Browsing by Title
Now showing items 6483-6502 of 6763
-
(2022)Syftet med denna undersökning är att få en uppfattning om musikfostrans roll i daghemmens vardagliga verksamhet. Tidigare forskning efter att det nya styrdokumentet publicerats år 2018 har visat att konstbaserade ämnen tillämpas bristfälligt på daghemmen. Baserat på syftet och teorin har jag formulerat följande forskningsfrågor: 1. Hur ser pedagoger på musikens roll i daghemsverksamheten? och 2. Finns det ett samband mellan pedagogers bakgrund och den musikpedagogiska verksamheten? Metoden som jag använt i undersökningen är enkätformulär som jag skickade ut till kommu- nens alla svenskspråkiga daghem. Totalt svarade 16 pedagoger på enkäten inom en två veckors svarstid. Enkäten analyserades både via en deskriptiv och en kvalitativ innehållsanalys. Deskriptiv innehållsanalys användes för att kunna generalisera svaren i enkäten och för frågorna som svarades med en likertskala 1–5 (väldigt lite - väldigt mycket) och data presenterades via tabeller för att hållas så nära rådata som möjligt. Kvalitativ innehållsanalys användes för de öppna frågorna och fria kommentarer som krävde tolkning för att kopplas ihop med annan relevant information. Resultaten visade att pedagogerna ansåg att musikpedagogik i daghemmen är en viktig del av småbarnspedagogiken. Med musikpedagogiken kunde man öva olika färdigheter på ett lekfullt sätt och samtidigt öva på barnens kommunikationsförmågor och stärka deras fortsatta musikintresse. Pedagogerna ansåg även att alla barn är musikaliska på sitt sätt och att det var upp till dem att ge barnen möjligheter att musicera på mångsidiga sätt. Pedagogernas syn på musikalitet varierar mellan sig själv och barnen, då de är mera kritiska mot sig själv. Pedagogernas musikaliska bakgrund hade inte heller en inverkan på den musikpedagogiska verksamheten i daghemmen. Det är pedagogernas egen inställning och intresse som motiverar dem att hålla musikverksamhet åt barnen. Det är även för att de vet hur viktigt det är för barnen, både glädjen som musicerandet ger dem och musikens betydelse för deras utveckling.
-
(2022)Den här studien tar reda på hur representationen mellan män och kvinnor ser ut på Svenska Yles utrikesredaktion. Den redaktion som granskas är Svenskfinlands enda huvudsakliga utrikesredaktion, därför är det motiverat att granska den eftersom den i praktiken har monopolstatus. Yle har en lagstadgad uppgift att värna om att sanningsenligt spegla det som sker i samhället samt jämlikhet. Kvinnor är historiskt sett underrepresenterade i nyhetsrapporteringen, både som experter och som civila röster. Den trenden har hållit i sig ända sedan dylika undersökningar började göras år 1995 i och med projektet Global Media Monitoring Project. Än i dag är en tredjedel av alla som hörs i nyheterna kvinnor. Genom en kvantitativ innehållsanalys genomförd under en konstruerad nyhetsvecka kan det slås fast att Svenska Yles utrikesrapportering inte ännu är fullt jämställd, men nog har gjort framsteg – om än rätt små. Resultatet visar att Svenska Yle placerar sig över det nationella medeltalet för antalet kvinnor i medieprodukterna. Det går också att skönja en uppgång i antalet kvinnliga experter, som de facto visar sig vara fler än antalet kvinnor som hörs i andra roller.
