Browsing by Author "Caruso, Taina"

Tiivistelmä - Referat - Abstract Tutkimukseni tavoitteena oli selvittää ja kuvailla vuorohoidon iltojen ja viikonloppujen pedagogista toimintaa sekä toiminnan suunnittelua henkilöstön näkökulmasta. Pyrin tutkimuksellani selvittämään mitä haasteita ja mahdollisuuksia vuorohoito asettaa pedagogiselle toiminnalle sekä miten lasten yksilöllisiin tarpeisiin pystytään vastaamaan vuorohoidon vaihtuvissa tilanteissa. Yhteiskunnassamme lisääntyneet vaatimukset palveluiden saatavuudesta 24 tuntia vuorokaudessa vaikuttavat myös vuorohoidon tarpeeseen lisääntyvästi. Varhaiskasvatuslaki (540/2018) ja varhaiskasvatussuunnitelman perusteet (2018) edellyttävät pedagogista, suunnitelmallista ja tavoitteellista toimintaa varhaiskasvatuksessa ajankohdasta riippumatta. Aiemmat tutkimukset osoittavat vuorohoidon pedagogisesti haastavaksi toiminta-alueeksi, jossa toimintaan vaikuttaa oleellisesti lasten hoitoaikojen vaihtelut. Uutta tietoa pedagogisen toiminnan tilasta vuorohoidossa tarvitaan, jotta varhaiskasvatusta ja vuorohoitoa voidaan edelleen kehittää yhteiskunnassa tapahtuvien muutosten mukana. Tutkimukseni oli otteeltaan laadullinen, jossa käytin teoriaohjaavan sisällönanalyysin menetelmää. Aineistoni keräsin kahdella eri kyselylomakkeella yhdestätoista vuoropäiväkodista Etelä - Suomessa. Ensimmäisen kyselyn kohderyhmänä olivat vuoropäiväkotien johtajat ja toisena kohderyhmänä olivat varhaiskasvatuksen opettajat sekä varhaiskasvatuksen lastenhoitajat. Kysymykset jakautuivat eri osa-alueisiin, jotka käsittelivät pedagogista toimintaa ja sen suunnittelua, lapsen yksilöllistä kohtaamista ja osallisuutta sekä ammatillisen osaamisen riittävyyttä. Johtajien lomakkeella selvitin lisäksi vuoropäiväkodin taustatietoja. Tutkimukseni mukaan vuorohoitoympäristössä pedagogiikkaa pidettiin tärkeänä ja sen pitäisi toteutua kaikille lapsille tasavertaisesti. Opettajien työskentelyä iltaisin ja viikonloppuisin perusteltiinkin vuorolasten oikeutena. Lasten vireystila, hoitoaikojen vaihtelut, henkilöstöresurssit, yksintyöskentely ja lasten yksilöllisten tarpeiden huomiointi toivat tutkimuksen mukaan eniten haasteita pedagogiselle toiminnalle. Vastauksissa korostettiin turvallista kodinomaista ympäristöä ja sensitiivisyyttä lapsen kohtaamisessa.