Browsing by Title

En studie om utvecklingen av redaktionell webbanalytik är aktuell i och med att mediebranschen står inför stora möjligheter och utmaningar i en värld där utnyttjande av data för insikter kan vara den viktigaste konkurrensfördelen för en organisation. Mediebranschen har internationellt sett tagit sina första steg mot redaktionell webbanalytik, men samtidigt har den ännu mycket att lära sig från andra branscher. (Cherubini & Nielsen 2016) Samtidigt kommer EU:s nya regler om användningen av konsumenters personliga data i kraft som ger konsumenterna mer makt att bestämma vilka organisationer som får samla in data om dem, och vilken typ av data i så fall (Datainspektionen 2017). För att förstå hur medieorganisationer kan positionera sig bäst för att fortsättningsvis åtnjuta konsumenternas förtroende, och därmed få rätt att samla in data från dem för att få en konkurrensfördel, undersöks i den här studien vilka aspekter som inverkar på om konsumenterna kan acceptera att personlig data samlas in om dem för redaktionell webbanalytik. Den här litteraturstudien går igenom bakgrunden till redaktionell webbanalytik och hur den håller på att utvecklas samt hurdana förändringar som krävs i medieorganisationerna för att möjliggöra ibruktagandet av sofistikerad redaktionell webbanalytik. Jag diskuterar också branschens framtid genom att reflektera över exempel från avancerade journalistiska organisationer och andra relevanta företag. Dessa framtida möjligheter pejlas mot konsumenternas inställning till insamling av personlig data i en mediekontext. Studiens resultat visar att medieorganisationer behöver samla in konsumenternas demografiska data, beteendedata, och ha möjligheten att aggregera de här på ett meningsfullt sätt. Varumärke är centralt för att skapa förtroende för insamling av personlig data hos konsumenterna. Hur varumärket ses inverkas å sin sida av flera aspekter så som journalistisk kvalitet och datans användningssyfte. Konsumenterna är oroliga över hur företag använder enskilda individers personliga data, men så länge företagen erbjuder en värdefull tjänst är konsumenterna villiga att betala för den i form av överlåtelse av personlig data. Studien visar också att i bästa fall kommer EU:s nya regelverk uttryckligen att hjälpa organisationer att skapa pålitliga sätt att använda personlig data och kommunicera om dem.

The purpose of this qualitative study is to see preschool managers’ views on evaluation talks as a support for kindergarten teachers’ wellbeing and energy for the educational work. The research questions for this study are what the purpose is with these evaluation talks in educational context according to the preschool managers and how these evaluation talks can support kindergarten teachers’ wellbeing and energy for the educational work. The study is based on theories regarding educational leadership, communication, wellbeing and energy for the work as well as evaluation talks. The information has been collected through interviews together with four preschool managers in four Finland Swedish preschools in one commune. The interviews were individual. The result shows that evaluation talks are an important part of leadership in preschools. Among the most important functions in the work of a preschool manager is the personnel guidance. Conversations and communication between the manager and the workers should also occur daily. A wellbeing and professional education with high-class activities and wellbeing and learning children is dependent on wellbeing kindergarten teachers in the group.

