Browsing by Title

The aim of this bachelor’s thesis is to investigate the types of coping strategies supporting learning and the advancement of studies [hereafter coping strategies] in higher education students with learning disabilities use during their studies. Research on the topic has been conducted especially by comparing higher education students with and without learning disabilities. Previous studies show that, to some extent, higher education students with learning disabilities use different coping strategies during their studies than other students. The thesis is a systematic literature review, and the data are compiled of six articles and one doctoral dissertation. The data were collected following the principles of a systematic literature review, after which the data were analyzed by categorizing the various learning disabilities and the coping strategies mentioned in the literature. Results from the thesis show that the most common coping strategies for compensating learning disabilities in higher education students are related to the organization of studies and the utilization of study strategies, leaning on the help offered by others, utilize g various tools (e.g. recording of lectures), and modifying environmental factors (e.g. extra time during an examination).

Uusimpien tutkimusten mukaan lasten liikkuminen on lisääntynyt viime vuosien aikana, mutta silti vain puolet lapsista liikkuu päivän aikana riittävästi. Lapset viettävät yhä enemmän aikaa ruutujen ääressä, joka osaltaan lisää heidän päivittäistä paikallaanoloansa. Lähes puolet päivittäisestä paikallaanolosta tapahtuu koulupäivän aikana. Koululla onkin siis mahdollisuus lisätä lasten päivittäistä fyysistä aktiivisuutta lisäämällä liikettä koulupäivään ja etenkin oppitunneille, jotka muuten sisältävät paljon istumista. Aiheesta tehdyissä aiemmissa tutkimuksissa on löydetty yhteyksiä oppituntien aikaisen fyysisen aktiivisuuden ja hyvien oppimistulosten välillä. Tämän tutkielman tarkoituksena on tarkastella oppituntien aikaisen fyysisen aktiivisuuden yhteyksiä oppilaan ja luokan toimintaan. Tutkielmani on toteutettu kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Tutkimukseni aineisto koostuu 2000-luvulla julkaistuista, vertaisarvioiduista ja kansainvälisistä artikkeleista. Tutkimusaineistoa hain Helka- ja ERIC-tietokannoista ja Google Scholar hakuohjelmasta sekä aiheeni kannalta relevanttien aiempien tutkimusten lähdeluetteloista. Oppituntien aikaisella fyysisellä aktiivisuudella havaittiin olevan yhteyttä oppilaiden tehtävään keskittymiseen, valikoivaan tarkkaavaisuuteen, koulupäivän aikaiseen fyysiseen aktiivisuuteen, viihtyvyyteen ja sisäiseen motivaatioon. Oppituntien aikaisen fyysisen aktiivisuuden ja koulumenestyksen välisestä yhteydestä saatiin ristiriitaisia tuloksia. Kahdessa tutkimuksessa näiden väliltä löytyi yhteys, mutta yhdessä tutkimuksessa yhteyttä ei havaittu. Sen sijaan oppituntien aikaisella fyysisellä aktiivisuudella ei aineistossani havaittu olevan suoraa yhteyttä luokan toimintaan. Aineistooni ei sisältynyt tutkimuksia, jotka olisivat kohdistuneet vain luokan toimintaan ja jättäneet yksilön tarkastelun ulkopuolelle. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että oppituntien aikaisella fyysisellä aktiivisuudella on useita positiivisia yhteyksiä oppilaiden toimintaan. Kiinnostava tulos on myös se, että oppituntien aikaisella fyysisellä aktiivisuudella ei havaittu olevan negatiivisia yhteyksiä oppilaan tai luokan toimintaan. Tämä tutkimus esittää perusteluita oppituntien aikaisen fyysisen aktiivisuuden hyödyistä oppilaan toimintaan. Tutkimuksesta voivat hyötyä etenkin opettajat, jotka eivät vielä sisällytä fyysistä aktiivisuutta oppitunneillensa. Jatkotutkimuksena voitaisiin tutkia, onko fyysisen aktiivisuuden integraation tavalla vaikutusta yhteyksiin, joita sillä havaitaan olevan oppilaan ja luokan toimintaan.

