Browsing by Author "Ehrstedt, Karen"

Kosketuksen vastaanottaminen on lapsen hyvinvoinnille ja kehitykselle tärkeää. Kosketus on tapa viestiä, luoda suhdetta toiseen ja oppia. Tämä tutkimuksen tavoitteena oli kuvata millaisia erilaisia aikuislähtöisiä kosketuksen tapoja on aikuisen ja lapsen välillä varhaiskasvatuksessa. Tavoitteena oli myös kuvata syitä, joiden takia aikuinen jättää varhaiskasvatuksessa koskettamatta lapseen. Teoreettisena viitekehyksenä oli aiempia tutkimuksia kosketuksen merkityksestä lapselle ja minkälainen suhde aikuisilla, jotka työskentelevät varhaiskasvatuksessa, on lapsen koskettamiseen. Viitekehyksessä oli myös aikuislähtöisen kosketuksen eri muotoja varhaiskasvatuksessa. Tutkimuskysymyksinä ovat: (1) Millaisia erilaisia aikuislähtöisiä kosketuksen muotoja on aikuisen ja lapsen välillä varhaiskasvatuksessa ja (2) Minkälaisista syistä varhaiskasvatushenkilöstö ei kosketa lasta? Tutkimus toteutettiin systemaattisena kirjallisuuskatsauksena, jonka aineistoksi valikoitui seitsemän artikkelia vuosilta 2011–2020. Aikuisen tavat koskettaa lasta olivat omalla tavallaan hyvin universaalit. Yleisin kosketuksen muoto aikuisen ja lapsen välillä liittyi kosketukseen, jolla osoitettiin kiintymystä tai lohdutettiin. Kosketus oli aikuisen työkalu hallita paremmin tilanteita. Suuri syy miksi aikuiset jättivät koskettamatta lapsiin oli se, että he pelkäsivät syytöksiä lasten väärinkäytöstä. Aikuisen oma epävarmuus koskettamisesta vaikutti myös. Lopuksi todettiin, että koskettaminen on tärkeä väline varhaiskasvatuksessa. Tutkimus osoitti kuinka tärkeäitä ovat lisätutkimukset koskettamiselle varhaiskasvatuksessa.