut olivat puolistrukturoituja teemahaastatteluja ja aineistosta löytyneitä alkuperäisilmaisuja analysoitiin teoriaohjaavan sisällönanalyysin avulla. Analyysi noudatti kolmevaiheista prosessia, johon kuuluivat aineiston redusointi, klusterointi ja abstrahointi. Lopuksi löytämiini luokkiin liitettiin teoreettisia kytkentöjä ja aikaisempaa tutkimusta. Ensimmäistä tutkimuskysymystä kuvasivat kaksi luokkaa: mielikuvat ja luokittelu. Haastatellut nuoret toivat esille erilaisia käsityksiä terveellisestä ruoasta. Nuoret näkivät eroja eri ruokien välillä ja luokittelivat niitä terveelliseen ja epäterveelliseen. Toista tutkimuskysymystä kuvasivat terveellisyyden näkymistä ohjaavat tekijät: koti ja perhe, salibandyharrastus, koulu ja ystäväpiiri. Kotona tehtyä ruokaa pidettiin terveellisenä ja koulussa terveellisyys nousi esille monipuolisen ruoan osalta. Terveellisyys vaikutti ruoanvalintaan erityisesti nuorten harjoitus- ja pelipäivinä, jolloin ruokailun ajoittamista ja ruoan sisältöä pohdittiin enemmän. Ystävien kanssa nuoret eivät usein ajatelleet terveellisyyttä ja söivät kodin ulkopuolella pikaruokapaikoissa. Terveellinen syöminen on tavoiteltavaa toimintaa, minkä ajatteluun ja toteutumiseen vaikuttavat eri tilanteet arjessa. Tutkimuksen tulokset tuovat tietoa salibandypelaajien terveellisen ruoan käsityksistä ja ruoanvalinnasta, mitkä ovat tärkeitä lasten ja nuorten ruokakasvatuksen kehittämisen alueella. Jatkotutkimuskohteena voitaisiin tarkastella ruokakasvatuksen roolia nuorten urheilijoiden arjessa ja selvittää, millä tavoin nuorten arkeen liittyvät toimintaympäristöt, kuten urheiluharrastus, lisäävät nuorten ymmärrystä terveellisestä ruoasta ja ruoanvalinnasta.

The purpose of this research is to describe ways to prevent social exclusion at school. This research was executed as a systematic literature review. The model of social exclusion as a process by Jahnukainen (2001) was used as a theoretical framework in this research. This model recognizes school dropout as one of the stages of social exclusion which is why this research focuses on preventing social exclusion by increasing school attachment. Social exclusion is a subject that has been researched widely but there exists no common definition of what social exclusion is. Youngsters have not been researched as much as young adults and usually research concentrates on those who are deeper in the process of social exclusion. The aim of this research was to find scientific publications about how to prevent social exclusion before the process has even begun. The research material included five scientific articles about teenagers’ social exclusion and school dropout. Three of the articles included social exclusion intervention models executed at school grounds. The other two articles handled social exclusion prevention through school attachment. The material was searched from Ebscohost database by using different combinations of the following terms: social exclusion, social inclusion, secondary school, adolescents, prevention, intervention, program, students, teachers, preventing in schools, school dropout, preventing school dropout, school failure. This research showed that the factors that influence school attachment have many connections with preventing social exclusion. Especially school’s atmosphere, school grounds, co-operation between school, home and society, sense of belonging to school, family background and teachers’ attitudes and well-being had an impact on school attachment. Three ways of preventing social exclusion came up from the research material: different teaching practices, supporting teachers and taking the student’s whole life into consideration. Especially teachers were given many different roles in social exclusion prevention. Teachers were seen as objects, instruments and collaborators in social exclusion prevention.

Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää kuluttajuuden vaikutuksia nuorten identiteettiin, nuorten kokemuksia omista taloustaidoista ja tekijöitä, jotka vaikuttavat niihin. Myös käyttörahan määrään vaikuttavia tekijöitä tarkasteltiin. Aiemmat vähäiset tutkimukset aiheesta osoittavat vanhempien olevan suuressa asemassa taloustaitojen opettamisessa, ja että kuluttajakasvatusta kaivattaisiin kouluihin enemmän. Tutkielmassa otetaan selvää, miten kuluttajuus vaikuttaa nuorten identiteettiin, minkälaisiksi nuoret kokevat taloustaitonsa sekä mitkä tekijät vaikuttavat nuorten taloustaitoihin ja käytettävissä olevan rahan määrään. Tutkielma toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena kuudesta tutkimusjulkaisusta. Kuvailevan kirjallisuuskatsauksen tarkoituksena oli muodostaa luonteva kokonaiskuva nuorten taloustaidoista. Aineisto hankittiin pääosin hakukone Googlea ja Google Scholaria sekä Helsingin yliopiston hakupalvelu Helkaa hyödyntäen. Aineiston analyysissä käytettiin sisällönanalyysiä, jotta saatiin parhaiten ja edustavimmin kuvattua tekstin merkitykset. Aineiston käsittelyyn käytettiin teemoittelua, eli tekstissä esiintyneet ilmaisut jaettiin viiteen värikoodattuun luokkaan. Nuorten käyttämät tavarat ja palvelut sekä oma tyyli olivat tärkeitä osia itsensä esille tuomisessa ja itsetunnon kohottamisessa. Nuoret ilmaisivat itseään ja sosiaalista asemaansa erityisesti (merkki)vaatteilla. Isoa osaa nuorista kiinnosti oman rahankäytön suunnittelu ja talousasiat. Heillä oli kattava käsitys, minkälaiset piirteet omasi taloustaidoiltaan huono henkilö verrattuna henkilöön, jonka taloustaidot olivat hyvät. Talousosaamisen tasoon vaikuttivat nuoren oma kiinnostus talousasioita ja -taitoja kohtaan sekä talousopetukseen osallistuvat tahot ja niiden käyttäjäystävällisyys. Nuorille jaettavan taloustiedon oppimateriaalin luomisessa tärkeintä oli sen käytännöllisyys ja ajankohtaisuus nuoren elämään juuri sillä hetkellä. Käytettävissä olevan rahan määrään vaikutti eniten sukupuoliero, mutta myös sosioekonomisella asemalla, perhetaustalla ja asuinpaikkakunnalla oli merkitystä.

