Browsing by Title
Now showing items 711-730 of 6690
-
(2016)Objective of the study. The objective of this study was to find out what kind of cooperation is ideal from a teaching assistant’s point of view in the school community as a whole, and with an individual teacher. Furthermore the research covers teaching assistant’s experiences about their own roles and status individually and generally. The purpose of this study is to find out what helps and supports the ideal cooperation between the teacher and the teaching assistant and to what degree they feel being part of the work community. Methods. The study was conducted in May 2015 by interviewing four teaching assistants. All the interviewees worked as a teaching assistant at a school in Southern Finland. Two of them worked in general education and two of them worked in special needs education. Their work experience was between seven and ten years. The data was analysed by a qualitative content analysis. Conclusions. The teaching assistants experienced that ideal cooperation requires explicit common rules, target-oriented teamwork, discussion, teacher’s directions and equality between the teacher and the teaching assistant, but also hierarchy between the teacher and the teaching assistant. Special needs assistants emphasized special class’s common rules and courses of action. All of the teaching assistants wanted more explicit directions from teachers. They also wished that the work community would take their opinions into account more. The roles between the teacher and the teaching assistant were experienced as clearer in the general education than at the special needs education. Special needs assistants wanted the role differentiation to be more definite, because they thought it would make working easier. Teaching assistants experienced, that there was some kind of hierarchy between the teachers and the assistants. Nevertheless they thought it had both positive and negative aspects. The teaching assistants felt that their job included plenty of responsibility. However they hoped that the teachers would have more skills to make most of the assistants’ potential.
-
(2017)In this special education bachelor thesis I explored educational motivation and influences related to prison education by using qualitative analysis method. The material consisted of four half-structured theme interviews recorded and transcribed. The people interviewed were men aged between 26 and 42. They had educational experiences from vocational school, high school or university studies while incarcerated. When collecting the data the interviewees were no longer incarcerated or they were on parole, so the experiences of prison education were shared as tales from the past. Themes were gathered from the material and analysed against area’s theoretical framework. The theoretical framework shows that study on prison education’s area has traditionally had interest on employment and cost-effectiveness. Recently there have also been interest to explore prison education’s effect on self-image, cognitive and social skills on the person studying. Prison education correlates with lower recidivism. Finnish prison education seems not to be on the same level with the other Nordic countries. Prisoners are statistically low-educated, they have a lot of learning difficulties and prison as a learning environment has its own unique features. Agreements concerning human rights point clearly that all people must have possibility for life-long learning. It’s meaningful to develop prison education also by gathering experiences from people who have studied incarcerated. The educational motives discovered in the interview material of this study were viewed through the motivational categories structured by Manger, Eikeland and Asbjørnsen (2012): 1) future planning, 2) social reasons and escapism and 3) competence building (learning for the sake of learning). In the interview material of this bachelor thesis future planning and escapism were the most shown factors. Competence building was discovered indirectly in the material and social reasons were shown only slightly. In the analysis prison education’s influences were related both to sentence time and life after release. The themes formed in earlier studies and discovered also in this bachelor study’s interview material were getting a degree, better employment and stronger self-image. The new theme found was getting rid of the fear for school.
-