Mål. Mobbning i skolan är ett evighetsproblem. Under hösten 2020 har det i medierna rapporterats om mobbningsfall i Finland som har slutat i allvarliga våldshandlingar. Då eleverna befinner sig en betydande del av sin vardag i skolan är det viktigt att de trivs i skolan och vill gå dit. Därtill har skolan en lagstadgad skyldighet att genast ingripa ifall mobbning, våld, rasism eller annan diskriminering förekommer. Syfte med min studie var att utreda hur mobbning tar sig i uttryck i de nordiska grundskolorna. Därtill ville jag utreda ifall det skett någon slags utveckling eller förändring i mobbning under de senaste åren. Forskningsfrågorna var följande: 1) Hur tar mobbning sig i uttryck hos elever i grundskolan? 2) På vilket sätt har mobbning förändrats under åren 2010–2021 i grundskolor i Norden? Metoder. Jag har utfört min studie som en kvalitativ litteraturöversikt. Det utvalda artiklarna inkluderades enligt förbestämda urvalskriterier. Det slutliga forskningsmaterialet bestod av sju vetenskapliga artiklar som jag analyserade genom tematisk innehållsanalys. Resultat och slutsatser. Resultaten visar att mobbningsförekomsten är relativt låg i de nordiska länderna förutom på Grönland. Mobbning domineras fortfarande av traditionell mobbning och det ökar från lågstadieåldern till högstadieålder ochminskar därefter med stigande ålder. På grund av teknologiutvecklingen har nätmobbning uppstått som en nyare mobbningsform. Resultaten från min studie påvisar att det förekommer vissa skillnader igrundskolor i Norden gällande mobbningssätt och mobbningsfrekvensen. Resultaten från min studie visar ytterligare att faktorer såsom kön och invandrarbakgrund är kopplade ihop med utsättning för mobbning. Mobbning är ett fenomen som påverkar negativt den utsatta personens allmänna välmående även ännu i vuxenåldern. Det är således viktigt att forska vidare kring faktorerna som bidrar till mobbning för att kunna minimera detta oönskade beteende i skolorna.

Tämän tutkimuksen tavoitteena oli pyrkiä lisäämään ymmärrystä organisaatiokulttuurista fuusion taustalla vaikuttavana mekanismina. Organisaatiokulttuuri on aikaisemmassa tutkimuksessa tyypillisesti määritelty organisaation sisällä jaetuksi todellisuudeksi, mutta sen muovaantumisesta työyhteisössä on esitetty kahdenlaisia näkemyksiä: sosiaaliskonstruktivistisessa mallissa organisaatiokulttuuri syntyy vuorovaikutuksessa ja heijastelee toimijoiden henkilökohtaisia identiteettejä, kun taas valtateorioihin perustuvassa mallissa vuorovaikutus on auktoritaarisesti kontrolloitua ja yrityksen strategisia painopisteitä ilmentävää. Olinkin tässä tutkimuksessa kiinnostunut siitä, miten nämä teoriat ilmenivät fuusiotilanteissa, joissa ryhmien roolit ja identiteettityö olivat voimakkaassa murroksessa, ja millaisia olivat toimijoiden kokemukset organisaatiokulttuurin eri merkityksistä. Tavoitteeni oli myös käsitellä konkreettisia haasteita, mitkä liittyvät fuusiotilanteen aikaiseen organisaatiokulttuuriin sekä sen olemattomuuteen tai muutoksiin. Tutkimuskysymyksiksi valikoituivat seuraavat kysymykset: 1. ’’Millaisia merkityksiä organisaatiokulttuuri saa artikkeleissa esiteltävien fuusioiden yhteydessä?’’ ja 2. ’’Mitä organisaatiokulttuurillisia haasteita fuusioiden yhteydessä ilmenee?’’. Tutkielma toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena perustuen seitsemään (7) organisaatiokulttuuria käsittelevää artikkeliin. Alustava aineistohaku on tehty systemaattisia periaatteita hyödyntäen Helka- ja EBSCOhost -alustoilla, minkä jälkeen hakutuloksista on selektiivisesti valittu tarkastelukulmaltaan soveltuvimmat artikkelit. Analyysimenetelmänä käytettiin temaattista sisällönanalyysia, mikä pohjautui sosiaaliskonstruktivistisen mekanismien ja valta-teorioiden keskeisiin sisältöihin. Tulosten perusteella voitiin todeta, että organisaatiokulttuurin arvotus vaihteli kontekstisidonnaisesti ja näin ollen merkityksiä oli laaja kirjo. Organisaatiokulttuuri koettiin aineiston fuusioissa tärkeäksi ja sen kauaskantoiset vaikutukset tunnustettiin, mutta pääsääntöisesti organisaatiokulttuuri ei rakentunut täysin sosiaalisen konstruktivismin periaattein, vaan toimijuus ja kontrolli olivat yksittäisten korkealle hierarkiassa arvotettujen ryhmien käsissä. Kokonaisuudessaan aineiston perusteella voitiin todeta, että organisaatiokulttuuritutkimuksella on potentiaalia vastata fuusioiden ja integraation onnistumiseen liittyviin kysymyksiin ja haasteisiin, mutta sovellukset vaativat painopisteen siirtymistä fuusion toteutumista edeltävään aikaan sekä osallistavaa valmistelutyötä.

