Browsing by Title
Now showing items 5495-5514 of 6690
-
(2021)Urheilijoilla esiintyy aiempien tutkimusten mukaa enemmän syömishäiriöitä ja häiriintynyttä syömistä kuin muulla väestöllä. Lisäksi urheilijoiden ja syömishäiriöstä kärsivien on todettu saavan perfektionismimittareista korkeampia pisteitä kuin muun väestön. Syömishäiriöiden, perfektionismin ja urheilun välillä on olemassa selvä yhteys, mutta vielä ei ole pystytty vastaamaan siihen, mitä kautta ja miten yhteys ilmenee. Tämän kirjallisuuskatsauksen tarkoituksena on käydä läpi tekijöitä, jotka vaikuttavat perfektionististen urheilijoiden kohonneeseen syömishäiriöriskiin. Urheilijat toimivat melko ainutlaatuisessa sisäisessä ja ulkoisessa ympäristössä, jossa on monia tekijöitä ja vaatimuksia, jotka voivat lisätä riskiä kliiniseen perfektionismiin ja syömishäiriöihin. Tässä katsauksessa tekijät on luokiteltu sisäisiin eli psykologisiin sekä urheiluympäristöön liittyviin tekijöihin. Katsauksen aineisto kerättiin PubMed -tietokannasta tammi-helmikuussa 2021 käyttäen hakusanoja athlete, sport, perfectionism, eating disorders, disordered eating. Perfektionismi näyttäisi olevan riskitekijä sekä korrelaatti syömishäiriölle ja häiriintyneelle syömiselle. Pitkittäistutkimusten puute vaikeutti syy-seurausyhteyden varmistamista mutta tutkimuksen mukaan perfektionismi oli yksilöiden geneettisesti määräytyvä persoonallisuuden ominaisuus, jota urheiluympäristö korosti ja joka yhdistettynä urheiluympäristön paineisiin oli erityisen haitallinen. Tulosten perusteella perfektionistisilla urheilijoilla esiintyi adaptiivista ja epäadaptiivista perfektionismia mutta syömishäiriöihin vahvin yhteys oli epäadaptiivisella perfektionismilla. Urheiluympäristössä ja urheilijan psykologisissa tekijöissä tunnistettiin useita tekijöitä, jotka näyttivät vaikuttavan perfektionismin ja syömishäiriön väliseen yhteyteen. Vahvimpina esitettiin tunteiden säätelyn vaikeudet, suorituskeskeisyys sekä lajikulttuurin laihuuskeskeisyys. Urheiluympäristö ja urheilijan psykologiset ominaisuudet muodostivat erityisesti keskenään vuorovaikutuksessa ollessaan riskitekijän ja otollisen alustan syömishäiriön kehittymiselle. Koska urheilijat ovat korkeammassa riskissä sairastua syömishäiriöön ja muihin psykopatologian muotoihin ominaisuuksiensa ja ympäristönsä takia, urheiluympäristössä toimivien tulisi kiinnittää tähän alttiuteen erityisesti huomiota ja havaita kärjistynyt tilanne ajoiss
-
(2020)Syömishäiriöt ovat vakavia mielenterveyshäiriöitä, joihin liittyy kroonistumisen riski. Sairaus yritetään usein salata ja vain harvat hakeutuvat hoitoon. Viime vuosina on kehitetty verkkopohjaisia hoitomenetelmiä, joista suurin osa pohjautuu kognitiivis-behavioraaliseen terapiaan, jolla on tutkimusten perusteella vahvaa näyttöä syömishäiriöiden hoidossa. Verkkopohjaiset matalan kynnyksen hoitomenetelmät ovat yleistymässä niiden kustannustehokkuuden ja helppokäyttöisyyden vuoksi. Tässä katsauksessa perehdytään eri syömishäiriömuotoihin, niiden hoitoon ja verkkopohjaisten hoitomuotojen vaikuttavuuteen. Katsauksen aineisto kerättiin online-tietokannoista ja siihen sisällytettiin kontrolloidut satunnaistetut tutkimukset, joissa koehenkilöillä oli diagnosoitu jokin