Browsing by Title
Now showing items 4910-4929 of 6690
-
(2024)Tavoitteet. Yhteisillä perheaterioilla on merkittävämyönteinen rooli lasten ja nuorten elämässä. Tässä kandidaatin tutkielmassa tarkasteltiin sitä, millainen merkitys television katselulla ja älylaitteiden käytöllä perheaterioiden aikana on lapsille ja nuorille, erityisesti heidän hyvinvointinsa, ruokailutottumustensa ja perheen vuorovaikutuksen näkökulmasta. Menetelmät. Tämä kandidaatin tutkielma on tehty kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Työ on narratiivinen kuvaus siitä, millaista tutkimusta aiheesta on tehty. Kirjallisuuskatsauksen aineisto koostuu yhdestä laajasta katsausartikkeleja tarkastelevasta metakatsauksesta, sekä tätä täydentävistä itsenäisistä tutkimuksista. Tutkimuskysymykset johtivat aineiston valintaa, mutta lopullinen aineisto hioi tutkimuskysymykset lopulliseen muotoonsa. Metakatsauksen kautta tulleen aineiston lisäksi käyttämäni lähteet ovat Google Scholarin kautta löytyneitä. Tulokset ja johtopäätökset. Television katselu ja älylaitteet ruokailun aikana vaikuttavat perheaterian dynamiikkaan. Ruutujen käyttö ruokailutilanteessa voidaan yhdistää huonompaan ravitsemukseen kasvaneeseen ylipainon riskiin, riskikäyttäytymiseen, syömishäiriöihin sekä mielenterveysongelmiin. Vaikuttaa siltä, että yhteisten perheaterioiden liittyvät myönteiset ilmiöt heikentyvät television katselulla ja älylaitteiden käytöllä ruokapöydässä. Tulokset korostavat tarvetta mahdollisen ruokailun aikaisen television katselun tai älylaitteiden katselun tiedostamiselle ja perheiden välistä vuorovaikutusta edistävien käytäntöjen vahvistamiselle.
-
(2020)Valtaosa suomalaisista käyttää älylaitteita joka päivä ja kerryttää ruutuaikaa useita tunteja päivässä. Ilmiönä tämä on uusi ja koskettaa koko maailmaa. Varsinkin nykyajan lapset ja nuoret ovat eläneet pelkästään ruutuajan ja älylaitteiden valloittamassa maailmassa. Siksi onkin tärkeää tutkia millaisia vaikutuksia ruutuajalla ja sen sisällöllä voi olla terveyteen. Ilmiö on koko ajan kehittyvä, joka myös lisää tarvetta tutkimukselle. Tämän työn tarkoituksena on käsitellä ruutuajan mahdollisia vaikutuksia lasten ja nuorten terveyteen. Lisäksi tarkoituksena on tarkastella ruutuajan sisältöä osana terveyteen vaikuttavia tekijöitä. Tutkimus toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena helmi-toukokuussa 2020. Kirjalli-suuskatsauksen materiaali on kerätty Helsingin yliopiston kirjastosta, Helsingin kaupungin kirjastosta sekä verkkomateriaalina Finna-, Google- ja Google Scholar -hakukoneista. Kirjalli-suuskatsauksessa käytetty materiaali valikoitui hakusanojen ehdottaman materiaalin perus-teella. Hakusanoina työssä käytettiin ruutuaika, terveys, älylaitesovellukset sekä lapset, nuo-ret ja media. Ehdotetuista materiaaleista rajattiin tieto koskemaan kouluikäisiä lapsia, ruutu-aikaa, älylaitteita ja terveyttä. Tämän vuoksi osa kirjastojen materiaalista jouduttiin sulke-maan pois lopullisesta aineistosta. Tilalle ei saatu materiaalia kirjastojen sulkemisen vuoksi, joten materiaali jouduttiin etsimään pääosin verkosta. Kirjallisuuskatsaukseen pohjautuvana tuloksena todettiin, sekä ruutuajan, että lasten ja nuor-ten ruutuajan määrittelevän sisällön vaikuttavan jokaisella terveyden osa-alueella. Vaikutuk-sista löytyi sekä terveyttä tukevia, että terveydelle haitallisia tekijöitä. Ruutuajan passiivisuu-desta löydettiin yhteys fyysisiin ongelmiin, kuten liikkumattomuudesta johtuvaan ylipainoon ja lihaskipuihin. Älylaitesovelluksista huomattiin sisällön vaikuttavan etenkin sosiaaliseen ter-veyteen. Sisällöillä oli myös vaikutusta siihen, kulutettiinko ruutuaikaa passiivisesti vai aktiivi-sesti. Tuloksista ilmeni ruutuajan haittavaikutuksien syntyvän, silloin kun se vie liikaa aikaa päivästä. Haittavaikutuksia esiintyi etenkin silloin, kun ruutuajan vuoksi muut terveyssuosi-tukset eivät toteutuneet.
