Browsing by Title
Now showing items 50-69 of 6763
-
(2021)Objectives. This study compares the acoustic effects of wood-based materials commonly used in speaker construction in a closed enclosure structure. The purpose of the study was to determine the effects of different enclosure materials on speaker acoustics and how these properties of different materials affect the sound reproduction of the loudspeaker. Previous studies indicate that the speaker enclosure material may have measurable effects on the acoustics of certain types of speakers, for example, due to the vibration and damping properties of the material. Methods. In this study the properties of speaker enclosures made of three different materials with identical structure were measured, and based on the measurements, conclusions were drawn about the effects the materials had on the acoustic properties of the loudspeaker. A closed enclosure structure was selected for this study to best show the material’s own properties in the measurements. MDF board, plywood and pinewood were selected as the test materials. The measurements were performed with calibrated measuring equipment in the same environment. The same speaker element was used for all necessary measurements. Results. The materials each affected the acoustics of the speaker differently. MDF and plywood had properties close to each other in terms of both frequency response and sound decay time, as measured by a microphone, but according to the decay measurements made with an accelerometer and an oscilloscope, the sound decay time of plywood was clearly the shortest. Pinewood had the longest sound decay time in microphone measurements, as well as in decay measurements performed with an accelerometer. According to the measurement results, it can be interpreted that the sound produced by the loudspeaker was least affected by plywood. The MDF board affected the sound produced by the speaker element more than the plywood, but pinewood had the greatest effect on the sound reproduction of the speaker. The effect of material on sound was most pronounced in the decay measurements with respect to sound damping time. The longer the sound damping time, the slower the material absorbs the energy applied to it and the longer the sound rings in the material, interfering with the speaker sound.
-
(2018)The traditional approach of perfectionism focuses merely on the pathological side of the concept. In this thesis, perfectionism is conceptualized as a multidimensional construct. According to the multidimensional model, perfectionism can be divided into two separate dimensions, maladaptive evaluative concerns and positive achievement strivings. The aim of this thesis was to distinguish between the maladaptive and adaptive sides of perfectionism by examining the connections between different dimensions of perfectionism and psychopathological symptoms, personality traits, and positive outcomes. The main interest was to find out to what extent perfectionistic achievement strivings can be described as a positive side of perfectionism and, on the other hand, how consistently the factor of evaluative concerns reflects the maladaptive side of perfectionism. Also, the meaningfulness of the division between maladaptive and adaptive forms of perfectionism is discussed. The harmfulness of perfectionism is mainly a consequence of concern over mistakes, uncertainty, socially prescribed actions and other factors associated with maladaptive evaluative concerns. On the other hand, more adaptive sides of perfectionism such as high personal standards, ambition and preference for order and organization are not solely responsible for the negative consequences of perfectionism. Positive achievement strivings and its subfacets seem to be connected both with maladaptive and adaptive qualities whereas maladaptive evaluative concerns are consistently correlated with psychopathological symptoms, personality disorders and other negative characteristics. Hence, instead of defining the dimension of positive achievement strivings as an adaptive side of perfectionism, it is better to be understood as a neutral form of perfectionism. In conclusion, according to the present studies of perfectionism there seems to be an overlap between maladaptive evaluative concerns and positive achievement strivings. Hence, it is crucial to define more accurately and in greater detail the concept of perfectionism and tighten the criteria for the dimensions attached to adaptive and maladaptive forms of perfectionism. Even though there is still confusion about depicting the categories of perfectionism, it is crucial to underline the multidimensional nature of perfectionism in order to deal more extensively with the subject.
-
(2021)Goals. Previous studies have demonstrated, that social networking site addiction shares similarities with other addictions in terms of symptoms, but not a lot of research exists on the neurobiology of social networking site addiction. The aim of this thesis is to find out, whether social networking site addiction should be thought of as a similar kind of addiction to other, more well-established addictions. This question is a part of a more general discussion on whether behavioral addictions are comparable disorders to substance-related addictions. Methods. For this critical review a search using Google Scholar and PubMed was conducted. The search terms used were social networking site addiction, SNS addiction, neuroimaging, neural correlates and neural mechanisms. The search yielded only two articles focusing on the exact subject, although more research on closely related topics, such as internet addiction and Facebook addiction was found. Results and conclusions. Based on the evidence presented in this thesis it is not possible to conclude, whether social networking site addiction should be considered an addiction or not. There seem to be some similarities but also some dissimilarities in the neural correlates of social networking site addiction compared to other addictions. It should also be noted that the neurobiological perspective might be necessary but not sufficient for determining if a behavior should be classified as a disorder or not.
