Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Title

Sort by: Order: Results:

  • Oppilaan itsesäätelytaitoja tukevat interventiot alakoulussa : Kirjallisuuskatsaus itsesäätelyä kehittävistä interventiotutkimuksista 
    Simovaara, Sara (2023)
    Tavoitteet. Itsesäätely on laaja-alainen oman toiminnan säätelyn taito, jota koulumaailma vaatii oppilailta nykypäivänä yhä enemmän. Heikko itsesäätelykyky on usein yhteydessä ongelmiin koulunkäynnissä, mitkä saattavat näkyä vaikeuksina oppimisessa tai käyttäytymisessä. Yhtä lailla hyvät itsesäätelytaidot ovat positiivisessa yhteydessä esimerkiksi koulumenestykseen, mielenterveyteen ja sosiaalisiin taitoihin. Kouluikä on tärkeä vaihe näiden taitojen kehityksessä, ja kouluilla on merkittävä rooli lasten kasvattajina. Näin ollen luokkahuone vaikuttaa ideaalilta paikalta tukea lasten itsesäätelytaitoja. Yksi konkreettinen tapa tukea lasten itsesäätelytaitojen kehitystä ovat lasten itsesäätelytaitoja tukevat interventiot. Tämä kirjallisuuskatsaus pyrkii selvittämään, minkälaisilla interventioilla lasten itsesäätelyä voidaan tukea koulussa parhaiten ja tarjoamaan näin keinoja itsesäätelyn tukemiseen alakoulussa. Menetelmät. Toteutin tutkimuksen systemaattisena kirjallisuuskatsauksena, jonka tavoitteena oli koota, lajitella ja tiivistää aiheesta tehtyä aiempaa tutkimusta. Hain aineistoa kahdesta tietokannasta, Web of Sciencesta sekä Scopuksesta hakulausekkeella ”(self-regulation OR self-control) AND intervention AND teacher AND (primary school OR elementary school)”. Hakulausekkeella löytyi yhteensä 128 hakutulosta, jotka seuloin ensin otsikon, sitten tiivistelmän ja viimeiseksi koko tekstin tasolla. Lopulliseksi aineistoksi jäi näin 15 artikkelia. Aineistoa analysoitaessa loin kuusi eri kategoriaa itsesäätelyn interventioista ja tutkin interventioiden vaikuttavuutta tarkastelemalla niiden efektikokoja. Tulokset ja johtopäätökset. Tutkimus osoitti, että oppilaiden itsesäätelykykyä tukevat parhaiten interventiot, jotka on toteutettu luokanopettajan ja muiden ammattilaisten yhteistyössä. Monenlaisin interventioin kyettiin kuitenkin tukemaan oppilaiden itsesäätelyä. Tutkimusten tutkimusasetelmat ja otoskoot vaihtelivat paljon. Itsesäätelyä oli mitattu kaikissa tutkimuksissa kvantitatiivisesti erilaisten lomakkeiden avulla, mutta lähes kaikissa tutkimuksissa itsesäätelyn kehityksen mittaamiseen käytettiin eri lomakkeita. Jatkossa olisi mielenkiintoista tutkia itsesäätelyä mittaavia lomakkeita sekä itsesäätelyinterventioiden pitkäaikaisvaikutuksia.
  • Oppilaan kasvua tukeva arviointi käsityön oppiaineessa 
    Lehtonen, Laura (2022)
    Tämän tutkimuksen tavoitteena on tutkia oppilaan kasvua tukevien formatiivisten arviointikeinojen käyttöä käsityön opetuksessa. Tarkoitus on kartoittaa, minkälaisia oppilaiden kasvua tukevia menetelmiä käsityötunneilla käytetään ja miten oppilaat ja opettajat kokevat niitä. Formatiivinen arviointi on osa oppimisen arviointia, jota määritellään tarkemmin perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa (2014). Formatiivinen arviointi on laadullista, oppimisen aikaista arviointia, jonka tavoitteena on auttaa oppijaa tunnistamaan omaa oppimista ja auttaa kehittämään sitä (Opetushallitus, 2014). Aiemmissa käsityön arviointia käsittelevissä tutkimuksissa pääpaino on usein joko oppimista todentavassa, summatiivisessa arvioinnissa tai arvioinnin kokonaisuudessa. Aiemmat tutkimukset osoittavat, että oppilaat kokevat arvioinnin itselleen merkityksellisenä. Tutkimuksien mukaan opettajat kokevat arvioinnin haastavana tehtävänä ja tiedostavat hyvin sen merkityksen oppilaan kasvulle ja kehitykselle. Tämä tutkimus toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Aineistoa kerättiin käsityön arviointia ja formatiivista arviointia koskevien tutkimusten ja artikkeleiden kautta. Aineistosta nousi esiin muutamia toistuvia oppilaan kasvua tukevia teemoja, kuten oppilaan kasvua tukevat formatiiviset arvioinnin menetelmät, oppilaiden kokemukset kasvua tukevista menetelmistä ja opettajien kokemukset kasvua tukevan arvioinnin toteuttamisesta. Käsityön tunneilla yleisimmät kasvua tukevat formatiivisen arvioinnin menetelmät ovat aineiston mukaan palaute, vertaisarviointi, itsearviointi sekä portfoliotyöskentely. Tutkimustulokset osoittavat, että käsityön tunneilla oppilaan kasvua tuetaan monipuolisesti edellä mainittujen formatiivisten menetelmien avulla. Kokonaisessa käsityössä palaute, itsearviointi ja vertaisarviointi liittyvät prosessin eri vaiheisiin. Palaute on yksi yleisimmistä käytetyistä menetelmistä. Oppilaat kokevat saadun palautteen pääosin positiivisena, mutta toivovat siihen lisää vuorovaikutteisuutta. Vuorovaikutteisella palautteella on voimakas vaikutus oppilaan kasvuun. Tulokset osoittavat myös, että vertaisarviointia toteutetaan käsityön tunneilla itsearviointia vähemmän. Kumpaakin toteutetaan oppitunneilla sekä suullisessa, että kirjallisessa muodossa ja mitä enemmän niitä harjoitellaan, sitä sujuvammin ne toteutuvat. Portfolioiden käyttö on harvinaisempaa, vaikka esimerkiksi e-portfolio on todistetusti tehokas keino tukea oppilaan itsearviointitaitojen kehittymistä. Portfolioiden hyödyntäminen vaatii opettajilta ajan antamista niiden tekemiseen sekä ohjaamista.
