Browsing by Title

The design process of a Sloyd subject consists of six different stages: ideation, technical, visual design, production and evaluation. The purpose of design process is to emphasize important skills such as creative problem solving and to conceive learner’s own idea. The aim of this research is to describe the design process as a whole, and challenges it may bring to the Sloyd subject context. Theoretical part of the research is created with the help of previous researches and National Core Curriculum of the Sloyd education. The research data has been collected with a survey and one interview. The target group of the survey and the interview included selected number of Sloyd teachers. The interview was held in February 2016 and survey was carried out in April 2016. Questions in the survey were based on the interview and it got 15 respondents. Teacher’s views on the design process were important in order to get diverse understanding how this process functions at the Sloyd subject. The results indicate the content of Sloyd education design process. Furthermore, the results also clarified challenges which design process bring to teacher’s guidance. Research showed that design process exist at the Sloyd education, but in order to work well it needs deeper understanding of the process and pupil’s interest towards the design process. The results aimed to increase meaning of the design process and how it affects learning outcomes of Sloyd education.

Tämän opinnäytetyön aiheena on Turner-tyttöjen ja -naisten sosiaalinen toimintakyky ja itsetunto. Turnerin oireyhtymä on harvinainen tytöillä ilmenevä kromosomipoikkeavuus, jonka esiintyvyys on noin 1:2500. Oireyhtymän pääpiirteisiin kuuluu lyhytkasvuisuus, puutteellinen murrosiän kehitys ja lapsettomuus. Moni Turnerin oireyhtymään liittyvistä tutkimuksista keskittyy Turner-tyttöjen ja -naisten fyysiseen terveyteen, kuten pituuskasvuun, hormonihoitoihin ja murrosiän kehitykseen. Sen sijaan oireyhtymän vaikutuksia psykososiaaliseen hyvinvointiin on tutkittu vähemmän. Kun Turner-tytön vanhemmat saavat tietää diagnoosista, heitä todennäköisesti mietityttää, kuinka oireyhtymä tulee näkymään lapsen arkielämässä ja ihmissuhteissa. Tullaanko tätä kiusaamaan pituutensa tai muiden ulkoisten piirteidensä vuoksi? Tuleeko tällä olemaan haasteita ystävyys- ja seurustelusuhteissa? Miten nämä asiat vaikuttavat lapsen minäkäsityksen ja itsetunnon rakentumiseen? Tämän tutkielman pyrkimyksenä on löytää näihin kysymyksiin vastauksia. Tämä opinnäytetyö on kirjallisuuskatsaus, jossa tutkimusaineistona käytetään aikaisempia tutkimuksia. Tarkoituksena on muodostaa laaja kokonaiskuva Turner-tyttöjen ja -naisten sosiaalisesta toimintakyvystä ja itsetunnosta sekä niihin vaikuttavista tekijöistä aiempia tutkimustuloksia analysoimalla. Aineistoon valikoitui kuusi tutkimusartikkelia, jotka on julkaistu vuosina 2000–2011. Tutkittavien yhteinen ikähaarukka oli 7–61 vuotta, mutta valtaosa tutkittavista oli alle 35-vuotiaita. Tutkimusaineistossa Turner-tyttöjen ja -naisten oma arvio sosiaalisesta toimintakyvystään on varsin positiivinen. Heillä on kuitenkin vaikeuksia ystävyys- ja seurustelusuhteiden muodostamisessa ja kokemuksia koulukiusaamisesta. Lisäksi heidän vanhemmat kertovat heillä olevan tavallista enemmän haasteita sosiaalisissa taidoissa. Tämä voi viitata siihen, että Turner-tytöt ja -naiset peittelevät haasteiden todellista laajuutta tai eivät hahmota niitä itse. Turnerin oireyhtymään näyttää liittyvän myös heikko itsetunto, mutta tiettyjä itsetunnon osa-alueita on syytä tarkastella erikseen. Tämän tutkielman tuloksien mukaan Turner-tyttöjen ja -naisten suoritusitsetunto on vahva, mutta sosiaalinen itsetunto tavallista heikompi. Tulokset viittaavat siihen, että itsetunto-ongelmat ja haasteet sosiaalisissa suhteissa liittyvät Turner-tytöillä ja -naisilla erityisesti murrosiän kehityksen ongelmiin. Pituudella, käytetyllä hormonikorvaushoidolla ja sen kestolla ei sen sijaan näytä olevan vaikutusta kumpaankaan. Tutkimusartikkelien tuloksissa on paljon ristiriitaisuuksia, eikä suoria olettamuksia Turner-tyttöjen ja -naisten psykososiaalisesta toimintakyvystä kannatakaan tehdä. Jokainen Turner-tyttö on yksilö, ja kasvattajan rooliin kuuluu tunnistaa tämän henkilökohtaiset vahvuusalueet ja tuen tarpeet. Näin lapsen henkiselle kasvulle voidaan tarjota paras mahdollinen tuki.

