Browsing by Title

This study examines home related food memories. Previous research on this subject shows that senses and emotions play significant role in creating and re-creating food memories. This is due to shared neural and mnemonic connections of the emotions and senses in the brain. Food memories can also be embodied transmitting tacit knowledge. With them one can create and express own roots and self-image. Food memories are a part of collective memory and they can create polytemporal experiences. This study considered home related food memories because home is a central place for the formation of food memories. The aim of this study was to reveal the ingredients of home related food memories and to scrutinise how home appears in texts sent to www-pages of Ruoka-Kalevala. Ruoka-Kalevala is a project of Marttaliitto, S-group and The Finnish Literature Society. The data consists of 39 texts which were analysed by content analysis. This study is based on oral history methodology. This material emphasized that food memories reflect common societal development and urbanisation. Migration from rural societies to cities and the sense of belonging to one’s roots stood out from data. Also descriptions of the various regional food cultures in Finland were crucial. Based on the data of the study, home was seen in a positive and even a nostalgic light. Most of the food memories were located in childhood homes. Home economics education could benefit connection between senses and food memories for example when studied food traditions or in social integration of immigrants. Oral history research focus on subjects that are mundane and personal. Therefore it can well benefit home economics studies.

Utvärdering har en framtonad roll i styrningen av den offentliga sektorn idag, till och med så att det talas om utvärdering som ett måste och en tidstypisk ritual (Dahler-Larsen i Hertting & Vedung 2009, 14). Evert Vedung (2004) talar till och med om utvärdering som en megatrend i förvaltningspolitiken, där sätten att utföra utvärdering konkurrerar med varandra och där variationen i utvärderingspraktiken inom den offentliga sektorn är stor. Att förklara och identifiera orsakerna till variationen i utvärderingspraktik i den offentliga sektorn är dock svårt. New Public Management-diskursen är ett av de mest omtalade skedena i utvecklingen av organiseringen av den offentliga sektorn och även en av de faktorer som ses ha påverkat variationen i utvärderingspraktik och användningsändamålen för utvärderingar. Syftet med den här kandidatuppsatsen är att ta reda på om utvärderingspraktiken inom ramen för politiska program och interventioner i social- och hälsovårdssektorn i Finland påverkats av element i NPM-diskursen. Jag utgår ifrån Nils Hertting och Evert Vedungs (2009) teori om att styrningsdoktriner inom ramen för NPM påverkar sättet att utföra utvärdering. De tre idealtypiska styrningsdoktriner de identifierat inom NPM och som de hävdar påverkar utvärderingspraktiken är mål- och resultatstyrning, nätverksstyrning och brukarstyrning. Grunden för den empiriska delen i kandidatavhandlingen är en kvalitativ innehållsanalys av det nationella utvecklingsprogrammet för social- och hälsovården Kaste 2012–2015. Det lagstadgade Kaste-programmet fungerade som ett styrmedel och inleddes med den första programhelheten år 2008 av SHM. En väsentlig del av genomförandet av programmet var utvärderingen av programmet som helhet samt dess olika delprojekt. Enligt resultaten kan flera av de element Nils Hertting och Evert Vedung renodlat ur NPM hittas i Kaste-programmet 2012–2015. Den bakomliggande styrningsansatsen i programmet kan beskrivas som en mångfasetterad helhet, där olika styrverktyg kompletterar varandra. Det här visar sig även som en varierande sammansättning utvärderingssätt. Ett intressant inslag rörande utvärderingssystemet och hur det beskrivs i det skriftliga materialet i Kaste, är att man delvis talar om utvärderingens kontrollerande syfte men samtidigt även om dess främjande och utvecklande syfte. Det här belyser hur betoningen på utvärderingens syfte kan ändras för att utvärderingens resultat ska komplettera den bakomliggande styransatsen. Det stämmer överens med tanken att utvärderingar har politiska implikationer och kan användas som ett styrverktyg i sig själva.