Kandidaatintutkielmani tavoitteena oli tarkastella organisaatiokulttuurin ilmenemistä eräässä monikansallisessa virtuaalitiimissä. Tutkielmassa ilmiötä lähestyttiin Scheinin (2010) kolmitasoinen organisaatiokulttuuriteorian avulla. Ensimmäiseksi tutkimuskysymykseksi muodostui: (1) Millä tavoin Scheinin (2010) organisaatiokulttuuriteorian tasot esiintyvät tutkittavassa virtuaalitiimissä ja sen toiminnassa? Virtuaalitiimissä esiintyvän kulttuurin ohella tutkielmassa perehdyttiin koronavirusepidemiasta seuranneeseen pakonomaiseen etätyöhön siirtymiseen ja sen vaikutuksiin tutkittavassa tiimissä. Tutkielman toinen tutkimuskysymys on: (2) Mikä on etätyöpakon vaikutus virtuaalitiimin toimintaan kolmen tutkittavan näkökulmasta? Tämä tutkimus toteutettiin laadullisena haastattelututkimuksena tutkijan omassa työyhteisössä. Pääasiallinen tutkimusaineisto hankittiin eräässä IT -alan pörssiyhtiössä haastattelemalla kolmea samassa virtuaalitiimissä työskentelevää henkilöä. Puolistrukturoitujen haastatteluiden ohella osa aineistosta koostui tutkijan kentällä tekemistä ilmiöön liittyvistä havainnoista. Tutkimusaineiston analyysimenetelmänä oli tematisointi, jossa hyödynnettiin koodausta merkiten tutkittavien antamat vastaukset sekä toisiinsa liittyvät teemat ja ilmiöt värikoordinoidusti. Analyysin tarkoituksena ei ollut etsiä haastatteluvastauksista oikeita ja vääriä vastauksia, vaan pyrkiä tutkimaan itse ilmiötä tutkimusongelman ja edellä esitettyjen tutkimuskysymysten valossa. Tutkittavassa virtuaalitiimissä esiintyneet organisaatiokulttuuriteorian tasot näyttäytyivät tutkimuksessa osittain limittäisinä kulttuurin osa-alueina. Ensimmäisellä tasolla esiin nousseet artefaktit heijastelivat organisaation arvoja, jotka puolestaan kytkeytyivät osaksi organisaation perimmäisiä perusolettamuksia. Organisaatiokulttuurin ohella tutkitut pakonomaisen etätyön vaikutukset esiintyivät tutkimuksessa muun muassa kodin ja työelämän artefaktien sekoittumisena sekä haasteina verkkoyhteydessä. Kokoaikainen etätyöskentely ei tutkimustulosten perusteella ole vaikuttanut tutkittavan virtuaalitiimin jäsenten työntehtäviin. Tässä tutkimuksessa esitetyillä tuloksilla ja niiden tulkinnoilla on yleistettävyyden sijaan pyritty näkökulman siirrettävyyteen muihin samankaltaisiin tilanteisiin.