syömishäiriö, ja jonka päähoito tapahtui verkkovälitteisesti ilman kasvokkain tapahtuvaa kontaktia. Interventiot vaihtelivat täysin automatisoidusta itsehoitomenetelmästä videon välityksellä toteutettuun terapiaan. Tulosten tulkinta perustui pääasiassa oireiden määrän ja laadun arviointiin, ja useissa tutkimuksissa seurattiin myös hoitovasteen pysyvyyttä. Verkkovälitteisillä kognitiivis-behavioraaliseen terapiaan perustuvilla itsehoitomenetelmillä saattaa olla syömishäiriöiden psykopatologiaa vähentäviä vaikutuksia. Vaikuttaisi siltä, ettei itsehoitomenetelmissä terapeutin sähköpostitse toteutetulla tuella ole merkitystä hoidon vaikuttavuuteen. Videon välityksellä toteutetun kognitiivis-behavioraalisen terapian hoitovaste ei eronnut tilastollisesti merkitsevästi kasvokkain toteutetusta terapiasta. Tutkimus verkkohoidosta on vasta alussa ja tutkimukset ovat heterogeenisiä, joten varmoja johtopäätöksiä vaikuttavuudesta ei katsauksen perusteella voi tehdä.
-
(2018)As the methods for treating cancer keep advancing, the number of cancer survivors continues to grow. The challenge now, is to preserve the cancer patients' quality of life during cancer treatments and after recovery. It is recognised that the cancer experience can lead to serious long-term mental illness, but it is unsure whether the cancer experience can cause post-traumatic stress disorder. The prevalence estimates of cancer-related post-traumatic stress disorder are very heterogeneous: the prevalence estimates range between 0-45%. The broad range of prevalence estimates is caused by differences in research methods and samples between studies. According to a meta-analysis focusing on the prevalence of cancer-related post-traumatic stress disorder, the prevalence is 6.4% when clinical interviews are used for measuring the patients' symptoms. The mediating factors for cancer-related post-traumatic stress disorder are age, sex, form and severity of cancer, used cancer treatments and previous life experiences. Physical illness as a traumatic stressor is significantly different from other traumatic stressors, because the stressor is internally induced, and the fear is caused mainly by the uncertainty of the individual future. It is difficult to determine what aspect of the cancer experience causes the traumatic reaction, because the cancer experience consists of numerous potentially traumatic factors and events. Further studies on the topic should be conducted with broad samples with a balanced representation of different cancers, cancer stages and treatment methods. It is also a possibility that post-traumatic stress disorder is not suitable for describing the psychological strain and trauma caused by the cancer experience. However, it is clear that the psychological stress caused by the cancer experience can be clinically significant and can impair the patient's functional capacity and quality of life. Monitoring the mental health of cancer patients, preventing the formation of traumatic reactions during cancer treatment and providing and developing interventions for cancer patients suffering from cancer-related mental illness, is important for the treatment and rehabilitation of cancer patients and survivors.