-
(2018)Aim. In pre-primary education ADHD-diagnosed children can be found in special groups, integrated groups and also in ordinary groups. It is important that teachers, who work in pre-primary education groups, recognize the individual needs of ADHD-diagnosed children and consider them in all teaching situations, including physical education. The purpose of this study was to find out the needs of ADHD-diagnosed children in pre-primary education during physical education and teachers’ ways to consider these needs. Methods. This study was a qualitative study. The material was collected in January 2018 by interviewing four pre-primary teachers working in the Helsinki metropolitan area, whose groups included an ADHD-diagnosed child. The interviewees were all trained as kindergarten teachers and one of the interviewees was also a qualified special kindergarten teacher. All pre-primary education teachers had at least 15 years of teaching experience and two interviewees had also worked as a day-care centre’s manager. The interviews were conducted as theme interviews in the pre-primary teachers’ workplaces. After the interviews, the material was transcribed and analyzed by content analysis. Results. The results showed that some of the ADHD-diagnosed children had difficulties with regulating their behaviour and emotions. Additionally, one ADHD-diagnosed child had weak motor skills and two very low self-esteem. The needs of ADHD-diagnosed children in physical education were, in spite of the common diagnosis, individualised. Pre-primary teachers make sure to consider ADHD-diagnosed children’s needs in physical education making sure that children have various options to move, simplifying the teaching situations, developing routines that add the feeling of safety and strengthening the child’s self-esteem for example giving lots of positive feedback. All pre-primary teachers evaluated the meaning of physical education as very important in their group that includes ADHD-diagnosed child. Tiivistelmä - Referat - Abstract Aim. In pre-primary education ADHD-diagnosed children can be found in special groups, integrated groups and also in ordinary groups. It is important that teachers, who work in pre-primary education groups, recognize the individual needs of ADHD-diagnosed children and consider them in all teaching situations, including physical education. The purpose of this study was to find out the needs of ADHD-diagnosed children in pre-primary education during physical education and teachers’ ways to consider these needs. Methods. This study was a qualitative study. The material was collected in January 2018 by interviewing four pre-primary teachers working in the Helsinki metropolitan area, whose groups included an ADHD-diagnosed child. The interviewees were all trained as kindergarten teachers and one of the interviewees was also a qualified special kindergarten teacher. All pre-primary education teachers had at least 15 years of teaching experience and two interviewees had also worked as a day-care centre’s manager. The interviews were conducted as theme interviews in the pre-primary teachers’ workplaces. After the interviews, the material was transcribed and analyzed by content analysis. Results. The results showed that some of the ADHD-diagnosed children had difficulties with regulating their behaviour and emotions. Additionally, one ADHD-diagnosed child had weak motor skills and two very low self-esteem. The needs of ADHD-diagnosed children in physical education were, in spite of the common diagnosis, individualised. Pre-primary teachers make sure to consider ADHD-diagnosed children’s needs in physical education making sure that children have various options to move, simplifying the teaching situations, developing routines that add the feeling of safety and strengthening the child’s self-esteem for example giving lots of positive feedback. All pre-primary teachers evaluated the meaning of physical education as very important in their group that includes ADHD-diagnosed child.
-
(2018)The main purpose of this literature overview is to examine the effects of educating handcrafts to ADHD pupils in terms of their self-esteem and self-image. In addition, in this research paper I will observe what type of learning environments and assignments would suit best for a student with ADHD. The objective of this research paper is to provide information for the handcrafts teachers about pupils having ADHD and instructions on how to process that disorder in handcrafts teaching. I collected my research data on 23 March 2017 by using four different search engines that are Helka, Laurea Finna, Google Scholar and Melinda. Keywords that were used were combinations of different words relating to the subject, such as "handcrafts and special education pupil", "handcrafts and self-esteem" and ADHD. By using the latter keywordI found several results in English. I included one piece of English literature to my research. According to the intake criteria after collecting background material I categorized the material based on both the titel and table of contents. The intake criteria consisted of Finnish and English literature published no later than in 2000. Based on these criteria I selected 15 pieces of pragmatic literature as my research material. The outcome of this literature overview is that the teacher, learning environment and given assignments have significant effect on the self-esteem and self-image of an ADHD pupil. The key findings of the reasons affecting the self-esteem and self-image were the way ADHD pupils were located in the classroom, teacher's understanding attitude and knowledge of the disorder and the way of giving over positive feedback for pupils suffering the disorder. Learning assignments, too, have a significant role in affecting the self-esteem of a pupil, thus the assignments should be challenging enough considering the level of knowledge of a pupil. In almost every classroom there is a pupil with ADHD. Therefore, it is crucial as a teacher to recognize the weaknesses and strenghts of a pupil with ADHD. This thesis summarizes the results of several different pieces of research.
