Browsing by Title

Tunnekasvatuksen tarve on noussut viime vuosina yhä enemmän osin maailmalla jyllänneen COVID-19 pandemian ja sittemmin Ukrainassa alkaneiden sotatoimien johdosta. Sosiaali- ja terveysministeriön lasten oikeuksia ja hyvinvointia koronaepidemian jälkihoidossa pohtinut työryhmä toi vuoden 2020 raportissaan esiin, että koronakriisillä on ollut huomattavia vaikutuksia lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiin. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli saada syvällistä tietoa tunnekasvatuksen tilasta Iitin kunnan esiopetuksessa, esiopettajien kuvaamana. Tutkimustehtävänä oli kuvata, millä tavoin Iitin kunnan esiopettajat toteuttavat tunnekasvatusta esiopetuksessa sekä, mitkä tekijät mahdollistavat ja vaikeuttavat laadukkaan tunnekasvatuksen toteuttamisen Iitin kunnan esiopetuksessa. Tutkimuskysymykset muotoutuivat seuraavanlaisiksi: (1) Millä menetelmillä Iitin kunnan esiopetuksessa toteutetaan tunnekasvatusta? Ja 2) Mitkä tekijät mahdollistavat laadukkaan tunnekasvatuksen toteuttamisen esiopetuksessa? Sekä (3) Mitkä tekijät vaikeuttavat laadukkaan tunnekasvatuksen toteuttamista esiopetuksessa? Tunnekasvatuksen tilaa ei ole aikaisemmin Iitin kunnan esiopetuksessa tutkittu, mutta tässä raportissa esiteltyjen aikaisempien tutkimusten valossa tunnekasvatuksella on positiivisia vaikutuksia lasten käyttäytymiseen ja kehittymiseen. Tämä opinnäytetyö toteutettiin kvalitatiivisena tutkimuksena ja sen aineistona käytettiin ryhmähaastattelua, johon osallistui kolme Iitin kunnan esiopettajaa. Aineisto analysoitiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin keinoin. Tutkimustulosten mukaan Iitin kunnan esiopettajat toteuttivat tunnekasvatusta aamukokoontumisissa, pienryhmähetkissä ja arjen tilanteissa, harvemmin systemaattisesti suunniteltuna. Esiopettajat kokivat, että heillä oli käytössään riittävä määrä tunnekasvatusmateriaaleja, ja lisäksi heillä oli käytössään kuraattorin palvelut. Tulokset osoittivat, että entistä laadukkaamman tunnekasvatuksen toteuttaminen mahdollistuisi, jos heillä olisi enemmän aikaa perehtyä materiaaleihin ja, jos he pääsisivät tunnekasvatuskoulutukseen. Laadukkaan tunnekasvatuksen toteuttamisen vaikeuttavana tekijänä esiopettajat kokivat SAK-työajan puutteen ja liian suuret ryhmäkoot. Esiopettajat kokivat tunnekasvatuksen tärkeänä jo pienestä pitäen ja askel systemaattisemmin toteutettua tunnekasvatusta kohti oli otettu uuden Ystävien eskari -materiaalin myötä.