(2023)Tavoitteet. Ehlers-Danlos oireyhtymät (EDS:t), ovat joukko monimuotoisia ja harvinaisia sidekudossairauksia, joissa kollageenin tuotanto on häiriintynyt. Sairauden ydinoireita ovat nivelten epävakaus ja sijoiltaanmeno, ihon elastisuus sekä kudoshauraus. Aiemmissa tutkimuksissa EDS-potilailla on raportoitu olevan normaaliväestöön verrattuna enemmän äänihäiriöitä ja hengitykseen liittyviä ongelmia, mutta niiden taustasyitä on kuvattu niukasti. Tämän tutkimuksen tavoitteena on tarkastella, millaisia rakenteellisia ja toiminnallisia poikkeavuuksia EDS-potilailla esiintyy ja millaisia vaikutuksia niillä on äänentuottoon ja hengitykseen. Työssä halutaan myös selvittää vaikuttaako puheterapeuttinen kuntoutus oireisiin. Menetelmät. Kandidaatintutkielman menetelmänä käytettiin integroivaa kirjallisuuskatsausta. Hakulausekkeena oli ((Ehlers-danlos syndrome*) AND (larynx OR laryng*)). Tiedonhaku tehtiin Scopus ja Ovid Medline -tietokannoissa tammikuussa 2023. Tutkimukseen valikoitui tar-kastelun jälkeen seitsemän artikkelia ja lisäksi yksi artikkeli otettiin mukaan käsinpoimintana. Artikkelit oli julkaistu vuosina 2008–2022. Tulokset ja johtopäätökset. Ehlers-Danlos oireyhtymässä esiintyi moninaisia ja yksilöllisiä kurkunpään rakenteellisia ja toiminnallisia poikkeavuuksia. Poikkeavuuksia esiintyi eniten äänihuulitasolla esimerkiksi arpien ja kyhmyjen muodostumisena sekä rustotasolla. Osalla kurkun-pään alueen rustojen yliliikkuvuus johti niiden sijoiltaanmenoon. Suurimmalla osalla poikkeavuudet olivat aiheuttaneet äänihäiriön. Äänihäiriön vakavuus vaihteli vakavista äänikadoista lievempiin oireisiin, kuten lievään äänen käheyteen. Myös hengitysvaikeudet olivat yleisiä ja ne vaihtelivat vakavuusasteeltaan lievistä ongelmista jopa henkeä uhkaaviin hengityskatkoksiin. Puheterapia oli yleisin kuntoutusmuoto oireiden hoitoon, ja sen vaikutukset vaihtelivat vähäisestä oireiden lievittymisestä merkittävään apuun. Tulosten perusteella Ehlers-Danlos oireyhtymä voi altistaa kudosherkkyyden sekä nivelten epävakauden ja yliliikkuvuuden vuoksi potilaat äänihäiriöille sekä hengitysvaikeuksille. Tulokset puoltavat puheterapeuttisen kuntoutuksen olevan tärkeässä ja hyödyllisessä asemassa niiden hoidossa. Näyttöä aiheesta on kuitenkin vielä vähän, minkä vuoksi tuloksia voidaan pitää vain suuntaa antavina. Aiheesta tarvitaan lisää tutkimusta empiirisen tiedon laajentamiseksi, kuntoutusmenetelmien kehittämiseksi ja kliinisten sovellusten luomiseksi.
-
(2022)Tavoitteet. Monia ei-avusteisia ja avusteisia viestintäkeinoja on kehitetty mahdollistamaan niitä tarvitsevien viestinnällisten tarpeiden täyttyminen. Yhteistä linjaa sille, mikä näistä puhetta tukevista, täydentävistä tai korvaavista viestintäkeinoista tukee kuntoutujaa parhaiten, ei koeta olevan. Tämän tutkielman tavoitteena oli aiemman tutkimustiedon kautta selvittää millaista vertailevaa tutkimusta ei-avusteisten ja avusteisten viestintäkeinojen välillä on tehty ja miten nämä viestintäkeinot eroavat tutkituilla osa-alueilla. Tutkielman tuloksia voidaan soveltaa tukemaan ammattilaisia ei-avusteisten ja avusteisten keinojen valinnassa kuntoutujalle. Menetelmät. Tämän kandidaatintutkielman tutkimusmenetelmänä käytettiin integroivaa kirjallisuuskatsausta. Tutkimusartikkelit valikoitiin Scopus-, MedLine- ja PsycINFO-tietokannoista huhtikuussa 2022. Hakulausekkeen termit liittyivät puhetta tukevaan ja korvaavan viestintään, ei-avusteiseen viestintään ja vertailevaan näkökulmaan. Lopulliseen aineistoon valikoitui yhdeksän vuosina 2012-2021 julkaistua alkuperäistutkimusta. Aineisto valikoitiin mukaanotto- ja poissulkukriteerejä noudattaen Tulokset ja johtopäätökset. Tutkittavia oli yhteensä 369, joista 32 oli ei-avusteisia ja avusteisia keinoja käyttäviä ja 337 eri sidosryhmiin kuuluvia aikuisia. Avusteiset keinot, erityisesti puhelaiteen käyttö osoittautui lapsille mieluisimmaksi tavaksi viestiä ja mahdollisesti tätä kautta myös nopeimmaksi oppia ja kuvanvaihdon rinnalla varmimmaksi ylläpitää. Samoin puhelaitteella kysytyt kysymykset saivat aiheeseen perehtymättömiltä sidosryhmään kuuluvilta vuorovaikutuskumppaneilta halutun vahvistuksen, viittoen kysyttyjen kysymysten jäädessä kokonaan ymmärtämättä. Sen sijaan kouluympäristössä toimivat puheterapeutit kokivat olevansa itsevarmempia arvioidessaan ja ohjatessaan ei-avusteisia keinoja, kun avusteisia keinoja. Tämän tutkielman tulokset kertovat laajempien näkökulmien tarpeesta tutkimuksessa sekä tarpeesta kiinnittää huomiota ammattilaisten itsevarmuuden tukemiseen ohjaamisessa. Tämän lisäksi tuloksia voidaan hyödyntää kliinisessä työssä huomioimalla mieltymyksen vaikutus viestintäkeinon valinnassa ja käyttöönotossa kannattavana tekijänä.
