Browsing by Title
Now showing items 3997-4016 of 6690
-
(2017)Goals. The goal of this study was to examine what the concept of computational thinking means and what kind of skills are required to learn it. Further objectives were to explore the essence of coding and the main principals of teaching it when the target group was children under school age. The study maps teaching methods for coding and computational thinking suitable in early childhood education. The learning goals in official early childhood documents are examined to identify those information and communication technology skills that can be covered when teaching coding. Method. The study was carried out as a narrative literature review. The objective was to gain a general picture of the role of coding in the early childhood education. Initial sources were found by scanning books and articles in the educational sector. The search for further information was guided by the findings in the initial material. The search was ended when no additionally significant information was found. Results and conclusions. Computational thinking is based on mathematical, logical and creative thinking. The goal is to learn to think and formulate complicated problems in a way that allows a computer to solve them. It is possible to teach computational thinking and coding in early childhood. Teaching has to be concrete and related to a child’s experiences. Group work and teacher’s guidance are of significant value in learning. Coding can be taught by using traditional games, codable toys and electronic devices. The main barriers which prevented implementing coding in preschool education were the lack of teaching methods and inadequate computational skills of teachers. The age or interest of children was less relevant.
-
(2019)Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää lasten ohjelmointi- ja robotiikkakilpailuihin osallistumisen yhteyttä 2000-luvun taitojen kehittymiseen. Ohjelmointi- ja robotiikkakilpailut ovat Suomessakin suosiota kasvattava kilpailukonsepti, jossa lapset harjoittelevat ohjelmoin-tia opetusrobottien (educational robotics) avulla suorittaen tehtäviä ja esitellen aikaansaan-noksiaan. Suomalaisista kilpailuista ei ole vielä lainkaan tutkimusta, eikä ulkomaisessakaan tutkimuksessa ole juuri koottu kilpailujen vaikutuksia näiden taitojen näkökulmasta. 2000-luvun taidot, joita kutsutaan myös esimerkiksi tulevaisuuden taidoiksi tai tulevaisuuden osaamiseksi, ovat laaja-alaisia, koululaisten tulevaisuudessaan tarvitsemia avaintaitoja. 2000-luvun taidoille ei ole vakiintunutta määritelmää, mutta usein sen osataidoiksi nimetään esimerkiksi ongelmanratkaisutaidot, kommunikaatiotaidot ja luovuus. Tutkielma toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Aineistona käytettiin internetin tietokannoista ja hakukoneista löytyneitä, pääosin luotettavilta julkaisijoilta peräisin olevia lähteitä. Ongelmanratkaisutaitoja sekä sosiaalisia ja kulttuurisia taitoja, ku-ten kommunikaatiota ja yhteistyötä oli tutkittu kilpailukontekstissa kaikkein eniten. Joitain määritelmään kuuluneita taitoja, kuten oppimaan oppimista oli tutkittu vain vähän tai ei ollen-kaan. Aineistoni tutkimusten tutkimusmenetelmät ohjaavat tarkastelemaan koettua oppimista objektiivisen oppimisen arvioinnin kustannuksella. Vaikuttaa siltä, että erityisesti ongelman-ratkaisutaitojen ja sosiaalisten taitojen koetaan kehittyvän osallistumisen myötä. Myös esi-merkiksi tieto- ja viestintätekniikan taitojen ja luovuuden koetaan kehittyvän jossain määrin. Jatkotutkimuksissa olisi tarkoituksenmukaista käyttää tiedonkeruussa menetelmiä, joiden avulla voidaan painottaa todellisen oppimisen mittaamista koetun oppimisen sijaan.