  • Oppilaan luontosuhteen tukeminen peruskoulussa : – kuvaileva kirjallisuuskatsaus 
    Lehtimäki, Liina (2023)
    Ihmisen luontosuhteesta käyty keskustelu käy vilkkaana niin yleisessä keskustelussa, kuin tutkimuskentälläkin. Ekokriisi nostattaa pohdintaa ihmisen luontosuhteen tarvittavasta muutoksesta sekä huolta lasten, tulevien aikuisten luontosuhteesta. Erityisesti kaupungissa asuvien lasten luontokokemusten epäillään jäävän vähäisiksi. Koulun rooli nousee esiin tapauksissa, joissa lapsen perheessä ei vapaa-ajalla vietetä juurikaan aikaa luonnossa. Ihmisen luontosuhdetta on tutkittu paljon, mutta peruskoulukontekstiin sijoittuvaa tutkimusta on tehty rajallisemmin. Tämän kandidaatintutkielman tavoitteena on luoda katsaus siihen, millaisin menetelmin lasten luontosuhdetta voidaan vahvistaa peruskoulussa sekä huomioida, millaisin menetelmin lasten henkilökohtaista luontosuhdetta on tutkittu. Tutkimuskysymykseni olivat (1) miten oppilaan luontosuhdetta voidaan tukea koulussa ja (2) millaisin menetelmin oppilaiden luontosuhteen kehittymistä on tutkittu? Tutkielmani on toteutettu kuvailevana, integroivana kirjallisuuskatsauksena. Eri hakupalveluista haetuista artikkeleista aineistoon valikoitui 5 tutkimusta. Tutkimukseni osoittaa, että oppilaiden luontosuhteen tukemisessa korostuivat autenttiset luontokokemukset ja niillä todettiin olevan myös luontosuhdetta vahvistavia vaikutuksia, ja erityisesti pidempikestoisempi toiminta luonnossa vaikutti vahvistavan luontosuhdetta. Oppilaiden henkilökohtaisten luontosuhteiden tutkiminen on haastavaa ja siinä on käytetty erilaisia menetelmiä. Osassa tutkimuksista vain aikuiset ovat sanoittaneet lasten ajatuksia, toisissa lapset ovat päässeet ääneen ja lapsinäkökulmaisen tutkimuksen tavoite tulee tutkimusmetodeissa esiin vaihdellen. Lopullisen tulkinnan tekee kuitenkin aina aikuinen, ulkopuolinen tutkija, eikä näin ollen voida täysin varmistaa, onko tulkinta yhdenmukainen oppilaan oikean, henkilökohtaisen kokemuksen kanssa.
  • Oppilaan minäpystyvyys alakoulun musiikinopetuksessa : kuvaileva kirjallisuuskatsaus 
    Toivonen, Saara (2018)
    Objectives. Previous research has shown the effect of self-efficacy in academic learning results through motivation, perseverance and use of effective learning strategies. Self-efficacy is also proven to be one of the strongest items in predicting success in musical performance. Despite the fact that success in school music is said to predict higher beliefs in doing well in other school subjects, there is little research done about students’ musical self-efficacy in Finnish elementary school context. In this literature review elementary school students’ self-efficacy and its development were examined, especially in music context. The aim of this study was to survey methods that elementary school teachers could use to raise students’ self-efficacy in school music. Methods. The literature review was carried out as a descriptive literature review. The research material consisted of six research articles dealing with musical self-efficacy and four research articles dealing with self-efficacy in academic and school contexts. The articles were published in 2003–2016. Results and conclusions. High self-efficacy predicted great achievements in both academic school subjects and musical performance. The four sources of perceived self-efficacy were proven to be effective also in examining musical self-efficacy. Teacher’s self-efficacy correlated with students’ self-efficacy. Elementary school students’ self-efficacy is not stabilized yet. To build a stable and positive self-efficacy, children need support from their close adults, like parents and teachers.
  • Oppilaan osallistumisen kehittyminen perusopetukseen valmistavassa opetuksessa 
    Ratilainen, Anni (2016)
    Instruction preparing for basic education is needed increasingly in Finland. According to the functional view of language learning and sociocultural theories, communication and participation in community have central role in instruction preparing for basic education, for second language learning as well as for the acculturation. In this study it was examined, how the pupil’s participation in classroom community developed during the instruction preparing for basic education. In this study, factors affecting the development of participation were summarized. The previous scientific information directly on the subject of this study is scarce. The aim of the study is to counter the increasing need for the information to organize the instruction preparing for basic education, to gain understanding of the individual as a member of a group in instruction preparing for basic education, and to raise new questions, which should be studied in the future. In the study, pupil’s participation in a group of instruction preparing for basic education was examined by performing a descriptive review of the literature. Review of the literature was based on central, high-quality and original papers of the area of research. Information significant for the research problem was searched from the literature, and organized as wholes based on the content. The review concluded and summarized central results and theories and combined and compared information and points of view provided by different sources. Development of individual’s participation in community seemed to follow a particular pattern. Participation and its development was affected by individual’s native language and individual’s skill level at that language, phonological skills, interaction skills, motivation and personality traits, and culture of performance in community and community’s linguistic support and opportunities for communication. Special aspects of multilingualism appeared both in individual’s learning and communication in community. Development of individual’s participation in instruction preparing for basic education can be seen to move from systematically peripheral and quiet participation towards constructional and full participation. Several factors make this development individual for each pupil.