Tämän kandidaatin tutkielman tavoitteena oli muodostaa yleiskuva 2000-luvun kouluvalintatutkimuksesta. Tutkielmassa esitetään kuvailevan kirjallisuuskatsauksen muodossa 2000-luvun kouluvalintaa käsittelevässä tutkimuskirjallisuudessa esiintyviä teemoja, ilmiöitä ja tutkimusongelmia. Pohjana toimivat Bourdieun (1984) sosiaalisen erottelun tematiikka ja tähän kytkeytyvät käsitteet sekä Ballin ja Vincentin (1998) näkemykset kouluvalinnan, verkostojen ja puskaradiotiedon yhteydestä. Tutkielmassa muodostetaan yleiskatsaus kouluvalintatutkimuksesta sekä peilataan edellä mainittuja teorioita 2000-luvun tutkimukseen ja tarkastellaan näiden teorioiden 2000-luvun kotimaisia tulkintatrendejä. Pääpaino on kotimaisessa kouluvalintaa käsittelevässä tutkimuskirjallisuudessa, jolla viitataan tutkimusartikkeleihin, joissa kirjoittajina on suomalaisia tutkijoita kirjoituskielen ollessa joko suomi tai englanti. Suurimmassa osassa tutkielmaan valikoituneista artikkeleista käsitellään nimenomaan suomalaista peruskoulujärjestelmää. Tutkimuksen aineisto koostui 2000-luvun kouluvalintaa käsittelevistä tutkimusartikkeleista, ja monografiat on aineistosta rajattu pois. Tutkimuksen aineistonkeruumenetelmä oli kuvailevan kirjallisuuskatsauksen mukainen eikä täten noudattanut kovin tarkkaa seulaa, vaan kouluvalintaa käsittelevää tutkimuskirjallisuutta kerättiin mahdollisimman laajasti ja monipuolisesti pääpainon ollessa kuitenkin kotimaisessa kouluvalintatutkimuksessa. Aineiston analyysimenetelmänä käytettiin laadullista sisällönanalyysia ja ote oli erityisesti teemoitteleva. Tutkimustuloksiksi muodostui kolme tutkimuskirjallisuudesta teemoiteltua luokkaa: ensimmäiseksi teemaksi muodostui kouluvalintapolitiikka ja sen aikaansaama segregaatio, toiseksi reproduktio ja distinktio kouluvalintastrategioineen sekä kolmanneksi kouluvalinta tiedonjakoverkostojen näkökulmasta. Lisäksi tarkasteltiin kotimaisen kouluvalintatutkimuksen teoreettisia lähtökohtia suhteessa Bourdieun ja Ballin teorioihin. Verkostoja ja puskaradiotietoa korostettiin usein merkittävinä vanhempien kouluvalintapäätösten muodostumisessa, kun taas bourdieulaista sosiaalisen erottelun käsitteistöä hyödynnettiin luokkastrategioiden ja pelin hengen yhteydessä. Kouluvalinta piirtyy tutkimuskirjallisuudessa moniulotteisena ja monitahoisena ilmiönä, jonka pohjalta on nostettu esiin lukuisia teemoja. Lisäksi bourdieulaiset käsitteet ja Ballin verkostot vaikuttavat olevan merkittävässä osassa useissa 2000-luvun kotimaisen kouluvalintatutkimuksen teemoissa.

Koulutus on Suomessa nähty pitkään tärkeänä, ja sen merkitystä on korostettu yli puoluerajojen ja koulutuspolitiikasta on tehty juhlapuheiden avulla arvovapaata aluetta (Tervasmäki & Tomperi, 2018). Todellisuudessa koulutuspolitiikkaa ohjaavat uusliberaalit finanssi- ja tietokykykapitalismin vaateet, hyödyn ja tuottavuuden tavoittelu sekä muut elinkeinoelämän intressit (Tervasmäki & Tomperi, 2018; Värri, 2018). Uusliberalismilla tarkoitetaan ideologiaa, jossa korostuvat markkinoiden vapaus, kilpailutus, tehostaminen, yksityistäminen, sekä individualistinen vapaus (mm. Koskiaho, 2021; Tervasmäki & Tomperi, 2018; Värri, 2018). Vaikka uusliberalismin vaikutus koulutuspolitiikkaan on vain lisääntynyt 1990-luvun jälkeen, sen periaatteita ei ole Suomessa tarkasteltu laajasti (Pesonen & Valkonen, 2023; Värri, 2018). Tässä tutkielmassa pyritään avaamaan sitä, mitä uusliberalistinen koulutuspolitiikka Suomessa on, ja miten varhaiskasvatuksen opettajat kokevat sen käytäntöjen vaikuttavan työnsä toteuttamiseen. Tutkimus on kvalitatiivinen tutkimus. Koska teemaa ei ole tutkittu Suomessa laajasti, ennen haastatteluita teoriaosuudessa muodostettiin neljän artikkelin sisällönanalyysin pohjalta uusliberalistisen koulutuspolitiikan tasot: yksilö, kenttä ja hallinto. Tutkimuksen aineisto kerättiin puolistrukturoiduilla yksilöhaastatteluilla etäyhteyksin. Haastattelussa kysyttiin kysymyksiä esimerkiksi työn tehostamisesta, lapsiryhmien koosta, työympäristöstä ja esihenkilön toiminnasta. Tutkimukseen osallistui kolme varhaiskasvatuksen opettajaa, jotka ovat tai ovat olleet viimeisen viiden vuoden aikana töissä Helsingin kaupungin päiväkodeissa. Aineisto analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä, jonka jälkeen tuloksia tarkasteltiin uusliberalistisen koulutuspolitiikan tasojen valossa. Tutkimuksen mukaan varhaiskasvatuksen opettajat eivät kokeneet mitään uusliberalistisen koulutuspolitiikan käytäntöjä työtään tukeviksi tekijöiksi. Työtä heikentävistä tekijöistä muodostettiin yläluokka: vaatimusten ristiriitaisuus suhteessa mahdollisuuksiin. Tämän vaikutuspiiriin muodostettiin kaksi alaluokkaa: ajan puute sekä arvostuksen puute. Kun haastatteluista saatuja luokkia tarkasteltiin uusliberalistisen koulutuspolitiikan tasojen valossa, huomattiin, että tämän kaltainen politiikka lävistää kaikki tässä tutkimuksessa esille saadut varhaiskasvatuksen opettajien työtä heikentävät tekijät, ja varhaiskasvatuksen opettajat tunnistavat ne. Tässä tutkimuksessa saadut tulokset varhaiskasvatuksen opettajien työtä heikentävistä tekijöistä, ovat linjassa aikaisempien tutkimuksien kanssa. Näiden suhdetta on pohdittu koulutuspoliittisten linjausten kanssa, mutta nimeämättä tämänkaltaista politiikkaa uusliberalistiseksi. Tämä tutkimus tarjoaa siten uutta tietoa kokoamalla yhteen suomalaista uusliberalistista koulutuspolitiikkaa ja tarkastelemalla varhaiskasvatuksen opettajien kokemuksia työn toteuttamisesta sen valossa.

Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää ensinäkin, mitkä tekijät vaikuttavat onnistuneeseen perehdytyksen. Toiseksi työssä pyrittiin selvittämään, millaisia vaikutuksia etätyöllä on työntekijöiden kannalta. Perehdytys on laaja kokonaisuus erilaisia käytäntöjä ja toimia; se voidaan nähdä prosessina, jonka myötä työntekijästä tulee organisaation täysivaltainen jäsen. Etätyö puolestaan on työtä, jota tehdään fyysisen toimiston ulkopuolella, usein ajasta ja paikasta riippumatta. Lopuksi tässä tutkimuksessa pyritään näistä aiheista esiin nousseiden teemojen kautta pohtimaan, voidaanko perehdytys toteuttaa onnistuneesti etänä. Toteutin tutkimukseni kuvailevana kirjallisuuskatsauksena, jonka aineisto koostui seitsemästä vertaisarvioidusta artikkelista. Tutkittavat artikkelit valittiin 2000-luvulle rajatusta aineistosta. Valitsin mukaan artikkeleita, jotka otsikoiden ja tiivistelmien perusteella olivat tutkimuksen aiheen sekä tutkimuskysymysten kannalta relevantteja. Analysoin aineistoa teemoittelun avulla, pyrkien löytämään artikkeleista tutkimuskysymysten kannalta relevantteja ja yhtenäisiä teemoja. Tutkimuksen tulokset osoittivat, että onnistuneeseen perehdytykseen vaikutti artikkeleiden mukaan muun muassa perehdytyksen näkeminen kokonaisvaltaisena prosessina, sosiaaliset suhteet sekä perehdytystoimet ja niiden ajoitus. Etätyö vaikutti tutkittavien artikkeleiden perusteella muun muassa työn ja vapaa-ajan suhteeseen, työn määrään ja suorituskykyyn sekä sosiaalisiin suhteisiin. Etätyöllä voidaan nähdä vaikutuksia myös perehdytykseen, varsinkin kun perehdytys nähdään laajana kokonaisuutena eikä ainoastaan uusien tehtävien opettamisena. Perehdytystä voidaan kuitenkin toteuttaa onnistuneesti etänä, ainakin osittain. Tämä aihe vaatii vielä tarkempaa jatkotutkimusta siitä, millaisia vaikutuksia etätyöllä on onnistuneeseen perehdytykseen. Vaikkakin tämä tutkimus on melko suppea katsaus aiheeseen, lisäävät tämän työn tulokset kasvatustieteiden ymmärrystä perehdytyksestä etätyön kontekstissa. Tuloksia on analysoitu teemoittelun avulla, jolloin tulokset soveltuvat yleensä hyvin käytännön tarpeisiin. Näin ollen tutkimuksen tuloksista voi olla käytännön hyötyä myös organisaatioiden esimiehille sekä henkilöstöosastoille.

Objectives. The purpose of the study was to figure out thoughts about everyday management and coping. The study was participated by students who feel that they are studying wrong profession based on their own feelings and internal experience Research question was: “In what ways studying wrong profession effects on your self-management and coping with study-related stress?”. Research discusses themes included to around research question, like mood, housekeeping and coping with study-related stress. Methods. Research is qualitative and it’s participated by academy-level students, who feel that they are studying wrong profession. Students, who participated the research, study both in university and university of applied sciences, and field of studies varies. Research executed as an electronic form in e-form service of University of Helsinki. Form had six questions and students were able to give open answers to all questions. Results and conclusion. It is clear from research, that students experience low internal motivation toward the studies, which therefore increases stress and anxiety in students. Because of the low internal motivation, commitment to studying was minor. Common to the students was that meaning of free time has increased notably and future was expressed more anxious than earlier. Factors related to housekeeping were either relieved or become more difficult, depending if student used his/her time to housekeeping while avoiding studies. Every participant believes that more suitable field of studies could affect positively on their mood and self-management.