-
(2022)Ohjelmointiosaamisen merkitys kasvaa jatkuvasti yhteiskunnassamme. Tämän takia meidän on tärkeää antaa jo varhaiskasvatusikäisille lapsille valmiuksia ymmärtää ympäristöämme ohjelmoitujen ympäristöjen ja taitojen maailmassa. Ohjelmointiosaamisesta on vähän tutkimusta entuudestaan, joten tätä aihekokonaisuutta on tärkeä tutkia. Tutkimukseni tavoitteena oli kuvata, analysoida ja tulkita, millaisena ohjelmointiosaaminen varhaiskasvatuksessa näyttäytyy. Tutkimuksen avulla saadaan tietoa siitä, miten ohjelmointiosaamista varhaiskasvatuksessa harjoitellaan, mitä opettajat tunnistavat ohjelmointiosaamisen hyödyiksi ja mitkä nähdään ohjelmointiosaamisen kehityskohteiksi. Tutkimus on tapaustutkimus, johon osallistui neljä pääkaupunkiseudun päiväkodeissa työskentelevää varhaiskasvatuksen opettajaa. Opettajat osallistuivat Innoplay-hankkeeseen vuosina 2018–2021. Hankkeen aikana opettajat käyttivät keksimisen pedagogiikkaa eheyttävässä toiminnassa omissa ryhmissään. Tutkimus toteutettiin laadullisin menetelmin. Tutkimusaineisto koottiin teemahaastatteluina ja sen analysointiin käytettiin aineistolähtöistä sisällönanalyysiä. Tutkimus osoitti, että ohjelmointiosaamista hyödynnetään tutkimukseen osallistuneiden opettajien varhaiskasvatusryhmissä. Ohjelmointiosaaminen toiminnassa jakautui ohjelmoinnilliseen ajatteluun sekä tutkivaan työskentelyyn ja ohjelmoitujen ympäristöjen tuntemiseen. Opettajat nostivat esiin monia erilaisia hyötyjä ohjelmointiosaamisen hyödyntämisestä varhaiskasvatuksessa, mutta tutkimustuloksista nousi myös esiin kehityskohteita, joita olivat esimerkiksi ohjelmointiosaamisen käsitteiden epäselvyys, oman osaamisen tärkeys, digitaalisen opetusteknologian haasteet sekä tuki ja koulutukset. Tutkimuksen tuloksien perusteella voidaan ymmärtää ohjelmointiosaamisen monipuolisuus. Tutkimustulosten avulla varhaiskasvatuksen opettajat saavat eväitä ohjelmointiosaamisen ymmärtämiseen monipuolisena ja teoreettisempana. Tätä tutkimusta voidaan pitää pohjana esimerkiksi sille, miten ohjelmointiosaaminen voisi juurtua paremmin varhaiskasvatukseen.
-
(2020)Ohjelmoinnin suosio ja tarpeellisuus on lisääntynyt teknologian kehittyessä. Ohjelmointi lisättiin perusopetuksen opetussuunnitelman perusteisiin 2014 ja sitä on opetettu kouluissa syksystä 2016 lähtien. Tutkielmani avulla pyrin selvittämään miten opetussuunnitelma ohjeistaa ohjelmoinnin opetuksessa ja miksi ohjelmointi ylipäätään lisättiin osaksi opetussuunnitelmaa. Tutkin myös minkälaisia haasteita opettajat ja koulut ovat kohdanneet ohjelmoinnin opetuksen alettua. Tutkimuskysymykseni ovat: Mitä opetussuunnitelma sanoo ohjelmoinnista? Miksi ohjelmointi lisättiin opetussuunnitelmaan? Minkälaisia haasteita ohjelmoinnin lisäys opetussuunnitelmaan aiheuttaa kouluissa? Tutkimukseni on rakenteeltaan kuvaileva kirjallisuuskatsaus. Tutkimuksen aineisto kerättiin erinäisistä kotimaisista ja ulkomaisista tutkimuksista sekä aiheeseen liittyvästä kirjallisuudesta. Tutkimukseni aiheen ajankohtaisuuden takia käytin tutkimuksessani vain ajankohtaisia ja täten relevantteja lähteitä. Tutkimukseni perusteella voin todeta opetussuunnitelman tarjoavan opettajille paljon vapautta ohjelmoinnin opetuksessa ja opetussuunnitelman painottavan ohjelmoinnin opiskelua erityisesti matematiikan yhteydessä. Ohjelmointi lisättiin opetussuunnitelmaan lisääntyvän tietotekniikan ja digitalisaation aiheuttamien trendien myötä. Ohjelmoinnin lisääminen peruskoulun opetukseen on kansainvälinen opetuksen trendi. Ohjelmoinnin opiskelulla on myös todettuja hyötyjä, kuten oppilaiden algoritmisen ajattelun kehittyminen ja tiettyjen oppiaineiden opintojen tukeminen.
