Browsing by Author "Björn, Sari"

Tiivistelmä - Referat – Abstract Tavoitteet. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, millaisia kokemuksia varhaiskasvatuksessa työskentelevillä varhaiskasvatuksen opettajilla oli valikoivasti puhumattomista lapsista varhaiskasvatusryhmässä ja millaisia kokemuksia heillä oli yhteistyöstä perheen ja moniammatillisen verkoston kanssa valikoivasti puhumattoman lapsen tukemisessa. Aiemmat tutkimukset osoittavat, että valikoivasti puhumattomat lapset ovat usein sosiaalisesti herkkiä, hiljaisia ja vetäytyviä. (Gyekye & Ruponen, 2019, 356) Koska hiljainen tai vetäytyvä lapsi ei yleensä aiheuta lapsiryhmässä häiriötä, on olemassa riski, että lapsen tuen tarve jää tunnistamatta varhaiskasvatusiässä. Tutkimuskysymykset ovat: 1. Miten varhaiskasvatuksen opettajat tunnistavat lapsen valikoivaa puhumattomuutta? 2. Hakeeko varhaiskasvatuksen opettaja tukea ja vahvistusta omille havainnoilleen muilta ammattihenkilöiltä? 3. Miten henkilöstö ohjaa perhettä hakemaan apua? Menetelmät. Tutkimus oli kvalitatiivinen tutkimus, jossa tutkimushenkilöiksi valittiin varahaiskasvatuksen opettajan työtehtävässä toimivia henkilöitä. Keräsin aineistoa kyselylomakkeiden avulla. Lähetin Helsinki- sähköpostilla E-lomakkeita kunnan varhaiskasvatuksen päällikölle, joka välitti linkin varhaiskasvatuksen opettajille. Yhteensä sähköiseen kyselylomakkeeseen vastasi 21 henkilöä. Vastaukset tallentuivat automaattisesti E-lomake-palveluun. Tässä laadullisessa tutkimuksessa tutkimusmenetelmänä oli aineistolähtöinen eli induktiivinen sisällönanalyysi. Tulokset ja johtopäätökset. Tutkimuksen päätuloksena totesin, että varhaiskasvatuksen opettajien valmiudessa tunnistaa valikoivaa puhumattomuutta, on eroja. Tiimin tuella ja varhaiserityisopettajan konsultaatiolla opettajat kuitenkin ohjaavat perheitä hakemaan moniammatillista apua lapsen ja perheen valikoivan puhumattomuuden ongelmaan. Aihetta voisi jatkaa tutkimalla, millaisia valmiuksia eri koulutukset tarjoavat varhaiskasvatukseen suuntautuville opiskelijoille.