  • Oppilaan sosioekonominen tausta ja koulun tuottamat erot 
    Tonteri, Erik (2017)
    Since 1990’s, some new guidelines of Finnish schooling-politics have spread in Finland, and now they direct Finnish comprehensive school towards more unequal patterns. Among elite-class and middle-class there seems to be a policy, that parents decide the school, where their children go to. This policy has become sort of a trend, and its popularity is increasing. The exploitation of the parental decision for their children’s school is leading to a situation, where schools and residential areas diverges in appreciated areas and unappreciated areas. In that case, children’s backgrounds will effect on their opportunities to success at school with their best abilities. The aim of this thesis is to examine the schools part and significance in producing the differences formed by children’s backgrounds. This thesis is a literary overview of the importance of a student’s social-economic background in his/her success at school. This literary overview will clarify the concept ‘social-economic background’ and introduce some theories related to it. The literary overview is focused at the changes in Finnish comprehensive school in the 21st century, especially for the part of PISA-results. This thesis will also survey the situation of parental decision for their children’s school in Finland. The thesis points out that in Finland, student’s social-economic backgrounds effects, almost the least among OECD-countries, on the differences in school-success. Still these differences are significant for the equality of opportunity of Finnish students. In addition, the differences have increased a little bit in the 21st century. Especially, in parts of Finland’s biggest cities there are four cities, where the parental decision of their children’s school has increased so much, that it has become an issue. Student’s social-economic background effects on his/her opportunities to success at school. Although, the differences in Finland are minor among OECD-countries, in practice we are talking about thousands of children. The slow progression of parental decision of their children’s school have possibly affected on the increase of the differences in school-success, that is produced by the student’s social-economic background. Still, in future we need more research to see the actual results of these new guidelines of Finnish schooling-politics.
  • Oppilaan tavoiteorientaatioiden yhteys lukemisen vaikeuksiin 
    Saarinen, Noora (2017)
    Many studies have shown that motivation is connected to learning and problems that occur with learning. Especially in the complex process of learning to read and write, motivation is an important factor. The goal of this study was to look into the relations between students’ goal orientations and problems with reading. In this study I examine what kind of goal orientations do students with reading problems have compared with students who have average skills in reading. The goal is to look for and explain prospective differences in goal orientations and the causes affecting them. The study used the method of systematic literature review. Through the review, eight studies were found as the research material. The studies discussed motivation from the viewpoint of goal orientations and dyslexia or the risk of having problems in reading. Based on the results of this study, it seems that there are connections between problems with reading and goal orientations. Students who had problems with reading were less task-oriented and more performance-oriented than other students. These students were less interested in learning new things and completing tasks, more socially dependent in learning situations and showed more task-avoidant behaviour. Most of the studies showed that motivation and reading problems formed a reciprocal relationship that caused a negative cycle for learning to students who had problems with reading. Students’ goal orientations also seemed to be quite stable during the school years. Motivation and goal orientations have a significant role in learning to read especially when a child faces challenges in learning. Based on the results of this study it is important to pay more attention to the development of students’ goal orientations already in the early years. More research should also be focused on how the teacher can affect students’ motivation in the classroom.
  • Oppilaan temperamentin merkitys koulutyöskentelyssä 
    Kovala-Viita, Minna (2017)
    The objective of this literature review is to examine the associations between student’s temperament and his/her adjustment and achievement in school context. It also considers how temperament-conscious knowledge could be taken into account in everyday schooling. Student’s temperament is related to his/her self-regulation skills and working style. It is also associated with the quality of teacher-student interaction and student’s innate ability to behave according to school expectations. So called “school temperament” (high task-orientation, high personal social flexibility and low reactivity) corresponds with teachers’ description of the “ideal student” and is associated with better school adjustment as well as academic performance. Temperament-conscious education encourages teachers to take into account and appreciate students’ individual differences in temperament. Learning environment which pays attention to student’s individual needs can best support his/her development and learning. Teachers are in a key position to promote their students’ positive school adaptation and academic achievement. Therefore, teacher education programs should educate future teachers about the associations of student’s temperament with teaching-learning-processes. Students’ adjustment and achievement in school context can be enhanced by training and practicing both students’ self-regulation skills and achievement-related behaviors. Furthermore, students should also have possibilities to use their own temperament-based strengths in learning. Positive and supportive relationships between teachers and students may have a buffering effect on students’ development. A relatively large body of previous research evidence suggests that temperament-conscious education could be part of the high-quality education.
  • Oppilaan temperamentin vaikutus arvosanoihin perusopetuksessa 
    Knuuttila, Maiju (2018)
    This thesis discusses the concept of temperament and studies of temperament in relation to the students’ grades. The concept of temperament is discussed through three different temperament theories. The research questions in this thesis are: 1) How can temperament be defined? 2) How does the temperament of a student correlate with his/her grades? Previous studies have shown that there is a connection between the temperament of a student and the grades he/she has received. These results are justified by, for example, temperament and environmental compatibility (Goodness of fit) and study strategies. Based on these studies it has been speculated that some temperament traits might predict how well a student succeeds in school. This study is a summary of literature of temperament theories, scientific articles and studies of temperament. The search was made in the following databases: ERIC, Google Scholar and Helda. The main keywords were assessment, evaluation, school, student and grades. Various combinations were made of words. The search was made both in English and in Finnish. The results of this thesis are in line with previous studies. The relation appears to be particularly strong when the temperament is assessed by the teacher. This suggests that the teacher’s view of a student affects grades either directly or indirectly. The results also confirmed the connection of certain temperament traits to school achievement. Based on the results, it may be noted that teachers knowledge of temperament should be improved. This might prevent situations where teacher confuses student’s temperament with cognitive abilities. Based on this thesis a question could be asked: is it necessary to evaluate working style in summative assessment?