-
(2021)Syövällä ja sen hoidoilla on monia vaikutuksia sairastuneen vanhemman vointiin ja mielenterveyteen. Koko perheen toimintakyky ja mielenterveys saattavat olla koetuksella. Vanhemman syöpään liittyvä elämäntilanne voi vaikuttaa lapsen mielenterveyteen monella tavalla ja vanhemman syöpä saattaa herättää lapsessa huolta ja pelkoja. Lapsen mielenterveyteen on kiinnitettävä erityistä huomiota hänen vanhempansa sairastuessa syöpään. Varhaiskasvatus voi osaltaan huolehtia lasta suojaavien tekijöiden toteutumisesta ja lapsen mielenterveyden edistämisestä. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, millä tavoin varhaiskasvatuksessa voidaan edistää lapsen mielenterveyttä silloin, kun hänen vanhempansa sairastaa syöpää. Lisäksi tavoitteena on tutkia, millaisia hyötyjä esitetään sille, että varhaiskasvattaja on tietoinen vanhemman syövästä. Tutkimuskysymyksiä oli kaksi: (1) Millaisia keinoja varhaiskasvatuksella on edistää lapsen mielenterveyttä hänen vanhempansa sairastaessa syöpää? ja (2) Mitä hyötyä voi olla siitä, että varhaiskasvattaja on tietoinen vanhemman syövästä? Tämä tutkimus on luonteeltaan kvalitatiivinen eli laadullinen. Tutkimus on kirjallisuuskatsaus, jossa aineiston analyysimenetelmänä käytettiin aineistolähtöistä sisällön analyysiä. Tutkimuksen aineistona on potilasoppaat, jotka sisältävät tietoa lapsiperheille, joissa vanhempi sairastaa syöpää. Tulosten mukaan varhaiskasvatuksella on keinoja edistää lapsen mielenterveyttä hänen vanhempansa sairastaessa syöpää. Lapsen mielenterveyttä voidaan edistää arkeen, vuorovaikutussuhteisiin, tunteiden huomioimiseen ja keskustelemiseen liittyvin monin keinoin. Sille, että varhaiskasvattaja on tietoinen vanhemman syövästä, esittettiin useita hyötyjä. Tulosten mukaan se, että varhaiskasvattaja on tietoinen vanhemman syövästä, edistää kasvatuskumppanuuden toimivuutta ja vuorovaikutussuhteiden avoimuutta. Myös lapsen mahdollisia ongelmia saatetaan havaita varhaisemmassa vaiheessa.
-
(2018)Social exclusion is a serious issue both on a societal and an individualized level. The purpose of this thesis is to look into the concept of social exclusion and further explore what factors can put children and young people in danger of becoming socially excluded. Additionally, reasons behind the accumulation of disadvantagedness are studied. Social exclusion as a concept has been researched in abundance over the past few decades, and it has been a recurring topic in politics. The questions of my thesis are the following: What is social exclusion? What factors put children and youths at risk of becoming socially excluded? What causes the accumulation of disadvantagedness? A diverse selection of research papers, reports and books were used as material for this literature review. I researched a variety of domestic theses and other material to find answers to my thesis questions. Based on this literature review it would seem that social exclusion is a pivotal societal and individualized issue that lacks the unequivocal definition. Research suggests that one is at higher risk of social exclusion in their life is in a position of upheaval. Research suggests that the following factors may increase the risk of an individual becoming socially excluded: being in a state of upheaval in one’s life, being an immigrant, doing poorly in school, and having parents who are socially excluded. According to research, disadvantagedness is linked to one’s labour market position, the industry of one’s job, low income, level of education, age, gender, state of health and domestic background. However, the findings of said research are inconclusive on the reasons behind the accumulation of disadvantagedness.
-
(2018)Social exclusion is a process where a certain group of people are faced with several difficulties in multiple areas of life. The most typical definition of social exclusion is not being able to attend the activities which are available and ordinary for most of the community. Social exclusion is related to mental disorders, and the topic of this bachelor thesis is the relationship between social exclusion and mental disorders. The purpose of this paper is to research factors via which mental disorders expose an individual to social exclusion and factors exposing a socially excluded individual to mental disorders. According to research evidence, mental health problems expose an individual to social exclusion by stigma related to mental disorders, and by challenges in social relationships and working ability in particular. The most important factors that expose a socially excluded individual to mental health problems are social difficulties, poverty and unemployment. The consequences can exist over generations. Studies on this topic clearly imply that there is a bidirectional relationship between social exclusion and mental disorders: social exclusion exposes an individual to mental disorders and mental disorders to social exclusion. Variations in definitions causes problems for research since it makes it difficult to compare different studies and create meta-analysis. The two phenomena are also often met together, which makes it difficult to draw conclusions about causality. Especially more longitudinal studies are needed to attain information about the complicated interaction between social exclusion and mental disorders.
