Browsing by Title

The point of interest of this thesis is an online career counselling service, currently being developed by the Kohtaamo project. I approach career counselling and the questions of employment and education through the concepts of postmodern and information society. According to Peavy (2000) the idea of one lifelong career in the postmodern society is old fashioned. One must take in consideration how technology transforms modern labour while planning one’s career. However, transition to the information society doesn’t only shape the economy or labour but also the structures of the welfare state (Castells & Himanen 2002). In my thesis I examined the discourses about online career counselling services and the youth using them. In my thesis I interviewed three members of the group planning the online services and used discourse analysis to examine the material from the semi-structured interviews. The subject of my thesis is the online career counselling services. They are co-ordinated by the Kohtaamo Project, a joint project of Ministry of Economic Affairs and Employment, the Ministry of Education and Culture and the Ministry of Social Affairs and Health. I identified three discourses when talked about the online career counselling services: discourse of similarity, discourse of the individual’s advantage and discourse of the multi-channel counselling. The discourse analysis shows what kind of ways are used to reduce the prejudices towards the digitalisation of the services provided by the welfare state. It is relevant how the traditional and digital services could be integrated in a way that it benefits the customer.

Tavoitteet. Tämän systemaattisen kirjallisuuskatsauksen tavoitteena oli selvittää, minkälaista empiiristä tutkimusta urheilijan ja valmentajan välisestä valmennussuhteesta on tehty, mitkä tekijät vaikuttavat valmennussuhteen laatuun sekä miten valmentaja ja valmennussuhde vaikuttavat urheilijaan. Työn keskeiset käsitteet avattiin ja katsauksella haettiin vastauksia kolmeen tutkimuskysymykseen, joita ovat 1) Minkälaisia tutkimuksia urheilijan ja valmentajan välisestä valmennussuhteesta on tehty?, 2) Mitkä tekijät vaikuttavat valmennussuhteeseen ja sen laatuun? sekä 3) Millä tavoin valmentaja ja valmennussuhteen laatu vaikuttavat urheilijaan?. Urheilun piirissä tehty tieteellinen tutkimus on melko vähäistä ja yhtenä katsauksen tavoitteena olikin tuoda aiheesta lisätietoa. Menetelmät. Katsaukseni on systemaattinen kirjallisuuskatsaus ja sen aineisto on haettu käyttämällä hakusanoja ja erilaisia mukaanotto- sekä poissulkukriteereitä. Systemaattisella aineistohaulla löytyi kahdeksan (8) tutkimusta, jotka soveltuivat katsaukseeni. Aineiston tutkimukset ovat empiirisiä, englanninkielisiä ja niissä on tutkittu urheilijan ja valmentajan välistä valmennussuhdetta vuodesta 2009 lähtien. Tulokset ja johtopäätökset. Katsauksen aineistosta kävi ilmi, että urheilijan ja valmentajan välistä valmennussuhdetta on tutkittu pitkälti urheilijan näkökulmasta. Tulokset osoittavat, että valmennussuhteen laatuun vaikuttaa moni eri tekijä, kuten suhteen vuorovaikutus ja toimintamallit. Valmennussuhde ja sen laatu ovat yhteydessä muun muassa urheilijan motivaatioon, itsetuntoon sekä uupumukseen. Urheilijan ja valmentajan välinen valmennussuhde voidaan nähdä merkittävänä tekijänä urheilijan hyvinvoinnissa ja suoriutumiskyvyssä.

Tavoitteet. Psykologinen resilienssi on ihmisen kykyä selviytyä ja sopeutua vastoinkäymisistä elämässä. Resilienssi nähdään myös reittinä kohti hyvinvointia. Resilienssi syntyy sekä traumoista selviämisen yhteydessä että arkisissa stressitilanteissa. Kiinnostus resilienssiä kohtaan on lisääntynyt positiivisen psykologian terveyslähtöisyyden myötä. Tämän tutkielman tavoitteena oli selvittää, voiko resilienssi olla osa urheiluharrastusten hyvinvointia edistäviä vaikutuksia. Urheilun harrastamisella on tutkimuksien mukaan useita hyvinvointia edistäviä vaikutuksia. Lisäksi urheilun luonteeseen kuuluu stressaavat tekijät, joita syntyy suorituspaineiden alla. Tässä tutkielmassa selvitetään, onko psykologisella resilienssillä sekä lasten ja nuorten urheiluharrastuksilla yhteyttä. Lisäksi tutkitaan, millaisia resilienssin määritelmiä tutkimuksissa on käytetty ja mihin tarkoituksiin resilienssin hyötyjä on ajateltu. Menetelmät. Tutkimusmenetelmänä käytettiin systemaattista kirjallisuuskatsausta. Aineisto valittiin monitieteellisistä tietokannoista vuosilta 2017–2021. Aineistoon valikoitui yhteensä 10 vertaisarvioitua artikkelia. Aineistossa oli mukana sekä määrällisiä että laadullisia tutkimuksia. Analysoinnissa käytettiin sisällönanalyysiä ja tulosten syntetisoinnissa luokittelua. Tulokset ja johtopäätökset. Tutkimustulokset osoittavat, että aiempien tutkimuksien perusteella psykologisella resilienssillä oli yhteys lasten ja nuorten urheiluharrastuksiin. Urheilun harrastaminen paransi tekijöitä, jotka vaikuttivat myös resilienssin kehittymiseen. Tällaisia tekijöitä olivat muun muassa minäpystyvyys ja hallinnan tunne, sekä sosiaalinen osallisuus. Resilienssin määritelmissä oli eroavaisuuksia, mutta suurin osa määritelmistä oli nykyaikaisten suositusten mukaisia. Lisäksi resilienssi nähtiin tärkeänä välineenä sosiaalisen osallisuuden parantamisessa, mielenterveyden edistämisessä ja suorituskyvyn parantamisessa. Voidaankin päätellä, että urheilun harrastamisesta on hyötyä resilienssin kehittymiselle, ja kehittynyt resilienssi on hyödyksi hyvinvoinnille.