-
(2022)Tavoitteet. Tutkimuksen tehtävänä on kartoittaa, miten ohjelmoitavia teknologioita hyödynnetään peruskoulun suunnitteluprojekteissa, ja millaisia haasteita niiden kanssa on kohdattu. Suunnitteluprojekteilla tarkoitetaan yleensä monialaisia projekteja, joissa oppilaat tuottavat konkreettisen ratkaisun johonkin ongelmaan, esimerkiksi arjen ongelmaan, teknologiakasvatuksen teemoja hyödyntämällä. Ohjelmointi ja suunnittelu kuuluvat nykyään opetussuunnitelmaan esimerkiksi käsityöoppiaineen kautta, ja tällaiset projektit ovat yksi mahdollinen keino toteuttaa teknologiakasvatusta. Projekteissa on hyödynnetty usein LCD-mallin mukaista yhteissuunnittelua, jossa oppilaat työskentelivät ryhminä ja etenivät keksintötehtävissä melko itsenäisesti. LCD-mallilla ("Learning by Collaborative Design") tarkoittaa yhteissuunnittelua, jossa edetään yhteistyötä eri työvaiheissa korostaen suunnittelusta kohti valmista tuotetta. Ohjelmoitavilla teknologioilla tuotoksiin on saatu toiminnallisuutta. Tutkimuksessa tarkastellaan, minkälaisia teknologioita projekteissa käytännössä on käytetty, ja pyritään tunnistamaan ongelmakohtia niiden kanssa toimiessa. Menetelmät. Tutkimusaineisto koottiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena Helkasta ja Google Scholarista. Aineiston valinnassa rajauksena oli peruskouluikäisiin keskittyvät tutkimukset. Relevantteja tutkimuksia löytyi 10 kappaletta. Tulokset ja johtopäätökset. Aineistosta kävi ilmi, että teknologioita hyödynnettiin melko monipuolisesti. Haasteita kohdattiin erityisesti toimivuuden vaatiman osaamisen kanssa, ja osassa tutkimuksissa keksinnöt eivät lopulta hyödyntäneet toivotusti teknologioita. Tämä nivoutuu opettajien osaamiseen ja aikataulupaineisiin, joissa ilmenneet ongelmat rajoittivat tutkimuksissa teknologioiden tuomia mahdollisuuksia. Esimerkiksi eräässä tutkimuksessa yksi oppilasryhmä yritti ohjelmoida wc-istuinta, joka lentää käyttäjän luokse tilauksesta, mutta kun opettajat eivät puuttuneet teknisesti mahdottomaan ideaan, oppilasryhmä ei saanut mitään valmista aikaiseksi. Teknologioiden kanssa toimiessa on pyrittävä takaamaan, että oppilaat saavat riittävästi apua ja ohjausta, jotta teknologioista hyödytään mahdollisimman paljon.
-
(2018)Earlier studies have shown that not all of the university degrees make an expert. Students more likely grow into expertise through work experience. University students strive to develop their professional expertise in trainee programmes, where they have a possibility to suit the theory to action. During the internship it is possible to accumulate skills that may not be possible to learn just through university studies. From this point of view, I examine the views of four law students on their on-the-job learning as well as the development of their professional expertise and competence during the internship. My material consists of four semi-structured theme interviews. All of my interviewees worked during the interviews as an associate trainee in the same company. In my research, I examine what factors, according to the trainees' views have influenced the growth and development of their competence during the traineeship and also how they could improve the growth and development during the peri-od. The method that I have used in my research is content analysis. My research results are presented in subchapters that are based on to categories that I constructed through content analysis. The categories were influence of the work environment, colleagues’ influence, influence of development discussions and the influence of feedback to development of professional expertise. In my results I also examine the factors that were seen as conductive to the development of professional expertise and competence. From my results can be seen that trainees’ understandings about the factor that influence to on-the-job learning, were quite similar to each other. My results show that the most important factor for the trainees’ development of professional expertise was community support and the trust in themselves and their learning potential. Working with more experienced and professional employee was also seen to improve the growth of learning during the internship. The positive and creative feedback from the work community was also seen as a positive factor.