-
(2021)Tavoitteet. Aiempi tutkimus osoittaa, että lapsilla, joilla on verbaalinen dyspraksia, ilmenee puheen tuoton haasteiden lisäksi monia rinnakkais- ja seurannaisvaikutuksia, kuten turhautumista ja vetäytymistä vuorovaikutustilanteista. Tiedetään, että lasten, joilla on puheen tuoton ja ohjailun vaikeuksia, vanhemmat ovat huolestuneita lastensa vertaissuhteista ja siitä, että vanhempi toimii lapsensa äänenä vuorovaikutustilanteissa. Verbaalista dyspraksiaa on tutkittu paljon logopedian ja lääketieteen tutkimuskentillä, jossa tutkimus on nojannut ajatusmalliin vammaisuuden syntymisestä yksilön lääketieteellisen tilan seurauksena. Yksilölliselle mallille vastakohtana on esitetty vammaisuuden sosiaalista mallia, jossa vammaisuuden kokemuksen nähdään syntyvän yksilön ja ympäristön välisessä vuorovaikutuksessa. Tässä tutkielmassa tarkasteltiin, minkälaiseen käsitykseen vammaisuudesta, aiheesta tehty tutkimus koulukontekstissa nojaa. Lisäksi tutkielmassa pyrittiin luomaan kokonaiskuvaa siitä, millaisena oppilaiden, joilla on verbaalinen dyspraksia, toimintakyky vertaissuhteissa kouluiässä näyttäytyy ja millaisin toimenpitein koulussa voitaisiin luoda kehitykselle ja vertaissuhteissa onnistumiselle mahdollisimman suotuisa ympäristö. Näiden lisäksi tavoitteena oli tunnistaa tulevaisuuden tutkimusta varten niitä aukkoja, joita aiheesta tehdyssä tutkimuksessa on. Menetelmät. Tutkielma toteutettiin kirjallisuuskatsauksena ja aineistoartikkeleita etsittiin kolmesta tietokannasta systemaattisella haulla maaliskuussa 2021. Kirjallisuushaun pohjalta aineistoksi valikoitui yksi artikkeli. Analyysissa löytyneen aineiston tutkimustuloksia verrattiin aineiston ulkopuolelle jääneiden artikkeleiden tuloksiin ja teoriataustaan. Tulokset ja johtopäätökset. Tutkielma osoitti selkeän tutkimuksellisen aukon, sillä aineistoksi valikoitui vain yksi artikkeli, jonka tutkimustuloksista osa oli relevantteja aiheen kannalta. Aineiston perusteella toimintakyky näyttäytyi vertaissuhteissa koulukontekstissa vertaisia heikommalta tarkasteltaessa sosiaalista osallisuutta. Aineiston perusteella ei päästy käsiksi niihin tukitoimiin, joilla vertaissuhteita ja sosiaalista osallisuutta tuetaan. Aiheesta tehty tutkimus nojautuu lähinnä vammaisuuden yksilölliseen malliin ja kasvatustieteellisessä tutkimuksessa on selkeä aukko sosiaalisen malliin pohjautuvasta tutkimuksesta. Aiempi tutkimus painottuu verbaalista dyspraksiaa laajempaan kehitykselliseen kielihäiriöön sekä oppilaisiin, joilla on suun motoristen haasteiden lisäksi koko kehon motorisia haasteita. Lisätutkimus on tarpeen sen selvittämiseksi, kuinka oppilaita, joilla on verbaalinen dyspraksia, sosiaalisissa suhteissa tuetaan koulukontekstissa ja millainen oppilaiden sosiaalinen toimintakyky on. Toimintakyvystä saadut tutkimustulokset auttaisivat tuen tarpeeseen vastaamisessa ja uusien toimintamallien kehittämisessä.
-
(2017)Earlier studies have shown the significance of shared book reading for children’s linguistic development as well as the meaning of parental involvement in the children’s motivation towards reading. The aim of this study is to investigate the different roles of the participants during a shared picture book reading and to examine how the collected data complies with the verbal behaviour categories from a previous study. The research design was qualitative and it involved a family with two children. The research material was collected by recording the family’s shared picture book reading situation. The method used in analysing the recorded data was mainly theory-based content analysis. The data was transcribed and later categorized according to the verbal behaviour used in the situation. It was furthermore examined how the using of various verbal behaviour categories was divided among the participants. The content analytic results of the used verbal behaviour categories bore good resemblance to the defined categories of a previous study. There was also pointed a connection between the age of the participant and the number of the verbal behaviour categories being used. The older the participant, the more versatile was the usage of the verbal behaviour categories. The results can be used for choosing books for children, for directing the adult reader to pay closer attention to the reading situation and to reflect on how to participate and enable a shared book reading situation.