-
(2023)Tässä kandidaatin tutkielmassa käsitellään ryhmädynamiikan vaikutuksia peruskoulu oppilaiden kouluhyvinvointiin sekä sitä, miten opettaja voi omalla toiminnallaan edistää toimivan ryhmädynamiikan positiivisia vaikutuksia oppilaiden kouluhyvinvointiin. Tutkielmassa lähestytään aihetta niin oppilaan kuin opettajankin silmin. Teoreettinen tausta nojaa vahvasti Wilfred Bionin ja Bruce Tuckmanin teorioihin ryhmän käyttäytymisestä ja kehityksestä. Lisäksi taustoitetaan tarkemmin koululuokkaa ryhmänä, ryhmädynamiikkaa, kouluhyvinvointia ja sitä, miten ryhmätoimintaa perusopetuksen opetussuunnitelmassa painotetaan. Ryhmätyötaitoja painotetaan opetussuunnitelmassa paljon ja ryhmää kuuluvuuden tunne on tärkeä osa psyykkistä hyvinvointia. Ryhmä kehittyy pikkuhiljaa ja alun tutustumisvaiheen jälkeen ryhmän jäsenet alkavat löytää oman paikkansa ryhmässä ja ryhmän dynamiikka alkaa muodostumaan. Ryhmän ohjaajan tehtävä on ohjata ryhmää oikeaan suuntaan ja auttaa ristiriitatilanteissa. Tämä tutkielma on kuvaileva kirjallisuuskatsaus, jonka tarkoituksena on tarkastella jo olemassa olevaa tieteellistä tutkimusta aiheesta. Katsaukseen sisältyvien artikkeleiden valintakriteerit kohistuivat koululuokan ryhmädynamiikkaan ja sen vaikutukseen oppilaiden kouluhyvinvointiin ja miten opettaja voi omalla toiminnallaan vaikuttaa oppilaiden ryhmäkäyttäytymiseen. Artikkeleiden tuli käsitellä peruskoulua aikavälillä 2010–2022. Valtaosa aineistosta käsittelee suomalaisia kouluja. Aineistoista on erikseen valittu ne osa-alueet, jotka käsittelevät tähän kirjallisuuskatsaukseen sopivia teemoja. Artikkeleista saatujen tulosten perusteella voidaan todeta, että oppilaat kaipaavat ryhmään kuuluvuuden tunnetta ja haluavat olla osa luokkaa, kukin omalla tavallaan. Opettajan tehtävänä on luoda luokkaan sellainen ilmapiiri, ettei kukaan tuntisi oloaan ulkopuoliseksi ja kaikki voivat työskennellä keskenään ja ottavat muut huomioon. Ilmapiirin tulisi olla sellainen, että kaikki voivat olla omia itsejään ilman, että joutuvat kiusatuksi tai ryhmän ulkopuolisiksi. Opettaja asettaa mallin, miten muita ihmisiä kohdellaan ja miten ryhmässä toimitaan. Oppilaille tulee järjestää tilanteita, joissa he pääsevät harjoittelemaan ryhmässä oloa ja vuorovaikutustaitoja. Tällöin oppilaat osaavat myös toimia ryhmässä silloin, kun opettaja tai aikuinen ei ole paikalla. Ongelmatilanteilta ja ristiriidoilta ei voi välttyä, mutta niiden asiaankuuluva selvittäminen opettajan johdolla antaa oppilaille avaimet niiden omatoimiseen ratkaisemiseen. Toimiva ryhmä luo pohjan turvalliselle oppimisympäristölle, missä oppilaan on hyvä olla, mutta se vaatii opettajalta päivittäistä työstämistä ja huomiota. Turvallisen luokkahengen luominen on oppilaiden ja opettajan välistä yhteistyötä.
