Browsing by Author "Cajas, Paula"

Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin Helmet-kirjastosta löytyvien, alun perin suomen kielellä kirjoitettujen lasten kuvakirjojen käännöskieliä pääkaupunkiseudun 0–6-vuotiaiden äidinkielenään muuta kuin suomea, ruotsia tai saamea puhuvien lasten näkökulmasta. Tavoitteena oli selvittää kuinka hyvin kuvakirjojen käännöskielet vastaavat vieraskielisten lasten äidinkieliä ja millä kielillä kuvakirjoja tarvitaan lisää monikielisyyden tukemisen ja vahvistamisen näkökulmasta. Tutkimuksen teoreettinen tausta pohjautui aiempaan tutkimukseen monikielisyyden merkityksestä lapsen identiteetille sekä monikielisen lapsiryhmän kirjallisuuskasvatukseen. Tutkimukset osoittavat, että varhaiskasvatuksessa toteutettava monikielisyyttä tukeva pedagoginen toiminta kehittää ja vahvistaa lasten kielellistä tietoutta, käsitteiden oppimista sekä identiteettiä (Latomaa, 2011, s.120). Tutkimusaineisto koostui kahdesta erillisestä pääaineistosta. Ensimmäinen aineisto koostui Helsingin, Vantaan, Espoon ja Kauniaisten uusimmista tilastoista, joista aineisto rajattiin edellä mainittujen kuntien 0–6 –vuotiaiden vieraskielisten lasten yleisimpiin äidinkieliin. Toinen aineisto koostui Helmet-kirjaston alun perin suomen kielellä kirjoitettujen lasten kuvakirjojen käännöskielistä. Tutkimus toteutettiin laadullisen ja määrällisen tutkimuksen yhdistelmänä. Aineiston analyysimenetelmänä käytettiin teoriaohjaavaa sisällönanalyysiä. Tutkimustulosten perusteella voidaan todeta, että Helmet-kirjaston kuvakirjojen käännöskielet vastasivat pääkaupunkiseudun vieraskielisen lapsiväestön äidinkieliä osittain. Tulosten perusteella venäjän, viron ja englannin kielellä kirjoja oli käännetty runsaasti. Näiden kielien puhujat olivat kärjessä myös äidinkieliä tarkasteltaessa. Tutkimus osoitti, että useilla kielillä kielten puhujien määrä ja käännettyjen kirjojen määrä ei kuitenkaan vastannut toisiaan. Lisäksi tulosten perusteella voidaan todeta, että eurooppalaisilla kielillä on käännetty lasten kuvakirjoja paljon suhteessa kielten puhujien määrään pääkaupunkiseudulla. Johtopäätöksenä voidaan siis todeta, etteivät kaikki kielet ja kielten puhujat ole tasa-arvoisessa asemassa omalle kielelle käännettyjen kirjojen saatavuuden näkökulmasta.