-
(2019)Tavoitteet. Syrjäytyminen on läsnä jokapäiväisessä yhteiskunnallisessa keskustelussa. Syrjäytyminen on huono-osaisuuden kasautumista yksilölle niin, ettei hän kykene toimi-maan yhteiskunnassa odotusten vastaisesti. Syrjäytymisen käsitteen määritteleminen ei kuitenkaan ole yksiselitteistä, sillä kyseessä on monitulkintainen ilmiö. Syrjäytymiskeskus-telua tuleekin tarkastella kriittisestä näkökulmasta. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää syrjäytymisen kasautumisen riskitekijöitä, joita yksilön elämänpolulla varhaiseen aikuisuuteen asti esiintyy. Tutkimuksella pyritään luomaan selkeä katsaus syrjäytymistä ennustaviin tekijöihin, jotta varhaisen puuttumisen interventioita voitaisiin kohdentaa tässä ikävaiheessa esiintyviin riskitekijöihin yhä tarkemmin. Menetelmät. Toteutin tutkimukseni kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Tarkoituksenani oli kuvata valitsemani aineiston avulla mahdollisimman tarkasti syrjäytymiseen ajavaa elämänpolkua ja huono-osaisuuden kasautumiseen liittyviä riskejä. Tässä kuvailevassa kirjallisuuskatsauksessa oli integroiva ote. Tutkimusaineistooni olen valinnut yhdeksän lähdettä. Näiden avulla olen tavoitellut mahdollisimman selkää vastausta tutkimuskysy-myksiini. Tutkimusaineistolle on tehty sisällönanalyysi. Tulokset ja johtopäätökset. Tutkimuksesta käy ilmi, että syrjäytymiselle on lukuisia erilaisia riskitekijöitä. Syrjäytymisvaaraa ennustavat tekijät on jaettu kahdeksaan ryhmään syrjäy-tymiseen vaikuttavien tekijöiden mukaan: Perheen, kodin ja kasvuympäristön vaikutus, Vaikeudet koulussa ja oppimisessa, Lastensuojelun asiakkuuden vaikutus, Heikot elä-mänhallintataidot, Sosiaaliset haasteet, Vaikeudet työelämässä ja toimeentulossa, Ter-veydelliset ongelmat ja Yhteiskunnan rooli. Yksittäiset tekijät eivät ennusta syrjäytymistä, mutta yksittäinen tekijä voi johtaa seuraavan tekijän muodostumiseen, sillä tekijät ovat usein myös sidoksissa toisiinsa. Siksi syrjäytymisen ennaltaehkäiseminen on tärkeää jo varhaisessa vaiheessa. Lapsen, jonka elämässä riskitekijöitä ilmenee, yksilöllinen koh-dennettu tukeminen voisi olla kannattavaa syrjäytymiseen johtavan polun katkaisemiseksi. Koulu on erinomainen paikka toteuttaa varhaista puuttumista.
-
(2019)This present systematic review was constructed to scrutinize the relationship between academic procrastination and academic self-efficacy. It consisted of 15 peer-reviewed studies. The conclusion was that there is a significant, negative correlation between the two and that academic self-efficacy is a significant predictor of academic procrastination. Other notable findings were made. The implications of the findings were discussed.