-
(2023)Tavoitteet: Kuukautisia edeltävät fyysiset ja psyykkiset oireet ovat ilmiö, joka koskettaa suurta osaa menstruoivasta väestöstä. Kuukautiskierron yhteydestä psyykkisten oireiden ilmenemiseen ja pahenemiseen tiedetään kuitenkin yhä vähän. Tämän katsauksen tavoitteena oli tarkastella kuukautiskierron ja siinä tapahtuvan hormonivaihtelun yhteyttä eri mielenterveyshäiriöiden oireiden ilmenemiseen ja vakavuuteen, etenkin premenstruaali- eli kuukautisia edeltävässä vaiheessa. Lisäksi katsauksessa perehdytään psyykkisten oireiden premenstruaaliseen pahenemiseen liittyviin riskitekijöihin. On erittäin tärkeää, että mielenterveysammattilaiset tunnistavat psyykkisten oireiden premenstruaalisen pahenemisen ja ymmärtävät siihen liittyvät riskitekijät, sillä ymmärryksen avulla psyykkisten oireiden kehitystä voidaan mahdollisesti ennustaa ja riskien ehkäisyyn voidaan kiinnittää huomiota ajoissa. Menetelmät: Tutkimuskirjallisuuden haussa käytettiin pääosin Google Scholar ja APA PsycNet -tietokantoja yhdistelemällä hakusanoja ”premenstrual exacerbation”, ”premenstrual syndrome”, ”menstrual”, ”depression”, ”suicide”, ”suicidal ideation”, ”anxiety”, ”panic disorder”, ”eating disorders”, ”OCD”, ”bipolar”, ”schizophrenia”, ”trauma”, ”PTSD”, ”psychosis”, sekä tarkastelemalla artikkelien lähdeluetteloita. Tulokset ja johtopäätökset: Tutkimusten perusteella masennus-, ahdistuneisuus- ja syömishäiriöiden kohdalla oireiden premenstruaalinen paheneminen on yleistä. Traumaoireilussa, kaksisuuntaisessa mielialahäiriössä ja skitsofreniassa tulokset ovat vaatimattomia tai olemattomia. On kuitenkin alustavia viitteitä siitä, että kuukautiskierrolla saattaa olla yhteys psykoosin laukeamiseen. Lisäksi oireiden premenstruaalinen paheneminen näyttää olevan riskitekijä muun muassa itsetuhoisuudelle, toimintakyvyn heikkenemiselle ja vakavammalle oirekuvalle eri mielenterveyshäiriöiden yhteydessä. Tulevaisuuden tutkimuksissa on tärkeää panostaa tutkittavien diagnostiseen erotteluun premenstruaali- ja mielenterveyshäiriöiden suhteen, hormonivaihtelun kattavaan kartoittamiseen, ja interventioiden kehittämiseen. Katsauksen lopussa pohditaan myös kuukautisiin liittyvien tutkimuksien erityishaasteita.
-
(2017)Goals: Symptom networks as a concept came to the research field only less than 10 years ago. Symptom network is a new statistical approach, where disorder’s symptoms are seen as separate mutually interacting elements, compared to predominant way of seeing symptoms as indicators of common background latent variable. There is only limited amount of reviews available on the topic. Goal of this thesis to review state of symptom network research, i.e. what and with which methodologies is researched with emphasis on the theoretical developments of the concept. At the same time possible and necessary future research avenues discussed. Methods: Thesis is literature review. Google Scholar was used as a search engine and search was done using expression ‘ “symptom network” psychology ’. Only research published after 2008 is included. Due to length limitations of the review, only results from two first result pages were used. After this, based on the found articles references some extra inquiries were performed. Results and conclusions: Main result is that there are very promising results within existing research and statistical methods and measures start to settle. However, there is need for more versatile research, as well as for reproduction of results. Slightly worrying observation is that lion share of symptom network research is done by one research group. This thesis provided quite good overview of the research field, though it is left on slightly non-specific level.