  • Oppilaan toimijuuden tilat koulussa 
    Tervo, Veera (2019)
    My bachelor’s thesis is a descriptive review in which I aim to describe my topic based on research literature. Student agency is seen to depend on school norms, restrictions and spaces which create a certain type of student agency that often is taken for granted. That is why it is important to ask questions and concentrate on making research on student agency. Based on studies regarding student agency, I focused my thesis’ topic to space for student agency in education. I follow Simmel’s ideas on society where a society is seen to be born in social interaction. I aspire to examine and describe how student agency is being discussed in studies and how different spaces are available and achievable for a student as an agent. Moreover, I define space and ask how different spaces are visible in a school. I familiarised myself with educational and sociological literature discussing student agency. I defined space according to literature and articles based on gender studies and human geography. My focus on lower primary school students’ agency had an impact on the emphasis of the studies I chose to read and examine. In traditional education, spaces for student agency are seen as restricted and narrow. A teacher is a more powerful agent in school spaces than a student. Furthermore, a teacher is also seen as an enabler for student agency. The young age of a student affects in the way their agency is being experienced: a student is not a subject mastering their agency but an object needing guidance and participating when it is allowed. However, there are anarchistic and democratic educational ideas and schools aiming to liberate a student to be a holistic agent. According to these ideologies student agency is a high priority in itself.
  • Oppilaan toimijuus vieraan kielen opetuksessa : Kirjallisuuskatsaus toimijuuden tukemisesta alakoulussa 
    Hägg, Sonja (2022)
    Tavoitteet. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet painottavat oppilaan roolia aktiivisena toimijana (Opetushallitus, 2014), ja viimeisen viidentoista vuoden aikana käsite oppilaan toimijuus on noussut kasvatustieteellisen tutkimuksen ytimeen. Toimijuudella tarkoitetaan koulun kontekstissa oppilaan mahdollisuutta ja kykyä vaikuttaa opetuksen sisältöihin sekä toteutukseen (Rainio & Hilppö, 2015). Oppilaan toimijuus on keskeistä myös kieltenopetuksessa, jossa siirrytään yhä vahvemmin kohti sitä korostavaa toimintaperustaista lähestymistapaa (Piccardo & North, 2019). Myös eurooppalainen viitekehys, johon Suomen kieltenopetus vahvasti pohjaa, määrittelee kielenoppijan sosiaalisena, aktiivisena toimijana (Council of Europe, 2020). Tämän tutkielman tarkoituksena on selvittää aiemman tutkimuksen avulla, millä tavoin oppilaan toimijuutta voidaan tukea alakoulun vieraan kielen opetuksessa. Menetelmät. Tutkimus toteutettiin systemaattisella kirjallisuuskatsauksella, jonka tarkoituksena on tutkia tehtyjä tutkimuksia ja koota niiden tuloksia perustaksi uusille tutkimustuloksille kiinnittäen huomiota käytettyjen lähteiden keskinäiseen yhteyteen ja tekniikkaan, jolla tulokset on hankittu (Salminen, 2011). Kirjallisuusaineistoon valittiin kahdeksan tutkimusartikkelia, jotka käsittelivät oppilaan toimijuuden tukemista alakoulussa, kieltenopetuksen kontekstissa. Aineistoja analysoitiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin keinoin. Tulokset ja johtopäätökset. Tutkimuksen tuloksissa oppilaan toimijuutta tukevat tekijät jaettiin kahteen yläluokkaan: opettajan ja oppilaan roolit sekä työtavat ja oppimisympäristö. Huomattiin, että opettajilla on keskeinen rooli oppilaan toimijuutta koskevissa valinnoissa, mutta he eivät kuitenkaan aina hyödyntäneet mahdollisuuksiaan tukea oppilaan toimijuutta. Opettajien tietoisuutta asian tärkeydestä tulisi lisätä yleisesti. Tulosten mukaan oppilaiden tulisi saada vaikuttaa enemmän luokkahuonetoimintaan, kyseenalaistaa sitä ja tehdä itsenäisiä valintoja sekä yhteistyötä keskenään toimijuutensa edistämiseksi. Tärkeimpiä kielenopetuksen työtapoja toimijuuden edistämiseksi olivat toiminnallisuus ja monipuolisuus, aiheiden yhdistäminen oppilaan elämään sekä luovuus ja ongelmanratkaisu. Kielenoppijat ovat toimijoita sekä koulussa että vapaa-ajalla ja heidän toimijuuttaan tulisikin tukea molemmissa oppimisympäristöissä.