Koulun tehtävä on tuottaa yleissivistystä ja opettaa akateemisia taitoja, mutta näiden rinnalle lapset tarvitsevat myös elämisen taitoja. Tällaisia ovat esimerkiksi tunne- ja vuorovaikutustaidot. Niihin kuuluvat taito tunnistaa, säädellä, hallita ja käsitellä niin omia kuin muidenkin tunteita. Sosiaalinen kanssakäyminen edellyttää taitoa samaistua toisen ihmisen asemaan ja ymmärtää se, miltä hänestä tuntuu. Hyvät tunnetaidot usein ennustavatkin sosiaalista taitavuutta. Tunnetaidot ovat yhteydessä myös koulumenestykseen. Koulussa näitä taitoja voidaan harjoitella tunnekasvatuksen avulla. Tutkielma on toteutettu kuvailevana kirjallisuuskatsauksena, jonka tarkoituksena on selvittää, mitä tunnetaidot ovat, miten ja miksi niitä opetetaan, ja millaisia tunnetaitoja yhteiskunnassa toimiva kansalainen tarvitsee. Hain aineistoa erilaisilla aiheeseen liittyvillä hakusanoilla niin suomeksi kuin englanniksikin. Aiheen mukainen tutkimuskirjallisuus sisälsi tieto- ja oppikirjoja sekä tutkimustekstejä pääosin 2000-luvulta. Niiden avulla pyrin saamaan vastaukset tutkimuskysymyksiini, joita olivat 1) mitä tunnetaidot ovat? 2) mihin tunnetaitoja tarvitaan? sekä 3) miten tunnetaitoja opetetaan? Tunnetaitojen voidaan todeta olevan tärkeä osa nykyajan koulumaailmaa. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa (2014) tunnekasvatus ja tunnetaidot mainitaan useassa kohdassa. Tunteiden huomioon ottaminen ja ymmärtäminen on asetettu esimerkiksi ympäristöopin, liikunnan, musiikin ja uskonnon oppiaineiden tavoitteiksi. Tunnetaitoinen oppilas osaa nimetä omia tunteitaan, ymmärtää niitä sekä niiden taustalla vaikuttavia syitä ja sovittaa käytöksensä niiden vaatimalla tavalla. Tunnekasvatusta voidaan toteuttaa koulussa monin eri tavoin esimerkiksi draaman tai lastenkirjallisuuden avulla. Myös erilaiset arjen tilanteet tarjoavat oivia tilaisuuksia tunnetaitojen harjoitteluun. Tavoitteena on kasvattaa empaattisia ja muut huomioon ottavia kansalaisia.

Callous-unemotional (CU) traits (e.g. of lack of guilt, empathy and shallow affect) has shown to predict persistent antisocial behaviours and severe psychosocial disruptions. This review sought to examine the aetiological factors underlying the CU traits and whether CU traits can be prevented and treated. Research to date suggests that CU traits are developed in the interaction of genetic and environmental factors. Especially parenting factors, such as parental warmth and sensitivity has shown a great effect on protecting from development of CU traits and parent training interventions has shown a great potential in decreasing CU traits in children and adolescents. However, intervention outcome research to date has been very limited. In addition, recent studies have mainly examined the outcomes of interventions initially intended for treatment of conduct disorder: there is not many empirically tested interventions specifically developed for treatment of CU traits. Also, it remains unclear whether the effects of the interventions are persistent in the long run, is there any difference in the treatment of children of different age and how effective the interventions are on the children with a great genetic vulnerability. There is critical need for more research to enable more effective and valid interventions to be developed.

To interact with others in society, emotional intelligence is required. Emotional intelligence consists of skills that can be learned, but not all parents have the skills or interest to support their child's emotional development; this is when school plays important role. This thesis discusses emotional intelligence and emotion regulation, one crucial element in emotional intelligence. The research questions are 1) What is emotional intelligence? 2) How does emotion regulation develop? 3) How can the teacher support the student’s emotion regulation development? The purpose of this study was to research literature and recent studies on the teacher's possibilities to support the development of the student's emotion regulation. The research was based on theories, scientific articles and previous studies about emotional skills. The articles were found in Finnish and international databases, such as ARTO, ERIC and Google Scholar. In this study a synthesis was created based on previous studies. Emotional intelligence consists of awareness of your own feelings, emotion management and regulation, interpersonal skills and empathy and motivation. These areas include different emotional skills, such as the skill of perceive another’s feeling. Based on research, aspects that influenced emotion regulation development were nervous system, temperament and level of development, parental and environmental support and the emotional education of the school and teachers. The results confirm that the teacher can help the development of student’s emotion regulation by observing his own emotional skills, making the class atmosphere safe and using different interventions. In order to do that, the teacher needs emotional skills.