Tavoitteet. Tämän tutkielman tutkimustehtävänä oli selvittää, miten koulunkäynti Suomessa näyttäytyy turvapaikanhakijaoppilaiden kertomuksissa. Tutkielman tarkoituksena oli määritellä, millaisia koulunkäynnin teemoja turvapaikanhakijalasten kertomuksissa esiintyy sekä millaisista konkreettisista tekijöistä nämä teemat muodostuvat. Lisäksi tutkielmassa tarkastellaan sitä, kuinka turvapaikanhakijalasten esiin tuomat näkökulmat suhteutuvat aiempaan tutkimukseen nähden. Tutkielmani tulosten avulla pyrin ymmärtämään paremmin maahanmuuttajalasten ajatuksia ja asenteita koulunkäynnistä Suomessa, heidän kotoutumistaan Suomeen sekä sitä, kuinka kotoutumista tapahtuu kouluympäristössä. Menetelmät. Tutkielma toteutettiin analysoimalla aineistoa, joka oli alun perin tuotettu Itä-Suomen yliopistossa KOTO – Kohtaamisia taidolla ja taiteella -hankkeessa. Aineisto koottiin saduttamalla eräässä vastaanottokeskuksessa asuvia turvapaikanhakijoita marraskuussa 2016. Sadutettavat koululaiset olivat 8–17-vuotiaita, ja heitä oli yhteensä 25. Jokainen heistä kertoi 1–4 satua, ja yhteensä satuja koottiin aineistoon 63 kappaletta. Turvapaikanhakijoiden saduttajina toimi yhteensä 72 luokanopettajaopiskelijaa. Tutkielman aineistoa analysoitiin teemoittelemalla ja tyypittelemällä. Ensin aineisto teemoiteltiin alakategorioihin ja sen jälkeen alakategoriat tyypiteltiin samankaltaisten vastausten muodostamiksi tiivistetyiksi vastausryhmiksi eli teemoiksi. Tulokset ja johtopäätökset. Turvapaikanhakijaoppilaiden kertomuksissa ilmeni lähes pelkästään myönteisiä kokemuksia koulunkäynnistä. Koulunkäynnin teemat, joita tutkitut lapset toivat saduissaan esille, olivat oppiminen, turvallisuus koulussa, koulunkäynnin merkitys, koulujärjestelmän sisäistäminen sekä koulupäivän mielekkäät sisällöt. Sekä tämän tutkielman saduissa että aiemmassa suomalaisessa tutkimuksessa painottuvat turvapaikanhakijaoppilaiden kokema turvallisuus koulussa ja opettajan merkitys luotettavana aikuisena. Lisäksi kotoutumisen elementtejä vaikuttaisi löytyvän myös kouluympäristöstä. Tällöin kotoutumista tukisivat turvapaikanhakijan kokemus oman luokan yhdenvertaisena jäsenenä toimimisesta, koulussa vallitsevien käytänteiden ja sääntöjen tuntemus sekä dialogisuus turvapaikanhakijaoppilaan ja koulun muiden oppilaiden ja henkilökunnan välillä