-
(2021)Tavoitteet. Muistisairaudet ovat kasvava kansanterveydellinen ongelma. Keskeinen oire muistisairauksissa on kielen ja kommunikaation heikkeneminen, mikä johtaa elämänlaadun heikkenemiseen. Tämän integroivan kirjallisuuskatsauksen tavoitteena on selvittää millaisia ryhmämuotoisia menetelmiä käytetään muistisairaiden kielellisten- ja kommunikatiivisten kykyjen kohentamiseen, ja mitä niiden vaikuttavuudesta voidaan todeta. Lisäksi katsauksessa tarkastellaan menetelmien vaikutusta elämänlaatuun. Menetelmät. Tutkimuskysymyksiin pyrittiin vastaamaan integroivan kirjallisuuskatsauksen keinoin. Hakusanat hahmottuivat taustateoriaan perehtyessä ja hakulausekkeet neljään eri tietokantaan pyrittiin muotoilemaan mahdollisimman samankaltaisiksi. Aineistoon pyrittiin poimimaan kattavasti eri interventiomenetelmiä käsitteleviä alkuperäistutkimuksia inkluusiokriteerien puitteissa. Aineistoon päätyi seitsemän artikkelia, jotka analysoitiin tutkimuskysymysten valossa. Lisäksi pyrittiin koostamaan tietoa aineiston metodologisesta laadusta. Aineistosta pyrittiin luomaan synteesi, josta voitiin johtaa johtopäätöksiä sekä havaituista tiedollisista aukoista herääviä jatkokysymyksiä Tulokset ja johtopäätökset. Kielellisten kykyjen arviot olivat pääasiassa kognitiivisten testien osia, eikä kaikissa tutkimuksissa raportoitu osatestien tuloksia. Kognitiiviset kyvyt kohenivat viidessä niitä mittaavassa tutkimuksessa. Raportit kielellisten taitojen kohenemisesta koskivat vain joitain kielen osa-alueita, vaihdellen käytettyjen arviointimenetelmien mukaan. Kommunikointikyky parani merkitsevästi kahdessa kolmesta tutkimuksesta ja yhdessä tutkimuksessa nonverbaalisen kommunikaation todettiin kohentuneen. Kahdessa tutkimuksesta todettiin elämänlaadun parantumista, minkä lisäksi yhdessä tutkimuksessa elämänlaatu koheni vasta intervention ja seuranta-arvioinnin välillä. Kolmessa tutkimuksessa muutosta elämänlaadussa ei havaittu. Ryhmäinterventioilla voidaan kohentaa muistisairaiden kognitiivisia taitoja, mutta tarkemmin kielellisten kykyjen osalta ei voida sanoa mitään varmaa. Interventioiden vaikutuksesta kommunikaatiokykyyn saatiin aineistosta positiivisia viitteitä. Aineisto antaa viitteitä siitä, että ryhmämuotoiset menetelmät saattavat kohentaa muistisairaiden ihmisten elämänlaatua.