-
(2022)Tavoitteet. Tämän kandidaatintutkielman tavoitteena on avata lukumotivaatiota tutkimuksellisena ilmiönä. Tutkimusongelma on lukumotivaation merkitys lukutaidon ja oppimisen taustalla vaikuttavana muuttujana. Aikaisemmat tutkimukset ovat osoittaneet sisäisen motivaation positiivisen vaikutuksen oppimiseen ja oppimistuloksiin. Koska PISA (2018) tutkimuksen mukaan suomalaisten nuorten lukutaidon osaaminen on laskussa ja ero sukupuolten välillä tutkittujen OECD-maiden suurin on motivaation merkitys lukutaidon heikentymisen taustalla selvitettävä. Tutkimuksessa kootaan yhteen lukumotivaation keskeisimmät teoriat, merkitykset sekä pedagogiset menetelmät sen tukemiseksi. Menetelmät. Tutkimuksessa menetelmänä käytettiin kirjallisuuskatsaukseen kuuluvaa sateenvarjokatsaus menetelmää. Tämä menetelmä käyttää aikaisemmin toteutettuja katsauksia ja meta-analyysejä tutkimusaineistona. Aineisto kerättiin tarkkaan määritetyn hakulausekkeen avulla kahdesta luotettavasta tietokannasta. Rajauksen jälkeen tutkimukseen mukaan jäi lopulta seitsemän katsausartikkelia, josta yksi sisältää lisäksi myös meta-analyysiä. Aineiston analysoinnissa käytettiin apuna PRISMA tarkistuslistaa (2020). Tulokset ja johtopäätökset. Tutkimustulosten perusteella voidaan todeta lukumotivaation moniulotteisuus ja yhteys oppimismotivaatioteorioihin. Syitä ja perusteluja lukumotivaation tukemiselle löytyi paljon, koska se vaikuttaa oppilaiden eriarvoisuuteen, lukutaitoon, oppimiseen ja akateemiseen menestymiseen. Pedagogisia menetelmiä tarkasteltaessa opettajan rooli motivaatioteorioiden tunnistamisessa ja käyttämisessä oppitunneilla oikea-aikaisesti sekä oppilaiden kokema autonomia korostuivat aineistossa. Tämän tutkimuksen tulosten perusteella voidaan todeta lukumotivaation tukemisen tarve jo varhaisessa koulutusvaiheessa. Lukumotivaation muovautuvan luonteen sekä moniulotteisuuden takia siihen voidaan pyrkiä vaikuttamaan opetuksen kautta monella erilaisella tavalla. Tutkimustuloksia voidaan käyttää opettajien ja kasvattajien lukumotivaatiotietämyksen lisäämiseksi.
-
(2017)Purpose. This is a systematic literature review of finnish literature covering student bullying of teachers. The aim of this study is to gather and summarize current information about explanations, consequences and coping with the bullying experience. The results will be compared with international literature of the phenomenon. Approach. The study was conducted as a systematic literature review. The data was collected from google scholar database and the search was supplemented by a reference search. The final data consisted of four articles covering the phenomenon. The data was analyzed by applying data-orient content analysis. Results and conclusions. Student bullying of teachers was explained in the data in terms of student, teacher, institution and authority and school related factors. Student bullying of teachers caused numerous negative consequences for teachers themselves and for their work as educators. The negative consequences were noted to be similar to consequences found in the international literature. Explanations in the Finnish literature differed from the international literature. Based on this study, finnish teachers had numerous means for coping with the bullying situations.
-
(2017)Purpose. The aim of this systematic literature review was to gather current information about the relationship between burnout and leadership from Burnout Research journal. Furthermore, the goal was to examine and summarize a review of the best practices of burnout prevention presented in the articles. The main concepts were burnout and leadership. Burnout was defined according to Maslach, Schaufeli and Leiter`s (2001) definition and leadership based on Yukl`s (2010) definition. Previous studies on leadership and burnout have shown that authentic and servant leadership play a significant role in the development and prevention of burnout. Approach. The study was carried out by using systematic literature review. The collected data was analyzed by applying theory based content analysis and data-oriented content analysis. The study concentrated only on Burnout Research journal, where the articles were selected based on the keyword leadership. The first search gave 18 articles, which were eliminated by predetermined selection criteria. Thus, the final data was limited to six articles. Results and conclusions. Three main categories were recognised by content analysis. They were: 1) Self-awareness of one`s role as a leader, 2) Training programs and assessment methods and 3) Self-management of employee. The first main category was divided into two subcategories consisting of two leadership styles: 1a) Authentic leadership and 1b) Servant leadership. Using the results of these categories the two research questions were answered. The results showed that authentic and servant leadership were highlighted in the prevention of burnout enhancing wellbeing at work. Both of these leadership styles shared the same element, self-awareness, of one`s own behaviour. Prevented measures in job burnout were: 1) Leadership styles and leader´s self management, 2) Training programs and assessment methods and 3) Employees` self management. The results from the study are in agreement with previous studies. Based on the results special attention should be paid to self-awareness in developing intervention and in the everyday work of organizations. Highlighting and developing authentic and servant leadership should be taken into consideration in more detail and clearly in future research.