-
(2024)Tavoitteet. Tämän tutkielman tarkoituksena on tarkastella ja koota yhteen ADHD-piirteitä omaavien oppilaiden ja heidän opettajiensa väliseen opettaja–oppilassuhteeseen vaikuttavia tekijöitä. Pyrin selvittämään, mitkä tekijät vaikuttavat ADHD-piirteitä omaavien oppilaiden ja heidän opettajiensa välisen vuorovaikutussuhteen laatuun. ADHD-piirteet voivat aiheuttaa kouluympäristössä oppilaalle monenlaista kuormitusta, mikä voi heijastua myös oppilaan opettaja–oppilassuhteeseen. Tämän takia koin, että on perusteltua tutkia opettaja–oppilassuhteeseen vaikuttavia tekijöitä niiden oppilaiden osalta, jotka kokevat suuremmissa määrin haasteita kouluympäristössä. Menetelmät. Tutkielma toteutettiin systemaattisena kirjallisuuskatsauksena. Aineistonhakuun käytettiin tietokantoja Scopus ja Web of Science. Tutkimusaineisto koostuu kymmenestä vertaisarvioidusta tutkimusartikkelista, jotka valikoituivat osaksi aineistoa tarkasti valittujen sisään- ja poissulkukriteerien perusteella. Lisäksi katsaus rajattiin ajallisesti käsittelemään vuosina 2000–2023 julkaistuja tutkimusartikkeleita. Aineiston analysointi toteutettiin aineistolähtöisen teemoittelun keinoin. Tulokset ja johtopäätökset. Tutkimustuloksissa korostuivat erityisesti konfliktien ja läheisyyden ulottuvuudet suhteessa opettaja–oppilassuhteeseen. ADHD-piirteisten oppilaiden ja heidän opettajiensa välisissä opettaja–oppilassuhteissa ilmeni enemmän konflikteja verrattuna vertaisryhmiin. Lisäksi opettajat raportoivat kokevansa vähemmän läheisyyttä opettaja–oppilassuhteessaan ADHD-piirteisten oppilaiden kohdalla. ADHD-piirteisen oppilaan aggressiivinen käytös koettiin opettajien osalta kaikkein haasteellisimmaksi opettaja–oppilassuhteen kannalta, ja stressaavimmaksi tekijäksi opettajille. Opettajan sukupuolta koskevat tutkimustulokset osoittautuivat osittain ristiriitaisiksi keskenään. Oppilaan prososiaalisen käytöksen havaittiin myös olevan vahva opettaja–oppilassuhdetta selittävä muuttuja. Tutkimusaineiston artikkeleista viidessä oli käytetty samaa opettaja–oppilassuhteen laadun mittaria. Lähes kaikissa tutkimusartikkeleissa opettaja–oppilassuhteen laatua oli arvioitu pelkästään opettajan näkökulmasta käsin, joten ADHD-piirteisten oppilaiden omat näkemykset opettaja–oppilassuhteen laadusta jäivät vähäisiksi.
-
(2020)Tiivistelmä: Tavoitteet. Tässä kandidaatin tutkielmassa tarkastellaan ylikeskittymistä aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriössä eli ADHD:ssa. Tutkielman tarkoituksena oli systemaattisen kirjallisuuskatsauksen keinoin pyrkiä kuvaamaan tutkimustietoa ylikeskittymisestä ADHD:ssa. Aihetta koskevan tiedonhaun perusteella voidaan todeta kyseessä olevan melko huonosti tunnettu ja vähän tutkittu ilmiö. Tutkimuskysymykset, joihin katsauksessa etsittiin vastauksia, olivat: 1. Onko ADHD:n ja ylikeskittymisen välillä yhteys? ja 2. Millaisia selittäviä tekijöitä ylikeskittymisen ilmenemiselle ADHD:n yhteydessä on esitetty? Taustaoletuksena esitettiin, että ylikeskittyminen ja ADHD ovat yhteydessä toisiinsa ja selittävänä tekijänä ylikeskittymiselle esitetään ADHD:lle ominaiset poikkeavuudet tarkkaavuuden säätelyssä. Menetelmät. Tutkielma on systemaattinen kirjallisuuskatsaus, jossa yhdistellään ja vertaillaan ylikeskittymistä ja ADHD:ta koskevia tutkimustuloksia. Tutkielmassa aineiston haku, rajaus ja analyysi toteutettiin systemaattisesti. Aineiston haussa käytettiin Helkatietokantaa, jossa hakusanoina oli ”Hyperfocus AND ADHD” sekä ”Hyperfocusing AND ADHD”. Hakutuloksien rajaamiseksi aineistolle oli määritelty sisäänotto- ja poissulkukriteerit. Aineiston analyysi toteutettiin temaattisena analyysina. Tulokset ja johtopäätökset. Tutkielman tulosten perusteella ei voida yksiselitteisesti todeta, onko ylikeskittymisen ja ADHD:n välillä olemassa yhteys. Kahdessa tutkielman aineistoon kuuluvassa tutkimuksessa löydettiin yhteys, mutta yhdessä tutkimuksessa yhteyttä ei löydetty. Kahden tutkimuksen tuloksista taas ei ollut mahdollista tehdä johtopäätöksiä yhteyksistä. Tutkielmassa selvitettiin myös, millaiset tekijät saattavat selittää ylikeskittymistä ADHD:ssa. Ylikeskittymistä selittävistä tekijöistä yleisimmin tutkimusartikkeleissa esitettyjä olivat motivaatioon ja tarkkaavuuden säätelyyn liittyvät tekijät. Tutkielman tulosten perusteella voidaan todeta, että aiheesta tarvitaan lisää tutkimusta ilmiön ymmärtämiseksi, mutta ylikeskittyminen voi mahdollisesti olla aikaansaamisen ja positiivisten kokemusten lähde ihmisille, joilla on ADHD.