Uppskattningsvis 400–500 miljoner kilogram mat slängs bort per år i Finland. Också daghemmen i Finland producerar 1–2 miljoner kilogram matsvinn per år, vilket motsvarar omkring en tredjedel av all daghemsmat. Matsvinn är således en viktig fråga som påverkar både miljön och ekonomin. Det finns sparsamt med tidigare studier om ämnet inom småbarnspedagogiken, vilket ökar på denna studies relevans. Syftet med den här studien är att ta reda på vad barn i 4–5 års åldern vet och hur de tänker om matsvinn. Forskningsfrågorna är: 1. Vad vet barn om matsvinn? 2. Hur tänker barn om matsvinn? 3. Vilka erfarenheter har barn av matstunder på daghem? Matsvinn är ett aktuellt och viktigt tema med tanke på en hållbar framtid. Tidigare forskning pekar på att matsvinn inte så ofta behandlas som tema tillsammans med barn på daghem. Grunderna för planen för småbarnspedagogik förutsätter ändå att barn ska lära sig att förhålla sig ansvarsfullt i samband med måltider. Med tanke på det är det viktigt att kartlägga barns tankar om matsvinn för att kunna jobba vidare kring temat. Studien är kvalitativ och baserar sig på tio barnintervjuer. I studien deltog 10 barn i 4–5 års åldern på ett svenskspråkigt daghem i huvudstadsregionen. Intervjuerna är semistrukturerade och de gjordes i januari-februari 2020. Resultaten från studien visar att det finns skillnader i vad barn vet och hur de tänker om matsvinn. En del barn i studien hade detaljerad kunskap om vad som händer med mat som kastas bort, medan en del barn inte visste vad som händer med bortkastad mat. Ingen kunde på rak arm beskriva vad matsvinn är. Resultatet visar också att det varierar huruvida barnen förstår konsekvenserna av sina handlingar – något som de vuxna bör göra barn uppmärksamma på i enlighet med planen för småbarnspedagogik. När det gäller hur barn upplever matstunder på daghem visade det sig att en del barn upplever att de måste äta eller smaka på den mat som serveras på daghem.

Using grades as a student evaluation method is an established routine, but at the same it’s not questioned often. Taking into account the long time period that we have already been familiarized with the negative effects of grades, this is very interesting. Researching the effects of grades on student motivation is on the focus of this thesis. In addition to motivation, also other effects on student are discussed, as well as the rationality of using grades as an evaluation method. Descriptive literature review was chosen as the research method in this thesis. The research material was searched from web databases and Helsinki University Library. The material was described by presenting the three main studies of this thesis. The results indicated that using grades as an evaluation method lowers student’s motivation and interest towards learning. According to results, that’s not the only way grades affect students since grades also have a negative effect on student’s self-esteem, performance, behavior and attitudes. Grades also increase the likelihood of student focusing mainly on getting good grades which takes the energy and interest out of learning and developing skills and knowledge. According to the results in this thesis, it is justifiable to question the rationality of using grades as an evaluation method.

Kandidaatintutkielmani tarkoituksena oli syventyä tapaustutkimuksen keinoin Gutsy Go -toimintamallin puitteissa ideoituihin projekteihin ja nuorten rooliin niissä. Aihe on ajankohtainen, sillä hankkeen taustalla on huoli nuorten syrjäytymisestä sekä nuorten osallisuuden ja aktiivisen kansalaisuuden vähentymisestä. Gutsy Go -toimintamalliin liittyvä aikaisempi tutkimus on vielä hyvin vähäistä, sillä metodi on suhteellisen tuore. Tutkielmassa tarkastelen Gutsy Go -toimintamallin projektiviikkojen aikana syntyneitä projektivideoita ja niiden aiheita vuoden ajalta. Lisäksi tarkastelen toimijuuden, rauhan edistämisen ja yhteiskunnallisen vaikuttamisen ilmenemistä projektivideoissa. Tutkimuskysymykseni ovat 1) minkälaisiin aiheisiin nuoret tarttuvat Gutsy Go -projekteissa 2) miten nuoret edistävät rauhaa ja vaikuttavat yhteiskunnallisesti Gutsy Go -videoiden avulla sekä 3) miten toimijuus ilmenee Gutsy Go -videoilla? Toteutin tutkielman tapaustutkimuksena. Aineistoni muodostui Gutsy Go:n Youtube-kanavalla julkaistuista projektivideoista kuuden suomalaisen koulun Gutsy Go -viikoilta. Ajallinen rajaus oli syyskuusta 2018 syyskuuhun 2019 ja videoita aineistossa oli yhteensä 88 kappaletta. Analyysin toteutin laadullisena analyysinä. Analyysin pohjaksi muodostin projektivideoista kolmentoista teeman taulukon etsimällä yhtäläisyyksiä videoiden aiheista. Tämän jälkeen etsin videoista erilaisia rauhan edistämisen ja yhteiskunnallisen vaikuttamisen keinoja sekä toimijuuden ilmenemisen muotoja. Tulosten mukaan nuoret halusivat vaikuttaa projekteillaan sekä vahvasti yhteiskunnallisiin aiheisiin että ihmisten välisiin suhteisiin. Rauhan edistämisen keinoja videoilla olivat myönteisen vuorovaikutuksen lisääminen, ennakkoluulojen rikkominen, luottamuksen rakentaminen ja yhteistyötaitojen sekä viestintä- ja reflektiotaitojen kehittäminen. Yhteiskunnallisen vaikuttamisen keinoja olivat konkreettiset teot, tietoisuuden lisääminen, kannanottaminen, omien kokemuksien jakaminen, muiden mukaan haastaminen sekä asenteisiin vaikuttaminen. Toimijuus ilmeni videoissa niin yksilön, ryhmän kuin yhteisön tasolla vastuunottona, aloitteellisuutena, muiden tukemisena, itsensä ylittämisenä, aktiivisten tekojen tekemisenä muiden hyväksi sekä synergiaetuna. Videoilla näkyi myös hiljaista toimijuutta. Projektit olivat yhteiskunnallisesti vaikuttavia niin projektien tapahtumishetkellä kuin myöhemmin laajemmin videotallenteen myötä sosiaalisen median kautta.