-
(2022)Tutkimuksessani tarkastelen monikielisten perheiden kokemuksia monikielisyyden tukemisesta esiopetuksessa ja varhaiskasvatuksessa. Esiopetuksen opetussuunnitelman ja var-haiskasvatussuunnitelman perusteet (OPH, 2014; 2018) ovat alalla toimivia ammattilaisia velvoittavia asiakirjoja. Näissä asiakirjoissa on ohjeistettu, miten monikielisyyttä tulisi ryhmissä tukea ja miten toimia kielitietoisesti sekä tukea lasten kielitietoisuuden kehitystä. Tässä tutkimuksessa selvitän sitä, miten asiakirjoihin kirjatut velvoitteet toteutuvat vanhempien kokemuksissa. Tässä tutkimuksessa kiinnostuksen kohteena ovat asiakkaat, eli perheet. Tut-kimustehtäväni on selvittää, miten monikieliset perheet kokevat, että heidän monikieliset lap-sensa ja perheensä on kohdattu ja huomioitu sekä minkälaista tukea he ovat saaneet moni-kielisyyteensä esiopetuksessa ja varhaiskasvatuksessa ja minkälaiset menetelmät he koke-vat hyviksi. Tutkimukseni on kvalitatiivinen eli laadullinen tutkimus. Aineiston keruun toteutin haastatte-lemalla neljää monikielisen perheen vanhempaa eri puolilta Suomea. Haastattelut toteutin puolistrukturoituna teemahaastatteluna. Tämä mahdollisti joustavuuden haastattelutilanteessa, molemmin puoliset tarkentavat kysymykset ja keskustelun ennalta asettamieni teemojen ympärillä. Haastattelut toteutin etäyhteyksin ja tallensin ne Zoom-sovelluksella. Tallennus mahdollisti haastattelujen litteroinnin myöhempää, tarkempaa analysointia varten. Analyysi-menetelmäksi valitsin teoriaohjaavan sisällönanalyysin. Analysoimani teemat jakaantuivat tutkimuskysymysteni mukaisesti. Tutkimustulokset osoittivat, että monikielisyyden tuki ei ole monipuolista kaikissa ryhmissä ja vanhemmat ovat osittain tyytymättömiä tuen toteutumiseen. Poikkeuksen teki englanninkie-linen yksikkö. Esiopetuksen opetussuunnitelman ja varhaiskasvatussuunnitelman perustei-den (OPH, 2014, 2018) jalkautusta on jatkettava sekä lisäkoulutusta ja ohjausta annettava, jotta henkilökunnan tietoisuuden tasoa voidaan lisätä. Haastateltavien vastaukset olivat osit-tain ristiriitaisia, sillä vaikka he olivat pääsääntöisesti tyytymättömiä monikielisyyden näkymi-seen ja tukemiseen ryhmissä, nimesivät he kuitenkin tukitoimia, joita henkilökunta ryhmissä jo toteutti. Tukitoimia ryhmissä tulisi monipuolistaa ja ottaa osaksi arkea sekä toimintaa ja näin tehdä monikielisyyttä näkyvämmäksi sekä normalisoida sitä.
-
(2023)Tavoitteet. OKR eli Objectives & Key Results -malli on organisaatioissa käytetty tavoitejohtamisen malli, jonka käyttöönoton pilotoinnin Kela aloitti vuonna 2022. Monimutkaisen muutoksen johtamismalli on muutosjohtamisen viitekehys, joka soveltuu hyvin OKR-mallin käyttöönoton läpiviemiseen. Tämän tutkielman tarkoituksena oli selvittää, millaisten tekijöiden nähtiin edistävän ja vaikeuttavan Kelan OKR-käyttöönottoa, miten tekijät olivat yhteydessä monimutkaisen muutoksen johtamismalliin ja millaisia hyötyjä OKR-mallin käyttöönotolla koettiin olevan. Menetelmät. Tutkielma toteutettiin laadullisena tutkielmana, ja siinä teemahaastateltiin viittä henkilöä. Haastateltavat työskentelivät Kelassa eri rooleissa ja eri tiimeissä, mutta heitä yhdisti se, että he olivat kukin jollain tavalla vastuussa OKR-mallin käyttöönoton edistämisestä joko omassa tai valmennettavassa tiimissä. Tuloksien analysoinnissa hyödynnettiin sekä aineisto- että teorialähtöistä sisällönanalyysia. Tulokset ja johtopäätökset. OKR-mallin käyttöönoton kannalta keskeisintä oli, että käyttöönotolle oli tiimissä sitoutunut omistaja, käyttöönotto oli mukautettu tiimille sopivaan toteutustahtiin ja käytössä oli systemaattisia rakenteita tukemassa mallin käyttöä. Tekijät olivat yhteydessä monimutkaisen muutoksen johtamismallissa esitettyihin tilanteisiin. OKR-mallin koettiin tiimeissä parantavan priorisointia, edistävän tavoitteita tehokkaammin, kehittävän jatkuvaa oppimista, tekevän raportoinnin ja tavoitteiden seuraamisen helpommaksi sekä kannustavan luovuuteen. Tuloksien pohjalta voidaan sanoa, että OKR-mallin käyttö kasvattaa organisaatioiden muutoskyvykkyyttä.