-
(2024)Tutkielman aiheena on adhd lapsen kasvun ja kehityksen tukeminen osallisuuden kautta varhaiskasvatuksessa. Aihe on ajankohtainen, sillä yhteiskunnallisessa muutoksessa keskittymisvaikeudet sekä adhd tyypillinen käyttäytyminen on varhaislapsuudessa lisääntyvä ilmiö. Tutkielman viitekehyksenä toimii osallisuuden teemat rakenteellinen ulottuvuus, jossa tarkastellaan lapsen autonomian, mielipiteiden sekä aloitteiden tekemisen kautta. Lisäksi tarkastelussa on sosiaalisen osallisuuden konteksti yhteisöön kuulumisen sekä vertaissuhteiden muotoutumisen näkökulmasta. Viitekehyksen kautta pyrin saamaan mahdollisimman kokonaisvaltaisen käsityksen siitä, mitkä tekijät vaikuttavat adhd lapsen oppimiseen varhaiskasvatuksessa. Lähtökohtaisesti adhd:lle tyypillisiä ilmenemisen muotoja ovat keskittymisen ja tarkkaavuuden haasteet, levottomuus, impulsiivisuus. Tämän johdosta lapsi nähdään usein tuen tarpeisena, joten tutkielmaan on liitetty inklusiivisen varhaiskasvatuksen piirteitä, jonka kautta voidaan ymmärtää tukea tarvitsevan lapsen mahdollisuuksia paremmin osallisuuden teemoihin sekä oppimisen liittyen. Integroiva katsaus valikoitui tutkielman toteuttamisen muodoksi, sillä osallisuutta ja adhd:ta ei juurikaan ole tutkittu varhaiskasvatuksen kontekstissa yhdessä vaan pikemmin erillään toisistaan. Tyypillistä kyseiselle kirjallisuuskatsauksen muodolle on kartoittaa sekä kehittää jo olemassa olevan tiedon perusteella uutta teoreettista tietoa valitusta aiheesta. Tämän vuoksi integroiva muoto tukee parhaiten tutkielmani toteuttamista. Aineistot ovat vuodesta 2010 eteenpäin julkaistuja, joten kerätyt aineistot ja kirjallisuus ovat ajankohtaisia. Kandidaatin tutkielmassa selvisi rakenteellisen osallisuuden jäävän vajaaksi jos sosiaalinen yhteisö on muodostumatta. Voidaan ymmärtää täten sosiaalisen osallisuuden olevan ehtona rakenteelliselle osallisuudelle ja sen toteutumiselle. Sosiaalinen osallisuuden koetaan toteutuvan automaattisesti, sillä varhaiskasvatus on vuorovaikutuksellisesti aktiivista. Adhd lapsen kehityksen tukena vaikuttavana teemana voidaan nähdä olevan kumpikin osallisuuden teema. Opettajan asenne sekä itsereflektiivinen toiminta nähdään kehitykseen vaikuttavana tekijänä. Inkluusion mukaisesti osallisuus ja oppiminen ovat yhdenvertaisuutta takaavia teemoja, jos ryhmämuotoisessa varhaiskasvatuksessa kyseisiä teemoja osataan hyödyntää toiminnassa. Tavoitteena hyvinvoiva ja tasa-arvoisessa asemassa oppiva yksilö vaikka neuropoikkeavuutta toiminnassa esiintyisi. Tavoitteena hyvinvoiva ja tasa-arvoisessa asemassa oppiva yksilö vaikka neuropoikkeavuutta toiminnassa esiintyisi.