-
(2016)Tavoitteet. Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että verbaalisen apraksian kuntoutustutkimus on perustunut pitkälti tapausten kuvauksiin, eikä aiheesta ole tehty juurikaan korkean näytön kriteerit täyttävää tutkimustietoa. Kandidaatintutkielmani tavoitteena oli siis kartoittaa vaskulaa-risperäisen verbaalin apraksian kuntoutustutkimusten tilanne viimeisten vuosien ajalta. Kiinnos-tukseni kohteena oli tarkastella, minkälaisia menetelmiä häiriön kuntoutuksessa oli käytetty viime vuosina, josta myös muodostui tutkimuskysymykseni. Toinen tutkimuskysymykseni avulla pyrin selvittämään onko kuntoutustutkimuksissa kartoitettu pitkän aikajänteen (yli 6kk) vaikuttavuutta. Menetelmät. Käytin menetelmänäni kuvailevaa kirjallisuuskatsausta, jonka toteutin artikkeliha-kuina kahdesta eri tietokannasta. Mukaanottokriteerini artikkeleiden rajaamiseen olivat lähinnä häiriön etiologiaan sekä kuntoutuksen kohdistamiseen liittyviä. Lopulliseksi aineistokseni muo-dostui kymmenen kuntoutustutkimusta. Tulokset ja johtopäätökset. Tuloksissa esiteltiin yhteensä seitsemän eri menetelmää, joista yksi oli kokonaan uusi kuntoutusmenetelmä. Lähestulkoon kaikkien menetelmien avulla saavutettiin hyviä kuntoutustuloksia ja vain yhdessä tutkimuksessa tulokset jäivät kovin vaatimattomiksi. Pitkän aikajänteen pysyvyyttä (6kk tai yli) oli tarkasteltu vain kahdessa eri tutkimuksessa. Mo-lemmissa tutkimuksissa kuitenkin kuntoutustulokset olivat säilyneet näinkin pitkän ajan jälkeen. Kuntoutus näyttää siis olevan hyödyllistä, mutta tutkittavien määrät olivat aineistossa hyvin pienet, joten tuloksiin tulee suhtautua varauksella.
-
(2022)Pienten lasten vuorovaikutusta kohtaan on viime vuosina kiinnitetty enemmän huomiota. Var- haiskasvatuksen laatu arjessa (2019) nousee esille, kuinka varhaiskasvatuksen henkilökunta tarvitsee tukea rakentaakseen vuorovaikutuksellisesti rikas oppimisympäristö alle 3-vuotiaille lapsille ja kuinka vuorovaikutus käsitteenä jää hyvin kapeaksi. Tämän lisäksi varhaiskasva- tuksen henkilökunta ei välttämättä tartu 1–3-vuotiaiden lasten vuorovaikutusaloitteisiin siirty- mätilanteiden yhteydessä. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on saada lisätietoa millaisia verbaalisia ja nonverbaalisia vuorovaikutusaloitteita varhaiskasvatuksen opettajat havaitsevat 1–3-vuotiaiden lasten teke- vän heitä kohtaan pukeutumisen yhteydessä olevissa siirtymätilanteissa. Tämän lisäksi tutki- muksen tarkoituksena on saada lisätietoa millaisia vuorovaikutusaloitteita tukevia toimintata- poja varhaiskasvatuksen opettajat nostavat omissa pohdinnoissaan esille. Tutkimus toteutettiin keväällä 2022 laadullisena tutkimuksena. Tutkimusuunnitelmana tässä tutkimuksessa käytettiin fenomenografista tutkimussuuntausta. Tutkimusmenetelmänä tutki- muksessa käytettiin kyselylomaketta, joka toteutettiin e-lomakkeen muodossa. Kyselylomak- keeseen vastasi kymmenen (10) varhaiskasvatuksen opettajaa. Analyysinä teoriaohjaavaa sisällönanalyysiä. Tutkimustulokset osoittivat kuinka varhaiskasvatuksen opettajat havaitsevat verbaalisen vuo- rovaikutusaloitteen muotona puheen ja nonverbaalisena vuorovaikutusaloitteena varhaiskas- vatuksen opettajat havaitsivat läheisyyden hakemiseen sekä erilaisiin ilmeisiin ja deiktisiin eleisiin. Vuorovaikutusaloitteita tukevia toimintatapoja oli varhaiskasvatuksen opettajan sen- sitiivisyys ja havainnointi taidot.