-
(2022)Tavoitteet. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää varhaiskasvatuksen opettajien menetelmiä ja haasteita lapsiryhmän ryhmänhallinnassa. Tutkimuskysymykset ovat: mitkä menetelmät ovat osoittautuneet toimiviksi varhaiskasvatuksen ryhmänhallinnassa ja mitkä tekijät vaikeuttavat varhaiskasvatuksen opettajien ryhmänhallintaa? Aiemmin varhaiskasvatuksen ryhmänhallintaa on sivuttu lähinnä tutkimuksissa, joissa on tutkittu oppimisen haasteita. Koulumaailmassa tutkimusta on tehty enemmän, mutta koululuokat ovat hyvin erilaisia kasvun ja oppimisen paikkoja verrattuna varhaiskasvatusympäristöön. Menetelmät. Tutkimus on luonteeltaan laadullinen ja analyysimenetelmänä toimii aineistolähtöinen sisällönanalyysi. Vastaukset on kerätty verkkolomakkeella varhaiskasvatuksen ammattilaisten Facebook-ryhmistä huhtikuussa 2021. Yhteensä vastaajia oli 232, joista tutkimukseen rajattiin mukaan kaikki varhaiskasvatuksen opettaja – nimikkeellä työskentelevät henkilöt. Rajauksen jälkeen vastaajia oli 135. Lomakkeessa oli 13 kysymystä, joista lopullisessa tutkimuksessa käytettiin kahta avointa kysymystä. Tulokset ja johtopäätökset. Varhaiskasvatuksen opettajat kokevat ryhmänhallinnan olennaiseksi osaksi varhaiskasvatusta. Opettajat painottivat pienryhmien, ennakoinnin ja yhteisten sääntöjen tärkeyttä. Positiivinen palaute, vuorovaikutus ja lapsiryhmän tuntemus olivat myös vastaajien mukaan olennaisia. Opettajilla oli käytössään erilaisia ryhmänhallintaa helpottavia työkaluja, joiden avulla he saivat lapsiryhmän kiinnittymään toimintaan. Suuret lapsiryhmät ja henkilökunnan vähyys, sekä poissaolot vaikeuttivat ryhmänhallintaa. Lisäksi eriävät kasvatusnäkemykset kollegoiden kanssa sekä tukea tarvitsevat lapset olivat opettajien mukaan tekijöitä, jotka aiheuttivat haasteita.
-
(2016)Objectives: There is vast literature on the association between personality traits and individuals performance. In addition to individual it is important to focus also on groups. By only focusing on individuals the effect of interactive nature of groups is omitted. Overall the factors that might be affected by performance in a way synergistic nature or by tapping into the social dimension of group work are missed when only examining the individuals. The aim of this thesis was to conduct a literature review on the effect of personality traits on group performance. Methods: Based on the literature review the current state of the research was analysed. Based on the articles and perception of the current situation the final conclusions were done. Results and Conclusions: Based on the literature review, conscientiousness was mostly positively related to the performance of groups. The higher the level of conscientiousness of the group, the better they performed. In terms of extraversion the results were not as straight forward as with conscientiousness but indicated a possibility of also having a positive relation to performance. In addition, the literature indicated that the association between extraversion and group performance might be non-linear. For the other three traits, agreeableness, neuroticism and openness to experience, there is no conclusive evidence towards one way or another. To conclude, it is still unclear what the effects of a group’s personality traits are on the overall performance of the group. More research is needed to make more accurate conclusions.
-
(2016)The aim of this study is to examine two group leaders’ views and experiences of feeling of safety in a group context. The study focuses on examining how group leaders prevent unnecessary feelings of unsafety and support the feeling of safety in a group. The study aims at describing the experiences, principles of acting and values behind the acting of two group leaders. The theoretical background will study the meaning of the feeling of safety for child’s learning and growth and different ways of supporting the feeling of safety in a school context. The theoretical background will also cover group’s and peers’ significance for student’s growth and learning. The study was carried out for two group leaders. Both of them were interviewed using semi-structured interview base. One of the interviewed group leaders had a master’s degree in dance and the other one was a master of education and a teacher of crafts. The interviews were transcribed and analyzed using theory-based content analysis. The results showed that both of the group leaders felt that the role of feeling of safety is sig-nificant in their work with groups. They aimed at minimizing all threats of self when working with a group. These threats are factors that create feelings of fear, shame, quilt and worth-lessness. Both of the interviewees mentioned seven principles of acting which they followed in their work to prevent unnecessary feelings of unsafety in a group.