-
(2022)ADHD on hyvin moninainen neurokehityksellinen häiriö, jonka esiintyvyyden on arvioitu olevan noin 5 % (Polanczyk, de Lima, Horta, Biederman & Rohde, 2007). ADHD-oireet alkavat lapsilla ennen kouluikää (Puustjärvi, 2016a), jolloin jo varhaiskasvatuksessa ADHD voi olla osa lapsen arkea. Lebowitz (2016) on todennut, että ADHD:hen liittyvä stigma kohdistuu myös lapsiin, ja että myös lapsilla on negatiivisia asenteita ADHD:ta kohtaan. Tätä stigmaa tulisi pystyä ennaltaehkäisemään ja purkamaan, ja varhaiskasvatuksessa yksi hyvä apuväline tähän on kirjat, joiden monipuoliseen käyttöön varhaiskasvatuksessa tulee Varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden (2018, 42, 44) mukaan pyrkiä. Leon (1997) on tutkimuksessaan todennut, että ADHD:n representaatio yhdysvaltalaisessa lastenkirjallisuudessa on osin stereotypistä, mutta toisaalta myös hyvin totuudenmukaista. Tämän tutkimuksen tehtävänä oli selvittää, millaisia kuvauksia ADHD:sta esitetään suomenkielisessä lastenkirjallisuudessa sekä tarkastella sitä, millaisia selviytymiskeinoja kirjojen ADHD-lapsilla on. Toteutin tämän tutkielman laadullisena tutkimuksena ja analysoin aineistoa teoriaohjaavan sisällönanalyysin keinoin. Aineistona toimi kolme suomenkielistä lastenkirjaa, joissa esiintyi hahmo, jolla on ADHD. Teokset olivat vuosilta 2006 ja 2008, ja ne olivat suunnattu päiväkoti- tai alakouluikäisille lapsille. Analyysimenetelmänä käytin teemoittelua havainnollistaakseni aineistossa esiintyvien kuvausten eroja ja yhtäläisyyksiä. Tulokset osoittivat, että kirjojen kuvaukset toisaalta vastaavat sitä, mitä ADHD voi olla, mutta antavat myös hyvin yksipuolisen kuvan ADHD:sta ja sen ilmenemistavoista. Kuvaukset typistävät ADHD:n pienten poikalasten vilkkaudeksi ja kiukutteluksi, mutta toisaalta myös esittävät lapsen huumorintajuisena ja hyvänä ystävänä. Selviytymiskeinoja kuvattiin aineistossa vähemmän. Aikuisen tuen rooli ADHD-lapsen arjessa selviytymisessä oli kuvauksissa korostunut, mutta myös lapsen ystävien vaikutusta sekä lapsen omia selviytymiskeinoja kuvattiin. Lasten- kirjallisuuden tarjoamaa ADHD:n representaatiota tulisi monipuolistaa ja päivittää nykyisten käsitysten mukaiseksi.
-
(2021)Bakgrund: Flera unga och vuxna med ADHD lever med försämrad livskvalitet. Försämrad livskvalitet beror huvudsakligen på ADHD-symtomens inverkan på olika delområden av personens liv, så som vänskapsrelationer, arbete, skolgång, psykisk hälsa och självbild. Den medicinska behandlingsformen är den förhärskande, men är inte särskilt effektiv för vuxna med ADHD. Det finns dock forskning som visar att psykosociala behandlingsmetoder förbättrar olika delområden av livskvalitet hos unga och vuxna med ADHD. Som bak-grund till avhandlingen används den biospykosociala modellen och ICF-klassificering. Syfte: Mitt syfte med denna avhandling är att se på hur olika psykosociala behandlingsmetoder inverkar på livskvaliteten hos unga och vuxna med ADHD. Resultat: Psykosociala behandlingsmetoder har en positiv effekt på förbättringen av livskvalitet hos unga och vuxna med ADHD. De olika behandlingsmetoderna förstärker personens koncentrationsförmåga, impulskontroll och prioritering, men hjälper även att bygga upp bättre självbild och förbättra välbefinnandet.
-
(2021)Syftet med denna avhandling är att diskutera utmaningar som personer med adhd (eng. attentiondeficit hyperactivity disorder) möter med fokus på mellanmänskliga relationer, stereotyper och stigmatisering. Utmaningar i mellanmänskliga relationer som med jämnåriga och i parrelationer samt skola och arbete har en stor inverkan på personer med adhd:s liv. Hur dessa relationer spelar in på självkänslan diskuteras i kapitel 5.1 av avhandlingen. Därefter diskuteras utmaningar på grund av stereotyper och stigmatisering samt stereotyper och stigmatisering gällande adhd i kapitel 5.2. Detta är en litteraturgenomgång vars väsentligaste resultat inom mellanmänskliga relationer är att mellanmänskliga relationer har en stor inverkan på självkänslan hos personer med adhd. Skola och arbete påverkas genomgående av adhd, och ofta på ett negativt sätt. De väsentligaste resultaten i delen om stereotyper och stigmatisering, är att många stereotyper om adhd inte stämmer ihop med verkligheten. Personer med adhd möter emellertid en hel del stigma i vardagen vilket i längden kan resultera i lägre självkänsla. Även på en bredare front kan dessa faktorer leda till psykisk ohälsa och utmaningar på flera håll i individens liv. Resultatet av litteraturstudien är att självkänslan hos personer med adhd ofta utvecklas mot ett negativt håll och att de möter många utmaningar på grund av bemötanden i nära mellanmänskliga relationer, skola och arbete samt stereotyper och stigmatisering.
-
(2023)ADHD är en neuropsykiatrisk funktionsvariation som kännetecknas av hyperaktivitet, impulsivitet och ouppmärksamhet. Diagnostiseringen av ADHD har ökat under de senaste decennierna och ADHD är en av de vanligaste psykiatriska diagnoser hos barn. ADHD är kopplat till flera utmaningar, speciellt sociala. Syftet med denna litteraturgenomgång är att på basis av tidigare forskning redogöra för hur ADHD påverkar romantiska relationer. Litteraturgenomgången sätter ett starkt fokus på utmaningar i en romantisk relation och ADHD men diskuterar även om det finns fördelar med ADHD i relationen. För att kunna hjälpa individer med ADHD krävs förståelse för och medvetenhet om konsekvenser av ADHD. Litteraturgenomgången fördjupar sig i självkänsla och våldsamt beteende som kopplats till ADHD och hur det påverkar en romantisk relation. Resultatet från litteraturgenomgången är att individer med ADHD upplever flera problem i romantiska relationer. Kopplingar har gjorts mellan bland annat ADHD, lägre relationstillfredsställelse, våldsamt beteende i romantiska relationer, låg självkänsla, ostabila relationer och maladaptiva copingmetoder som används i romantiska relationer. Detta kan leda till att välbefinnandet lider hos båda partnerna. Trots att ADHD även kan medföra positiva fördelar tyder forskning på att nackdelarna med ADHD är fler.