Tässä kandidaatintutkielmassani tarkastelen tunnetaitojen merkitystä hyvinvoinnin tukemi-sessa. Tavoitteena oli selvittää tunnetaitojen käsitteenmäärittely sekä tunnetaitojen vaikutuksia psyykkiseen hyvinvointiin, sosiaalisiin suhteisiin sekä akateemiseen menestykseen. Katsauksessa tuotetaan yleiskatsaus monikäsitteisestä tunnetaitojen käsitekentästä. Lisäksi katsaus kokoaa yhteen tunnetaitojen hyötyjä hyvinvointiin eri näkökulmista. Tutkielman tarkoitus on saada ajankohtaista tutkimusperustaista tietoja ja tuloksia tunnetaidoista sekä esitellä niiden vaikutusta hyvinvoinnin tukijana. Tutkielma suoritettiin kuvallisen kirjallisuuskatsauksena, jonka tarkoituksen on juuri yleiskat-sauksen muodostaminen aiheesta pohjaten laajoihin tutkimuskirjallisuuksiin. Lähdeaineistona käytettiin sekä kotimaisia että englanninkielisiä tieteellisiä julkaisuja eri tukimusaloilta sekä muita julkaisuja. Tutkielman aihetta käsiteltiin kahden tutkimuskysymyksen kautta, jotka olivat: 1. Mitä ovat tunnetaidot? 2. Miten tunnetaidot tukevat hyvinvointia? Tutkimustulokset osoittavat tunnetaitojen käsitekentän olevan laaja ja moninainen, sekä si-sältävän useita eri limittäisiä käsitteitä, eikä yhteistä selkeää rajausta ja määritelmää ole. Tunnetaidot voidaan nähdä opittavissa olevina taitoina, älykkyyden lajina tai yksilön ominaisuutena. Käsitteenmäärittely riippuu sen kehittely- ja käyttötarkoituksesta. Tutkielman mukaan tunnetaitoja kuvaavat taidot tukevat yksilön hyvinvointia niin psyykkisestä, sosiaalisesta kuin akateemisen menestymisen näkökulmasta.

Tavoitteet. Tämän tutkimuksen tavoitteena on kartoittaa tunnekasvatuksen nykytilannetta Suomessa. Viime aikoina on monin paikoin alettu kiinnittämään huomiota lasten tunne- ja vuorovaikutustaitoihin osana laajempaa pyrkimystä hyvinvointiin. Aikaisempien tutkimusten mukaan lapsen tunnetaitojen tukeminen saattaa vähentää negatiivisia tunteita sekä auttaa lasta ymmärtämään ja säätelemään tunteitaan (Denham ym., 2016). Lisäksi aikaisemmissa tutkimuksissa on todettu tunnekasvatuksella olevan positiivisia vaikutuksia sekä yksilötasolla että yhteiskunnallisella tasolla. Tämän tutkimuksen tutkimustehtävänä on kuvata tunnekasvatuksen keinoja ja työkaluja, sekä siitä saatuja hyötyjä tai sen muita mahdollisia seurauksia. Menetelmät. Tämä tutkimus oli laadullinen tutkimus. Tässä käytetty kuvaileva ja integroiva kirjallisuuskatsaus tarjosi mahdollisuuden sekä tutkimusten kriittiseen tarkasteluun että myös hyväksyi aineistoina käytettyjen tutkimusten erilaiset metodit ja lähestymistavat. Tässä tutkimuksessa käytetyn Integroivan kirjallisuuskatsauksen vaiheita olivat tutkimuskysymysten laatiminen, aineiston kerääminen, aineiston arviointi, aineiston analyysi ja tulkinta sekä tulosten esittäminen. Kirjallisuuskatsaus aloitettiin määrittämällä tutkimustehtävä, tutkimuskysymykset ja keskeiset käsitteet. Aineistona oli neljä alkuperäistä tutkimusta tunnekasvatuksesta, joissa oli käytetty sekä laadullisia että määrällisiä tutkimusmenetelmiä. Tässä tutkimuksessa lähestymistapana oli teoriasidonnainen sisällönanalyysi. Analyysimenetelmänä käytettiin teemoittelua. Aineistosta nostettiin esiin tutkimustehtävän kannalta keskeisiä asiakokonaisuuksia, jotka luokiteltiin teemoittain. Tulokset ja johtopäätökset. Tutkimuksessa havaittiin tunnekasvatuksesta olevan selkeää hyötyä. Näitä hyötyjä löytyi yksilötasolta aina yhteiskunnalliselle tasolle saakka. Toisaalta havaittiin myös passiivisen tunnekasvatuksen haitallisia seurauksia. Passiivisessa tunnekasvatuksessa kasvattaminen tapahtui siirtämällä tiedostamattomia ja usein toimimattomia malleja eteenpäin eikä varsinaiseen tunnekasvatukseen kiinnitetty tietoista huomiota. Koska kaikilla tietoisen tunnekasvatuksen keinoilla ja työkaluilla oli selkeitä hyötyjä, johtopäätöksenä voidaankin pitää yleisesti tunnekasvatuksen tärkeyttä varhaiskasvatuksessa ja kouluissa. Myös henkilökuntaa tulee kouluttaa tunnekasvatuksen osaajiksi sekä turvata riittävät resurssit tunnekasvatuksen menestyksekkääseen toteuttamiseen.