-
(2019)Tiivistelmä - Referat - Abstract Goals.The aim of this study is to examine how pupils descibe group processes and how they experience them in a band project. The purpose of this study was to get knowlegde of group actions and group roles. The theme of this thesis is important because it is possible to execute music education as it is intended in the new curriculum. Learning is happening in interaction with others, and pupils are active with their own learning. The pupils are given possibilities to improve their social skills, learn to express themselves and get musical experiences. The band project also helps to expand the pupils’ musical skills. The previous studies on ensemble and group processes support the importance of this study bacause the results show that the ensamble in music lessons and co-operative learning are increasing motivation and making school more enjoyable. Methodology. The data of this study was collected with a questionnaire, which was answered by 74 pupils from one elementary school in the capital area of Finland. The students were 5th and 6th graders. There were both multiple choice and open questions in the questionnaire. They were related to the experiences that the pupils had from the band project. The questionnaire was originally planned as a self-evaluation form that the pupils were filling after the band project. The survey was conducted during the Spring of 2018 as a Forms- inquiry on the Office 365 platform. The final data consists of the answers of 25 pupils from the 5th grade. The data was mainly analysed by using qualitative phenomenographic data-analysis which allows the study of different perceptions on the phenomenon being researched. The data was analysed using qualitative content analysis. Quantitative analysis was also partly used in this study. Results and conclusions. The pupils descriptions of group processes were related to either the set goal, the actions of the group, or the musical activities. The pupils opinions of their own role in the group were divided into four categories. The role categories were the following: the keeper of good atmosphere, the co-operation influence, the active operator and the opinion expresser. The pupils’ experiences of group operations during the project were related either to other group members or to the task itself. In the encouraging group category the pupils experienced that the positive feedback and encouragement were important. In the association group category the pupils believed that co-operation and negotiation with other group members is important. In the task oriented group category the pupils described the group activities with concrete tasks that helped the group achieve its goals. The band project as a musical method gives the pupils good possibilities to improve their collaboration skills, work with others, and actively participate. Meanwhile it developes the pupils’ musical skills in interaction with each other.
-
(2016)This research’s purpose is to find out what class teacher is thinking about grouping in school class and how important does the teacher see the grouping. Grouping is relevant part of class teacher’s job. This research started when I started to think why there is so big difference in behaviour in school classes. I started to think could it be about doing or not to do grouping in school class. That is the reason why I wanted to find out how class teacher who has experience about grouping sees importance of grouping This research is about one class teacher’s thoughts about grouping. I interviewed this teacher because I knew that she knows lot of grouping. This research was a case study research. My research’s meaning was to focus in one class teacher’s thoughts about grouping in school class. I collected the data by interviewing one teacher. I analysed the data and made themes from it. The main result was that the class teacher thinks that grouping is really important thing in her job. Grouping influences to many things for example how students enjoys their study. The teacher thought that grouping is a base for all doing together. Researches shows that there are many different ways to do the grouping. Teacher remark that there is not only one way to do the grouping. Every teacher must find their own way to do it. Grouping was much bigger subject that I in beginning thought. It influences lot to many things.
-
(2018)Objectives. The purpose of this literature review was to investigate grouping and its importance in lower primary grade. The literature review focussed in particular on how grouping takes place, what factors affect grouping and what role it has in lower primary grade. The second research topic was to find out whether grouping affects school satisfaction and what impact it has on the classroom as well as on the school climate as a whole. My hypothesis is that grouping is relevant to class dynamics of a class and thus also to school satisfaction. The development of the group has previously been studied and there is literature, and my aim is to find literature on the grouping of elementary school age. This literature review is based on Bruce Tuckman's model of the group's development phases. There are hardly any studies on children's in lower primary grade, so it has also led me to choose the target group just for lower primary grade and to look at the situation more closely. Methods. The research material used was topical literature, limited to lower primary grade children and grouping in large groups. School satisfaction was limited to elementary school age, as lower primary grade schooling has never been studied. The material was collected from various works and studies as well as from current press articles. International literature was also examined. Results and conclusions. The results of the literature review proved to be that the teacher's actions had an impact on the class climate and the cgroup dynamics, and thus also on the school satisfaction. The presence of friends also added to the school's pleasure. In lower primary grade, the role of the teacher proved to be more significant than the higher classes. From this it can be concluded that grouping and presence of a teacher are important for school satisfaction in lower primary grade.