-
(2019)This literary review ́s intention is to find out if cyberbullying appears in elementary school and what tools schools have to prevent cyberbullying among students. Cyberbullying is mostly researched with older students in a lower secondary school or in high school. But increasingly younger children have access to electronic devices so it is important to have more information about cyberbullying in elementary school and how schools can prevent it. Former studies has shown that cyberbullying is very similar to traditional bullying in schools but it also has its own features that takes its shape in the network. This thesis is made as a descriptive literary survey. Data consist finish and foreigner studies and literature. The specific terms used in the material search are bullying, cyberbullying, bullying in school and elementary school. The results of this research show that cyberbullying is most common in middle school, but it appears also on elementary school. The special characteristic of cyberbullying is anonymity, wide spreading of messages and long memory of internet. In elementary school cyberbullying takes its place most in online games. Cyberbullying doesn’t usually stay in school, but it also continues after school ends. That is why school ability to prevent cyberbullying is limited. It is important that school and parent cooperates. Cyberbullying can in some cases fill definition of illegal action. Crimes committed in cyberbullying can for example be defamation of character, identity theft or perjury.
-
(2020)Tämän tutkielman tarkoituksena on selvittää, mitä verkkokiusaamisella tarkoitetaan ja millai-sia toimia kouluhenkilökunnalla on käytössään sen vähentämiseksi. Tutkimuskentällä varsin uusi aihe on kuitenkin hyvin ajankohtainen nykymaailmassa ja asiana sellainen, jonka jokai-nen opettaja todennäköisesti oman työuransa aikana kohtaa ainakin yhden lapsen tai nuo-ren, joka on joutunut verkkokiusaamisen uhriksi tai on itse sellainen. Tämä tutkimus lisää tie-tämystä siitä, miten opettaja voi omalla toiminnallaan vähentää verkkokiusaamisen tapahtu-mista ja ennaltaehkäistä sitä. Tämä tutkimus on tehty kirjallisuuskatsauksena. Tarkempana analyysimenetelmänä käytin narratiivista kirjallisuuskatsausta, joka mahdollisti aiheen käsittelyn laajemmalla perspektiivil-lä. Tutkimuksen aineistona oli 14 tieteellistä artikkelia, joiden lisäksi hyödynsin Salmivallin kir-jaa Koulukiusaamiseen puuttuminen: kohti tehokkaita toimintamalleja ja Opetus- ja kulttuuri-ministeriön vuonna 2017 julkaisemaa väliraporttia ja vuonna 2018 julkaisemaa loppuraporttia. Tulokset osoittavat, että verkkokiusaamiseen tulisi suhtautua koulukontekstissa hyvinkin samoin tavoin kuin perinteiseen kiusaamiseen. Käytännössä tämä tarkoittaa siis luokkahen-gen vahvistamista eri toimin, nopeaa puuttumista ja asiasta avoimesti keskustelemista. Verkkokiusaaminen nähtiin tutkimuksissa nousseen perinteisen kiusaamisen rinnalle tekno-logian kehittymisen mukana. Myös sillä kuinka paljon nuori viettää aikaa internetissä nähtiin olevan yhteys siihen, kuinka todennäköisesti joutuu verkkokiusaamisen uhriksi tai tulee verkkokiusaajaksi itse. Tutkimuksissa on todettu myös positiivisten käytösmallien ja erilaisten koko koulun kattavien kiusaamista ennaltaehkäisevien ohjelmien implementointi arkeen ovat vaikuttaneet koulussa esiintyvän kiusaamisen määrään myönteisesti.