Tiivistelmä Tavoitteet. Tämä tutkimus lähestyy koulunkäynninohjaajien ja koulun moniammatillisen yhteisön yhteistyötä relationaalisen asiantuntijuuden näkökulmasta. Tutkimuksen teoreettisena viitekehyksenä toimi Anne Edwardsin (2005) relationaalisen asiantuntijuuden käsite. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää koulunkäynninohjaajien kokemuksia heidän omasta asiantuntijuudestaan ja siitä, miten heidän asiantuntijuuttaan huomioidaan koulun moniammatillisessa työyhteisössä. Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että eri kasvatusalan ammattilaiset voivat rakentaa yhteistä, uutta tietoa yhdessä, kun he tunnistavat ja tunnustavat toistensa asiantuntijuuden. Menetelmät. Tutkimus oli laadullinen tutkimus. Sen aineisto kerättiin teemahaastatteluilla. Haastatteluaineisto koostui kolmen koulunkäynninohjaajan haastatteluista. Aineisto analysoitiin teorialähtöisen sisällönanalyysimenetelmän avulla, missä aineiston luokittelu perustuu aikaisempaan teoriaan. Tulokset ja johtopäätökset. Tutkimuksen tuloksissa koulunkäynninohjaajat tunnistivat oman asiantuntijuutensa, joka koostui arjen oppilastiedosta. Ohjaajat kokivat oman ammatillisen koulutuksensa tuoman tietopohjan kapeaksi työtehtäviin nähden, mitkä vaihtelivat oppilaiden ja ohjaajien kahdenkeskisistä opetushetkistä koko luokan valvontatilanteisiin. He tunnistivat opettajien asiantuntijuuden ja miten se erosi heidän omasta asiantuntijuudestaan. Koulunkäynninohjaajat olivat vaihtelevasti osallisina tiedon jakamisessa. Ohjaajat kokivat, että tieto muilta koulun asiantuntijoilta olisi ollut tarpeellista koulun arjessa. Tutkimuksen tuloksista oli nähtävissä kaksi teemaa, jotka toimivat relationaalisen asiantuntijuuden rakentumisen esteinä. Tulosten perusteella voidaan todeta, että ohjaajilla on haasteita rakentaa relationaalista asiantuntijuutta suhteessa oppilaisiin. Yhteisen kasvatusvastuun tukeminen lähtee kaikkien asiantuntijuuden tunnustamisesta ja yhteisestä tiedosta. Yhteisen tiedon rakentuminen vaatii aikaa, eikä ajan puutteeseen voi vaikuttaa ohjaajien tasolla. Relationaalista asiantuntijuutta voitaisiin kehittää lisäämällä ajallisia ja tiedollisia resursseja koko työyhteisössä.