-
(2024)Syftet med min studie är att undersöka hurdana symptom som kommer till uttryck bland elever med ADHD och utmanande beteende och på vilka sätt lärare och skolpersonal kan arbeta med dessa elever i klassrummet. ADHD, är en neuropsykiatrisk störning, som blivit allt vanligare hos barn och unga. I studien granskar jag faktorer som bidrar till symptomen men också de faktorer som förebygger trygga och lugna arbetssätt tillsammans mellan lärare och elever. Studiens genomförs som en beskrivande narrativ litteraturstudie, där jag presenterar praktiska och professionella metoder, som kan stödja lärare och annan skolpersonal, som arbetar med elever med uppmärksamhetsstörningar och utmanande beteende. Som utgångspunkter har jag använt Ross W. Greenes och Elvén Hejlskovs proaktiva och lågaffektiva metoder. Resultatet visar att förebyggande arbete, där läraren sätter fokus på att stödja eleven både socialt och kognitivt, genom samarbetsbaserade metoder och en öppen kommunikation mellan personal, elever och föräldrar, kan resultera i ökad trivsel, skolmotivation och självförtroende hos elever med ADHD och utmanande beteende.
-
(2020)Tiivistelmä Tavoitteet. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää ja kuvailla, millaisilla keinoilla ADHD-oireista lasta voidaan tukea varhaiskasvatuksessa. Varhaiskasvatuksen tukitoimista ADHD-oireisten lasten osalta on olemassa vain vähän tutkittua tietoa, mutta voidaan olettaa, että tukitoimilla on positiivinen vaikutus lapsen oppimiseen ja kehitykseen. Tutkimuksessa esitellään keinoja ADHD-oireisten lasten hyvinvoinnin tukemiseksi päiväkodissa. Menetelmät. Tutkimus toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Aineisto koostui yhteensä neljästä teoksesta: Peitson ja Närhen Konsultaatiomalli päiväkoteihin - jäsentynyttä tukea levottomille lapsille (2015), Sinkkosen ja Korhosen Pulassa lapsen kanssa (2015), Berggrenin ja Hämäläisen ADHD-käsikirja (2018) sekä Sandbergin ADHD ja oppimisen tuki (2018). Aineiston analyysimenetelmänä käytettiin sisällönanalyysiä. Tulokset ja johtopäätökset. Aineistossa korostui toiminnan strukturoinnin, päiväkodin toimintaympäristön ja palautteen merkitys ADHD-oireisen lapsen tukemisessa. Toiminnan strukturoinnissa korostuivat selkeät ohjeet ja säännöt sekä rutiinit ja säännöllinen päivärytmi. Toimintaympäristön selkeyttämisen lisäksi erilaiset apuvälineet koettiin tärkeiksi. Myös positiivisen palautteen merkitys korostui kaikissa teoksissa.
-
(2021)ADHD on yleisin lapsuuden kehityksellisistä neuropsykiatrisista häiriöistä. ADHD:n oireet aiheuttavat huomattavaa toiminnallista haittaa koulussa. Oppilaan keskittyminen voi harhailla, hän voi olla levoton ja häiritä opetusta sekä muita oppilaita. Suomen perusopetuslain mukaan ADHD-oireiset oppilaat saavat tukea koulunkäyntiin ilman varsinaista ADHD-diagnoosia. Koulussa toteutettavien tukitoimien tavoitteena on oikea-aikainen ja oikein kohdennettu oppimisen tuki. Opettajan käytettävissä on laaja joukko erilaisia keinoja, joilla hän voi tukea ADHD-oireisten oppilaidensa opiskelua. Tässä tutkimuksessa keskiössä on keskittymiskyvyn tukemisen keinot, sillä juuri keskittyminen on ADHD-oireisille lapsille koulussa kaikkein haastavinta. Tavoitteet. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, millä tavoin erityisluokanopettajat kokevat ADHD-oireisten oppilaidensa keskittymisen vaikeuksien ilmenevän oppitunneilla. Tarkastelin myös opettajien havaintoja ADHD:n kahden muun ydinoireen, eli ylivilkkauden ja impulsiivisuuden näkymisestä koulussa. Lisäksi halusin selvittää, minkälaisia tuen keinoja opettajat käyttävät ADHD-oireisten oppilaiden keskittymiskyvyn tukemiseksi oppitunneilla. Menetelmät. Laadullinen tutkimusaineisto kerättiin puolistrukturoidulla haastattelulla. Haastatteluun osallistui viisi erityisluokanopettajaa eri puolilta Suomea. Tutkimuksessa uudelleen käytettiin toiseen tutkimukseen kerätty haastatteluaineisto. Aineiston analyysi suoritettiin sisällönanalyysin avulla. Tulokset ja johtopäätökset. Tutkimuksessa kävi ilmi, että opettajien havainnot ADHD-oireisten oppilaidensa käyttäytymisestä oppitunneilla mukailevat aikaisempien tutkimusten ja teorian mukaista tietoa ADHD:n ydinoireiden näyttäytymisestä. Erityisesti keskittymisen vaikeudet korostuivat opettajien vastauksissa. Opettajien käyttämistä tuen keinoista ADHD-oireisten oppilaiden keskittymiskyvyn tukemiseksi tunnistin kaksi ajattelun yläluokkaa, jotka ohjaavat varsinaisten keinojen käyttöön: struktuuriin perustuvat keinot ja positiivisen lähestymisen keinot. Erotin vielä kolmannen alaryhmän, joka sijoittui molempien ajattelunmallien alle: fyysisesti aktivoivat keinot. Myös opettajien käyttämät tuen keinot mukailivat pitkälti aikaisempaa tutkimusta käytössä olevista ADHD-oireisten oppilaiden oppimisen tuen keinoista.