-
(2022)Yhä useampi opiskelija ja työntekijä kokee lievää tai voimakasta stressiä. Samaan aikaan monikaan ei saa stressinhallintaan apua, tai joutuu odottamaan avun saamista hyvin pitkään. Tämän kandidaatintutkielman tarkoituksena on koostaa integroiva kirjallisuuskatsaus aikaisemmin verkkopohjaisia stressinhallinnan interventioita tarkastel leista tutkimusartikkeleista. Verkkopohjaiset interventiot voivat mahdollistaa matalalla kynnyksellä avun saannin paikasta tai ajasta riippumatta. Stressinhallinnan käsite voidaan määrittää aikaisempien teorioiden avulla, esim. Lazaruksen ja Folkmannin stressiteorialla, jossa stressinhallinta määritellään yksilön pyrkimykseksi hallita sisäisiä ja ulkoisia vaatimuksia, jotka hän kokee omat resurssinsa ylittäviksi. Tutkielmani tutkimuskysymykset ovat: 1) minkälaisia taustamenetelmiä verkkopohjaisissa stressinhallinnan interventioissa käytetään ja 2) minkälaisia hyötyjä verkkopohjaisissa stressinhallinnan interventioissa havaitaan? Tämä tutkimus on integroiva kirjallisuuskatsaus, jonka aineisto koostui yhdeksästä tieteellisestä artikkelista. Tutkimusartikkelit olivat kaikki englanninkielisiä ja ne oli julkaistu vuosina 2013–2021. Analyysimenetelmänä käytettiin sisällönanalyysia, muodostaen aineistosta taulukon suhteessa tutkimuskysymyksiin. Analyysin pohjalta muodostuivat myös tutkimuksen tulokset. Kirjallisuuskatsaukseen valikoituneista tutkimusartikkeleista nousi esille viisi erilaista taustamenetelmää, joihin stressinhallinnan interventiot pohjautuivat. Yleisimpiä menetelmiä olivat mindfulness, kognitiivinen käyttäytymisterapia, sekä Lazaruksen transaktiomalli. Stressinhallinnan interventioissa havaittiin koetun stressin laskua interventioryhmien ja kontrolliryhmien välillä yhtä tutkimusta lukuun ottamatta, jossa tulokset eivät olleet merkittäviä. Kaiken kaikkiaan verkkopohjaiset stressinhallinnan interventiot laskevat koettua stressiä taustamenetelmästä riippumatta, mutta pitkittäistutkimuksia tarvittaisiin pidempiaikaisten vaikutusten toteamiseksi.
-
(2018)The aim of the study was figure out which kind of knowledge consumer can get from online about recycling postconsumer textile waste. The landfill prohibition of organic waste which came into force in 2016 forbids textile waste end up to landfill. This caused confusion among consumers because many people thought that textiles are not allowed in garbage anymore. The study investigated the possibility of postconsumer textile waste when it cannot be recycled to charity or flea markets. According to previous reports the Finns would be interested in recycling all the textile waste generated from home but information and a concrete place to recycle it is not known. The material in the study is five recycle themed websites that introduce possible ways to recycle old textiles. The material was collected using an internet search engine for which three people were asked to define search terms for search. Five websites were selected discretionally from search results and then analyzed using content analysis. Based on the research questions a table was created where all the necessary information was collected. Finally the information was summarized. According to the results postconsumer textile waste can be recycled by transporting it to mixed waste, dump collection or shop collection points. The amount of textile waste can also be reduced by paying attention to consumption and the age of textiles can be length by utilizing them in cleaning or weaving material. The information about recycling textile waste has remained the same for some decades. Most of the textile which are exported to recycle end up being utilized as energy in waste incinerators, materials of industrial or business reuse.
-
(2017)The purpose of the study was to compare two different price groups of jeans and find out how they differ in their durability. The theoretical background of the study presented the concept of quality, the consumer's role in evaluating the price-quality ratio of products and the denim fabric as a material from a durability point of view. Previously, the durability of three different price group jeans was studied after one and five wash cycles and the effect of elastic fiber on the durability of denim. This study also looked at the impact of consumer expectations on quality assessment. The research was mainly quantitative, but the analysis was diversified with qualitative approaches. The research material was collected by experimental methods in laboratory conditions using textile standards based tests. The experiment examined three expensive and three cheap jeans (98% CO, 2% EL) in three different tests by measuring their performance specifications in tearing strength, abrasion resistance and colorfastness of the dye. The results of the study were presented in figures. In the conclusions, the results were analyzed and compared with each other on the basis of price. Expensive denim jeans proved to be a little more durable than the cheap denim jeans, but the result is not unambiguous. According to the study, the durability of jeans is not primarily affected by their price, because cheap jeans also received some good results in the tests. When evaluating the quality, some other factors have to be taken into account in addition to the price, texture, fiber content, dyeing and finishing of the fabric. Conclusions were made from three tests, so more experimental research is needed.