-
(2020)Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, mitä pienten lasten tunnekasvatus on varhaiskasvatuksessa sekä, miten tunnekasvatusta toteutetaan varhaiskasvatusympäristössä. Tavoitteena oli kyselylomakkeen avulla kerätä varhaiskasvattajien omia näkemyksiä tunnekasvatuksesta ja sen toteuttamisesta pienten alle kolmevuotiaiden lasten kanssa. Teoriaosuudessa perehdyin tarkemmin pienen lapsen kasvuun ja kehitykseen sekä lasten tunnetaitoihin ja niiden vahvistamiseen varhaiskasvatuksessa. Tutkielma toteutettiin laadullisena eli kvalitatiivisena tutkimuksena. Aineiston hankintaan käytettiin apuna verkkokyselylomaketta, joka luotiin Helsingin Yliopiston e-lomake palvelun avulla. Kysely julkaistiin joulukuun 2019 alussa Facebookin kahdessa eri varhaiskasvattajille suunnatussa ryhmässä. Verkkokyselylomake sisälsi taustatiedot sekä viisi kysymystä. Kaikki kysymykset esitettiin avoimina kysymyksinä. Kyselyyn vastasi 20 varhaiskasvatuksen am-mattilaista. Saatu aineisto analysoitiin käyttäen sisällönanalyysia. Tuloksissa ilmeni neljä selkeää pääteemaa, jotka olivat tunteiden tunnistaminen ja nimeäminen, aikuisen tuki tunnetilanteissa, tunnekasvatuksen arkipäiväisyys sekä lasten sosioemotionaaliset- ja vuorovaikutustaidot. Tuloksien mukaan tunnekasvatus voitiin tulkita tunteiden tunnistamiseksi ja nimeämiseksi, ja sitä toteutettiin arjessa spontaanisti tai suunnitellusti. Pienten lasten tunnekasvatuksessa korostui aikuisen tuki ja läsnäolo. Yllättävää oli, että tun-nekasvatuksessa kiinnitettiin enemmän huomiota negatiivisiin kuin positiivisiin tunteisiin.
-
"Eihän ne edes laske" : Yhteiskehittämistyöpaja: alle 3-vuotiaiden matematiikkaa pukemistilanteissa (2020)Tutkimuksessa kehitetään alle kolmevuotiaiden matematiikan pedagogiikkaa pukemistilanteissa. Teoriaosan ensimmäisessä vaiheessa syvennytään pienten lasten pedagogiikan piirteisiin, painottaen etenkin perushoidon tilanteita ja niihin kuuluvia pukemistilanteita. Aikaisemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että vanhempien lasten pedagogiikkaa sekä matematiikkaa painotetaan vahvemmin kuin alle kolmevuotiaiden lasten. Pienten lasten pukemistilanteesta aikaisempi tutkimustieto oli vähäistä. Teoreettisen viitekehyksen toisessa osassa käsitellään matematiikkaa varhaiskasvatuksessa, sen opettamisen ja alle kolmevuotiaiden matematiikan sisältöjen avulla. Tutkimukset ovat osoittaneet, että matemaattinen ajattelu kehittyy jo varhaiskasvatusiässä, ja silloin painottuvat ympäristössä esiintyvät matematiikan piirteet sekä vuorovaikutus. Tutkimus on kvalitatiivinen toiminnallinen tapaustutkimus, joka toteutettiin yhteiskehittämistyöpajan avulla. Siihen osallistui neljä varhaiskasvatuksen opettajaa ideoimalla ja suunnittelemalla matematiikan konkreettisia menetelmiä pienten lasten pukemistilanteisiin. Työpajassa ideointi tapahtui yhdessä keskustelemalla matematiikan osa-alueista sekä pukemistilanteen käytännöistä. Tulosten mukaan matematiikkaa on mahdollista yhdistää alle kolmevuotiaiden pukemistilanteisiin monipuolisesti ja konkreettisesti. Tuloksissa korostuivat yhtenevät teemat teoriaosan tutkimusten kanssa, kuten menetelmien konkreettisuus, ympäristön hyödyntäminen ja havainnointi, sekä pienryhmätoiminta. Työpajassa syntyneet ideat liittyivät monipuolisesti matematiikan eri osa-alueisiin. Niissä otettiin huomioon lapsen havainnot ja taidot. Ideoita olivat esimerkiksi esineiden ominaisuuksien havainnoiminen niiden materiaalin, kuvion tai värin mukaan. Voitiin myös vertailla havaittuja ominaisuuksia keskenään, esimerkiksi vaatteiden avulla. Muutosta havainnoitiin lasten kasvamisella ja vaatteiden pieneksi jäämisellä, mutta myös erilaisten sääolosuhteiden muutoksella. Tällöin täytyi myös pukeutua eri tavalla. Lukumäärää havainnoitiin lasten tai vaatteiden lukumäärällä ja omaa kehoa voitiin hahmottaa vaatteiden muotojen ja niiden paikan avulla. Pedagogiikan kehittäminen vaatii pienten ryhmissä suunnittelua ja lasten ikätason huomiointia. Kuitenkin kaikkeen toimintaan vaikuttavat kasvattajien sitoutuminen ja reagointi lasten mielenkiinnon kohteisiin sekä tarttuminen omiin ja lasten havaintoihin.