  • Oppilaan tunteiden säätelytaitojen kehityksen tukeminen 
    Linnala, Julia (2020)
    Tutkielman tavoitteena oli selvittää, miten oppilaiden tunteiden säätelytaitoja voidaan tukea ja kehittää, sekä selvittää, miten luokanopettajan rooli ilmenee osana oppilaan tunteiden säätelytaitojen kehitystä. Lisäksi tavoitteena oli tutkia, mitä tunteiden säätelyllä tarkoitetaan alakoulukontekstia koskevassa tutkimuksessa. Tunnetaitojen opetus koulussa voidaan nähdä tärkeänä osana lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia. Kaikki lapset eivät pääse harjoittelemaan näitä taitoja rakentavasti kotona, jolloin koulun ja opettajan merkitys taitojen kehittämisen kan-nalta korostuu entisestään. Tutkimukset lapsen tunteiden säätelystä keskittyvät laajasti varhais-kasvatuksen piiriin, tämä tutkimus puolestaan tarkastelee aihetta alakoulukontekstissa. Tutkimus toteutettiin integroivana kirjallisuuskatsauksena. Tiedonhankinnassa käytin apuna suomen- ja englanninkielisiä hakusanoja: tunteet (emotions), itsesäätely (self-regulation), tunteiden säätely (emotion regulation). Kyseiset käsitteet oli valittu teoreettisen viitekehyksen perusteella. Yksittäisten käsitteiden lisäksi olen kirjoittanut hakukenttään laajempia lauseita kuten, oppilaan tunteiden säätelytaitojen kehitys (pupil´s emotion regulation develop-ment) sekä opettaja oppilaan sosioemotionaalisen kehityksen tukena (teacher as pupil´s support in socioemotional development). Aineiston hankinnassa keskeisimmiksi tietolähteiksi va-likoituivat Googlen artikkelitietokanta scholar, Academic Search Complete (EBSCO) sekä Taylor & Francis Online. Tutkielman aineistoksi valikoitui sekä suomalaisia että ulkomaisia artikkeleita, jotka olivat maksuttomia ja vertaisarvioituja. Tutkimuskirjallisuuden perusteella tunteiden säätelylle löytyi erilaisia määritelmiä alakoulukontekstissa. Tunteiden säätely nähtiin tietoisuutena omista tunteista, tunnereaktioiden hallitsemisena sekä tavoitteellisena toimintana. Lisäksi tunteiden säätelyä voidaan kuvailla kykynä käyttäytyä rakentavasti konfliktitilanteissa sekä prososiaalisena käyttäytymisenä. Oppilaan tunteiden säätelytaitojen kehittymistä tukevina tekijöinä nähtiin erityisesti opettajan ja oppilaan välinen vuorovaikutuksellinen suhde sekä opettajan sosioemotionaalinen kompetenssi, esimerkiksi läsnäolo ja empaattisuus. Myös erilaiset tietoisuus- ja mielikuvahar-joitukset, jotka tukevat oppilaan itsesäätelytaitojen osa-alueita, kuten tunteiden säätelytaitojen kehitystä, nähtiin hyödyllisinä.
  • Oppilaiden ääni kouluhyvinvointikeskustelussa : Suomalaisten peruskoululaisten näkemyksien huomioon ottaminen kouluhyvinvointitutkimuksissa 
    Kilpeläinen, Essi-Elina (2022)
    Tämän tutkimuksen tarkoituksena on lisätä tietoisuutta tekijöistä, joiden suomalaiset perus-koululaiset kokevat aiemman tutkimuksen perusteella edistävän kouluhyvinvointia. Kouluhy-vinvointi tai -pahoinvointi on ollut yleisessä keskustelussa esillä useasti viime vuosien aikana. Ilmiötä on aiemmin tutkittu pääosin asiantuntijoiden näkökulmasta, joten tarkoituksena oli keskittyä nimenomaan sellaiseen kouluhyvinvointia käsittelevään tutkimukseen, joissa kes-kiössä ovat lasten omat näkemykset aiheesta. Kouluhyvinvointi on kompleksinen ja vaikeasti tiivistettävä käsite. Allardt (1976, 1993) jakoi hyvinvoinnin neljään eri kategoriaan, jotka ovat aineellinen aspekti, sosiaalinen aspekti, itsensä toteuttaminen sekä mielekäs tekeminen. Ko-nu ja Rimpelä (2002) taasen ovat luoneet kouluhyvinvoinnin käsitteellisen mallin, jossa koulu-hyvinvointi on jaettu neljään osa-alueeseen, jotka ovat koulun olosuhteet, sosiaaliset suhteet koulussa, mahdollisuudet itsensä toteuttamiseen sekä terveydentila. (Konu & Lintonen, 2019, s. 601). Tutkimukseni on toteutettu kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Sen aineisto on kerätty kou-luhyvinvointikeskustelun tutkimuskirjallisuuden seasta. Aineisto on etsitty verkkohakukoneis-ta käyttäen hakusanoja kouluhyvinvointi, lapsilähtöisyys ja school well-being. Aineistona käy-tetyt tutkimukset ovat vertaisarvioituja, ilmiön keskustelussa yleisesti tunnettuja sekä koti-maisia. Kuvailevassa kirjallisuuskatsauksessa on pyritty löytämään ja tarkastelemaan sitä tietoa, jota kouluhyvinvoinnin ilmiöstä jo tiedetään. Tutkielman tulokset on jäsennelty kouluhy-vinvoinnin käsitteellisen mallin sekä Allardtin (1976) hyvinvointiteorian mukaan. Lähdekirjallisuuteen pohjautuvat tulokset osoittivat, että suomalaiset peruskoululaiset tunnis-tivat ja kertoivat omaa kouluhyvinvointiaan edistäviä tekijöitä niin aineellisella, sosiaalisella, it-sensä toteuttamisen kuin mielekkään tekemisen tasolla. Oppilaat kokivat kaverisuhteet, tur-vallisen ilmapiirin sekä ammattimaisen opettajan tärkeäksi osaksi kouluhyvinvointia. Lisäksi oppilaat kokivat kouluhyvinvointia tukeviksi tekijöiksi asioihin vaikuttamisen mahdollisuuden, vaihtelevuuden koulupäivissä, rutiinin koulutyössä sekä maittavan kouluruoan. Kouluympä-ristöllä, kuten sisätilat ja piha, oli oppilaiden mielestä niin ikään vaikutusta kouluhyvinvointiin ja -viihtyvyyteen. Tutkielman tuloksia olisi mielenkiintoista hyödyntää koulujen hyvinvointisuun-nitelmaa laatiessa ja sen toteutumista arvioitaessa.