-
(2016)According to international studies, Finnish students have excellent cognitive skills but have poor results in school well-being. Research has shown completely opposite results for Swedish students who succeed in school well-being researches but have poor cognitive skills. The aim of this study is to examine the differences in school well-being between Finnish and Swedish students, and reasons behind these differences. This study is done by reviewing existing academic literature. The research was mainly ob-tained by using Google Scholar research search engine and Nelli-portal, with search terms related to school well-being and studying. I find a significant difference in school well-being in Finland and Sweden, Finnish students having worse school well-being compared to their Swedish peers. These differences are explained by differences in attitudes towards school, stress, student relationships and bully-ing. Swedish students are found to have more positive attitude towards school in general, and lower stress levels. Relationships between students are also found more positive, and amount of bullying lower compared to Finland.
-
(2021)Tiivistelmä - Referat – Abstract Tavoitteet. Tutkimuksen tavoitteena on tutkia vertailemalla, minkälaisia muutoksia äitiyspakkauksen tuotteissa on tapahtunut vuoden 1977 ja vuoden 2017 äitiyspakkauksissa. Toisena tutkimuskysymyksenä on yhteiskunnalliset muutokset ja niiden yhteys lastenvaatteiden muuttumiseen. Tässä tutkimuksessa ollaan kiinnostuneita erityisesti äitiyspakkauksen vaatteiden muuttumisesta, värien, kuosien ja materiaalien näkökulmasta, sekä mitkä yhteiskunnalliset muutokset ovat vaikuttaneet näihin muutoksiin. Menetelmät. Tutkimus toteutettiin vertailututkimuksena. Tutkimalla näin kahta tai useampaa kohdetta keskenään, voidaan havaita niiden yhtäläisyydet ja eroavaisuudet. Tutkimuksen aineistona käytettiin kahta eri äitiyspakkausta, vuodelta 1977 ja vuodelta 2017. Nämä valikoituivat kohteeksi, sillä ne olivat kokonaisuudessaan saatavilla Helsingin yliopistomuseosta. Kohteita tutkittiin fyysisesti museolla kuvaamalla kaikki tuotteet ja tekemällä muistiinpanoja. Tutkimusta jatkettiin kuvien ja ylös otettujen tietojen perusteella kotona. Äitiyspakkauksien sisältämiä tuotteita vertailtiin yhdeksän eri kategorian avulla. Toisena tutkimuskohteena oli yhteiskunnan muuttumisen vaikutus lasten- ja vauvanvaatteiden muutokseen. Tätä tutkin etsimällä aiheesta tietoa esimerkiksi E-Thesiksestä, Theseuksesta, Heldasta, sekä Helkasta. Tulokset ja johtopäätökset. Tutkimuksessa todettiin, että äitiyspakkaus on muuttunut vuoden 1977 ja vuoden 2017 pakkauksien välillä jonkin verran. Vaatteet ovat muuttuneet kaksiosaisiksi, erilaisia kerrospukeutumiseen liittyviä vaatteita kuten haalareita on tullut lisää sekä hygieniatarvikkeita on lisätty. Kela tutkii perheiden tyytyväisyyttä nykyään säännöllisillä kyselyillä. Ennen painotettiin kotimaisten yritysten suosimista, nyt painotetaan halpaa hintaa. Vastuullisuuteen päin ollaan menossa, sillä osa vuoden 2017 pakkauksen vaatteista on luomupuuvillaisia. Äitiyspakkaus on muuttunut yhteiskunnan rinnalla. 1970-luvulla myös äidit menivät töihin. 2000-luvulla perheet pienenivät ja lapsia hankitaan yhä vanhemmalla iällä, joten lapsiin on alettu käyttämään enemmän rahaa. 2000-luvulla on myös herätty kuluttamisyhteiskunnan varjopuoliin ja alettu huomioimaan vastuullisuutta myös lastenvaateostoksissa. Tämän johdosta äitiyspakkauksen tuotteiden vastuullisuuteen kiinnitetään enemmän huomiota.
Now showing items 6483-6502 of 6763