-
(2020)Tässä kandidaatin tutkielmassa olen tutkinut tutkimuskirjallisuuden valossa varhaiskasvatuksen pedagogisen johtajuuden erilaisia näkökulmia vuosien 2015-2019 ajalta. Teoreettisessa viitekehyksessä kuvasin pedagogista johtajuutta koulun kontekstiin sijoitetun laajan tarkastelutavan kautta sekä erityisesti tämän tutkielman kannalta oleellisessa varhaiskasvatuksen kontekstissa. Lisäksi tarkastelin teoreettisesti myös jaetun johtajuuden ilmiötä. Aiemmat tutkimukset osoittavat, että varhaiskasvatuksen pedagogisen johtajuuden avulla on mahdollista ylläpitää varhaiskasvatuksen laatua ja tukea hyvää lapsuutta. Tämän tutkielman tutkimustehtävänä on kuvata varhaiskasvatuksen pedagogisen johtajuuden erilaisia näkökulmia. Tarkastelen, miten varhaiskasvatuksen pedagogisessa johtajuudessa kuvataan johtamisosaamisen ja jaetun johtajuuden merkitystä. Tavoitteenani on selvittää, miten varhaiskasvatuksen pedagogista johtajuutta toteutetaan ja miten pedagogista johtajuutta on mahdollista kehittää. Lisäksi tarkastelen, millaisia mahdollisuuksia pedagoginen johtajuus luo lasten kokonaisvaltaisen oppimisen, varhaiskasvatuksen toimintakulttuurin ja henkilöstön ammatillisen kehittymisen edistämiseen. Tutkimuskysymykset ovat: mitkä näkökulmat varhaiskasvatuksen pedagogisessa johtajuudessa nousevat merkityksellisinä esille vuosien 2015-2019 aikana julkaistun tutkimuskirjallisuuden perusteella?, miten varhaiskasvatuksen pedagogisessa johtajuudessa kuvataan johtamisosaamisen merkitystä? ja miten varhaiskasvatuksen pedagogisessa johtajuudessa kuvataan jaetun johtajuuden merkitystä? Tämän tutkielman tutkimusmenetelmä oli systemaattinen kirjallisuuskatsaus. Toteuttamani systemaattinen kirjallisuuskatsaus pohjautui Finkin (2010) kirjallisuuskatsauksen malliin. Tutkimusaineistoni koostui kuudesta tieteellisestä ja kansainvälisestä artikkelista, jotka valikoin systemaattisesti asettamani seulan avulla. Tutkimusaineistoni kaikkien artikkeleiden tuli olla vertaisarvioituja, englanninkielisiä ja julkaistu vuosien 2015-2019 välisenä aikana. Lisäksi artikkeleita tuli olla mahdollista lukea kokonaisena tekstinä. Systemaattisen kirjallisuuskatsauksen aineistosta löydettyjen tulosten mukaan varhaiskasvatuksen pedagogisesta johtajuudesta nousevat näkökulmat jakautuvat neljään osa-alueeseen, jotka ovat vuorovaikutuksessa keskenään. Nämä varhaiskasvatuksen pedagogisen johtajuuden osa-alueet ovat johtajuuden ulottuvuudet ja tehtävät, jaettu johtajuus, johtamisen haasteet ja johtajuuden kehittäminen sekä johtajuuden merkitys pedagogisen laadun saavuttamisessa. Varhaiskasvatuksen pedagogista johtajuutta on mahdollista kehittää. Lasten oppimista edistää johtajan ja henkilöstön vahva ammatillinen osaaminen, jota kehitetään erityisesti henkilöstöjohtamisen ja johtajan toteuttaman itsensä johtamisen avulla. Jaetun johtajuuden avulla varhaiskasvatuksessa on mahdollista työskennellä kollektiivisesti, mikä edistää varhaiskasvatuksen laatua. Lisäksi jaettu johtajuus edesauttaa varhaiskasvatuksen työyhteisöä työskentelemään monipuolisessa ja muuttuvassa työympäristössä, vastaamaan erilaisiin haasteisiin ja suuntautumaan tulevaan.