-
(2022)Tavoitteet. Tutkielmassa tavoitteena on selvittää, miten ADHD-oppilaita voidaan tukea perusope-tuksessa. ADHD on tarkkaavaisuushäiriö, jonka tyypillisinä oireina ovat heikentynyt keskittymis-kyky, impulsiivisuus sekä hyperaktiivinen käyttäytyminen. Tutkielmassa perehdytään tukitoimiin, joita pystyy hyödyntämään opetuksessa. Tutkielmassa tarkastellaan ADHD:lle ominaisia oireita, yleisyyttä sekä se, miten opettaja pystyy tukemaan ADHD-oppilaita tavallisissa luokissa. Tutkiel-man tärkeimpänä tavoitteena on löytää konkreettisia keinoja, joita jokainen opettaja pystyy käyttä-mään opetuksessaan. Tukikeinojen lisääminen auttaa sekä opettajaa että oppilasta, koska ne paran-tavat ADHD-oppilaan oppimista, mikä puolestaan vaikuttaa koulumenestykseen. Menetelmät. Tutkielma toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Tutkielmassa aineistona käytettiin seitsemää tieteellistä tutkimusta. Yksi teksteistä oli tieteellinen kirja ja loput tieteellisiä artikkeleita. Tutkielmaan valikoituivat aineistot, joissa esiteltiin ADHD-oppilaille soveltuvia tuki-toimia ja opetusmenetelmiä opetuksessa. Aineistot rajattiin siten, että ne liittyivät yleisopetukseen ja aineistoissa esitettyjä tukitoimia voivat harjoittaa erityisesti luokanopettajat. Lisäksi aineistojen valintakriteerinä oli, että ne käsittelivät sitä, millaisia haasteita ADHD-oppilailla on. Tulokset ja johtopäätökset. Kirjallisuuskatsauksen perusteella havaittiin, että ADHD-oppilailla on usein sellaisia haasteita oppimisessaan, mitkä vaativat tukitoimia. Tukemisen keinoja löytyi aineis-toista runsaasti. Tärkeimmät tutkimustulokset liittyivät ADHD-oppilaiden keskittymisen vaikeuk-siin, mitä pyrittiin tukemaan eri keinoin. Tukitoimia olivat monipuolinen ja selkeä ohjeiden anto, fyysinen ja hienomotorinen liikkuminen luokassa ja sen ulkopuolella, kirjanpito oppilaan tehtävistä ja ajastimen käyttö opetuksessa sekä oppilaslähtöinen opetus. Lisäksi koulunkäyntiavustajan tuki ja jatkuva palautteenanto nähtiin tärkeänä ADHD-oppilaiden opetuksessa.
-
(2019)Attention-deficit/hyperactivity disorder (ADHD) is characterized by an early onset of inattention, hyperactivity and impulsiveness. Many studies have shown that ADHD is related to later substance use disorders (SUD). Although the association between the disorders has been proven in several studies, the true nature of this association is still unknown. The latest findings of the association between ADHD and SUD and the mediating factors are discussed in this review. Because substance abuse can cause major problems for individuals and the society, risk factors of SUD should be identified at an early stage. The latest findings have shown that almost one of four SUD patients also meet the diagnostic criteria of ADHD. ADHD patients seem to be in an elevated risk for alcohol, nicotine and marijuana dependence and the use of psychoactive substances. Current research suggests that both genetic and psychosocial factors play a role in the development of SUD in ADHD patients. Genetic studies and studies on families have shown that ADHD and SUD might share a common genetic background. ADHD patients with comorbid conduct disorder seem to have the greatest risk for later SUD. Fetal alcohol and tobacco exposure are risk factors for both ADHD and SUD. In addition, some psychosocial environmental factors, such as academic and social problems, might increase the risk for SUD. The high prevalence of ADHD in SUD patients should be taken into account in the prevention of SUD and in the treatment of both disorders. According to the current knowledge, ADHD medication that is started early on and used properly can reduce the risk for later SUD. However, in order to prevent substance use disorders more effectively, it is important to develop and investigate new possible early preventions for ADHD patients. Instead of treating these disorders separately, we should also provide targeted and optimal treatment for patients with ADHD and comorbid SUD. To make targeted treatment possible, ADHD symptoms should be distinguished from the symptoms of SUD.