-
(2017)The aim of this qualitative research was to study rya technique’s use in clothes between the 1960s and 2017. Rya is a Nordic craft technique that is traditionally seen as a wall hanging or a rug; but in fact, it was originally used as an utility article rather than a decorative textile. It was only later that it was recognized as a valued art textile. The Vikings for instance replaced their furcapes with rya because of its practical value but now it is used in clothing more for its aesthetic qualities. Studies so far have focussed exclusively on rya’s most well-known use as a decorative article therefore leaving a vacuum in the literature. The current study fills that gap by taking a different perspective on rya as a technique that adds another level to clothes. The current study was undertaken using content analysis based on 25 visual data on clothing items that used the rya technique. This secondary data was collected from a few books, but mostly from the internet using sites like Google, Pinterest and Instagram. The analysis was done by grouping the data into themes that emerged through the researcher’s observation. The themes were rya’s location, composition, patterning, design and colour as well as pile’s density, length, yarn’s spiral grain and the item’s date. Rya technique was used in a variety of clothe types but mostly in jackets. As a decorative technique, it was mostly placed on the whole garment rather than just as a detail. Usually, it was multi-coloured, adding a multi-dimensional effect to the clothing article. Natural and abstract shapes were more common than geometrical and performative shapes. The most unusual clothing article with rya technique was a bodysuit which demonstrated rya’s versatility and creative application to any kind of clothing if desired. The findings of this study indicate that rya has tremendous possibilities as a design technique for adding unique texture to clothes due to its three-dimensional characteristics. With this technique, it is possible to design interesting details to clothes that would rather appear somewhat plain, for example to a minimalistic shirt’s sleeves. Although more studies need to be done in order to establish rya technique’s use in clothes, the findings of this study is important as it adds another dimension to the literature and points the way to further research on the topic.
-
(2022)Tutkimuksen tarkoituksena oli tutkia varhaiskasvatuksenopettajien näkökulmia koskien S2-lasten kielen kehityksen tukemista leikin ja vuorovaikutuksen kautta sekä mitkä tekijät siihen vaikuttavat tällä hetkellä varhaiskasvatuksen kentällä. Koin tärkeäksi lähteä tutkimaan kyseistä aihetta, sillä monikulttuurisuus ja suomea toisena kielenä puhuvien lasten määrä kasvaa varhaiskasvatuksen alalla kovaa vauhtia ja näin ollen myös kielen kehityksen tukemisen tarpeet kasvavat päiväkodeissa ja esikouluissa. Teoreettinen viitekehys koostuu kielellisen kehityksen osa-alueista, leikistä sekä suomi toisena kielenä opetuksesta. Tutkimuksessa päällimmäisenä tavoitteena on tuoda esille uusille varhaiskasvatuksenopettajille sitä, miten S2-lasten kielen kehityksen tukemista voidaan leikin ja vuorovaikutuksen kautta tukea, mitkä keinot ovat osoittautuneet tehokkaiksi ja lasten kannalta mielekkäiksi sekä millaisia keinoja tämän hetken varhaiskasvatuksesta nostetaan esille. Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena eli laadullisena tutkimuksena ja tutkimusaineisto kerättiin puolistrukturoidulla teemahaastattelulla sähköisesti. Haastattelukysymykset lähetettiin haastateltaville sähköpostitse. Haastatteluun osallistui neljä varhaiskasvatuksenopettajaa, joilla on kokemusta S2- lasten kanssa työskentelystä. Aineisto analysoitiin teoriaohjaavan sisällönanalyysin mukaan. Tutkimuksen analyysin perusteella tuloksista selvisi, että leikki ja vuorovaikutus ovat merkittävästi läsnä kokonaisvaltaisesti ja monipuolisesti S2-lasten kielen kehityksen tukemisessa. Haastateltavat varhaiskasvatuksen opettajat nostivat esille tärkeinä tekijöinä mm. lapsen yksilöllisen oppimisen, monipuolisen ja kannustavan vuorovaikutuksen merkityksen, aikuisen roolin kielen kehityksen tukijana, tunnetaitojen tärkeyden, sekä lasten yksinleikkien ja yhteisleikkien merkityksen. Varhaiskasvatuksen näkökulmasta nämä yllä mainitut osa-alueet ovat lapsen kokonaisvaltaisen kielen kehityksen kannalta tärkeitä ja huomioon otettavia asioita. S2-lasten kielen kehityksen oikeanlainen tukeminen jo varhaiskasvatuksessa helpottavat lapsen oppimisen polkua ja yksilöllisten tavoitteiden saavuttamista.