Tavoitteet. Sähköiset oppimateriaalit ovat tulleet lyhyessä ajassa kouluihin. Sähköisten oppi-materiaalien käyttö ja ominaisuudet voivat kuitenkin olla vaihtelevia. Tutkimuksen tavoitteena oli tutkia sähköiseen oppimateriaaliin liittyviä tekijöitä eri tutkijoiden tutkimuksissa. Tutkimus-tehtävänä on tutkia, mitä ominaisuuksia tutkijoiden mukaan sähköisessä oppimateriaalissa pitäisi huomioida, ja mitä tekijöitä tutkijoiden mukaan sähköisen oppimateriaalin käyttämisessä tulisi huomioida. Menetelmät. Tutkimus toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Tutkimuksen aineisto muodostettiin hakemalla Helka-tietokannasta ja Google Scholarista eri hakusanoilla. Osa tutkimusaineistosta löydettiin myös aiempien tutkimusten ja pro gradujen lähdeluetteloista. Muutama tutkimus saatiin myös kokeneemmalta tutkijalta. Aineistoa analysoitiin tutkimuskysymysten pohjalta. Tulokset ja johtopäätökset. Tutkijoilla erimielisyyttä esiintyi vain yksittäisissä tekijöissä, merkittävimpinä oppimateriaalin esittämistavoissa eri aisteilla sekä matematiikan valmiuksista sähköisen oppimateriaalin käyttöön siinä käytettävien symbolien ja kaavojen takia. Samaa mieltä tutkijat olivat kaiken kaikkiaan sähköisen oppimateriaalin ominaisuuksista niin rakenteen, motivoinnin kuin yhteisöllisyydenkin kannalta. Sähköisen oppimateriaalin käytössä tutkijat näkivät tärkeimpänä, että opettajalla on aikaa perehtyä oppimateriaaliin, ja sähköistä oppimateriaalia käytetään tilanteeseen sopivalla tavalla. Tutkijat eivät pitäneet todennäköisenä, että painetun oppimateriaalin käyttö olisi katoamassa vielä vähään aikaan. Heidän mielestään sähköisen ja painetun oppimateriaalin yhteyskäytöllä saavutettaisiin parhaat oppimistulokset. Sähköisellä oppimateriaalilla pystytään tukemaan oppilaan oppimista parhaiten, kun sitä käytetään harkiten ja perustellusti. Sähköisiä oppimateriaaleja voisikin tutkia tulevaisuudessa lisää empiirisesti, kuten esimerkiksi, mitä sähköisiä oppimateriaaleja Suomessa kouluissa käytetään tai opettajien ja oppilaiden kokemuksia niiden käytettävyydestä erityisesti matematiikan parissa. Myös sähköisten oppimateriaalien taustalla olevaa pedagogiikkaa voisi tutkia tarkemmin.

Behind participatory research is an ideology, which aims to empower those who are not academic researchers. It also offers a chance to examine disability as a social construct instead of a physical disability, and to participate disabled people in conducting research about them. Research ethics considers vulnerable peoples to be populations, which are at risk of being taken advantage of, or incapable of giving consent to research. One of these vulnerable populations is people with intensive special education needs. Intensive special education needs refers to those with severe disabilities, intellectual or developmental disabilities or autism. They might also have severe mental challenges or elongated compulsory education. This research is interested in what research ethical challenges participatory research has, when conducted with people with intensive special education needs. This research also aims to find out, how participatory research can improve the realisation of self-determination and participation of people with intensive special education needs. This research aims to answer the following questions: 1. What research ethical challenges does participatory research have, when conducted with people with intensive special education needs? 2. What possibilities does participatory research create to improve the realisation of self-determination and participation of people with intensive special education needs? This research was conducted as an integrative literary review of 9 articles. Articles were searched using key words of ethics, disability or disabilities or disabled ja participatory research, and the criteria was, that articles had to have been published after year 2000, they were peer reviewed and in English. Content analysis was used to analyse the data. Content analysis was done data based by coding the data, after which the coded data was arranged into themes and categories. After the data was analysed, five categories arose: the failure of getting content, power-imbalances between the academic research and research partners, increased awareness and know-how, challenges brought on by outside influence and empowerment. Regarding power-imbalances the findings were conflicting: on the other hand participatory research was seen as a good way to break down the barriers between the academic researcher and the research partners, on the other hand the academic researchers found themselves incapable of facing the research partners as equals. The most important finding of this study was however, that the data clearly highlighted empowerment and increased competence among the research partners.

The purpose of this thesis was to find out how philosophy and the Philosophy for Children-program are related to philosophy of life (school subject) and to see to what extent children’s philosophy can be used to achieve the goals of philosophy of life at grades 1-2. I was interested in the subject because I wanted to find practical tools for teaching philosophy of life classes. The aim of this thesis was to show the link between philosophy of life, philosophy and the Philosophy for Children-program by examining the practical connections and features between them, and also to examine the eligibility of Philosophy for Children as a teaching method in philosophy of life. The research questions in this study were different in nature, so I used different tools to answer them. I investigated the links between philosophy of life, philosophy and the Philosophy for Children by examining the national core curriculum and various articles related to them. I investigated the eligibility of Philosophy for Children as a teaching method in philosophy of life by means of an integrated literature review. My review consisted of five recent researches on the effects of Philosophy for Children, which I chose on the basis of the variables under examination. Philosophy of life turned out to be linked to philosophy and the Philosophy for Children-program by a variety of practical implications behind the subjects. An integrated literature review showed that the Philosophy for Children practise can be used as a teaching method to achieve the goals of the curriculum of philosophy of life at grades 1-2.