-
ADHD varhaiskasvatuksessa : Varhaiskasvatuksen opettajien haasteet tyttöjen ADHD:n tunnistamisessa (2022)ADHD on yleisimmin diagnosoitu lapsuuden psykiatrinen sairaus maailmanlaajuisesti. Aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö eli ADHD (Attention-Deficit/Hyperactivity Disorder) on kehityksellinen neuropsykiatrinen häiriö, joka heikentää yksilön arjen toimintakykyä. Monien vuosien ajan yliaktiiviset ja impulsiiviset pojat ovat jättäneet varjoonsa ADHD-tytöt. Halu ymmärtää yhtäläisyyksiä ja eroja ADHD:n esiintyvyyden, oireiden, perheriskin, liitännäissairauksien ja hoidon välillä on lisännyt keskustelua ja tutkimuksia aiheeseen liittyen. Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että tyttöjä lähetetään tutkimuksiin poikia vähemmän. Tutkimusten mukaan siihen voi vaikuttaa ainakin osaksi opettajien tekemät arvioinnit. Tässä tutkimuksessa selvitän varhaiskasvatuksen opettajien asenteita ja ajatuksia tyttöjen ADHD-oireiden tunnistamisessa varhaiskasvatuksessa ja siihen liittyviä haasteita. Toteutin tutkimukseni laadullisena eli kvalitatiivisena tutkimuksena. Tutkimus kohdistui varhaiskasvatuksessa työskenteleviin varhaiskasvatuksen opettajiin sekä varhaiskasvatuksen erityisopettajiin. Aineisto kerättiin puolistrukturoidun kyselylomakkeen avulla (N=9) ja sitä analysoitiin laadullisen sisällönanalyysin keinoin. Kysely toteutettiin netissä helmikuussa 2022 Google Forms –alustan avulla. Tulosten perusteella tutkimukseen osallistuneiden varhaiskasvatuksen opettajien tietoisuus tyttöjen ADHD:n oireista vaikutti lisääntyneen aikaisempiin tutkimuksiin verrattuna, mutta tietoa kaivataan edelleen lisää. Edelleen tulosten perusteella korostuu se, että poikien oireet ovat näkyvämpiä ja siksi helpompi tunnistaa. Varhaiskasvatuksen opettajat korostivat vastauksissaan sitä, että varhaiskasvatuksessa ei anneta diagnooseja vaan tiedonkulku ja havaintojen jakaminen ovat avainasemassa oikean tuen saamisessa. Varhaiskasvatusten opettajien näkemysten mukaan tyttöjä myös ohjattiin poikia vähemmän tutkimuksiin. Jatkotutkimuksien välityksellä olisi mielenkiintoista selvittää muuttuisivatko opettajien näkemykset tyttöjen ADHD:sta tiedon lisääntymisen myötä.
-
(2020)I Finland har antalet barn och ungdomar placerade utom hemmet ökat de senaste åren. Barn och ungdomar som omhändertas och placeras utanför hemmen upplever ofta många byten av vuxna i deras liv. Alltför ofta händer det sig att barn och ungdomar får uppleva att familjehemsplaceringen avbryts oplanerat. Det har även visat sig att omhändertagna ungdomar efterlyser att få växa upp i varaktiga relationer. Syftet med denna avhandling har varit att belysa adoption som ett alternativ för långvarigt familjehems placerade barn i Finland. Jag har varit intresserad av att undersöka huruvida man genom adoption kunde trygga stabilitet och kontinuitet för långtidsplacerade barn i familjehem samt vilka effekter adoption har på långtidsplacerades barns liv. Studien utgår från John Bowlbys (1907-1990) anknytningsteori. Enligt Bowlby börjar ett barn under sitt första levnadsår knyta an till en människa och senare under sitt andra levnadsår kan barnet börja knyta an till några fler anknytningspersoner. Anknytningsteorin förklarar den process som resulterar i ett psykologiskt band mellan ett barn och dess närmaste vårdare. Studien är litteraturbaserad och litteraturöversikt används som metod och för analysen används kvalitativ innehållsanalys. Materialet bygger på sex publikationer. Analysen av studien resulterade i två teman, Känsla av tillhörighet och Psykosocial anpassning. Enligt resultaten i studien kunde adoption vara en alternativ vårdform för barn placerade i långvariga familjehem. Adoption skulle trygga barns och ungdomars möjligheter till att få växa upp i ett stabilt och tryggt hem med bestående vuxna, en familj för livet.
Now showing items 50-69 of 6763