Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Author "Brax, Arttu"

Sort by: Order: Results:

  • Brax, Arttu (2023)
    Nuorten kouluhyvinvointi on ollut viime vuosina selkeässä laskussa jokaisessa ikäluokassa ja jokaisella koulutusasteella. Tavoitteenani oli laatia katsaus kouluhyvinvointiin vaikuttavista tekijöistä kouluympäristössä nuorten omasta näkökulmasta, jotta opettajilla ja muilla lasten ja nuorten kanssa työskentelevillä kasvattajilla olisi käytössään edes kursorinen listaus yleisimmistä tekijöistä, joihin kiinnittää huomiota työssään. Tässä tutkielmassa tehdään koonti olemassa olevista tutkimuksista, joissa nuoret ovat kertoneet avoimin vastauksin omista näkökulmistaan kouluhyvinvoinnin tekijöihin. Kouluhyvinvointia tarkasteltiin Konun ja Rimpelän kouluhyvinvoinnin konseptimallin viitekehyksessä. Tutkimus toteutettiin integroivana kirjallisuuskatsauksena, jossa tarkasteltiin viittä OECDmaissa toteutettua kouluhyvinvointitutkimusta. Tutkimuksissa joko tarkasteltiin suoraan kouluhyvinvointiin liittyviä tekijöitä nuorten näkökulmasta, tai nämä tekijät ilmenivät välillisesti tutkimusaineistosta. Tutkimusten tulokset koottiin ja ryhmiteltiin kolmeen eri teemakokonaisuuteen – opettajiin ja muuhun koulun henkilökuntaan, oppilaan fyysiseen ja sosiaaliseen ympäristöön, sekä oppilaiden henkilökohtaisiin tekijöihin. Jaottelu perustui tutkittavien nuorten vastauksissa ilmeneviin yhtäläisiin teemoihin ja Konun ja Rimpelän konseptimallin jaotteluun kouluhyvinvoinnin osa-alueista. Aineistosta kävi ilmi, että oppilaiden näkemys hyvinvointiin vaikuttavista tekijöistä oli hyvin monipuolinen ja monitahoinen. Valtaosa oppilaiden esille tuomista hyvinvoinnin tekijöistä ryhmittyi ympäristöön liittyviin tekijöihin. Toiseksi eniten tekijöitä ryhmittyi opettajiin ja muuhun henkilökuntaan liittyvään teemakokonaisuuteen, joskin vastauksista kävi myös ilmi, että näillä tekijöillä oli useimmiten suora tai välillinen vaikutus myös oppilaiden ympäristöön. Henkilökohtaisiin syihin ryhmittyviä tekijöitä oli vähiten, mutta esitän että tämä johtuu enemmän aineiston niukkuudesta ja käsiteltyjen tutkimusten kysymysasettelusta.