-
(2024)Kotitalouksien kulutusta on tutkittu tavallisesti kotitalouden yhteisenä yksikkönä. Kotitalouksien sisäisen rahankäytön tutkimus on etenkin Suomessa ollut vähäistä. Tämän vuoksi tutkimuksessa tarkastellaan, miten pariskunnat ja kahden aikuisen lapsiperheet hoitavat raha-asioitaan. Lisäksi tarkastellaan raha-asioiden hoitamista hyvinvoinnin näkökulmasta keskittymällä yhteisten raha-asioiden hoitamiseen liittyvään tyytyväisyyteen ja rahaan liittyviin riitoihin. Tutkimus toteutettiin monimenetelmällisenä tapaustutkimuksena. Tutkimusaineisto kerättiin marraskuussa 2023 sähköisellä kyselylomakkeella sosiaalisen median palvelun, Facebookin Miesten ja naisten K18 -ryhmästä. Kyselyyn vastasi 114 osallistujaa, joista tarkastelun kohteeksi valikoitui 105 vastausta. Aineisto analysoitiin laadullisesti sisällönanalyysillä sekä määrällisesti taulukoimalla. Tutkimustulokset osoittavat, että yhteisiä raha-asioita hoidetaan moninaisilla tavoilla. Raha-asioiden hoitamisen tavat olivat luokiteltavissa Pahlin (1989) mallin mukaisesti yhteisesti hallinnoituun, osittain yhteisesti hallinnoituun sekä itsenäisesti hallinnoituun rahanjaon malliin. Rahanjaon hallintatavasta riippumatta kommunikaatio ja isoista hankinnoista päättäminen yhdessä puolison kanssa koettiin tärkeänä. Raha-asioiden hoitamiseen oltiin pääasiassa tyytyväisiä ja tyytyväisyyttä edisti hyvä kommunikaatio puolison kanssa. Yleisimmät syyt rahasta riitelyyn olivat rahan riittävyys sekä rahankäyttö. Rahankäytössä riitoja aiheuttivat erilaiset rahankäyttötavat sekä pakollisten kulujen hoitaminen. Tulokset pääasiassa vahvistavat aiempia tutkimustuloksia rahanjakoon sekä rahariitoihin liittyen sekä syventävät tietoa eri rahan hallinnointitavoista. Aiheen tutkiminen on tärkeää, sillä kotitalouksien sisäinen rahanhallinta vaikuttaa parisuhteiden ja perheiden hyvinvointiin. Erityisesti raha-asioiden hoitamiseen ja hyvinvointiin keskittyvää jatkotutkimusta tarvitaan, esimerkiksi yhteisten raha-asioiden tyytyväisyyttä lisäävistä tekijöistä sekä kotitalouksien sisäisistä elintasoeroista.
