Browsing by Author "Ahlsved, Veera"

Tämän kirjallisuuskatsauksen aiheena on, miten musiikkikasvatusta voidaan hyödyntää varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa lasten fonologisen tietoisuuden tukemiseksi. Tutkimusongelmana on selvittää, miten ja millaisten musiikki-interventioiden kautta voidaan tukea lasten fonologisen tietoisuuden kehittymistä ja miten lapsen musiikilliset taidot ennustavat lasten fonologista tietoisuutta. Aiemmat tutkimukset osoittavat, että varhaismusiikkikasvatuksella voidaan tukea lapsen kielen kehitystä, äännetietoisuutta, lukemaan oppimista, itseilmaisua, vuorovaikutustaitoja, tarkkaavaisuuden suuntaamista ja motorisia taitoja. Keskeinen edellytys kielen hyvälle oppimiselle on äänitaajuuksien ja korkeuksien erottaminen, mitkä ovat keskeisiä osa-alueita sekä kielellisessä että musiikillisessa kehityksessä. Kieli ja musiikki ovat ihmiselle ominainen tapa ilmaista itseään ja olla vuorovaikutuksessa ympäristön kanssa. Tutkielmassa etsin vastausta tutkimusongelmiin systemaattisen kirjallisuuskatsauksen avulla. Katsauksen teon tukena käytin erityisesti Finkin (2020) vaiheittaista mallia. Systemaattisen kirjallisuuskatsauksen periaatteiden mukaisesti aihepiiri rajataan ja alkuperäistutkimuksille laaditaan hyväksymis- ja poissulkukriteerit. Kirjallisuushaku aloitetaan tietokannoista, valmiit tutkimukset identifioidaan, sekä arvioidaan ja niistä tehdään lopulta synteesi. Kirjallisuuskatsauksessa tutkimusaineistoksi tarkentui valituilla hakukriteereillä kahdeksan artikkelia, jotka on julkaistu välillä 2013–2022. Musiikki-interventiot vaikuttivat valtaosin myönteisesti lasten fonologiseen tietoisuuteen. Interventioissa musiikkikasvatuksen menetelmissä korostui rytmin ja liikkeen hyödyntäminen, laulaminen ja kuunteleminen. Tulosten perusteella fonologisen tietoisuuden kehittymistä tukee aktiivinen ja intensiivinen musiikilliseen toimintaan osallistuminen. Erityisesti rytmisarjojen havainnointi ja rytmin prosessointitaidot ovat yhteydessä fonologisen tietoisuuden ja lukutaidon kehittymiseen. Musiikki-interventioiden avulla voidaan tukea lasten fonologista tietoisuutta, erityisesti lapsilla, joiden fonologisen prosessoinnin taidot ovat heikot. Varhaiskasvatuksen fonologista tietoisuutta tukevassa musiikillisessa toiminnassa tulee huomioida opetuksen tavoitteellisuus, intensiteetti, kehollisuus, innostavuus, yksilöllisyys ja sensitiivisyys.