Objective. Studies have shown that callous-unemotional traits in adolescents predict delinquency but only recently the moderators and mediators of this association have become of interest. The aim of this review of literature is to discuss the effects of neighborhood, witnessing violence and peers on delinquent behaviour of callous-unemotional youth. Results and conclusions. The role of the neighborhood was not unambiguous. One study found that the callous-unemotional traits were more stronly associated with delinquent behaviour in higher risk neighborhoods, another study concluded that the effects of callous-unemotional traits on delinquent behaviour was invariant across the levels of neighborhood disorder whereas third one neighborhood had an effect on the quality, not quantity, of delinquent behaviour. Witnessing violence fully mediated the relationship between callous-unemotional traits and all types of delinquency, but exposure to violence in the form of direct victimization mediated only the relationship between callous-unemotional traits and substance delinquency. Callous-unemotional traits were associated with a greater likelihood of adolescent offending in groups compared to other antisocial youth and assuming the role of a leader in the group. These results can be interpreted in the light of the callous-unemotional traits these adolescents have (i.a. lack of empathy and remorse, shallow emotions, being less sensitive to punishment, sensation-seeking). These explain their tendency towards delinquency independent of the neighborhood context and manipulation of others in group crime, among other things.

Syftet med den här avhandlingen är att granska mediebilden av män och maskulinitet i det finländska public service-bolaget Yles podcast Ted och Kajs podcast utgående från Karen Ross teori om maskulinitet i kris. Avhandlingen undersöker dels på vilket sätt maskulinitet och manlighet lyfts fram i podcasten och dels mera specifikt om den förlegade idén om män som maskulina macho-män reproduceras genom innehållet i podcasten. Enligt Karen Ross teori om maskulinitet i kris, från studien Gendered media – Women, men, and identity politics (2010), har det i modern tid varit och blivit vanligt att se porträtt av män i medierna som en oansvarig och barnslig man som intresserar sig för sex, snusk och stereotypt manligt kodade ämnesområden. Ross kallar mannen för ”den nya grabben” och beskriver honom som en modern man som ironiskt skämtar med det förlegade macho-idealet, den stereotypa maskulina mannen från förr, men som samtidigt reproducerar en onyanserad bild av vad män och maskulinitet är. I och med reproduceringen av den nya grabben porträtteras också onyanserade bilder av vad kvinnor och kvinnlighet är, och sexistiskt innehåll i medierna reproduceras trots att medieproducenten menar att innehållet är oseriöst och ska läsas som humor. Teorin om maskulinitet i kris visar hur ironiserande medieinnehåll reproducerar stereotypa bilder av vad män och maskulinitet, och kvinnor och femininitet, är Podcaster är ständigt medverkande i det sociala konstruerandet av könsidentiteter, det gör det relevant att undersöka hur könsroller porträtteras i dagens medieinnehåll i podcaster. Podcasten är ett livfullt och engagerande medium, som knyter starka band till publiken. Det har sedan tidigare inte gjorts särdeles många vetenskapliga studier om podcasten som medieplattform, bland annat eftersom att podcasten är ett relativt nytt medium i dagens medielandskap. Ted och Kajs podcast är den mest lyssnade podcasten som görs på svenska i Finland. Metoden som tillämpas i avhandlingen är innehållsanalys stödd på närläsning. Analysen i avhandlingen är gjord som fallstudie – i avhandlingen undersöks fem avsnitt ur Ted och Kajs podcast valda genom ett strukturerat slumpmässigt urval. Närläsningen görs genom att avsnitten har transkriberats och analyserats. I avhandlingen kan man läsa exempel ur de transkriberade avsnitten. I teoridelen av avhandlingen diskuteras bland annat begreppen genus och könsroller samt humorns och ironins funktioner, detta i linje med Ross teori. Avhandlingens resultat visar att flera aspekter av Ross teori om maskulinitet förekommer i de analyserade avsnitten ur Ted och Kajs podcast. I podcasten reproduceras bilden av den oansvariga och ”dumma” mannen som intresserar sig för snusk och sex, och humor och ironi används som en täckmantel för den onyanserade bilden av män och manlighet. I en del av exemplen som lyfts fram i avhandlingen reproduceras stereotypt macho-manliga ideal rakt av, medan det utgående från en del av exemplen kan konstateras att macho-manlighet är något som Ted och Kaj som producenter för podcasten inte kan identifiera sig med. Ted och Kajs podcast är en humorpodcast, och aspekter av ironins roll som ett godkännande för att skapa, utgående sexistiskt innehåll från Ross teori, förekommer i podcasten.