  • Oppilaiden asenteet matematiikkaa kohtaan – Katsaus tutkimukseen peruskouluikäisten lasten matematiikka-asenteista 
    Heikonen, Meiju (2022)
    Tämän kandidaatintutkielman tavoitteena oli löytää ja koota matematiikka-asenteisiin vaikuttavia tekijöitä sekä selvittää keinoja, joita luokanopettaja voisi työssään hyödyntää matematiikka-asenteiden positiivisen kehittymisen tueksi. Matematiikka-asenteisiin vaikuttavat tutkimusten mukaan muun muassa uskomukset, tunteet, motivaatio, matematiikkakuva, matematiikan osaaminen, matematiikasta pitäminen sekä matemaattinen minäkuva. Matematiikka-asenteiden katsotaan pohjautuvan vahvasti oppilaan kokemuksiin ja ajatuksiin omasta itsestä. Aiemmissa tutkimuksissa todetaan muun muassa, että matemaattinen minäkuva sekä matematiikasta pitäminen vaikuttavat matematiikka-asenteisiin, ja että matematiikka-asenteet heikkenevät luokka-asteen noustessa. Tutkimus toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena, sillä tavoitteeni oli luoda yleiskatsaus aiheesta. Aineisto kerättiin ERIC-tietokantaa hyödyntäen ja tutkimusaineistoksi valikoituivat kuusi tutkimusta, jotka olivat toteutettu eri maissa: Iso-Britanniassa, Turkissa (2), Australiassa, Tansaniassa sekä Indonesiassa. Artikkeleita tarkasteltiin yksittäin tutkimuskysymysten pohjalta. Tutkimusaineistoni pohjalta löydettiin viisi tekijää, jotka vaikuttivat matematiikka-asenteisiin: matematiikasta pitäminen, käsitys itsestä oppijana, iPadien käyttö opetuksessa, yhteistoiminnallisen opetuksen hyödyntäminen sekä tunteet. Iän ja sukupuolen vaikutukset matematiikka-asenteisiin olivat ristiriitaiset. Keinot, joita luokanopettaja voisi hyödyntää, jaettiin kahteen ryhmään: opetuksen suunnitteluun ja järjestämiseen sekä opettajan toimintaan liittyviin keinoihin. Opetuksen suunnitteluun liittyivät muun muassa mielenkiintoisten oppituntien luominen sekä ryhmätöiden teettäminen. Opettajan toimintaan liittyivät muun muassa oppilaiden itseluottamuksen kohottaminen sekä oppilaiden auttaminen ja kannustus.
  • Oppilaiden asenteita käsityöoppiainetta kohtaan peruskoulussa 2010-luvulla 
    Laakkonen, Alina (2023)
    Tavoitteet. Tämän tutkimuksen tavoitteena on kuvata, analysoida ja tulkita käsityöoppiaineeseen liittyviä asenteita peruskoulussa 2010- luvulla. Tavoitteena on tutkia sekä oppiaineeseen liittyä asenteita että kokonaisen käsityöprosessin vaiheisiin liittyviä asenteita. Tarkoituksena on havaita mahdollisia muutoksia asenteissa vuoden 2014 opetussuunnitelman muutoksen ja uuden monimateriaalisen oppiaineen myötä. Menetelmät. Tutkimus toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena, jossa aineisto valittiin sisäänotto- ja poissulkukriteerein. Tutkimusaineistoksi valikoitui viisi käsityöoppiaineen asenteita kuvaavaa tutkimusta sekä kolme pro-gradu tutkielmaa. Aineistoista poimittiin tutkimuksen kannalta oleellisimmat tiedot, jotka vastasivat sekä tutkimustehtävään että tutkimuskysymyksiin. Tulokset analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä. Tulokset ja johtopäätökset. Tutkimustuloksien mukaan käsityö koetaan pääosin mukavana ja mielekkäänä oppiaineena. Se koetaan hyödyllisenä ja melko helppona. Yleisesti voidaan todeta, että käsityöoppiaineeseen liittyvät asenteet olivat vahvasti positiivisia, sillä negatiivisia asenteita esiintyi tutkimustuloksien mukaan hyvin vähän. Omat taidot koulukäsityössä koettiin myönteisinä, mutta usein tyytyväisyys omaan tuotteeseen sen miellyttävyyden ja käyttöönoton kannalta aiheutti vai-keuksia. Onnistumisia suhteessa omiin tavoitteisiin koettiin kuitenkin melko paljon. Oman työn arviointi koettiin melko vaikeaksi. Tutkimustuloksissa korostuu, että ideointi oli vain jokseenkin helppoa. Tehtävänannot koettiin melko motivoivina, mutta käytännössä ideoinnin ja motivoitumisen kanssa koettiin enemmän hankaluuksia kuin onnistumisia. Tutkimustuloksista käy ilmi, että asenteet käsityötä kohtaan ovat positiivisia, mutta käytännössä osa kokonaisen käsityönvaiheista tuottaa negatiivisia tunteita. Tutkimustuloksien mukaan opetussuunnitelmien (2004, 2014) mukaisten käsityöoppiaineiden välillä ei ole huomattavissa merkittävää eroa oppilaiden asenteissa.