-
(2019)Maahanmuutto on viime vuosina ollut voimakasta Suomeen. Tilastokeskuksen mukaan ulkomaan kansalaisten määrä oli vuonna 2000 noin 91 000, kun se vuonna 2016 oli jo noin 244 000. Koululaitoksemme on ollut uusien haasteiden edessä maahanmuuttajaoppilaiden kasvun johdosta. Koulu, jossa toimin resurssiopettajana on monikulttuurinen ja oppilaita, joilla äidinkieli on jokin muu kuin suomen kieli, on noin 35%. Erityisluokilla maahanmuuttajaoppilaiden prosentuaalinen määrä on vieläkin suurempi ja tämä sai minut tutkimaan kielen osuutta suomi toisena kielenä puhuvien matemaattisessa osaamisessa erityisluokilla. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, millaisia vaikeuksia S2-oppilailla on matemaattisten termien ymmärtämisessä ja miten he osaavat kielellistää näitä termejä. Suomessa matematiikan opetus tapahtuu suomen kielellä, vaikka oppilaan äidinkieli on jokin muu kuin suomi. S2-oppilaalla matemaattiset termit voivat olla esteenä oppimiselle heikon suomen kielen taidon vuoksi. Tutkimus tehtiin viidelle suomi toisena kielenä (S2) opiskelevalle erityisluokanoppilaalle. Tutkimus toteutettiin laadullisina yksilöhaastatteluina, joissa tutkittavat suorittivat soveltavia tehtäviä samalla kielellistäen tehtävien tekoa, sekä miten tutkittavat ymmärtävät suomeksi esitettyjä matemaattisia perustermejä. Tutkittaville esitettiin matematiikan soveltavat kysymykset suomen kielellä ja kysymys myös tutkittavan omalla äidinkielellä. Kaikki tutkittavat olivat samasta espoolaisesta alakoulusta erityisluokilta 3-4 ja 6. Tutkimus osoitti, että tutkittavilla oli selkeitä haasteita matemaattisten termien kielellistämisessä ja ymmärtämisessä. Ymmärtämisen ongelmat vaikuttivat selkeästi heidän matematiikan oppimiseen. Tutkittavien suomen kielen taidot olivat puutteelliset ja myös heidän oman äidinkielensä taidoissa oli puutteita. Molempien kielien vaikeudet heijastuivat matematiikan oppimiseen negatiivisesti. Tutkimus osoitti, että kielellä on vaikutusta matematiikan oppimisessa ja mahdollisuuksiin oppia. S2-oppilas tarvitsee tukea oman äidinkielen ja suomen kielen puutteiden vuoksi matematiikan termistön ymmärtämisessä. Heikko äidinkielen osaaminen on usein syynä myös heikkoon suomen kielen ymmärtämiseen ja sen myötä matematiikan oppimiseen.
-
(2021)Tavoitteet. Lasten fyysistä aktiivisuutta on tutkittu viime vuosina paljon, ja varhaiskasvatuksen oppimisympäristön on havaittu olevan yksi tärkeimmistä siihen vaikuttavista tekijöistä. Oppimisympäristön voidaan nähdä tukevan lasten liikkumista sen kolmella eri ulottuvuudella: fyysisellä, psyykkisellä ja sosioemotionaalisella. Varhaiskasvatuksessa toteutettavan liikuntapedagogiikan avulla pyritäänkin tukemaan lasten liikkumista sekä liikuntasuhteen kehittymistä. Fyysinen aktiivisuus kattaa kaikenlaisen liikkumisen paikasta toiseen, tasapainoilun sekä rentoutumisen, ja sen on havaittu olevan yhteydessä lapsen kehityksen eri osa-alueisiin. Tutkijoiden mukaan fyysisen aktiivisuuden on havaittu toteutuvan varhaiskasvatusikäisillä parhaiten leikin avulla. Tutkimuksessa pyritään selvittämään, onko päiväkotiryhmissä lasten päivittäisen fyysisen aktiivisuuden mahdollistava oppimisympäristö sekä vaikuttavatko siihen lapsiryhmän ikä tai kasvattajan omat liikkumistottumukset. Menetelmät. Tutkimus toteutettiin sähköisellä kyselylomakkeella, joka välitettiin sähköpostitse päiväkotien johtajien kautta