Tämän kvalitatiivisen tutkielman lähtökohtana oli selvittää entisten urheilijoiden ja esimiesten näkemyksiä ja kokemuksia liittyen entisiin huippu-urheilijoihin työelämän puolella. Tarkemmin ottaen tutkimustehtävänä on selvittää, miten entisten huippu-urheilijoiden esimiehet näkevät alaisena työntekijöinä sekä mitä ominaisuuksia entiset huippu-urheilijat itse kokevat saaneensa huippu-urheilu-uraltaan työelämää ajatellen. Tutkimusongelma kumpusi henkilökohtaisen intressin sekä aiempien tutkimusten pohjalta. Aiemmat tutkimukset ovat keskittyneet pääosin huippu-urheilijoiden urasiirtymään sekä huippu-urheilun ja korkeakouluopintojen yhdistämiseen. Tämän vuoksi on mielenkiintoista tuottaa uutta tutkimusaineistoa tutkimushaastatteluiden kautta. Aiempien tutkimustulosten perusteella huippu-urheilussa kehittyvät psyykkiset ominaisuudet ovat samansuuntaisia työelämässä tarvittavien työelämätaitojen kanssa. Haastattelujen kautta hankitun aineiston perusteella on tarkoitus selvittää tämän tutkimuksen kontekstissa, näkyvätkö huippu-urheilussa kehittyneet ominaisuudet työelämän puolella työelämätaitoina – sekä itse urheilijoiden että esimiesten näkökulmasta. Tutkimus on kiinnittynyt sosiokonstruktivisen tieteenfilosofian kentälle ja tarkastelu kontekstualisoidaan aiempaan tutkimukseen huippu-urheilutaustasta työelämässä. Tätä tutkimusta varten tuotettiin aineisto haastattelumenetelmällä. Tutkimukseen haastateltiin kahta entistä huippu-urheilijaa sekä kahta entisten huippu-urheilijoiden esimiestä. Haastattelut toteutettiin puolistrukturoituina teemahaastatteluina. Analyysimenetelmänä käytettiin laadullista analyysia teemoitellen tutkimusaineisto tutkimuskysymysten ohjaamana. Analyysin kautta muodostettiin pääkategoriat tutkimustuloksien raportointia varten. Aineistotulkintoja tehtiin peilaten aiempaan teoriaan, tutkimusintresseihin ja -kysymyksiin. Tulosten perusteella ilmeni, että huippu-urheilussa kehittyy samankaltaisia ominaisuuksia, joita myöhemmin arvostetaan ja tarvitaan työelämän puolella. Tuloksissa ilmeni myös jonkin verran ominaisuuksia, jotka ovat ristiriidassa työelämätaitojen ja itsenä johtamisen kanssa. Tämän tutkimuksen tulosten puitteissa voidaan kuitenkin todeta, että haastatteluissa rakentuneet näkemykset ja kokemukset kuvasivat yhteyttä huippu-urheilussa opittavien ominaisuuksien ja työelämätaitojen välillä.

Former studies have shown that reading fiction has an effect on our opinions and actions and how we view ourselves and other people. Therefore, it is relevant to observe the identity formation of fictional characters also from an educational point of view. The data of this study is from the novel Harry Potter and the Sorcerer’s Stone - the first book in one of the favorite series of the 21st century youth. The objective of this thesis is to describe and analyze the identity trajectory of a Gryffindor boy Neville Longbottom. This study examines the focal interaction moments of Neville’s trajectory. The essential research data was narrowed down to 14 events, which formed a linked pathway. The novel was also read as a whole to examine the world of wizards created by J. K. Rowling and, hence, to understand the context. The interaction events were analyzed by employing the social identity theory by Wortham (2006) and a discourse analysis method (Wortham & Reyes, 2015) based on it. The focus of this research was to analyze the signs of identity that occurred in the characters’ speech and behavior in selected data. The events were observed both separately and as a continuous pathway. The systematic analysis divided Neville’s identity formation in four chronological phases: the definition of the premises and expectations, the growth into a ‘poor member of Gryffindor’, the growth of agency and the recognition of Neville as a Gryffindor. The essential types of identity signs – deictics, reported speech and evaluative signs – referred to in this study oc- curred in every phase of the trajectory. However, the way these signs were used defined the direction Neville’s identity developed towards. In the beginning of the trajectory Neville’s identity was presented as worthless and outside of the group and his own speech placed him in a passive position. Later on Neville used reported speech to build a positive Gryffindor identity. Furthermore, deictics and evaluative signs were used by other charac- ters to recognize him as a Gryffindor. Compassion and encouragement from peers were crucial factors in the change of direction of the trajectory.