-
(2016)Objectives. In this thesis I research how restorative peer mediation supports the citizenship of children. In addition I examine what kinds of possibilities of participation does restorative mediation offer for children in comprehensive school. Peer mediation is based on a theory about restorative justice. Theory of peace education has been suggested as the background for international mediation. Previous studies have proven peer mediation to be a working method in solving conflicts between children. It has been shown to produce many types of learning from social skills to skills of problem solving. Methods. This thesis was executed as a literary survey. I examined the research done on peer mediation and considered the results I got from the aspect of children’s citizenship and involvement. In this thesis I defined my keywords based on scientific literature and research: mediation, citizenship, participation, conflict, restorative practices and peace education. Results and conclusions. Previous studies showed mediation to be a proper method for solving conflicts between children in comprehensive school according to the teachers and pupils alike. The pupils were satisfied in being involved in the mediation process but worried that too few of their conflicts were being guided to mediation. The attitudes of adults and their uncommitment to the using of mediation caused problems in the continuity of the method. The poor visibility of mediation in the school world, such as both children and adult’s scarce knowledge about peer mediation, led to the reduced use of the method. In all the studies peer mediation solved 90 % of all the cases that were guided to be mediated so as a method it works well. Mediation is based on the involvement of citizens and bringing the method into schools gives children a chance to be involved. The pupil mediators have the greatest possibility of becoming involved and according to studies they are the ones that benefit the most from peer mediation. In the mediation method children get to solve their problems themselves and act as active citizens. They experience feelings of success from sorting out their own arguments and while doing so diminish the load of teachers by settling their own conflicts independently. Mediation is a functioning method in increasing children’s participation.
-
(2016)The aim of this study is to examine online volunteers views and experiences about online volunteering. The purpose is to investigate how interaction and presence based online volunteering is defined, how it is operated and what kind of requirements it sets for volunteers. In addition my interest is to examine how social inclusion and virtual communality reflects in the context of online volunteering and how it can be studied in the field of traditional volunteering. Previous studies suggest that many people are active to volunteer and volunteering can be considered to be very meaningful not only to the individual who volunteers but to the society as well. Volunteering is also suggested to increase the feeling of social inclusion. It has been said that online volunteering is a new trend of traditional volunteering which opens a new context of action; virtual world. There are many stereotypical images about online volunteers such as the image of them being young of age and technologically advanced. In reality online volunteers come from all age groups and possess very varied technical skills. Online volunteering is strongly linked with societal changes and technological development, which opens a great diversity how online volunteering can be operated. The data of this study consists of four interviews. All of the interviewees were from the Pelastakaa Lapset (Save the Children) organization. Interviews were conducted as theme interviews and they were transcribed and analyzed according to the principles of content analysis. Based on this research online volunteering in Pelastakaa Lapset organization could be defined somewhere between the “complete” and “ traditional / virtual” definition types. Online volunteering was conducted partly via the internet from home via computer and partly on site. The main operating model was two-on-two or group discussions in virtual world. Since online volunteering in this concept was based on interaction and presence it set some requirements for the volunteers. The volunteers were required to be able to act in visual virtual forums but mostly they were required to know how to listen, support, to be present and offer guidance to the youth they were dealing with. There was evidence that online-volunteering can increase social inclusion and that an online-volunteer can be part of a virtual and media community. It was also shown that despite the different operating context online volunteering reflects elements from traditional volunteering field and it is fitting to study it under the same research paradigms that guide the traditional volunteering research.
Now showing items 711-730 of 6690