Mål. Målet med kandidatavhandlingen var att undersöka hur två- och flerspråkighet och identitet behandlas i sex nyländska tvåspråkiga kommuners lokala läroplaner. I grunderna för läroplanen för den grundläggande utbildningen (2014) står det målsättningar om flerspråkighetens vikt för både gemenskapen och individen. Två- och flerspråkighet bör ses som en positiv sak och som en resurs. Dock visar tidigare forskning lärares oro för två- och flerspråkiga elevers bristfälliga språkkunskaper. Avhandlingen och undersökningen skulle utreda på hurdana sätt två- och flerspråkighet beskrivs kopplat till elevernas identitetsutveckling i de lokala läroplanernas allmänna del. Undersökningen bygger starkt på begreppen identitet samt två- och flerspråkighet. Identitet kan vara både personlig och social. Identiteten bygger på flera tillskrivna och frivilliga kategorier. Tvåspråkighet är ett mångtydigt begrepp men i denna avhandling behandlas det främst ur ett individuellt perspektiv. Individuell tvåspråkighet kan delas i fyra kategorier: ursprung, identitet eller attityd, funktion och kompetens. Individuell tvåspråkighet kan även klassas som frivillig eller ofrivillig. Metoder. Undersökningen är en kvalitativ dokumentanalys var analysmetoden är tematisk analys enligt Braun och Clarkes (2006) artikel. Dokumenten som undersöks är Borgås, Esbos, Grankullas, Kyrkslätts, Lovisas och Vandas lokala läroplaner. Kommunerna valdes från Nylands femton tvåspråkiga kommuner enligt läroplanernas format och omfattning. De relevanta delarna från dokumenten kodades till 43 citat, vilka användes i analysen. Teman producerades utgående från tidigare forskning och teorier. Resultat och slutsatser. Analysen gav fyra nyckelteman: 1) språk som kategori för identitetsformande på personlig nivå, 2) språk som social kategori för identitet, 3) andrafiering av flerspråkiga elever samt 4) två- och flerspråkighet som kompetens. I resultaten framkom även att två- och flerspråkighet och identitet behandlas i de övriga läroplanerna tämligen ytligt och att identitet i samband med två- och flerspråkighet inte behandlas alls i Borgås och Vandas lokala läroplaner.

The objective of this thesis is to highlight opportunities or disadvantages for simultaneous bilingual children ́s language learning in early childhood education and discuss how educators should work to develop the simultaneous bilingual child ́s language in a proper way. I base my study on the following research questions: 1. Which opportunities can a bilingual child have considering language learning? 2. Which disadvantages can bilingual children have considering language learning? 3. How can bilingualism interfere with the learning when considered children with previous language impairment? I have chosen to research simultaneous bilingualism and by doing that, answering my research questions as it is a constantly occurring subject in bilingual Finland and by being conscious about bilingual learning educators can work consciously with developing children ́s language usage in Early childhood education. The thesis is written with the research method qualitative text analysis with the research approach grounded theory. The data analysed in the thesis are five articles discussing simultaneous bilingualism. The result of the thesis notes that bilingualism does not affect children ́s language learning as long as the child gets proper support in the language learning from the start. The educator has to be aware of the disadvantages of bilingualism to be able to properly support simultaneous bilingual children in their language learning. By giving the children proper support from the beginning of the bilingual language learning process, disadvantages can be prevented all together. The simultaneous bilingual child should get linguistic support from the educator by, for example, discussion or language exercises to develop both languages equally.