Tavoitteet. Tunnekasvatuksen tarkoituksena on opettaa lapsille erilaisia taitoja, joiden avulla he pysty-vät ohjaamaan omaa toimintaansa paremmin ja sopeutumaan erilaisiin tunteisiin ja niiden seurauksena syntyviin reaktioihin. Kun lapsi oppii tunnistamaan erilaisia tunnetiloja itsessään, pystyy hän vähitellen tunnistamaan niitä myös muissa. Varhaiskasvatuksessa näitä taitoja voidaan harjoitella systemaattisesti erilaisten menetelmien avulla sekä opittuja taitoja voidaan harjoitella vuorovaikutuksessa muiden kanssa. Tämän tutkimuksen tavoitteena on tarkastella tunnetaitoja käsitteenä sekä minkälaisena var-haiskasvatuksen erityisopettajat näkevät tunnetaitojen tietoisen harjoittelun merkityksen. Tavoitteena on myös ottaa esille niitä piirteitä, joita hyvällä tunnekasvattajalla on sekä niitä menetelmiä, joita heillä on käytössään tunnetaitojen vahvistamiseen. Päädyin haastattelemaan varhaiskasvatuksen erityisopet-tajia sen takia, että he ovat erityispedagogiikan asiantuntijoita ja koen, että heillä on laaja tietopohja liittyen näihin teemoihin. Tutkimusongelmani olivat: 1) Miten varhaiskasvatuksen erityisopettajat määrittelevät tunnetaidot? 2) Minkälaisen merkityksen he näkevät tunnetaitojen tietoisella harjoitte-lulla? 3) Mikä on kasvattajan rooli näiden taitojen tukemisessa? 4) Mitä menetelmiä varhaiskasvatuk-sen erityisopettajilla on käytössään lasten tunnetaitojen vahvistamiseen? Menetelmät. Kyseessä on laadullinen tutkimus, jonka aineisto kerättiin puolistrukturoidulla teemahaas-tattelulla. Aineisto kerättiin erään suomalaisen kunnan neljästä integroidusta erityisryhmästä, haastat-telemalla niissä työskenteleviä varhaiskasvatuksen erityisopettajia. Valitsin teemoiksi tunnetaidot kä-sitteenä, tunnetaitojen merkitys, kasvattajan rooli sekä vahvistamisen menetelmät. Lajittelin haastatte-lukysymykset valmiiksi näiden teemojen alle. Aineisto analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyy-sillä, ensin redusoimalla eli pelkistämällä aineisto ja tämän jälkeen klusteroimalla eli etsimällä saadusta aineistosta eroja ja yhtäläisyyksiä. Tulokset ja johtopäätökset. Varhaiskasvatuksen erityisopettajat vastasivat tunnetaitoihin kuuluvan tun-teiden nimeämisen ja tunnistamisen. He myös kuvasivat tunnetaitoja kehittyvinä taitoina, joiden tie-toinen harjoittelu koettiin tärkeäksi. He pitivät myös tärkeänä sitä, että lapsi ymmärtää kaikkien tun-teiden olevan sallittuja. Tärkeimmiksi piirteiksi kasvattajilla he mainitsivat sensitiivisyyden, myötä-elämisen taidon sekä kyvyn tarjota lapselle tukea ja lohtua. Myös empaattisuus ja aito läsnäolo koros-tui. Tärkeänä nähtiin myös se, että kasvattaja havainnoi ja on tilanteen tasalla, jotta potentiaaliset op-pimistilanteet tulee huomioiduiksi. Tunnetaitojen vahvistamisen menetelminä käytetiin eniten kirjoja, kuvatukea, draamaa, musiikkimaalausta sekä sanoittamista ja nimeämistä. Voidaan todeta, että tunne-taitojen vahvistamisessa nähdään erityisen tärkeänä kasvattajan tarjoama emotionaalinen tuki sekä mo-nipuoliset menetelmät. Näitä hyödyntämällä voidaan tarjota lapsille rikas ja turvallinen ympäristö harjoitella näitä taitoja.

Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, mitä tunteilla ja tunnetaidoilla tarkoitetaan ja miten tunnetaitojen kehitystä voidaan tukea alkuopetuksessa. Tunnetaitojen ja tunnekasvatuksen tutkimus on lisääntynyt merkittävästi 1900-luvun loppupuolella ja 2000-luvulla. Tunnekasvatuksen asema osana peruskoulujemme kasvatusta on vahvistunut huomattavasti. Tunnetaitojen oppiminen on hyödyllistä yksilön kannalta, mutta myös yhteiskunnallisesti tunnetaidoista voidaan huomata selkeitä hyötyjä. Tutkimukseni tarjoaa lukijalleen tietoa tunteista ja tunnetaidoista sekä osoittaa konkreettisia keinoja tukea lasten tunnetaitojen kehitystä alkuopetuksessa. Tutkielma on toteutettu narratiivisena kirjallisuuskatsauksena. Tutkimus on laaja yleiskatsaus omaan aiheeseensa. Aineisto koostu 30:sta eri tieteenalojen lähteistä. Lähteistö sisältää tieteellisiä tutkimuksia, artikkeleita, monografioita sekä oppikirjoja. Lisäksi tarkastelin perusopetuksen opetussuunnitelman perusteita vuodelta 2014 ja varhaiskasvatussuunnitelmaa vuodelta 2018. Katsaus osoitti, että tunnetaitojen opettaminen tulisi olla alkuopetuksesta jokapäiväistä ja tavalliseen arkeen integroitua. Kouluyhteisön, kodin, luokkayhteisön ja opettajan tulisi kaikkien olla tietoisia tunnetaitojen opettamisesta ja niiden oppimisen tulisi olla kaikkien yhteinen tavoite. Alkuopetuksen aikana tunnetaitojen opettamisen päävastuu on opettajalla. Hänen tulee olla jatkuvasti tietoinen ryhmänsä tunneilmapiiristä ja strategisesti pyrkiä opettamaan oppilailleen erilaisia tunnetaitoja.

Tiivistelmä - Referat - Abstract Tutkielmani tavoitteena oli tarkastella Beverley Skeggsin lähestymistapoja yhteiskuntaluokkaan ja luokkaeroihin sekä havainnollistaa käsitteiden sovellusmahdollisuuksia suomalaisessa kasvatussosiologisessa tutkimuksessa. Aiemmat luokan ja koulutuksen välistä suhdetta tarkastelleet tutkimukset ovat käsitelleet muun muassa koulutuksen periytyvyyttä tilastotietojen pohjalta, joten halusin perehtyä teoriapohjaiseen näkökulmaan. Tavoitteenani oli myös esittää, että luokkanäkökulma on antoisa tapa tarkastella yhteiskunnallisia ilmiöitä. Tutkimuskysymykseni ovat 1) miten Beverley Skeggs lähestyy luokan käsitettä, ja 2) millä tavoilla suomalainen kasvatussosiologia voi soveltaa Skeggsin luokkateoriaa? Toteutin tutkielman systemaattisena käsiteanalyysina, jossa lähestyin luokkaa kattokäsitteenä esittelemällä kolme Skeggsin keskeistä käsitettä: legitimaatio, kirjaaminen ja arvostus. Mainittujen käsitteiden avulla avasin sosiaalisen position ja identiteetin, individualismin, omistamisen ja poliittisuuden näkökulmia yhteiskuntaluokkaan. Lopuksi esittelin viisi artikkelia (Tarja Toloselta kaksi ja Mari Käyhköltä kolme), jotka soveltavat Skeggsin käsitteitä, sekä laadin yhteenvedon kaikkien kolmen teksteistä. Tutkielmani pääteokset olivat Skeggsin kaksi kirjaa: Formations of class and gender: becoming respectable (1997) sekä Class, Culture, Self (2004). Tutkielman artikkelit löysin hakemalla Google Scholarista ja ohjaajani suosituksen myötä. Tulosten mukaan luokkataustalla oli merkitystä konkreettisten tekijöiden (kuten koulutus tai avioituminen) lisäksi muun muassa käsitykseen itsestä ja omasta toimijuudesta sekä omanarvontuntoon. Keskiluokan asema universaalina ihanteena asetti työväenluokan toissijaiseksi, mikä aiheutti väheksytyksi tulemisen tunteita ja häpeää. Eriarvoisuuden vähentämiseksi olisi tunnistettava luokkaerot ja niiden taustamekanismit.