-
(2021)Normaliteetin käsite on nyky-yhteiskunnassa yhä kapeampi. Lääketieteen suureteorian mukaan ADHD määritellään varsin ongelmakeskeisesti: se on yksilön toiminnanohjausta rajoittava 'häiriö', ja 'riskitekijä', joka altistaa useille kielteisille elämänkuluille. Vaikka tutkijoiden keskuudessa ei ole päästy yksimielisyyteen ADHD:n etiologiasta, vaikuttaa lääketieteen määritelmä 'yksilön aivotoiminnan häiriöstä' kaikkialla. Viitekehyksenä tässä integroivassa kirjallisuuskatsauksessa käytän sosiaalista konstruktionismia, eli mielenkiintoni kohdistuu ADHD:sta käytettyyn kieleen. Koska sosiaalisessa konstruktionismissa todellisuus - myös normaalius ja poikkeavuus - rakentuu käyttämämme kielen kautta, ei koskaan ole samantekevää, millaista kieltä ja sanavalintoja käytetään. Diagnoosit rakentavat identiteettiä, ja lääketieteellinen ADHD-puhe näkyy kotona, kouluissa, työpaikoilla. Koska tarkkaavaisuushäiriötä koskevaa tutkimusta muusta kuin lääketieteellisestä näkökulmasta on suhteellisen vähän, ja tieteenalojen välillä kiistellään, onko ADHD:n tausta geeneissä vai ympäristössä, on kriittinen, selitysmalleja vertaileva ote paikallaan. Tässä poikkitieteellisessä kirjallisuuskatsauksessa integroin tarkkaavaisuus- ja ylivilkkaushäiriön monitieteelliset selitysmallit. Kuvaan, arvioin ja vertailen ADHD-diagnoosin neurobiologisia, psykososiaalisia ja sosiologisia selitysmalleja ja niiden tutkimuskirjallisuudessa käyttämää retoriikkaa konstruktionistisesti, eli todellisuutta ylläpitävinä hierarkkisina tasoina. Kriittisen yhteiskuntatieteellisen vammaistutkimuksen postmoderniin ja poststrukturalistiseen viitekehykseen kiinnittyen tarkastelen ADHD-diagnoosin vammauttavien sosiaalisten kategorioiden diskursiivista tuottamista ADHD:ta koskevassa tutkimuskirjallisuudessa. Tutkimuskysymykseni on: millaisia normaalin ja poikkeavuuden diskursseja esiintyy ADHD:ta koskevassa tutkimuskirjallisuudessa? Koska kullakin tieteenalalla on ADHD:sta oma, tutkimusperinteellensä uskollinen käsitys, valikoitui tutkimusmenetelmäksi aineiston poikkitieteelliseen tarkasteluun integroiva kirjallisuuskatsaus. Integroiva ote sallii erilaisista metodologisista lähtökohdista tehdyt tutkimukset aineistokseen. Tutkimuskysymykseeni vastaamiseksi olen rajannut aineiston koskemaan kansainvälistä tutkimuskirjallisuutta, jonka lähdekieli on joko englanti, suomi tai ruotsi. Julkaisuilta olen edellyttänyt tiettyä tieteellistä relevanssia, ja kohdistanut tarkastelun ADHD:ta koskeviin väitöskirjoihin, yhteen meta-analyysiin, sekä lääketieteen, psykologian ja sosiologian tutkimusartikkeleihin, jotka on esitetty kunkin tieteenalan arvostetuissa akateemisissa lehdissä tai painetuissa kokoelmateoksissa. Integroivassa analyysissä olen soveltanut aiempien tutkimusten osoittamaa jakoa ADHD:n neurobiologisiin, psykososiaalisiin ja sosiologisiin selitysmalleihin, joita olen puolestaan tulkinnut sosiaalisen konstruktionismin periaatteita noudattaen. Näin olen muodostanut kokonaiskuvan ADHD:sta tutkimuskirjallisuudessa käytetystä kielestä. Integroivan kirjallisuuskatsauksen tulokset esitän taulukossa. Rajakäyntiä normaalin ja poikkeavan välillä tuotettiin tarkkaamattomuus ja ylivilkkaushäiriötä koskevassa tutkimuskirjallisuudessa kolmen diskurssin kautta: 1. 'Oireyhtymä' -valtadiskurssi (ADHD lääketieteellisenä tosiasiana), 3. 'Hoidettavissa' -kehitysdiskurssi (ADHD kuntoutettavana ominaisuutena) sekä 3. 'Tarkkailla ja rangaista' -kriitikkodiskurssi (ADHD sosiaalisen kontrollin välineenä). Tulokset osoittavat, että ADHD-diagnoosiin liittyvä kieli ja määritelmät tutkimuskirjallisuudessa poikkeavat tieteenalojen välillä ratkaisevasti toisistaan, ja diagnoosin todellinen etiologia on edelleen selvittämättä. Tieteenaloja integroiva, kriittinen poikkitieteellinen katsaus osoittaa, että eri tieteenalojen ADHDdiagnoosia koskevat nyanssit, olettamukset ja kontekstit poikkeavat merkittävästi toisistaan. Tarkkaamattomuutta ja ylivilkkautta selittävien neurobiologisten ja psykososiaalisten tutkimusperinteiden välillä ei tulosten perusteella ole ristiriitaa, mutta ympäristöä painottavat