Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Author "Ansellia, Anne"

Sort by: Order: Results:

  • Ansellia, Anne (2022)
    Tavoitteet. Lapsen oikeuksien sopimuksen solmimisen jälkeen varhaiskasvatuksessa on noussut lasten osallisuuden teema keskeiseksi kehittämisen kohteeksi. Tässä tutkimukses sa selvitettiin varhaiskasvatuksen opettajien käsityksiä ja kokemuksia musakärrytoiminnas ta sekä mahdollisuuksista edistää lasten osallisuuden kokemuksia ja kielen oppimista. Tut kimuksessa tarkasteltiin osallisuutta, kielen oppimista ja vuorovaikutustaitoja, jotka ovat keskeinen osa inklusiivista varhaiskasvatusta. Sosiokulttuurisen kielenoppimisnäkökulman mukaan kieltä opitaan käyttämällä sitä vuorovaikutuksessa. Päiväkotiyhteisön kannalta ratkaisevaa on tukea tarvitsevien lasten ja suomen kieltä opettelevien lasten hyötyminen laadukkaasta oppimisympäristöstä, johon musakärrytoiminta sisältyy. Menetelmät. Tutkimus on kvalitatiivinen. Aineisto kerättiin puolistrukturoiduilla teemahaas tatteluilla Teamsin välityksellä ja tutkimukseen kuului myös havainnointitehtävä haastatelta ville opettajille. Haastattelut suoritettiin yksilöhaastatteluina, joihin osallistui kolme varhais kasvatuksen opettajaa. Tulokset ja johtopäätökset. Tulosten mukaan haastateltavat arvioivat musakärrytoiminnan hyväksi ja sopivaksi malliksi kaikille varhaiskasvatusikäisille lapsille. Erityisesti se vahvisti lasten, joilla oli erityisen tuen tarpeita ja suomea toisena kielenä opettelevien lasten osalli suuden mahdollisuuksia ja kielenoppimista. Toiminnan avulla nekin lapset, jotka eivät voi neet kommunikoida puheen avulla, pääsivät ja rohkaistuivat osallistumaan toimintaan ja saivat kokemuksia osallisesta oppimisesta. Kielen oppimisen osalta lasten vuorovaikutus lisääntyi, sanavarasto laajeni ja motivaatio kielen oppimiseen kasvoi. Musakärrytoiminta innosti ja rohkaisi opettajia käyttämään musiikkia enemmän ja tuotti näin lisäosaamista ja motivaatiota aikuisillekin. Tulosten mukaan musakärrytoiminta arvioitiin monipuoliseksi, pedagogiikkaa ja osallisuutta lisääväksi malliksi. Tärkeimmät syyt tälle olivat välineiden laadukkuus, verkostotapaamiset ja osaamisen lisääntyminen. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että haastateltavien mukaan musakärrytoiminta tukee lasten osallisuutta ja kielen oppimista monipuolisesti. Osallisuutta koskien kehitettävää löytyi lasten suunnitteluun osallistumisessa. Mallilla on myös laaja-alaisempia ulottuvuuksia pedagogiikkaan. Käytännön jatkosovelluksissa on hyvä ottaa huomioon kokonaisvaltaisen oppimisen ja laaja-alaisen osaamisen mahdollisuudet.