Elinvoiman ja tehokkuuden varmistamiseksi organisaatioiden tulee suunnitella, miten tietopääomaa houkutellaan ja saadaan pysymään yrityksessä. Sitoutuminen organisaatioon on käsite, joka tarkastelee suhdetta työntekijän ja organisaation välillä. Tämän tutkielman tarkoituksena on käyttää aikaisempaa tieteellistä tutkimusta kartoittamaan 1) mitkä tekijät vaikuttavat henkilöstön sitoutumiseen organisaatioon ja 2) millaisia seurauksia sitoutumisella on. Tutkielmassa tarkastellaan myös etätyön vaikutuksia henkilöstön organisaatioon sitoutumiseen. Etätyön voidaan ajatella olevan yleistymässä informaatio- ja viestintäteknologian kehityksen myötä. Myös vallitseva koronavirus-pandemia on lisännyt etätyöskentelyä huomattavasti. Tutkielma on toteutettu kirjallisuuskatsauksena, jonka ensisijaisina lähteinä käytetään aikaisempia tutkimuksia. Tuloksissa käy ilmi, että organisaatioon sitoutuminen on moniulotteinen käsite ja että useat erilaiset organisatoriset ja psykososiaaliset tekijät vaikuttavat sitoutumiseen. Organisatorisia vaikuttavia tekijöitä ovat muun muassa johtamisen laatu, yksilön kokemus oikeudenmukaisesta kohtelusta, työhön liittyvä autonomia sekä mahdollisuus osallistua päätöksentekoon. Psykososiaalisessa kontekstissa tärkeiksi tekijöiksi muodostuvat esimerkiksi positiiviset sosiaaliset suhteet työpaikalla sekä kokemukset, jotka yksilö kokee antoisiksi. Organisaatioon sitoutumisella voi olla useita seurauksia sekä yksittäiselle työntekijälle että työnantajalle. Yksilölliset seuraukset voivat ilmetä esimerkiksi psykologisessa hyvinvoinnissa kuten itsetunnossa sekä uupumisessa. Organisaatioiden näkökulmasta voidaan todeta, että sitoutumisen eri asteet voivat johtaa muutoksiin esimerkiksi työntekijöiden työsuorituksissa sekä henkilöstön vaihtuvuudessa. Etätyön yhteyttä organisaatioon sitoutumisessa on tutkittu vain vähän. Tämän yhteyden syvempi ymmärtäminen edellyttää lisätutkimusta aiheesta. Yhteenvetona voidaan todeta, että syvempi ymmärrys organisaatioon sitoutumisesta voi tehostaa yritysten toimintaa sekä parantaa yksittäisten työntekijöiden hyvinvointia.

The Organization of Anti-racist Activities in Swedish Speaking Schools in Helsinki a bachelor’s thesis in political science that aims to investigate how anti-racist activity is being implemented in Swedish speaking schools of basic education in Helsinki. Many reports show that anti-racism has not been implemented in the Finnish education system and that school staff lacks tools for identifying and dismantling racism in their everyday life. Who takes the responsibility for distributing information about racism and how it can be prevented through anti-racist work in Finnish schools? Did the activities that have been offered to the school have any impact on the school practices and values? The method is a quantitative analysis of 13 responses from a survey that was sent out to the management team in every school. The survey consisted of questions about anti-racist activity that has been organized in the school during the school year 2021. The theoretical perspectives of this study are anti-racist discourse, non-performative anti-racism as well as theory of organization and the hybridization of organizations. Some of the most important results of this study are following; The activity that has been arranged in the schools of this study was not accessible for everybody. There was especially a lack of activity directed to students. The anti-racist events that were taking place were mostly organized in collaboration with external actors such as the City of Helsinki, experts from Helsinki University and non-governmental organizations. There was no impact on the school culture, procedures, and values as a result from the anti-racist activities that had been organized. This study suggests continued research within this field.