sosiologiset selitysmallit on lääketieteen teoriassa sivuutettu. Myöskään ADHD-diagnosoitujen omia kokemuksia diagnoosistaan ja sen tuottamasta rajakäynnistä normaaliin ja poikkeavaan ei juuri ole tutkittu, vaikka aiemmat tutkimukset osoittavat, että diagnosoitujen omat kokemukset poikkeavat sekä vanhempien että ammattihenkilöiden heille tarjoamista vammauttavista sosiaalisista kategorioista. Tulokset tukevat aiempien tutkimusten havaintoja siitä, että ADHD-diagnoosia koskeva tutkimuskirjallisuus pohjautuu pääasiassa lääketieteen valtadiskurssiin, ja vammauttavaan retoriikkaan. Osa tutkimuskirjallisuudesta kuitenkin vastustaa suurteoriaa, ja korostaa yhteiskunnallisempia selitysmalleja. Tällöin ADHD ei ole häiriö, vaan yhteiskunnan tuottama poikkeavuuden määritelmä niille, jotka eivät syystä tai toisesta toimi normatiivisten tavoitteiden mukaisesti. Myös johtavat geenitutkijat itse huomauttavat, että lääketieteen valtateoria geenien ylivallasta on ADHD:n selittäjänä puutteellinen, eikä yksin selitä häiriön syntyä. Konstruktionistisesta näkökulmasta jokaisen tieteenalan on sallittua, jopa tarpeellista tuottaa ADHD:sta oman ymmärryksensä, koska se on sosiaalisesti rakennettu suhteellinen käsite, jonka merkitykset vaihtelevat ajan, paikan ja määrittelijöiden mukaan. Yksi tieteenala on kuitenkin riittämätön selittämään ADHD:n syntyä, ja ilmiön tutkimus vaatii nykyistä laajempaa yhteistyötä biologian, psykologian ja sosiologian välillä. Koska neurobiologinen selitysmalli selvästi hallitsee tutkimuskenttää, on mielestäni perusteltua problematisoida, haastaa ja täydentää ADHD-käsitettä, retoriikkaa ja diagnoosia koskevia käytäntöjä. Kriittinen integroiva tutkimus ADHD-diagnoosin toiseuttavasta ja vammauttavasta retoriikasta on tarkkaamattomuus- ja ylivilkkaushäiriön yleistyneen diagnosoinnin kannalta ajankohtainen. 40 vuotta jatkunut, ADHD:n syitä kartoittava tutkimus ei tutkimuskirjallisuudessa ole johtanut juuri yhteenkään teoriaan, joka ylittäisi yhden tieteenalan rajat. Jokaisen tieteen havainto voi kuitenkin olla merkittävä askel kohti ADHD:n kokonaisvaltaisempaa ymmärrystä.
-
(2016)Aims. Systems Intelligence is aimed at improving functions of primarily one’s social systems. It is essential for System Intelligence that person is able to see themselves as part of the system and is able to regulate their own behaviour in different systems. There has been found similarities between System Intelligence and features of a good teacher, since a teacher is required to have various sub-skills of Systems Intelligence, such as the ability to operate over the long term and the ability to reflect on their own thoughts. The aim of this study is to find out how System Intelligent special education students are and is it affected by their age, educational background or their teaching experience. In addition, the aim is to clarify whether the yearlong studies in special education improve their Systems Intelligence. Methods. The research of System Intelligence of special education students was based on Systems Intelligence questionnaire answered by 88 special education students. The Systems Intelligence questionnaire was based on self-assessment. The data analysis was based on factor analysis. Factors described sub-skills of Systems Intelligence and were found in the questionnaire. The effects on Systems Intelligence in yearlong studies in special education were searched by replicate measurement, which was answered by 30 students. The analysis of replicate measurements was based on individual change of points, rather than the changes between the groups. Because of the small sample, it was decided to use the Wilcoxon sign test on analysis. Results and conclusions. Age was found to have a statistically significant effect on System Intelligence of special education students. Educational background or teaching experience were not found to have such an effect. In addition, the studies of special education were found to have positive effects on the Systems Intelligence and the result was statistically significant.
Now showing items 3997-4016 of 6690