-
(2023)Tavoitteet. Tämän kandidaatintutkielman tavoitteena oli tutkia syväaivostimulaation vaikutusta Parkinson-potilaiden äänenlaatuun sekä syväaivostimulaation erilaisten asetusten ja kohdistuspaikan tuottamia eroja äänenlaadussa. Äänen ja puheen ongelmat ovat Parkinson-potilailla yleisiä, mutta syväaivostimulaation vaikutuksesta näihin on ollut vain vähän tietoa. Kliininen konsensus on ollut, että syväaivostimulaatio huonontaisi potilaiden äänenlaatua, mutta aiheesta tehty tutkimus ei ole täysin tukenut tätä väitettä. Aiempaa tutkimusta syväaivostimulaation stimulaatioasetusten ja stimulaatiopaikan kohdistuksen vaikutuksista on tehty vain vähän. Menetelmät. Tutkielma toteutettiin integroivana kirjallisuuskatsauksena. Aineistona käytettiin kuutta tieteellistä alkuperäistutkimusta. Aineisto kerättiin Medline ja Scopus tietokannoista tammikuussa 2023 hakulausekkeella ”Deep brain stimulation” AND ” Parkinson*” AND “voice”. Kaikki tutkimukset olivat vertaisarvioituja, saatavilla avoimesti verkossa tai Helsingin yliopiston käyttäjätunnuksilla ja niiden julkaisukieli oli englanti. Artikkelit oli julkaistu viimeisen viiden vuoden aikana vuosien 2018 ja 2022 välillä. Aineisto läpikäytiin systemaattisesti. Tulokset ja johtopäätökset. Tutkimuksen perusteella syväaivostimulaatiolla ei juurikaan ollut vaikutusta Parkinson potilaiden äänenlaatuun. Suurimmalla osalla mittareista ei saatu tilastollisesti merkitseviä tuloksia ja ne tulokset, joissa tilastollista merkitsevyyttä saatiin esiin, olivat ristiriitaisia osan viitatessa äänenlaadun paranemiseen ja osan huononemiseen. Tulokset olivat saman suuntaisia myös stimulaation asetuksia ja stimulaation tarkkaa paikkaa tarkastelleissa tutkimuksissa. Tutkielmassa saatiin kuitenkin viitteitä siitä, että sähkövirran kokonaismäärän arvoilla eli TEED-arvoilla olisi yhteys äänenlaatuun. Pienemmällä sähkövirran kokonaismäärällä voitaisiin saada äänen kannalta parempia lopputulemia. Jatkotutkimusta tarvittaisiin myös siitä, millaista puheterapiaa syväaivostimulaatiota saaneille potilaille olisi syytä antaa.
-
(2017)Objectives. Previous research and tests of reading achievement have shown that literacy among children and adolescents has weakened and leisure time reading has decreased especially among boys. Girls have outscored boys on tests of reading achievement and boys read less than their female peers. There has been a public concern about boys when it comes to reading. The main objective of this study was to find out what kind of research has been done about boys and their reading. This study searched for reasons and solutions for why boys are reluctant readers. The aim was also to find out if there is reason to be concerned about the situation of boys. Methodology. This study was executed as a descriptive literature review. Previous research was divided into topics and central results were summarized and analyzed. The research material was focused on the years 2000–2016. Results and conclusions. Previous research shows several reasons for why boys are unwilling to read and offers various suggestions for motivating boys to read. The attitudes, example and behavior of parents and educators have a significant influence. In addition, finding interesting reading material is in a key position. As they age, boys seem to read less and their attitude towards reading appears to turn more negative. Homes and schools have an important task of boosting and maintaining boys’ eagerness to read. Nevertheless, there shouldn’t be a need to worry yet, because according to previous research even the most reluctant reader can be brought to enjoy reading – it all starts with interest and motivation.
Now showing items 5495-5514 of 6690