Syrjäytyminen on todellinen yhteiskunnallinen uhka ja etenkin nuorten sekä nuorten aikuisten syrjäytyminen aiheuttavat huolta. Aihetta on tutkittu paljon ja siitä käydään myös runsaasti julkista keskustelua. Käsitteenä syrjäytyminen on kuitenkin vaikeasti määritettävä, joka hankaloittaa siitä käytävää keskustelua. Tutkimuksessa lähdettiin selvittämään mitä nuoret aikuiset ajattelevat syrjäytymisestä ja sen tekijöistä sekä syrjäytymisestä käytävästä julkisesta keskustelusta. Tutkimuksen tavoitteena oli antaa avoin puheenvuoro tutkimuksen kohteena oleville nuorille aikuisille ja täten pyrkiä ymmärtämään heidän ajatuksiaan syrjäytymisestä. Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena. Tutkimukseen haastateltiin neljää 19-24 vuotiasta nuorta aikuista. Tutkimukseen pyrittiin saamaan haastateltavia, jotka olivat halukkaita kertomaan ajatuksistaan syrjäytymiseen liittyen. Haastattelut toteutettiin puolistrukturoituina yksilöhaastatteluina ja saatu aineisto analysoitiin teema-analyysilla. Aineiston teemoittelussa käytettiin apuna värikoodausta sekä luettelointia. Aineistosta löydettiin neljä teemaa koskien syrjäytymistä ja sen tekijöitä sekä kaksi teemaa koskien syrjäytymisestä käytävää julkista keskustelua. Tutkimustuloksista selviää, että nuoret aikuiset tiedostavat syrjäytymisen olevan yhteiskunnallinen ongelma. Syrjäytyminen nähtiin ulkopuolisuutena normaaliksi kuvatusta elämästä ja sen painotettiin olevan ensisijaisesti henkilökohtainen tunne omasta ulkopuolisuudesta. Syrjäytymisestä käytävän julkisen keskustelun haastateltavat kokivat ensisijaisesti positiivisena asiana, mutta he esittivät myös kritiikkiä sitä kohtaan. Syrjäytymiskäsite koettiin leimaavana ja haastateltavat kokivat, että medioissa esiintyy liioittelua, joka on esteenä rakentavalle keskustelulle. Tutkimustulosten perusteella aihetta olisi hyvä tutkia lisää, jotta saadaan ymmärrystä siitä, miten syrjäytymisestä on hyvä keskustella julkisuudessa.

The purpose of this thesis was to investigate what kinds of achievement goal orientation groups can be identified among young employees and to examine how the groups differ in experiences of team atmosphere, job-education correspondence and the length of the employment. In this study, motivation was examined through the concept of achievement goal orientation and team atmosphere through the notion of psychosocial work environment. The study concentrated on a specific age group, which has not been common in work motivation studies. The aim was to acknowledge a wide set of different kinds of goals at work, and therefore an instrument assessing five types of achievement goal orientations was used (mastery-intrinsic, mastery-extrinsic, performance-approach, performance-avoidance and avoidance orientation). The study focused on young adults, aged 18-30, in their working life. The respondents (n = 170) were classified into goal orientation groups by utilizing a person-oriented approach and two-step cluster analysis. Analysis of variance and cross tabulation were performed to examine the group differences. Three goal orientation groups were found in the data: mastery-oriented (46 %), performance-oriented (26 %) and avoidance-oriented (28 %). On average, the employees in this sample demonstrated high levels of mastery-intrinsic and mastery-extrinsic orientations. Mastery-oriented employees evaluated their team’s atmosphere to be better than the other two groups. Mastery-oriented young adults reported more often than expected that their job corresponded strongly to their education, whereas avoidance-oriented reported most that their job did not correspond to their education at all. Regarding the length of the employment, the groups did not differ from each other. The results of the study indicate that by investing in the team solidarity, the mastery-oriented attitude of young employees can be supported. The results are also a strong argument for the importance of helping young adults in their challenges in the context of work and other areas of life.