  • Oppilaiden käsityksiä yhteisopettajuudesta ja sen vaikutuksista oppimiseen 
    Pilvi, Jetta (2020)
    Tämän tutkimuksen tavoitteena oli tarkastella oppilaiden näkemyksiä ja kokemuksia yhteisopettajuudesta sekä muodostaa systemaattisen kirjallisuuskatsauksen avulla käsitys yhteisopettajuuteen liittyvistä hyödyistä ja mahdollisista haasteista. Aiemmin yhteisopetusta on tutkittu eniten opettajien näkökulmasta ja tarkasteltu erilaisia yhteisopettajuuden malleja. Oppilaiden näkemyksiä ja kokemuksia aiheesta on tutkittu vain vähän. Aiemmat tutkimukset ovat kuitenkin osoittaneet, että niin yleisopetuksen oppilaat kuin erityistä tukea saavat oppilaat hyötyvät monin eri tavoin yhteisopetuksesta. Tutkimuskysymysten avulla etsitään vastauksia siihen, millä tavoin yhteisopettajuus näyttäytyy oppilaiden kokemana. Tutkimus toteutettiin systemaattisena kirjallisuuskatsauksena. Lähdeaineistona käytettiin kansainvälisiä artikkeleita, jotka löytyivät Eric (ProQuest) -tietokannasta. Aineiston analyysissa käytettiin sisällönanalyysia, jonka avulla artikkelien aiheet teemoitettiin. Tutkielmassa osoitettiin, että valtaosa tutkimuksiin osallistuneista oppilaista kokee hyötyvänsä yhteisopetuksesta. Tutkielmassa yhteisopettajuus nähdään monipuolisena keinona auttaa kaikkia oppilaita erityisesti inkluusion lähtökohdista ajatellen. Opettajien tulisi huomioida opetusmenetelmiä valitessaan oppilaiden erilaiset lähtökohdat sekä tavat opiskella. Yhteisopettajuuden keinot auttavat opettajia puuttumaan oppilaiden koulunkäynnin haasteisiin ja tuovat oppilaille mahdollisuuden oppia enemmän, saada enemmän aikuisen huomiota ja monipuolista opetusta.
  • Oppilaiden kokemuksia kotitalousopetuksen käytännön toimintataitotavoitteiden toteutumisesta : Haastattelututkimus yhdeksännen luokan oppilaille 
    Tillander, Tessy (2021)
    Tutkimuksen tarkoituksena on kuvata yhdeksäsluokkalaisten kokemuksia kotitalousopetuksen käytännön toimintataitotavoitteiden toteutumisesta. Kotitalousopetuksen tavoitteita ja niiden toteutumista on aiemmin tutkittu sekä kvalitatiivisesti että kvantitatiivisesti vain vähän. Lisäksi tutkimus on keskittynyt lähinnä vain opettajien näkökulmaan. Tämä tutkimus toteutettiin käyttämällä laadullisia menetelmiä. Tutkimuksen aineisto kerättiin keväällä 2021. Tutkimuksen aineisto koostui viidestä yhdeksäsluokkalaisen yksilöhaastattelusta. Haastattelut litteroitiin ja litteroitu aineisto analysoitiin teoriaohjaavan sisällönanalyysin keinoin. Tutkimus perustuu teoreettisesti kotitalousopetukseen, sen tavoitteisiin sekä kokemuksen käsitteeseen. Kotitalousopetusta määrittää opetussuunnitelma, joka sisältää sekä oppiainekohtaisia tavoitteita että muitakin tavoitteita. Käytännön toimintataitotavoitteet ovat yksi kotitalousopetuksen erityistavoitekategoria, jota opetetaan oppilaille kolmen sisältöalueen kautta. Käytännön toimintataidoiksi luokitellaan esimerkiksi taitoa tehdä käsillä sekä taitoa toimia turvallisesti. Tässä tutkimuksessa pyritään selvittämään tavoitteiden toteutumista oppilaiden kokemusten pohjalta. Kokemusta luonnehditaan ajalliseksi prosessiksi, joka sisältää sekä yksilön että hänen ympäristönsä. Siihen vaikuttaa useat eri tekijät, kuten esimerkiksi muisti. Tutkimuksen tulokset osoittivat, että kotitalousopetuksen käytännön toimintataitotavoitteet toteutuvat oppilaiden kokemusten mukaan lähes kokonaisuudessaan opetussuunnitelman mukaisesti. Oppilaat tunnistavat tavoitteiden mukaista toimintaa jokaisen tavoitealueen kohdalla, pieniä poikkeuksia lukuun ottamatta. Tuloksista voidaan kuitenkin huomata, että tavoitteiden sisällöt eivät välttämättä toteudu kaikilla oppilailla samalla tavalla. Oppilaiden kokemukset sisältävät esimerkkejä pääosin vain kotitalousopetuksen ensimmäisestä sisältöalueesta: ruokaosaamisesta ja ruokakulttuurista. Tutkimuksen johtopäätöksenä voidaan todeta, että oppilaiden kokemuksia tavoitteiden toteutumisesta ja tavoitteisuudesta olisi hyvä tutkia myös laajemmin muissa ympäristöissä, esimerkiksi eri kaupungeissa tai sitä, miten asia ilmenee kotona. Jatkotutkimuksilla voidaan saada lisää tärkeää tietoa siitä, millä tavoin tavoitteiden mukainen opetus toteutuu. Jo aiemmin on todettu, että kotitalousopetuksella on yhteiskunnallinen vaikutus ja siksi onkin tärkeää saada lisää ajankohtaista tietoa ilmiöstä, jotta opetusta voitaisiin toteuttaa entistä paremmin.