I den här kandidatavhandlingen analyserar jag orsaker till anmälningar om äldre personers servicebehov i Helsingfors. Jag tar också reda på om social exkludering syns i anmälningar om äldre personers servicebehov och därför använder jag social exkludering som teoretisk referensram i denna kandidatavhandling. Mina forskningsfrågor är, hurdana orsaker finns det bakom anmälningar om äldre personers servicebehov i Helsingfors och hur dessa orsaker återspeglar social exkludering. Jag analyserade 181 anmälningar om äldre personers servicebehov, som Helsingfors stads Seniorinfo hade samlat in i april 2018. Jag hittade sex olika orsaksgrupperingar i mitt forskningsmaterial: behov av hemservice eller serviceboendeplats, hälsa och funktionsförmåga, ekonomi, boende, städning och frågor om service. Vid sidan av dessa fanns det också tre mindre orsaksgrupper i mitt forskningsmaterial: alkoholproblem, vistelseort okänd och ensamhet eller behov av vänverksamhet. Sammanfattningsvis kan man säga, att orsaker bakom anmälningar om äldre personers servicebehov var ganska olika. I mitt forskningsmaterial var behov av hemservice eller serviceboendeplats och hälsa och funktionsförmåga helt dominerande orsaker bakom anmälningar om äldre personers servicebehov. Den vanligaste formen av anmälan innehöll information om fysiska hälsoproblem och önskan om bedömning av servicebehov. I mitt forskningsmaterial var antalet anmälningar som innehöll information om psykisk ohälsa betydligt mindre än antalet anmälningar som innehöll information om fysiska sjukdomar. Vissa fenomen, till exempel ensamhet, syntes i mitt forskningsmaterial nästan inte alls. Mitt forskningsmaterial visade, att det finns sådana äldre människor i Helsingfors, som har brist på olika slags resurser och service. Det finns också sådana äldre människor, som på grund av olika sjukdomar och försvagad funktionsförmåga inte kan upprätthålla sociala förhållanden eller ta del i olika slags aktiviteter i samhället. Man kan säga, att social exkludering syntes i mitt forskningsmaterial, men inte i alla anmälningar som Seniorinfon hade fått.

Mål. Internationella och nationella jämförelser i matematikresultat har visat att finländska elevers resultat sänks. Matematik har en viktig roll i vårt samhälle och därför är det oroväckande att resultaten i ämnet sänks Orsakerna bakom sänkningarna har kunnat vara många och därför har syftet med denna undersökning varit att ta reda på vilka orsaker som ligger bakom sänkningen i matematikresultaten och hur läraren i skolan kan arbeta för att motverka sänkningen. Forskningsfrågorna var tre till antalet och löd:  1. Vilka faktorer påverkar att elevernas resultat försämras i matematik?  2. Hur ska man som lärare arbeta i klassen för bästa resultat av matematikundervisningen?  3. Vad kan den enskilda läraren göra för att motverka försämringen?    Metoder. Undersökningen har varit en litteraturöversikt där teorin främst har bestått av undersökningsresultat av olika slag. Databaserna som har använts för att hitta relevant teori har varit Google scholar och Helka. För att hitta relevanta artiklar har olika sökord som besvarar forskningsfrågorna använts. Som analysmetod har författaren använt sig av innehållsanalys och noggrant granskat källorna. Undersökningen har utförts på ett kvalitativt sätt.    Resultat och slutsatser. Under undersökningens gång fann författaren framför allt fyra stora orsaker bakom den sänkning som har skett under många år inom matematikresultaten. Dessa var motivationsbrist hos eleverna, bristande undervisningsmetoder, differentiering på fel sätt och socioekonomisk status hos elevernas föräldrar. De slutsatser som kunnat dras är att lärare i skolorna bör höja motivationen hos eleverna till exempel genom undervisning som anknyter mer till eleven själv, ojämlikheten bör fås bort bland annat genom att fördela resurserna lika mellan könen och samarbete över språkgränserna mellan lärarna, undervisning och uppgifter på rätt nivå för alla elever och mer stöd åt elever med låg socioekonomisk status.