tutkimuskunnan kunnallisten päiväkotien varhaiskasvatuksen opettajille (N = 55) ja lastenhoitajille (N = 105). Kyselylomakkeen laatimisessa hyödynnettiin aikaisemmissa tutkimuksissa esiin nousseita asioita sekä Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen (KARVI) tekemää selvitystä varhaiskasvatussuunnitelmien toteutumisesta päiväkodeissa. Lasten fyysisen aktiivisuuden mahdollistava oppimisympäristö operationalisoitiin 22 erilaisiksi väitteeksi. Kysely oli avoinna kaksi viikkoa marraskuussa 2020, ja vastauksia tuli yhteensä 20. Aineisto analysoitiin SPSS–ohjelman avulla käyttäen ristiintaulukointia ja korrelaatiota sekä tilastollista merkittävyyttä selvitettäessä Kruskal-Wallis-testiä. Tulokset ja johtopäätökset. Tutkimuksessa havaittiin, että päiväkotien oppimisympäristö mahdollisti lasten monipuolisen fyysisen aktiivisuuden keskimäärin viikoittain, muttei päivittäin. Lapsiryhmän ikä vaikutti jonkin verran siihen, millä tavalla oppimisympäristö mahdollistaa monipuolisen liikkumisen, mutta erot eivät olleet tilastollisesti merkitseviä. Kasvattajien omista liikkumistottumuksista ainoastaan se, kulkeeko henkilö työmatkansa kävellen tai pyörällä, oli yhteydessä lasten liikkumisen mahdollistavan oppimisympäristön osa-alueisiin. Tulokset ovat esimerkiksi ohjattujen liikuntatuokioiden ja liikuntaan soveltuvien tilojen käyttötiheyden osalta osittain samanlaisia kuin aiemmissa tutkimuksissa on saatu.
-
(2024)Tämän tutkimuksen tarkoituksena on laadullisen tutkimuksen menetelmin tarkastella Valtion ravitsemusneuvottelukunnan vuonna 2018 julkaisemien varhaiskasvatuksen ruokailusuositusten ohjeistusten toteutumista varhaiskasvatuksen ruokailutilanteissa. Tutkimuskysymykseni on: miten Valtion ravitsemusneuvottelukunnan ruokailusuositusten ruokailutilanteita koskevat ohjeistukset toteutuvat havainnoiduissa varhaiskasvatusryhmissä. Tutkimus toteutettiin havainnoimalla kolmea eri varhaiskasvatusryhmää tammikuussa 2024. Jokaista ryhmää havainnoitiin yhden lounasruokailun ajan. Tutkimustulokset ja johtopäätökset perustuvat näissä tilanteissa tehtyihin havaintoihin. Havainnoinnissa keskityttiin keräämään tietoa etenkin käytössä olleista toimintatavoista ja työntekijöiden toiminnasta tilanteissa. Analyysimenetelmänä tutkimuksessa käytettiin soveltaen teorialähtöistä sisällönanalyysia. Analyysin pohjana toimi VRN:n Var-haiskasvatuksen ruokailusuositukset ja siitä johdettu analyysirunko. Tutkimukseni pohjalta havaitsin, että VRN:n ruokailusuositusten ohjeistukset liittyen ruokailutilanteiden käytännön toteuttamiseen toteutuivat havainnoiduissa tilanteissa pääosin hyvin. Havaitsin kuitenkin myös pieniä ristiriitaisuuksia ruokailusuositusten antamien ohjeistusten ja ruokailutilanteiden käytännön toteuttamisen välillä. Esimerkiksi kaikissa ryhmissä käytössä ollut tapa rajoittaa näkkileivän tarjoilua ennen pääruuan syömistä tai maistamista voidaan rinnastaa ruualla palkitsemiseen, joka ei ruokailusuositusten ja tutkimustiedon valossa tue myönteisen ruokasuhteen kehittymistä. Laadullisessa tutkimuksessa, joka perustuu pieneen otokseen, ei voida tehdä yleistettävissä olevia johtopäätöksiä. Tutkimukseni antaa kuitenkin näiden havainnoitujen tilanteiden kautta tietoa siitä, millaisia erilaisia käytäntöjä varhaiskasvatuksen ruokailutilanteissa on käytössä, ja miten nämä käytännöt rinnastuvat VRN:n ohjeistuksiin.
Now showing items 4910-4929 of 6690