  • Oppilaiden kouluhyvinvointi ja sen keskeiset tekijät peruskoulussa 
    Vuori, Katri (2022)
    Tämän tutkimuksen tarkoituksena on tutustua kouluhyvinvoinnin ilmiöön. Tavoitteena on selvittää, miten kouluhyvinvointia määritellään tutkimuskirjallisuudessa ja millaisista tekijöistä oppilaiden kouluhyvinvointi rakentuu. Tässä tutkielmassa keskitytään pääasiassa suomalaisten peruskoululaisten kouluhyvinvoinnin tekijöihin. Suomalaisten peruskoululaisten kouluhyvinvointi on kansainvälisissä vertailuissa keskimääräistä heikompaa, ja sen tukeminen ja edistäminen vaatii ymmärrystä kouluhyvinvoinnin keskeisitä tekijöistä. Tämä tutkielma toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Aineistoni koostui pääasiassa suomalaisesta tutkimuskirjallisuudesta, sillä kouluhyvinvointi on hyvin paikkasidonnaista eli siihen vaikuttaa ympäröivän yhteiskunnan arvot ja tilanne. Mukana aineistossa oli myös muutamia ulkomaalaisia tutkimuksia, joiden avulla syvennettiin joidenkin aiheiden tuntemusta. Tässä kirjallisuuskatsauksessa kouluhyvinvoinnintekijöitä tarkasteltiin Konun (2002) laatiman koulunhyvinvointimallin ulottuvuuksien kautta. Nämä kouluhyvinvoinnin ulottuvuudet olivat koulun olosuhteet, sosiaaliset suhteet, itsensä toteuttamisen mahdollisuudet ja oppilaiden terveydentila. Kouluhyvinvointi on moninainen ilmiö, johon vaikuttaa yhteiskunnan vallitsevat arvot ja asenteet. Kouluhyvinvointi on siis muuttuva ja aina uudelleen määriteltävissä oleva tila, johon vaikuttaa monet ulkoiset tekijät, kuten koulun olosuhteet, resurssit, sekä oppilaan sisäiset tekijät, kuten terveydentila. Monet tukijat määrittelevät kouluhyvinvointia hieman toisistaan poiketen tai käyttävät sen kuvaamiseen eri käsitteitä, mutta pääasiassa tutkimuksia yhdistää samat päälöydökset. Tutkimusten mukaan tärkeimpiä oppilaan kouluhyvinvointia edistäviä tekijöitä ovat sosiaalisiin suhteisiin liittyvät tekijät, kuten lämpimät opettaja-oppilassuhteet, vertaissuhteet ja turvallinen opiskeluilmapiiri. Opettajalla on suuri rooli näiden tekijöiden edistämisessä ja tukemisessa, joka tekee kouluhyvinvoinnin ymmärtämisestä entistä tärkeämpää.
  • Oppilaiden kuuluvuuden tunteen edistäminen koulussa 
    Dey, Mira (2020)
    Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, mitkä tekijät edistävät oppilaiden kuuluvuuden tunnetta koulussa. Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että koulussa muodostetut suhteet vaikuttavat kuuluvuuden tunteen kokemiseen. Ensimmäisen tutkimuskysymys koski tekijöitä, jotka edistävät kuuluvuuden tunnetta koulussa oppilaiden kokemana ja toinen tutkimuskysymys tekijöitä, jotka edistävät oppilaiden kuuluvuuden tunnetta koulussa opettajien ohjaamina. Tutkimuksessa etsitään konkreettisia keinoja, joiden avulla esimerkiksi opettajat voivat edistää oppilaidensa kuuluvuuden tunnetta. Tutkimus toteutettiin systemaattisena kirjallisuuskatsauksena, ja tutkimusaineistoksi valikoitui viisi vertaisarvioitua ja englanninkielistä artikkelia vuosilta 2013–2019. Artikkelit valittiin tietyin valintakriteerein esimerkiksi aiheen rajauksen myötä syntyneiden hakusanojen avulla. Tutkimusaineisto analysoitiin laadullisella sisällönanalyysimenetelmällä hyödyntäen Bronfenbrennerin (1979) ekologista systeemiteoriaa. Tutkimustulokset luokiteltiin yksilötason, sosiaalisen tason ja luokkatason tekijöihin. Tulokset osoittivat, että yksilötasolla kuuluvuuden tunnetta koulussa edistivät oppilaiden kokemana heidän sisäiset kokemuksensa, henkilökohtaiset ominaisuutensa sekä osallisuuden kokemukset ryhmässä. Sosiaalisella tasolla puolestaan akateeminen ja emotionaalinen yhteys vertaisiin sekä opettajiin edistivät kuuluvuuden tunnetta oppilaiden kokemana. Oppilaiden kuuluvuuden tunnetta edistäviä tekijöitä opettajien ohjaamina olivat emotionaalinen ja akateeminen tuki, joista emotionaalinen tuki voidaan jakaa psyykkiseen tukeen sekä vuorovaikutukseen ja akateeminen tuki verbaaliseen, sosiaaliseen sekä muuhun tukeen. Nämä tuen muodot kuuluvat luokkatason tekijöihin. Tulokset viittaavat siihen, että opettajilla on merkittävä rooli oppilaidensa kuuluvuuden tunteen edistämisessä koulussa.
  • Oppilaiden näkemyksiä koulun oppimisympäristöjen vaikutuksista luvattomiin poissaoloihin 
    Heikkilä, Krista (2018)
    Previous studies have shown/come to the conclusion that truancy is a complex and multi-faced problem that exists in all countries and cultures. Reasons lying behind truant behaviour are lack of motivation, negative school factors, peer pressure and challenges in life skills and life management. Extended school non-attendance has negative long-term impacts both on a personal level as well as on social level causing for example unemployment and social exclusion. Many researchers have done research on truancy but only few studies have focused on students’ perspectives on truancy. The aim of the study was to examine compulsory school students’ perspectives on school factors that have influenced their decision to skip school days or school lessons. Also the aim of the study was to view students’ perspectives on how schools’ learning environments should change and improve in order to reduce unexcused absences. The research was conducted as a systematic literature review. The research material composed of five peer reviewed scientific articles that discuss students’ perspectives on school factors related to truant behavior and unexcused absences. Results from this study show that school climate and interaction between school staff and teachers and students are distinctly related to truancy. If students experience interactions in school nonfunctional and school’s climate negative, his decision to skip lessons or school days becomes easier. Correspondingly functioning interactions and school staff’s expressi-ve and genuine interest on student increase student participation and sense of belonging. Results from this study show that teachers classroom management skills and school’s co-operation with parents are related to truant behaviour.

Yhteystiedot

HELSINGIN YLIOPISTO